Jos katsot kuun pintaa, niin siitä saa hyvää käsitystä siitä miten paljon niitä metoriitteja päätynyt siihen. Maahan niitä osunut aika tarkkaan samaa tahtia suhteessa pinta-alaan.
En ihan tiedä mihin pyrit tuollaisella kuvailulla. Nyt joku kiikaroi kuun pintaa ja mielessään näkee kuoppaisen pinnan ja siitä voi syntyä jotain pelon poikasta. Pelkomielikuvien luominen toki kuuluu ydinvoiman vastustajien vakikalustoon.
Jos meteroriitillä tarkoitat kuun pinnalle asti päätyneitä ja vertaa sitä jääkauden jälkeen maapalloon osuneiden meteoriittien määrään, niin eikö tuo nyt ole ihan huuhaa vertaus.
Sitä en osaa arvioida milloin sellainen meteoriitti pamahtaa kenttään.
Mutta perään kuitenkin arvioit
Se voi pamahtaa vaikka huomenna tai jo tänään tai sitten mennä sata tuhatta vuotta.
Tehokas vaikuttamis keino pelonluomiseen maalailla jotain suurta, en tiedä mutta ehkä huomenna, tai jo tänään tapahtuu. mutta loppuun sitten ns heitto, satatuhatavuotta, lisäksi vielä alun kuu tarina vaikuttamissa.
Lukijalla tuosta hahmottaa erinomaisesti ajat tänään , huomenna, eikä sen jälkeen tuhatvuotta, sata tuhatta vuotta, pilaa pelotetta, vaan jopa päinvastoin, jos lukija vähän etsii tietoa niin se on se faktaa sekaan juttu.
Sekin on vain ajankysymys milloin maa joutuu seuraavan kerran sellaisen Mount Everst vuoren kokoisen tai isomman metoriitin tulilinjalle...
No niin, silläkään ei ole mitään väliä.
Ne otsikoon liittyen, ne jälkipolvien rakentamien voimaloidenkin osalta kyse lähinnä siitä että joku voi olla huolissaan kulttuurihistorian merkien tuhoutumisesta, vaatii sekin sen kuvilteman että on menetelmiä millä niitä merkkejä voi tutkia.