Keskustelua ydinvoimasta
- Keskustelun aloittaja kiberes biberes
- Aloitettu
Vakiintunut prosessi ja aikataulut. Ei aikatauluja valitusten nojaan voi pistää, kun asiakirjojen täytyy olla ajantasalla päätöstä tehdessä. Ja näissähän asioissa huuhaa-valittajia riittää.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 954
Pitäisi ostaa Koreasta reaktorit jatkossa: http://www.economist.com/blogs/grap...ionofmostnuclearpowerreactorsisbehindschedule
Korealaiset osaa tehdä aikataulussa ja budjetissa.
Korealaiset osaa tehdä aikataulussa ja budjetissa.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 852
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 954
TLDR;
Mutta pikkureaktorit olisi oikeasti kova sana jos ne vaan voitaisiin tyyppihyväksyttää, jolloin lupaprosessi kevenisi erittäin paljon. Niitä voitaisiin lätkiä sitten eri puolille maata tarpeen mukaan.
- Liittynyt
- 11.11.2016
- Viestejä
- 232
- Liittynyt
- 15.12.2016
- Viestejä
- 567
Tulipas luettua koko ketju läpi. Itsehän olen hyvinkin samaa mieltä, että millään muulla energiamuodolla ei pystytä ainakaan päästövähennyksiin, saati sitten ylipäätään tulevaisuuden yhteiskuntaa pyörittämään. Oletettavaa kun on, että esim sähköautojen määrä korvaa tulevaisuudessa aika monta kaupunkikiesiä ihan lähivuosikymmeninä.
Aika paljon oli puhetta noista torium voimaloista. Joskus luin / katsoin aika paljon materiaalia aiheeseen liittyen. Tässä ihan hyvä tiivistys.
Aika paljon oli puhetta noista torium voimaloista. Joskus luin / katsoin aika paljon materiaalia aiheeseen liittyen. Tässä ihan hyvä tiivistys.
OL3 näyttää ottaneen pari askelta eteen:
Ajankohtaista
Olkiluoto 3 -projektin kylmäkokeet käynnistyivät
Ajankohtaista
Olkiluoto 3 -projektin kylmäkokeet käynnistyivät
Olkiluoto 3 -projektin vuoden 2017 ensimmäinen merkittävä virstanpylväs on saavutettu, kylmäkokeet ovat alkaneet. Kokeiden päävaihe on primääripiirin* painekoe, jolla varmistetaan primääripiirin tiiveys.
Kylmäkokeiden aikana tehdään kymmeniä eri testejä eri painetasoilla. Testien aikana käynnistetään pääkiertopumput ensimmäistä kertaa. Primääripiirin paine nostetaan vaiheittain ja suurimmillaan paine on selvästi korkeampi kuin normaalin käytön aikana. Tämän avulla varmistetaan primääripiirin tiiveys.
"#OL3:n ensimmäinen #pääkiertopumppu käynnistyi. #Kylmäkokeet jatkuvat. #Primääripiiri täytetty."Kylmäkokeiden aikana tehdään kymmeniä eri testejä eri painetasoilla. Testien aikana käynnistetään pääkiertopumput ensimmäistä kertaa. Primääripiirin paine nostetaan vaiheittain ja suurimmillaan paine on selvästi korkeampi kuin normaalin käytön aikana. Tämän avulla varmistetaan primääripiirin tiiveys.
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 858
Täältä nousevat ilmaan Euroopan suurimmat hiilidioksidipäästöt – Saksan viherkäännöksen varjopuolet näkyvät valtavilla louhoksilla, jossa aktivistit istuvat hiilijunien raiteilla
Vihdoin ja viimein myös hesari alkaa uutisoida tästä Saksan "vihreästä" energiasta, joka oikeasti kasvattaa päästöjä.
Saksassa on välillä huutava pula sähköstä ja toisinaan sitä dumpataan maksimitehoilla naapureille (ja maksetaan että joku sitä käyttää). Onkos tuo "vihreä" sähkö nyt sitten niin kovin vihreää? Ensin tuhottiin ydinvoima ja nyt sitten itketään kun on pakko polttaa hiiltä. "Yllätys"
Vihdoin ja viimein myös hesari alkaa uutisoida tästä Saksan "vihreästä" energiasta, joka oikeasti kasvattaa päästöjä.
Täältä nousevat ilmaan Euroopan suurimmat hiilidioksidipäästöt – Saksan viherkäännöksen varjopuolet näkyvät valtavilla louhoksilla, jossa aktivistit istuvat hiilijunien raiteilla
Ilmastoaktivistit perustivat jättileirin ja vaelsivat louhokseen Reininmaalla. ”Vaikka suunnan pitäisi olla päinvastainen, Saksassa hiilen käyttö on viime vuosina vuosina lisääntynyt”, kirjoittaa Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen.
Ilmastoaktivistit Michael Friedrich (toinen vas.), Bina Friedrich, Margitta Richter (selin), Carolin Blauth ja David Angermann osallistuivat viikonvaihteessa Garzweilerin ruskohiiliavolouhoksen sulkemista vaativaan ilmastoaktivistien leiriin ja mielenilmauksiin. Ilmastoleiriltä Garzweilerin louhoksen näköalapaikalle pyöräilivät myös Ulrike ja Stefan Hiltawsky poikansa Peterin kanssa.(KUVA: KAVEH ROSTAMKHANI)
Anna-Liina Kauhanen HS
Julkaistu: 28.8. 2:00 , Päivitetty: 28.8. 10:38
HOCHNEUKIRCH
AVOLOUHOKSEN mittakaavaa on vaikea hahmottaa. Tuo syvällä louhoksen pohjalla hitaasti etenevä pikkuruinen piste on kuorma-auto, sanoo ilmastoaktivisti Michael Friedrich ja ojentaa kiikareita. ”Ja vain tuo musta rantu on ruskohiiltä.”
Garzweilerin ruskohiililouhoksen jättiläiskaivureita suurempia kaivureita tuskin tarvitaan maankamaralla. Jätit siirtävät vuorokaudessa satojatuhansia tonneja maa-ainesta saadakseen satojen metrien syvyydestä esiin kaistaleen ruskohiiltä.
Ruskohiili on nuorta kivihiiltä – ja kaikin puolin ongelmallista energianlähteenä.
”Se, miten energiatehotonta ruskohiili on, vain korostaa sitä, miten kammottavat sen hiilidioksidipäästöt ovat. Energiatehottomampaa ja haitallisempaa ilmastolle olisi vain turve”, Friedrich sanoo.
KOLME neljäsosaa Saksan ruskohiilestä louhitaan Reininmaalla kolmiossa, jonka kulmina ovat Aachenin, Kölnin ja Mönchengladbachin kaupungit.
Kolmion sisään jäävät saksalaisen RWE-energiayhtiön Garzweilerin, Hambachin ja Indenin valtavat ruskohiiliavolouhokset, joista louhitaan vuosittain sata miljoonaa tonnia ruskohiiltä.
Louhokset ja niitä ympäröivät ruskohiilivoimalat ovat Euroopan suurin hiilidioksidipäästöjen lähde.
Garzweiler ei ole edes ruskohiililouhoksista suurin, mutta sen koko mykistää.
Varsinaista louhosta on kymmeniä neliökilometrejä. Louhos on jatkuvasti pienessä liikkeessä, kun toista reunaa kaivetaan auki ja toista täytetään. Siirtyessään kohti länttä louhos syö tieltään niin metsät kuin kirkot ja kylätkin. Kylät louhoksen kasvusuunnasta on jo tyhjennetty. Talot ja maat on ostettu kovaan hintaan.
Garzweilerin ruskohiilikaivos ei pysähdy yöksikään. (KUVA: KAVEH ROSTAMKHANI)
Hambacher Forst, 12 000 vuotta vanha ja noin 4 000 hehtaarin kokoinen tammi- ja valkopyökkimetsä, on 40 viime vuoden aikana kutistunut kymmenesosaan, kun sitä on hakattu ruskohiililouhosten liikkeen alta.
”Maailmanlopun maisema. Kauheaa, mutta jotenkin kaunista”, huokaa aktivisti Bina Friedrich.
”Kuollutta maata, tuhottua luontoa”, sanoo toinen aktivisti Margitta Richter hiljaa.
LOUHOKSEN jyrkälle penkereelle on rakennettu näköalatasanne, jonne lähikylien nuoret ajavat isopyöräisillä avolava-autoillaan ja moottoripyörillään istumaan iltaa.
Michael ja Bina Friedrich ovat pysäköineet näköalatasanteelle vanhan pakettiautonsa ja pystyttäneet auton viereen telttakatoksen. Katoksessa pitkän pöydän ääressä istuu joukko ilmastoaktivisteja. He osallistuvat linnuntietä kuuden kilometrin päässä järjestettävään Ende Gelände- eli vapaasti käännettynä Tarinan loppu -nimiseen ilmastoleiriin.
Ende Geländen sirkustelttojen täplittämä valtava ja tehokkaasti organisoitu leiri Erkelenzin pikkukaupungin kupeessa on koonnut elokuun viimeisille viikoille yhteen yli 2 000 ilmastoaktivistia eri puolilta maailmaa.
Aktivistien telttaleiri on tarkkaan organisoitu. (KUVA: KAVEH ROSTAMKHANI)
Reininmaan ruskohiilikolmiossa on viime viikkoina ollut monia muitakin ympäristöjärjestöjen ilmastotempauksia, mutta Ende Geländen ilmastoleiri on niille, jotka ovat valmiita kansalaistottelemattomuuteen ja louhoksille tunkeutumiseen.
Näköalatasanteen telttakatoksella istuu kuitenkin porukkaa, joka jättää varsinaisen toiminnan muille. ”No, ehkä vähän nuoremmille”, Bina Friedrich sanoo. Margitte Richerin puoliso tosin on mukana katkaisemassa hiilijunien kulkua, samoin 23-vuotias tytär.
”Olen hieman huolissani, pakko myöntää. Mutta kun on mukana tällaisessa vastustamisessa, käy läpi ristiriitaisia tunteita”, Richter sanoo.
”On käsiteltävä huolta ja syyllisyydentunteita: miten toimia oikein ilmastonmuutoksen estämiseksi, ja missä kulkevat omat rajat siinä, mitä voi tehdä?”
Richter haluaa tulla paikalle tukemaan nuorempia mielenosoittajia. ”Tällainen valkotukkainen nainen ehkä saa myös poliiseilta hieman kunnioitusta. Ehkeivät poliisien otteet ole niin kovia, kun olemme paikalla. Ja ainakin olen auttamassa vahingoittuneita.”
ENDE GELÄNDEN ilmastoaktivistit haluavat huomiota Saksan ristiriitaiselle ilmastopolitiikalle. He vaativat Saksaa luopumaan ruskohiilen käytöstä istumalla ruskohiilijunien kiskoille.
Poliisi on estänyt Ende Gelände -tapahtuman yhden aktivistiryhmän matkan kohti ruskohiililouhosta ja siksi joukko istuu maantiellä Hochneukirchenin kylän luona. (KUVA:KAVEH ROSTAMKHANI)
Vaikka leiri on lähellä avolouhoksia, jalkapatikassa välimatkat ovat pitkiä. Valkoisiin kertakäyttöhaalareihin pukeutuneet aktivistit marssivat yhtä joukkoa ja usein käsi kädessä: ensin maantienlaitoja ja sitten pitkin sänkipeltoja ja jättömaita kohti voimaloiden ja louhoksia. Laulu raikaa.
Usein matka tosin tyssää poliisin piiritysrenkaaseen. Ilmastoleiri työllistää kaikkiaan tuhat poliisia. Nyt poliisiautoja on kymmenkunta ja ilmassa hyrrää helikopteri.
Ende Geländen aktivistien queer-feministinen ryhmä on jumissa poliisin tiesululla. Siksi satakunta mielenosoittajaa on istuskellut jo tuntikausia maantiellä Hochneukirchenin risteyksessä.
”Olen mukana, koska ilmastonmuutos on kaikkia niin perinpohjaisesti koskeva ongelma”, sanoo belgialainen Sasha.
”Ei voi olla niin, että koska olen feministi, minulla ei ole aikaa taistella ilmastonmuutosta vastaan. Ympäristöliike on hyvin tärkeässä vaiheessa. Se tuo nyt monin tavoin esiin sen, miten eri teemat kytkeytyvät toisiinsa. Aito huoli ilmastonmuutoksesta laventaa ympäristöliikettä ja tuo mukaan uusia toimijoita.”
Belgialainen Sasha osallistui ilmastoprotestiin queer-feministisessä ryhmässä. ”Ilmastoliike kerää riveihinsä paljon erilaisia ihmisiä eri viiteryhmistä. Yhteistä on solidaarisuus muita kohtaan.” (KUVA: KAVEH ROSTAMKHANI)
Illansuussa osa päivänsä risteyksessä viettäneistä alkaa palailla leiriin. Muista ryhmistä osa on päässyt kuitenkin perille.
”Kymmeniä mielenosoittajia istui yhdeksän tuntia raiteilla”, kertoo Ende Gelände -yhteisön tiedottaja Insa Vries ilmastoleirissä. ”Neurathin ruskohiilivoimala joutui laskemaan tehoja. Hiilijunat vievät kymmenen minuutin välein lastinsa voimalaan, ja koska rata oli poikki yhdeksän tuntia, jäi yli 50 lastia saapumatta.”
GARZWEILERIN louhos avattiin 1980-luvun alussa. Siksi voisi kai kysyä, eivätkö aktivistit ole myöhässä.
”Sosiaaliset liikkeet etenevät ja muuttavat muotoaan. Tämä liike on osa jatkumoa”, Michael Friedrich sanoo ja katselee, kuinka louhoksen työkoneisiin syttyy valoja illan pimetessä.
Kun kääntää päätään vastakkaiseen suuntaan, näkee, miten ihan naapurissa taivasta kurkottelevat RWE:n tuulivoimalat.
”Energiaa – ja rahaa – tehdään aina niillä keinoilla kuin voi ja saa.”
Aktivisteilla on mukanaan heinällä täytettyjä pusseja. Niillä voi työntää poliisia syrjään ja käyttää vaikka tyynynä junanraiteilla istuessa. (KUVA: KAVEH ROSTAMKHANI)
Friedrichin pariskunnan omat juuret ovat Saksan ydinvoimanvastaisessa liikkeessä. ”Nykyisen ilmastoliikkeen toimintatavat suurissa mielenosoituksissa ovat ydinvoimaa vastustavan liikkeen perintöä”, Bina Friedrich sanoo.
”Saksan energiakäänne ei johdu sattumasta tai Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta, vaan se on myös vuosikymmenten poliittisen painostuksen tulosta”, Michael Friedrich kertoo.
”Jos liittokansleri Angela Merkel ei olisi toiminut, ydinvoiman vastustus Saksassa olisi Fukushiman jälkeen kasvanut sellaisiin mittoihin, että sillä olisi ollut kovat poliittiset seuraukset.”
PÄÄTÖS luopua rusko- ja kivihiilestä ei ole edes poliittisesti riski näinä aikoina, kun Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin irtaantuminen kansainvälisistä ilmastositoumuksista järkyttää monia, Friedrich sanoo.
”Kyse on globaaleista konserneista, jotka haluavat vain tienata. Poliittisilla päätöksillä voi estää niitä avaamasta seuraavan louhoksen ja tehdä sen päätöksen vielä kansalaisten enemmistön tukemana.”
Kirjeenvaihtajan kommentti: Energiakäänne viekin väärään suuntaan
SAKSAN ilmasto- ja energiapolitiikan linja on viime vuodet kulkenut aikamoista siksakkia, vaikka liittokansleri Angela Merkel mielellään esiintyy kansainvälisillä areenoilla suurena ilmastopoliitikkona.
Totuus kuitenkin on, että vaikka Saksa yhtenä päivänä puolustaa näyttävästi kansainvälisiä ilmastositoumuksia ja Pariisin ilmastosopimusta, seuraavana päivänä se on jo lisäämässä fossiilisten polttoaineiden käyttöä omassa energiantuotannossaan.
RUSKOHIILI on saksalaisille kotimainen energianlähde. Vaikka suunnan pitäisi olla päinvastainen, Saksassa hiilen käyttö on viime vuosina lisääntynyt ja neljännes maan sähköstä tuotetaan ruskohiilellä. Uusiutuvan energian osuus on yhtä suuri.
Osa on sitä mieltä, että painetta hiilen käyttöön on lisännyt Saksan päätös luopua ydinvoimasta.
Ydinvoiman vastustajat saivat vuonna 2012 haluamansa, kun Merkel nopeutti Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen tahtia, jolla Saksa luopuu ydinvoimasta.
On kuitenkin niin, että hiilellä on korvattu pääosin kaasua, ei ydinvoimaa.
Syntipukkia on haettu myös EU:n energiamarkkinan ongelmista ja markkinat sotkevista kansallisista energiatuista. Tässäkään Saksa ei ole syytön.
Ende Gelände -mielenosoituksen aktivisteilla on mukanaan heinillä täytetty pussi, jota voi pitää kilpenä, jos yrittää tunkeutua poliisi ketjun läpi – tai tyynynä, kun istuu valtaamassa hiilijunien kiskoja. (KUVA: KAVEH ROSTAMKHANI)
Mutta vielä yritetään:
Kuulitteko. Asia on niin. Ei tarvetta perustella.
Saksassa on välillä huutava pula sähköstä ja toisinaan sitä dumpataan maksimitehoilla naapureille (ja maksetaan että joku sitä käyttää). Onkos tuo "vihreä" sähkö nyt sitten niin kovin vihreää? Ensin tuhottiin ydinvoima ja nyt sitten itketään kun on pakko polttaa hiiltä. "Yllätys"
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 12 540
Vihreiden virallinen kanta kuitenkin taitaa olla että että ydinvoima on saatanan työkalu ja tämä TtV:n pieni järjenvalo ei ole puolueen linja?
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 858
Kuten myös Suomi. Niin ja kaikki muutkin maat.Saksa sijaitseekin vaarallisella tsunami ja maanjäristysalueella joten ydinvoiman alasajo on perusteltua.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 679
Saksa sijaitseekin vaarallisella tsunami ja maanjäristysalueella joten ydinvoiman alasajo on perusteltua.
Mülheim-Kärlichin voimalaitos sijaitsee Eifelin alueen kupeessa, joka puolestaan on edelleen vulkaanisesti aktiivinen alue. Ts. Koblenz saattaa hyvinkin tuhoutua yllättävään tulivuoritoimintaan, Rhein ottaa myös osumaa tässä rytäkässä ja tämä edellämainittu reaktori myös. Mutta tilastollisesti aika epätodennäköinen skenaario, vaikka alueella on toimivia kuumia lähteitä, geysirejä sekä kupliva Laacher-järvi.
(hakusanat: Volcanic Eifel , Vulkaneifel, Kernkraftwerke in Deutschland)
No nyt kaavitaan jo kattilan pohjia.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5
LUT tutki: Tuulivoima on edullisinta energiaa - monta syytä menestykseen, ydinvoima tiukasti kannoilla
LUT tutki: Tuulivoima on edullisinta energiaa - monta syytä menestykseen, ydinvoima tiukasti kannoilla
Maalle rakennettu tuulivoima on ensimmäistä kertaa edullisin sähkön tuotantotapa Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) sähkön tuotantokustannusvertailussa, LUT tiedottaa.
"Tuulivoiman hinnanalennus johtuu kasvaneesta yksikkökoosta, alentuneista käyttö- ja kunnossapitokustannuksista sekä pidentyneestä huipunkäyttöajasta. Myös tuulivoimaloiden käyttöaste on kasvanut viidessä vuodessa noin kahdeksan prosenttia", kertoo tutkimuksesta vastannut professori Esa Vakkilainen.
Laskelmien perusteella 2 860 huipunkäyttöajalla maalla sijaitsevan tuulivoimalan sähkön tuotantokustannus on 41,4 euroa megawattitunnilta (MWh). Merellä sijaitsevan tuulivoimalan sähkön tuotantokustannus on sen sijaan 68,9 euroa/MWh.
Vertailun toiseksi edullisin tuotantotapa on ydinvoima, kun laitos rakennetaan olemassa olevalle tontille. Tällöin tuotantokustannus olisi 42,4 euroa/MWh. Täysin uuden ydinvoimalaitoksen tuotantokustannus on 55,4 €/MWh. Hinta ydinsähkön rakentamiselle on noin viisi prosenttia edullisempi kuin vuoden 2012 arviossa.
Kaasusähkön tuotantokustannus on 68,9 euroa/MWh, turvelauhteen 75,7 euroa/MWh ja hiilisähkön hiilidioksidin talteenotolla 75,9 euroa/MWh, kun hiilidioksidipäästöoikeuden hintana käytetään 15 euroa/tonni CO2. Vastaavasti uusiutuvista sähköä tuottavista voimalaitoksista puupolttoainetta käyttävän lauhdesähkön tuotantokustannus olisi 76,2 euroa/MWh ja aurinkovoimalan 99,6 euroa/MWh.
Vakkilaisen mukaan tulokset kertovat sähköntuotannon muuttuvan tulevaisuudessa pääomavaltaiseksi. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentaminen vaatii isoja investointeja, mutta niiden käyttö on edullista. Sen sijaan esimerkiksi öljy-, hiili- ja turvevoimaloissa iso osa tuotantokustannuksista tulee polttoaineista. Päästökauppa parantaa merkittävästi hiilidioksidivapaiden sähköntuotantomuotojen kilpailukykyä suhteessa fossiilisia polttoaineita ja turvetta käyttäviin tuotantomuotoihin.
"Tämän tutkimuksen ominaisinvestointikertoimilla nykyisen energian tuotantojärjestelmän pääomakustannukseksi saatiin 20,4 euroa/MWh ja täysin uusiutuvan järjestelmän 49,1 euroa/MWh. Otettaessa tuuli- ja aurinkoenergiaa käyttöön sähköntuotanto pääomavaltaistuu."
Haasteena uusiutuvan sähköntuotannon kehittämisessä on se, että aurinko- ja tuulivoimaloiden tuotantohuiput eivät vastaa Suomen kulutushuippua. Tarvitaan muun muassa varastointia, mikä taas lisää kustannuksia.
"Olisikin syytä alkaa siirtyä käyttämään sähkön tuotannon kokonaishintaa kullekin tuotantomuodolle, koska myös tarvittava varastointi, huipputeho ja varavoima ovat kustannuksia sähkönsiirron lisäksi", ehdottaa Vakkilainen.
Hänen mukaansa Suomessa maa- ja merituulivoiman tuotantokustannushintaan pitäisi laskelmien mukaan lisätä noin 15 euroa /MWh ja aurinkovoimaan peräti 29 euroa/MWh, jotta ne kattaisivat kustannukset. Kustannuksia syntyy muun muassa varavoiman, sähköverkon tehonhallinnan ja sähkön kantaverkon vahvistamiseen liittyvistä kuluista. Nämä kulut mukaan lukien tulisi maatuulisähkön hinnaksi 56,4 euroa/MWh. Tämä nostaisi ydinsähkön edullisimmaksi vaihtoehdoksi, vaikka voimala olisi rakennettu uuteen paikkaan.
Raportti on jatkoa aikaisemmille hintavertailuille, joista edellinen julkaistiin vuonna 2012. Raportissa vertaillaan eri sähköntuotantovaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta. Kannattavuusvertailu on tehty pelkkää sähköä tuottaville voimalaitoksille.
Tutkitut voimalaitostyypit olivat ydinvoimalaitos, maakaasukombilauhdevoimalaitos, kivihiililauhdevoimalaitos, turvelauhdevoimalaitos, puulauhdevoimalaitos, tuulivoimala ja uutena aurinkovoimala. Kannattavuustarkastelu suoritettiin annuiteettimenetelmällä käyttämällä 5 prosentin reaalikorkoa ja maaliskuun 2017 hintatasoa.
Isojen voimaloiden huipunkäyttöajaksi eli vuosittaiseksi tuntimääräksi, jonka aikana voimala on tuottanut nimellisteholla, laskettiin 8 000 tuntia vuodessa. Tuuli- ja aurinkovoimalle käytetään niille tavanomaisia huipunkäyttöaikoja 2860 ja 982 tuntia. Laskelmissa ei ole otettu huomioon mahdollisia valtiovallalta saatavia tukia, eikä eri voimalaitoksiin kohdistuvat veroja.
Koko raportti on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-124-0 .
Maalle rakennettu tuulivoima on ensimmäistä kertaa edullisin sähkön tuotantotapa Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) sähkön tuotantokustannusvertailussa, LUT tiedottaa.
"Tuulivoiman hinnanalennus johtuu kasvaneesta yksikkökoosta, alentuneista käyttö- ja kunnossapitokustannuksista sekä pidentyneestä huipunkäyttöajasta. Myös tuulivoimaloiden käyttöaste on kasvanut viidessä vuodessa noin kahdeksan prosenttia", kertoo tutkimuksesta vastannut professori Esa Vakkilainen.
Laskelmien perusteella 2 860 huipunkäyttöajalla maalla sijaitsevan tuulivoimalan sähkön tuotantokustannus on 41,4 euroa megawattitunnilta (MWh). Merellä sijaitsevan tuulivoimalan sähkön tuotantokustannus on sen sijaan 68,9 euroa/MWh.
Vertailun toiseksi edullisin tuotantotapa on ydinvoima, kun laitos rakennetaan olemassa olevalle tontille. Tällöin tuotantokustannus olisi 42,4 euroa/MWh. Täysin uuden ydinvoimalaitoksen tuotantokustannus on 55,4 €/MWh. Hinta ydinsähkön rakentamiselle on noin viisi prosenttia edullisempi kuin vuoden 2012 arviossa.
Kaasusähkön tuotantokustannus on 68,9 euroa/MWh, turvelauhteen 75,7 euroa/MWh ja hiilisähkön hiilidioksidin talteenotolla 75,9 euroa/MWh, kun hiilidioksidipäästöoikeuden hintana käytetään 15 euroa/tonni CO2. Vastaavasti uusiutuvista sähköä tuottavista voimalaitoksista puupolttoainetta käyttävän lauhdesähkön tuotantokustannus olisi 76,2 euroa/MWh ja aurinkovoimalan 99,6 euroa/MWh.
Vakkilaisen mukaan tulokset kertovat sähköntuotannon muuttuvan tulevaisuudessa pääomavaltaiseksi. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentaminen vaatii isoja investointeja, mutta niiden käyttö on edullista. Sen sijaan esimerkiksi öljy-, hiili- ja turvevoimaloissa iso osa tuotantokustannuksista tulee polttoaineista. Päästökauppa parantaa merkittävästi hiilidioksidivapaiden sähköntuotantomuotojen kilpailukykyä suhteessa fossiilisia polttoaineita ja turvetta käyttäviin tuotantomuotoihin.
"Tämän tutkimuksen ominaisinvestointikertoimilla nykyisen energian tuotantojärjestelmän pääomakustannukseksi saatiin 20,4 euroa/MWh ja täysin uusiutuvan järjestelmän 49,1 euroa/MWh. Otettaessa tuuli- ja aurinkoenergiaa käyttöön sähköntuotanto pääomavaltaistuu."
Haasteena uusiutuvan sähköntuotannon kehittämisessä on se, että aurinko- ja tuulivoimaloiden tuotantohuiput eivät vastaa Suomen kulutushuippua. Tarvitaan muun muassa varastointia, mikä taas lisää kustannuksia.
"Olisikin syytä alkaa siirtyä käyttämään sähkön tuotannon kokonaishintaa kullekin tuotantomuodolle, koska myös tarvittava varastointi, huipputeho ja varavoima ovat kustannuksia sähkönsiirron lisäksi", ehdottaa Vakkilainen.
Hänen mukaansa Suomessa maa- ja merituulivoiman tuotantokustannushintaan pitäisi laskelmien mukaan lisätä noin 15 euroa /MWh ja aurinkovoimaan peräti 29 euroa/MWh, jotta ne kattaisivat kustannukset. Kustannuksia syntyy muun muassa varavoiman, sähköverkon tehonhallinnan ja sähkön kantaverkon vahvistamiseen liittyvistä kuluista. Nämä kulut mukaan lukien tulisi maatuulisähkön hinnaksi 56,4 euroa/MWh. Tämä nostaisi ydinsähkön edullisimmaksi vaihtoehdoksi, vaikka voimala olisi rakennettu uuteen paikkaan.
Raportti on jatkoa aikaisemmille hintavertailuille, joista edellinen julkaistiin vuonna 2012. Raportissa vertaillaan eri sähköntuotantovaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta. Kannattavuusvertailu on tehty pelkkää sähköä tuottaville voimalaitoksille.
Tutkitut voimalaitostyypit olivat ydinvoimalaitos, maakaasukombilauhdevoimalaitos, kivihiililauhdevoimalaitos, turvelauhdevoimalaitos, puulauhdevoimalaitos, tuulivoimala ja uutena aurinkovoimala. Kannattavuustarkastelu suoritettiin annuiteettimenetelmällä käyttämällä 5 prosentin reaalikorkoa ja maaliskuun 2017 hintatasoa.
Isojen voimaloiden huipunkäyttöajaksi eli vuosittaiseksi tuntimääräksi, jonka aikana voimala on tuottanut nimellisteholla, laskettiin 8 000 tuntia vuodessa. Tuuli- ja aurinkovoimalle käytetään niille tavanomaisia huipunkäyttöaikoja 2860 ja 982 tuntia. Laskelmissa ei ole otettu huomioon mahdollisia valtiovallalta saatavia tukia, eikä eri voimalaitoksiin kohdistuvat veroja.
Koko raportti on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-124-0 .
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 858
Vertailu: Tuulivoimasta on tullut edullisin tapa tuottaa sähköä Suomessa
"Näin laskettuna".
Eikös se pitäisi juuri laskea se kokonaiskustannus?
Ydinvoima 8000h/v
Tuulivoima 2860h/v
Aurinkovoima 982h/v
Näistä vain ensimmäinen tuottaa tehoa kovalla pakkasella (jolloin harvoin tuulee). Kyllä ketjun otsikko paikkaansa pitää.
"Näin laskettuna".
Eikös se pitäisi juuri laskea se kokonaiskustannus?
Mitä kannattaa laskea riippuu siitä, mitä haluaa selvittää. Edellä mainittu kokonaiskustannus on mielenkiintoinen, kun halutaan selvittää kansantaloudellista vaikutusta. Yksityisten voittojen selvittämiseksi pitää laskea taas huomioimatta niitä kustannuksia, jotka voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Tällöin pitää myös huomioida valtion tuet ja verotus.
edit: Mikäli näistä kahdesta laskentatavasta ei tule samaa lopputulosta, niin silloin politiikassa on korjattavaa.
- Liittynyt
- 18.12.2016
- Viestejä
- 1 945
Energia-asiantuntijat väittävät: visiot uusiutuvien energiamuotojen onnelasta täynnä hypetystä | Tiedetuubi
Ydinvoiman vastustajia riittää kuvaamaan yksi sana. Ympäristöterroristi, eikä siinä ole mitään vastaanväittämistä.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 772
Tehdäänpäs ne laskelmat
Halvinta ihmiselle käyttökelpoista energiaa lienee ruokaöljy, 1.5e/l.
Ruokaöljyssä on energiaa n. 900 kcal/100g, eli n. 3.78 MJ/100g.
litra rypsiöljyä painaa n. 870g, eli tuo litra sisältää energiaa n. 32.9 MJ.
Eurolla saa siis n. 22 MJ energiaa ruokaöljynä.
Tämä tarkoittaa n. 4.56 c/MJ sisäänmenevää energiaa
Ihmisen hyötysuhde mekaaniseksi työksi on n. 25%. Jos vaikka sen generaattorin hyötysuhde on 80%, tämä tekee kokonaishyötysuhteeksi 20%, eli n. 23 c/MJ.
kilowattitunti tarkoittaa 3.6 megajoulea.
Eli ihmisen polkeman ruokaöljyenergian hinnaksi tulee tuolla ruokaöljyn hinnalla n. 82c/kWh.
On toki mahdollista, että jostain löytyy selvästi halvempaakin ruokaöljyä, joka laskee tuon lähemmäs jotain 50 senttiä/kWh.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 03.02.2017
- Viestejä
- 172
Ydinvoima saastuttaa (voimaloissa valtavat piiput) , ja voimalat räjähtävät aiheuttaen ydinonnettomuuden 100% varmuudella ennemmin tai myöhemmin. Tämän voi todistaa laittamalla Sim Cityssa ajan kulun nopeuden täysille ja seuraamalla tilannetta.
Drinkkeri
Team R&T
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 1 529
Ei ole vaan n. 30%
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 772
.. ja tästäkin pääsisi paljon paremmaksi, jos käyttäisi sen jäljellejäävän lämpöenergian kaukolämpönä.
Mutta kun pelokkaat idiootit luddiitit kieltää.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 580
Toinen ongelma on myös, että voimalat sijaitsevat paikoissa joissa sen lämmön hyötykäyttö halvalla ja tehokkaasti on vaikeaa. Ts. kukaan oikeasti ihan hirveän paljon kaipaa sitä lämpöä mihinkään siellä missä sitä olisi saatavilla.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 772
Ne voimalat voisi rakentaa paikkaan, jossa sille kaukolämmölle olisi käyttöä/tarvetta.
Drinkkeri
Team R&T
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 1 529
Tällähetkellä tuo kaukolämmöksi muuntaminen on ongelmallista näiden säteilykammoisten vastustuksen lisäksi myös lauhdeveden suhteellisen matalan lämpötilan takia.
aah muistin väärin käyttikin polttoaineesta hyväksi tuon prosentin prkl
Drinkkeri
Team R&T
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 1 529
Wikipedian lukuina Olkiluodossa käytettävästä polttoaineesta 4% on fissiokelpoista uraani-isotoopia(235), tätä käyttökelpoista polttoainetta on käytetyssä sauvassa jäljellä enää 0,8%, joten reaktori käyttää 80% fissiivisestä materiaalista ja 3,2% koko polttoaineesta.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 772
Tuo 0.5-1% on oikeasti luku joka on suoraan fissiokelpoisen U-235n osuus kaikesta luonnossa esiintyvästä uraanista. Suurin osa on U-238ia, joka ei suoraan fissioidu.
Jotta uraania voidaan käyttää reaktorissa, se pitää ensin rikastaa n. 5% tasolle, eli siis poistaa siitä suuri määrä U-238 ja jättää jäljelle seos jossa sitä U-235sta on suhteessa enemmän.
(ja jotta sitä voitaisiin käyttää dinaseissa, se pitäisi ensin rikastaa n. 20% tasolle; tuo n. 5% U-235 jota reaktoreissa käytetään ei voi vaan voi räjähtää)
Mutta U-238sta saadaan Plutonium-239ä ampumalla sitä neutronilla(joita syntyy runsaasti siinä reaktorissa), ja Plutonium-239 taas on fissiokelpoinen aine.
Tämä mahdollistaisi käytännössä suurinpiirtein kaiken uraanin hyödyntämisen reaktorin polttoaineena, mutta tuo vaatii välissä sellaista jälleenkäsittelyä, joka on luokiteltu ydinaseteknologiaksi, minkä takia tämä on suomen kaltaiselle "kiltille" ydinsulkusopimuksessa mukanaolevalle valtiolle poliittisesti mahdotonta.
Jotta uraania voidaan käyttää reaktorissa, se pitää ensin rikastaa n. 5% tasolle, eli siis poistaa siitä suuri määrä U-238 ja jättää jäljelle seos jossa sitä U-235sta on suhteessa enemmän.
(ja jotta sitä voitaisiin käyttää dinaseissa, se pitäisi ensin rikastaa n. 20% tasolle; tuo n. 5% U-235 jota reaktoreissa käytetään ei voi vaan voi räjähtää)
Mutta U-238sta saadaan Plutonium-239ä ampumalla sitä neutronilla(joita syntyy runsaasti siinä reaktorissa), ja Plutonium-239 taas on fissiokelpoinen aine.
Tämä mahdollistaisi käytännössä suurinpiirtein kaiken uraanin hyödyntämisen reaktorin polttoaineena, mutta tuo vaatii välissä sellaista jälleenkäsittelyä, joka on luokiteltu ydinaseteknologiaksi, minkä takia tämä on suomen kaltaiselle "kiltille" ydinsulkusopimuksessa mukanaolevalle valtiolle poliittisesti mahdotonta.
- Liittynyt
- 05.09.2017
- Viestejä
- 40
Ydinvoimala hyödyntää uraanin energiasta alle 1%. Se tarkoittaa sitä, että radioktiivisiakin päästöjä aiheuttavaa uraanin louhintaa tarvitaan satakertainen määrä.
Ydinvoimalan hyötysuhde on n. 35%. Se tarkoittaa sitä, että 3000MWt ydinvoimala tuottaa
- lämpöä n. 3000MW
- - siitä n. 2000MW suoraan Itämereen (Suomessa)
- - n. 1000MW sähkön tuotantoon
- - - ydinvoimalan omaan käyttöön sähköstä n. 3-4%
Arvot yksinkertaistettu 33% hyötysuhteen mukaisesti.
Ydinjätettä syntyy
- Itämeren lämmittämisestä 2/3 ja
- sähkön tuotannosta 1/3
ydinjätteen kokonaistuotannosta. En näe tuota kovin järkevän eliölajin toimintana.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 954
Ne vaihtoehdot on vielä paskempia. Vielä järjettömämpää on lämmittää palloa ja tuhota luontoa hiukkaspäästöillä.
- Liittynyt
- 05.09.2017
- Viestejä
- 40
Ydinvoimalle on vaihtoehtoja, jotka eivät saastuta ja ovat turvallisempia.
Minusta ydinvoiman vaihtoehdot ovat oman keskustelunsa arvoisia.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 954
Esitteleppä niitä vaihtoehtoja, vai oletko vain trolli? Fuusio on edelleen 50v päässä. Aurinko ja tuuli eivät todellakaan ole vaihtoehtoja.
- Liittynyt
- 05.09.2017
- Viestejä
- 40
Vertailu: Tuulivoimasta on tullut edullisin tapa tuottaa sähköä Suomessa
Energiatuet ja verot eivät vaikuta sähkön tuotantokustannuksiin.
"Näin laskettuna".
Eikös se pitäisi juuri laskea se kokonaiskustannus?
Ydinvoima 8000h/v
Tuulivoima 2860h/v
Aurinkovoima 982h/v
Näistä vain ensimmäinen tuottaa tehoa kovalla pakkasella (jolloin harvoin tuulee). Kyllä ketjun otsikko paikkaansa pitää.
- Liittynyt
- 05.09.2017
- Viestejä
- 40
Mielipide- ja asennekysymys se vain on.
Drinkkeri
Team R&T
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 1 529
En nyt yhtäkkiä kyllä keksi miten mielipiteen tai asenteen muuttaminen saa auringon paistamaan ja tuulen puhaltamaan(sopivalla voimakkuudella) 24/7.
- Liittynyt
- 05.09.2017
- Viestejä
- 40
Yksi ja merkittävä säteilykammoinen on Helsingin kaupunki, joka totesi ydnkaukolämpähankkeen kannattamattomaksi. Sitä se todellakin olisi ollut.
Drinkkeri
Team R&T
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 1 529
Olishan se ollut kannattamatonta kun lähin reaktori on liian kaukana ja sen jäähdytyspiirit eivät sovellu suoraan kaukolämmön tuottoon.
- Liittynyt
- 05.09.2017
- Viestejä
- 40
"LAUSUNTO FORTUM OYJ:N JA FORTUM POWER AND HEAT OY:N UUDEN YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUKSESTA"
https://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kh2009/Esityslista23/kh_el23_20090608.html
(n. 10% sivun alusta)
Sori - tämä piti antaa:
https://www.hel.fi/static/helsinki/...=sd&id={D2A9BF21-9D54-4477-870B-7567EE6D58DA}
mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 858
Eli tykkäät polttaa hiiltä/öljyä/kaasua?
Aurinko/vesi kun vaatii sen nopean varmistuksen sille ajalle kun ei tuule yöllä/talvella. Eli hiiltä palaa, kuten Saksassa. Aurinkovoimaa ja tuulta enemmän kuin koskaan ja samalla kokonaispäästöt vain kasvaneet. Erittäin puhdasta ja luontoystävällistä.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 772
Ja fuusiovoima on ydinvoimaa, joten se ei voi olla "vaihtoehto ydinvoimalle".
Mitähän ydinvoima saastuttaa? Polttoaineputket ovat ainoita mitä jää maanalle käyttämättömäksi jos niin halutaan... Tämä "saaste" mitä ilmeisesti tarkotat käytetyllä polttoaineella ei ole saastetta vaan tavaraa mikä voidaa rikastaa uudellee jos niin halutaan. Turvallisuuteen en ota mitää kantaa koska luotan että täällä asiat ovat kunnossa, jos se jätetään pois niin mitä vikaa ydinvoimassa on? Faktat faktoina, meillä ei ole korvaavaa tekniikkaa vielä saatavilla, miksi ei käyttää saasteetonta voimaa kunnes saadaan kehitettyä energianlähde mikä ei siis lopu auringon/tuulen/uraanin loppumiseen?
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 772
Luitko noita perusteluja?
Noissa perusteluissa oleellinen pointti oli, että olisi huono juttu, jos fossiilisia poilttoaineita käyttävät nykyiset lämpövoimalat jäisivät käyttämättä, kun ne korvattaisiin ydinvoimalla.
Tämäpä oikein ympäristöystävällistä ajattelua.
- Liittynyt
- 05.09.2017
- Viestejä
- 40
Tottahan ydinvoimala saastuttaa - esim. koko Japanin maaperä on Fukushiman radioaktiivisen saasteen pilaamaa, ja sitä on sullottu kymmeniin miljooniin suuriin muovisäkkeihin ympäri Japania:
Googlehaku fukushima black bags (-> valokuvahaku)
fukushima black bags - Google-haku
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 306
Ydinvoimalan lauhdutuksen lämpöteho on mitätön auringosta saapuvaan kokonaistehoon nähden. Aurinko lämmittää maapalloa paljon enemmän kuin ydinvoimalat yhteensä, eikä se ole normaalisti ongelma, koska lämpöä poistuu samalla tahdilla avaruuteen. Ydinvoimaloiden lämmittävä vaikutus on auringon rinnalla merkityksetön.
Kasvihuoneilmiön ongelma on siinä, että se hidastaa lämmön poistumista maapallolta avaruuteen. Lämmittävän tehon (aurinko, ja ne ydinvoimalat jos ne halutaan laskea) ja jäähdyttävän tehon (lämpösäteily avaruuteen) tasapainopiste siirtyy ja keskilämpötila maapallolla nousee vähän.
Lämpötila on matala, koska tyypillinen ydinvoimala on optimoitu sähkön tuotantoa ajatellen. Teknisesti ei olisi suurikaan ongelma tehdä ydinkäyttöistä CHP-laitosta.
Kaukolämmön tarve vaihtelee, joten tulisiko sitten CHP-ydinvoimalan ongelmaksi myös se, että välillä sitä pitäisi ajaa vajaateholla tai mitoittaa generaattorit epätaloudellisesti... Muut ongelmat, eli sijainti ja ihmisten pelot, jo mainittiinkin.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 772
Ensinnäkin, Mistä energiasta nyt oikein puhut?
E=MC^2 -kaavalla saatavasta energiasta?
Tällä tavalla laskettuna hiili- öljy- tai kaasuvoimala hyödyntää alle 0.0000005 % siitä hiilen, öljyn tai kaasun energiasta.
Ja toisekseen, mihin nyt tässä viittaat sanalla "uraani"?
Uraania on montaa eri isotooppia, jotka käyttäytyvät ydinreaktoioden näkökulmasta täysin eri tavallla.
Heittelet vaan ilmaan lukuja joiden merkityksestä olet ihan pihalla, ja yrität perustella jotain luvuilla, joista et ymmärrä yhtään mitään.
U-235n halkaisemisen lämpöarvo on n. 2000000-kertainen (2 miljoonaa) kemiallisten aineiden polttamisen lämpöarvoon nähden. Tuotetun jätteen näkökulmasta suoraan reagoivien aineiden kannalta tilanne on ydinvoiman kannalta vielä ylivoimasempi, koska palamisessa tarvitaan myös happea, joten palamisreaktion tuottama hiilidioksidimäärä on massaltaan ehkä n. 4000000-kertainen uraanin halkeamistuotteiden määrään nähden samaa tuotettua energiamäärää kohden.
Vaikka polttoainesauvassa on 96% reaktioon osallistumattomia aineita, eikä tyhmistä poliittisista tyistä käytetä niitä uudellen, siitä ydinreaktorista poistuva "jätemäärä" on n massaltaan n. 160000 kertaa pienempi kuin siitä hiili- , kaasu- tai öljyvoimalasta saman energian tuottamiseksi tullut päästömäärä.
Jos taas se polttoaine jälleenkäsiteltäisiin fiksusti ja käytettäisiin uudelleen, päästäisiin siihen että ydinvoimalan tuottama jätemäärä olisi se massaltaan n. 4000000 kertaa vähemmän kuin saman energian tuottaminen hiilellä, öljyllä tai kaasulla.
Viimeksi muokattu:
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
-
Google julkaisi Android 16:n ensimmäisen kehittäjäversion
22.11.2024 02:39
-
NVIDIA saavutti päättyneellä neljänneksellään jälleen uuden ennätystuloksen
22.11.2024 02:17
Uutisia lyhyesti
-
Gigabyte julkaisi uudet 4K- ja 1440p-tarkkuuksien QD-OLED-näytöt- Kaotik
- Vastauksia: 0
-
Chiefteciltä kaksikammioinen Visio-kotelo kahtena eri versiona- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 2
-
