Keskustelua ydinvoimasta

[Drinkkeri]

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/QG2sVeDP

Uunituore uutinen. Ei suoraan otsikkoon liittyvää, mutta aika lähelle.

Asia koskee myös tällaisen reservituotannon kauppaa eri maiden välillä ja säätövoimaa tilanteissa, joissa Suomen ja Tanskan tuulivoimalat tuottavat sähköä odotettua vähemmän

Tanskassahan tuo on jo iso ongelma kun maa on niin paljon epäluotettavan tuulivoiman varassa. Koko ongelmaahan ei olisi jos ol3 olisi jo sähköverkossa ja hanhikivi ei olisi ainoa työn alla oleva voimala sen jälkeen.

 

[mRkukov]

Tanskassahan tuo on jo iso ongelma kun maa on niin paljon epäluotettavan tuulivoiman varassa. Koko ongelmaahan ei olisi jos ol3 olisi jo sähköverkossa ja hanhikivi ei olisi ainoa työn alla oleva voimala sen jälkeen.

Toinen lainaus jutusta:

Ruususen mukaan Suomi kyllä pärjää tilanteessa, mutta Tanskalla on selvästi vaikeuksia.

Shit happens.

 

[uce]

30% nimellistehosta kun sitä sähköä oikeasti tarvittaisiin ei ole kyllä mikään hyvä juttu

30 % nimellistehosta on siis ihan normi tuulivoimalle, kun lasketaan koko Suomen alueelta; aina kaikkialla ei tuule jne. Yleisesti tuulivoimaloiden perusteho myös mitoitetaan tuohon eli, jos halutaan keskimäärin 1 yksikköä tehoa, niin rakennetaan 1 / 0,3 yksikköä tuulivoimaa. En nyt tässä langassa tätä tuulivoimakeskustelua jatka enempää, mutta tuulivoiman tapauksessa pitää aina ottaa huomioon, että tilasto on ainut millä on väliä, koska sähköntuotanto elää luonnostaan verrattain paljon koko ajan. Jokainen asiaa ajatteleva ymmärtää, että siihen ikävään tilanteeseen, jolloin ei tuulekkaan missään tarvitaan säätövoimaa ja samoin toiseen suuntaan eli, jos tuuleekin paljon niin jostain kannattaa tuotantoa leikata. Näiden syiden vuoksi edes Tanskassa ei tehdä pelkkää tuulivoimaa, vaikka siihen periaatteessa olisi mahdollisuus. Suomessa muistaakseni järkevänä tasona ilman suuria muutoksia nykyiseen sähköntuotantopalettiin pidetään jotain 15 % nimellistehoa sähkökulutuksesta eli ka. 5 % vuodessa tulisi tuulivoimalla. Tämän jälkeen muun sähkötuotannon tai kulutuksen pitäisi pystyä mukatumaan tuulivoiman tehonvaihteluihin paljon nykyistä paremmin.

 

[Ormu]

...
Ydinvoimalla ei tule muita fossiilisia päästöjä, kuin voimalan rakentamisen, uraanin louhinnan, kuljetuksen, yms muun oheistoiminnan aiheuttamia päästöjä.

Siinä on sinulle kasvihuonepäästöjen määrät eri energian tuotantotavoilla.

...

Hyvä kuva, joskin lähde kannattaa huomioida. Mutta kyllä se joka tapauksessa ihan loogiselta näyttää. Tuulivoiman palkki näyttää aika pieneltä, vaikka senkin vaatimat materiaalimäärät lienevät varsin suuret (vrt. aurinkovoima). Tuskin tuo pahasti väärässä silti on.

 

[Jooga]

Hyvä kuva, joskin lähde kannattaa huomioida. Mutta kyllä se joka tapauksessa ihan loogiselta näyttää. Tuulivoiman palkki näyttää aika pieneltä, vaikka senkin vaatimat materiaalimäärät lienevät varsin suuret (vrt. aurinkovoima). Tuskin tuo pahasti väärässä silti on.

Tuon pitäisi olla hyvin todellisuutta vastaava kuva. Aurinkovoimassa paneelien valmistus on paljon kemiaa vaativa prosessi, joka tuottaa suhteessa enemmän päästöjä kokoon nähden verrattuna tuulivoimaan.

 

[Lucas]

Totta. Viime talvena oliko 2 vai 3 vuorokautta pakkasta ja Suomen tuulivoiman yhteistuotto pyöreä 0MWh. Silloin jännättiin loppuuko sähkö.

Tämä on juuri se ongelma. Jos katsotaan yleisesti tilastoja niin tuuli ja aurinko on kivoja. Sitten kun katsotaan niitä silloin tällöin tapahtuvia worst case tapauksia niin ne ei yksinkertaisesti riitä. Erittäin mukava lisä, muttei sovellu vakaan perussähkön tuottoon ollenkaan.

Suomen sähkömarkkinat ovat osa NordPoolin Pohjoismaista sähköpörssiä.

Toki Suomen alueelle mahtuu päiviä jolloin Suomessa ei tuule oikeastaan lainkaan ja sähkönkulutus on huippulukemissa. Toisaalta jos mietitään Pohjoismaiden tasolla, niin lääniä alueelle mahtuu niin paljon Tanskan salmien, Göteborgin, ja Norjan Lofoottien välille, että pidän lähes mahdottomana että joka paikassa olisi tuuletonta.

Tietenkään tuulivoiman osuutta ei kannata nostaa kovin suureksi sähköntuotannosta kun sen jälkeen se alkaisi vaatia runsaasti esimerkiksi kaasuturbiinivoimaloita tai pumppuvoimaloita säätövoiman lisäämiseksi. Ilmeisesti noin 10 prosentin osuus Suomen sähköntuotannosta voidaan tuottaa aika ongelmitta tuulivoimalla:

Säätövoima

"Suomi kuuluu pohjoismaiseen sähkömarkkina-alueeseen (Nord-Pool). VTT:n tutkimustulosten perusteella 10 % tuulivoimaosuus pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä ei aiheuta lisäsäädön rakentamistarvetta säätösähkömarkkinoille. Energiakolmion tekemän markkinaselvityksen mukaan Suomen sähkömarkkinalla on vuonna 2030 hyvin tilaa 15 TWh:lle tuulivoimatuotantoa. Luku vastaa noin 5000 - 6000 MW asennettua tuulivoimakapasiteettia. Siirtokapasiteettien puitteissa tuulivoimatuotanto on syötettävissä Suomen sähkövoimajärjestelmään, eikä säätövoiman lisärakentamiselle ole tarvetta. [2]"​

Säätövoimaa voidaan tarvittaessa tuottaa vaikka Olkiluoto kolmosen EPR-reaktorilla, koska Arevan ydinvoimalaesitteiden mukaan kyseinen reaktori on nimenomaan suunniteltu myös säätövoimantuotantoon ja säätyy muistaakseni nopeudella 15 prosenttia minuutissa ylös- ja alas. Prosenttiluvusta en ole nyt ihan varma enkä viitsi alkaa tarkistamaan sitä, mutta tuota suuruusluokkaa se on.

 

[mRkukov]

Suomen sähkömarkkinat ovat osa NordPoolin Pohjoismaista sähköpörssiä.

Toki Suomen alueelle mahtuu päiviä jolloin Suomessa ei tuule oikeastaan lainkaan ja sähkönkulutus on huippulukemissa. Toisaalta jos mietitään Pohjoismaiden tasolla, niin lääniä alueelle mahtuu niin paljon Tanskan salmien, Göteborgin, ja Norjan Lofoottien välille, että pidän lähes mahdottomana että joka paikassa olisi tuuletonta.

Tietenkään tuulivoiman osuutta ei kannata nostaa kovin suureksi sähköntuotannosta kun sen jälkeen se alkaisi vaatia runsaasti esimerkiksi kaasuturbiinivoimaloita tai pumppuvoimaloita säätövoiman lisäämiseksi. Ilmeisesti noin 10 prosentin osuus Suomen sähköntuotannosta voidaan tuottaa aika ongelmitta tuulivoimalla:

Säätövoima

"Suomi kuuluu pohjoismaiseen sähkömarkkina-alueeseen (Nord-Pool). VTT:n tutkimustulosten perusteella 10 % tuulivoimaosuus pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä ei aiheuta lisäsäädön rakentamistarvetta säätösähkömarkkinoille. Energiakolmion tekemän markkinaselvityksen mukaan Suomen sähkömarkkinalla on vuonna 2030 hyvin tilaa 15 TWh:lle tuulivoimatuotantoa. Luku vastaa noin 5000 - 6000 MW asennettua tuulivoimakapasiteettia. Siirtokapasiteettien puitteissa tuulivoimatuotanto on syötettävissä Suomen sähkövoimajärjestelmään, eikä säätövoiman lisärakentamiselle ole tarvetta. [2]"​

Säätövoimaa voidaan tarvittaessa tuottaa vaikka Olkiluoto kolmosen EPR-reaktorilla, koska Arevan ydinvoimalaesitteiden mukaan kyseinen reaktori on nimenomaan suunniteltu myös säätövoimantuotantoon ja säätyy muistaakseni nopeudella 15 prosenttia minuutissa ylös- ja alas. Prosenttiluvusta en ole nyt ihan varma enkä viitsi alkaa tarkistamaan sitä, mutta tuota suuruusluokkaa se on.

Vakaa pohjoismainen sähkömarkkina...

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/QG2sVeDP

Uunituore uutinen. Ei suoraan otsikkoon liittyvää, mutta aika lähelle.

Ruotsin ja Norjan salainen sopimus on repinyt ison riidan.

Käytännössä naapurimaat haluavat päättää, miten ja millaisissa voimaloissa Suomi ja Tanska tuottavat sähköä esimerkiksi silloin, kun joku tärkeistä isoista voimaloista rikkoutuu, tai päiväksi sattuu kova pakkanen ja lisääntyneen kysynnän vuoksi sähköä täytyy nopeasti tuottaa tavanomaista enemmän.

 

[Resetor]

Suomen sähkömarkkinat ovat osa NordPoolin Pohjoismaista sähköpörssiä.

Toki Suomen alueelle mahtuu päiviä jolloin Suomessa ei tuule oikeastaan lainkaan ja sähkönkulutus on huippulukemissa. Toisaalta jos mietitään Pohjoismaiden tasolla, niin lääniä alueelle mahtuu niin paljon Tanskan salmien, Göteborgin, ja Norjan Lofoottien välille, että pidän lähes mahdottomana että joka paikassa olisi tuuletonta.

Tietenkään tuulivoiman osuutta ei kannata nostaa kovin suureksi sähköntuotannosta kun sen jälkeen se alkaisi vaatia runsaasti esimerkiksi kaasuturbiinivoimaloita tai pumppuvoimaloita säätövoiman lisäämiseksi. Ilmeisesti noin 10 prosentin osuus Suomen sähköntuotannosta voidaan tuottaa aika ongelmitta tuulivoimalla:

Säätövoima

"Suomi kuuluu pohjoismaiseen sähkömarkkina-alueeseen (Nord-Pool). VTT:n tutkimustulosten perusteella 10 % tuulivoimaosuus pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä ei aiheuta lisäsäädön rakentamistarvetta säätösähkömarkkinoille. Energiakolmion tekemän markkinaselvityksen mukaan Suomen sähkömarkkinalla on vuonna 2030 hyvin tilaa 15 TWh:lle tuulivoimatuotantoa. Luku vastaa noin 5000 - 6000 MW asennettua tuulivoimakapasiteettia. Siirtokapasiteettien puitteissa tuulivoimatuotanto on syötettävissä Suomen sähkövoimajärjestelmään, eikä säätövoiman lisärakentamiselle ole tarvetta. [2]"​

Säätövoimaa voidaan tarvittaessa tuottaa vaikka Olkiluoto kolmosen EPR-reaktorilla, koska Arevan ydinvoimalaesitteiden mukaan kyseinen reaktori on nimenomaan suunniteltu myös säätövoimantuotantoon ja säätyy muistaakseni nopeudella 15 prosenttia minuutissa ylös- ja alas. Prosenttiluvusta en ole nyt ihan varma enkä viitsi alkaa tarkistamaan sitä, mutta tuota suuruusluokkaa se on.

Tuulivoima ja aurinkovoima sopii hyvin yhteen vesivoiman, lämmön ja sähkön yhteistuotannon kanssa.

Jossain vaiheessa kun noiden tuotanto kasvaa, niin vesivoiman ohijuoksutukset lisääntyy. Aurinkovoima yhdessä tuulivoiman kanssa aiheuttaa sähkön pörssihintojen laskua kesäaikaan, josta selvänä syy-seuraus yhteytenä ne hinnat nousee talvella. Näinollen on kannattavaa seisottaa lauhdevoimalaa suuri osa vuodesta, jotta se voidaan lyödä käyntiin noille koville pakkasille. Eli homma meni aivan perseelleen.

 

[Jorsetti]

Välihuomautuksena monella tavallisella vihreällä mutuilijaympäristöaktiivilla on usein jo mittakaavat hakusessa. Kilot, megat ja terat menee iloisesti sekaisin. Koita siinä sitten kysyä perusteluita jollekin haavekuvalle. Muutamalta isännöitsijältä olen kanssa kuullut samansuuntaisia juttuja kun hallitukset keskustelee as oyiden energiaratkaisuista.

 

[Resetor]

Välihuomautuksena monella tavallisella vihreällä mutuilijaympäristöaktiivilla on usein jo mittakaavat hakusessa. Kilot, megat ja terat menee iloisesti sekaisin. Koita siinä sitten kysyä perusteluita jollekin haavekuvalle. Muutamalta isännöitsijältä olen kanssa kuullut samansuuntaisia juttuja kun hallitukset keskustelee as oyiden energiaratkaisuista.

Aivan täysin toivotonta.

Sinulle selitetään että energiantarve katetaan tuulivoimalla ja kerrot takaisin että miten helvetissä kun sillä katetaan nyt 1% Suomen energiantarpeesta. Todennnäköisesti tuossa vaiheessa meni jo ylite. Sitten kun yrität selittää että niitä voimaloita pitäisi olla 200-kertaa enemmän, niin käsityskyvyn yli mentiin että heilahtaa... Keskustelun toinen osapuoli tuo tässä kohtaa esiiin; "Hei aurinkoenergialla tää hoidetaan". Tässä vaiheessa totean että joo antaa olla, hyvä että ollaan samaa mieltä.

 

[ttjm]

Noista uusiutuvista vesivoima taitaa olla edelleen se suurin Suomessa. Uusia ei enää oikein saa rakentaa, mutta noita vanhoja pitäisi kyllä nykyaikaistaa. Ainakin vanhemmista voimalaitoksista saisi varmasti niistettyä muutamia megawatteja lisää.
Harjavallassa muistaakseni uudistuksen myötä teho nousee 73MW -> n.100MW

 

[Griffin]

Eipä siinä, jos Suomessa meinataan sähköautoilla kovasti tulevina vuosikymmeninä, niin noita ydinvoimaloitahan sitä pitäisi pykätä lisää vähintään pika pikaa joko 2 hyvin isoa tai 5 pienempää pannua..(siis ol3:n lisäksi).
Tuontienergian armoilla olo nykyiseen tapaan on hyvin kallista, typerää ja ongelmatilanteissa vaarallista.

5 Pienempää isoimpien kaupunkien luokse olisi se paras ratkaisu, jos on tarkoitus vähentää luonnon saastumista. Se tietysti tarkoittaisi kaukolämpöfirmojen uusjakoa, joten vanhojen firmojen pitäisi osallistua noihin. Ehkä luontoa saastuttavia kaukolämpövoimaloitaa pitäisi käydä verottamaan raskaalla kädellä s.e. kannattaisi käydä suunnittelemaan vaihtoehtoja.

 

[zepi]

15tkm/vuosi ajosuorite ja 15kWh/100km johtavat vuoden aikana n. 2250kWh kulutukseen.

OL3:sen vuosituotanto on about 1.6GWh *24*365*0.9 = 12600GWh

Eli OL3 yksinään tuottaa sähköä yli 5 miljoonan auton vuosikäyttöä varten.

Tilastokeskuksen mukaan:
Vuoden 2016 lopussa rekisterissä oli 3 346 005 henkilöautoa, joista liikennekäytössä oli 2 652 765.

Eli ainakin äkkiseltään näyttäisi, että menee hetki ennenkuin sähköautoilijat saavat käytettyä koko OL3:sen kapasiteetin...

 

[Griffin]

15tkm/vuosi ajosuorite ja 15kWh/100km johtavat vuoden aikana n. 2250kWh kulutukseen.

OL3:sen vuosituotanto on about 1.6GWh *24*365*0.9 = 12600GWh

Eli OL3 yksinään tuottaa sähköä yli 5 miljoonan auton vuosikäyttöä varten.

Tilastokeskuksen mukaan:
Vuoden 2016 lopussa rekisterissä oli 3 346 005 henkilöautoa, joista liikennekäytössä oli 2 652 765.

Eli ainakin äkkiseltään näyttäisi, että menee hetki ennenkuin sähköautoilijat saavat käytettyä koko OL3:sen kapasiteetin...

koska esim bensan energia on 9kWh/ litra, niin huolimattta bensiinimoottorin todella rajusti suuremmista häviöistä, tuo 15kWh /100 km on alakenttiin arvioitu. Varsinkin talvella (jolloin on merkitystä) tuon saa helposti tuplata.
Sitten siihen vielä lataus, sähkönsiirto ja moottorin häviöt, niin kyllä se siitäkin vielä voi hyvinkin tuplautua. Eli annattaa nyt lähteä ainankin 4 kertaisesta arvosta liikenteeseen.

LISÄKSI meillä on OL3:nkin jälkeen selkeä vajaus sähkön tuotannosssa ja joudumme tuomaan sitä silti ulkomailta. LISÄKSI LISÄKSI noita vanhoja voimaloita joudutaan ihan turvallisuussyistä ajamaan alas jossain vaiheessa, ei ne enää kovin montaa kymmentä vuotta pöhise. Sen lisäksi olisi todellakin järkevää korvata fossiilista voimaa ydinvoimalla, joten tuo tarve, jonka tuossa mainitsin on todellakin oikeasti aiheellinen.

 

[hkultala]

koska esim bensan energia on 9kWh/ litra, niin huolimattta bensiinimoottorin todella rajusti suuremmista häviöistä, tuo 15kWh /100 km on alakenttiin arvioitu.

ei ole:

Nämä sähköautot kuluttavat eniten sähköä – Tesla Model S peränpitäjänä

Varsinkin talvella (jolloin on merkitystä) tuon saa helposti tuplata.

Kylmässä akun virranantokyky on huonompi, mutta ei se akku sitä energiaansa kylmässä mihinkään oikeasti hukkaa. Sitä ei vaan saa sieltä akusta ulos.

Lähinnä sitä katoaa vain lämmitykseen.

Sitten siihen vielä lataus, sähkönsiirto

Näistä tulee ehkä luokkaa 20%

ja moottorin häviöt,

Huomioitu jo alkuperäisessä lukemassa.

niin kyllä se siitäkin vielä voi hyvinkin tuplautua. Eli annattaa nyt lähteä ainankin 4 kertaisesta arvosta liikenteeseen.

Ei, puolitoistakertainen on lähempänä totuutta kun otetaan kaikki nämä lisätekijät huomioon.

Mutta se mikä pitää ehkä ottaa lisäksi huomioon on se aika, koska ihmiset niitä autojaan lataavat. Autoja ei varmaan ladata tasaisesti vuorokauden ympäri, vaan se piikki tulee tiettyihin aikoihin. Toisaalta niiitä saatetaan ladata nimenomaan sellaseen vuorokaudenaikaan, kun sähkönkulutus on muuten pienempi.

(tai ne olisi mahdollista ajastaa latautumaan sellaiseen vuorokaudenaikaan, kun sähkönkulutus on muuten pienempi)

 

[Griffin]

ei ole:

Nämä sähköautot kuluttavat eniten sähköä – Tesla Model S peränpitäjänä



Kylmässä akun virranantokyky on huonompi, mutta ei se akku sitä energiaansa kylmässä mihinkään oikeasti hukkaa. Sitä ei vaan saa siltä akusta ulos.

Lähinnä sitä katoaa vain lämmitykseen.


Näistä tulee maksimissaan luokkaa 20%


Huomioitu jo alkuperäisessä lukemassa.



Ei, puolitoistakertainen on lähempänä totuutta kun otetaan kaikki nämä lisätekijät huomioon.

Mutta se mikä pitää ehkä ottaa lisäksi huomioon on se aika, koska ihmiset niitä autojaan lataavat. Autoja ei varmaan ladata tasaisesti vuorokauden ympäri, vaan se piikki tulee tiettyihin aikoihin. Toisaalta niiitä saatetaan ladata nimenomaan sellasen vuorokaudenaikaan, kun sähkönkulutus on muuten pienempi.

Sen lisäksi, että sitä energiaa ei saada ulos, sitä hukkautuu myös lumessa rämpimiseen huomattavia määriä. Kyllähän auto rullaa vapalla kesällä, kesärenkailla mielettömänpaljon paremmin, kuin talvella edes "normi kelissä". Ja jos meinaa oleskella siedettävästi siellä autossaan, niin sitä pitää myös lämmittää. Liikkuva auto on melkoinen lämpöhukka. Polttomoottoriautossa ko lämpö taas saadaan "ilmaiseksi" sivutuotteena siitä muuten huonosta hyötysuhteesta..

Mites muuten, kun pakastettuja litiumakkujahan ei saa ladata.. Lämmittääkö nuo sähköautojen latausjärjestelmät koko möntin siis ensin?

 

[zepi]

Hyundai Ioniq Electric -koeajoraportti | Sähköautoileva motoristi

"Tämäkin johtuu pääosin pienestä kulutuksesta. Oman yli 1000 km koeajoviikkoni perusteella minulla on perusteet uskoa, että omalla ajollani kulutus asettuisi ympärivuotisessa käytössä noin 13 kWh/100 km tasolle"

Ja leaf on tosiaan vanha malli, uudet autot ovat hienan energiatehokkaampia ja päätyvät about 15kWh keskimääräiseen kulutukseen vuositasolla. Kesällä alle, talvella yli.

 

[Griffin]

Hyundai Ioniq Electric -koeajoraportti | Sähköautoileva motoristi

"Tämäkin johtuu pääosin pienestä kulutuksesta. Oman yli 1000 km koeajoviikkoni perusteella minulla on perusteet uskoa, että omalla ajollani kulutus asettuisi ympärivuotisessa käytössä noin 13 kWh/100 km tasolle"

Ja leaf on tosiaan vanha malli, uudet autot ovat hienan energiatehokkaampia ja päätyvät about 15kWh keskimääräiseen kulutukseen vuositasolla. Kesällä alle, talvella yli.

Autojen kulutuksen kaunistelun voittaa vain aurinko ja tuulisähkön tuoton kaunistelut.

 

[uce]

Suomen sähkömarkkinat ovat osa NordPoolin Pohjoismaista sähköpörssiä.

Toki Suomen alueelle mahtuu päiviä jolloin Suomessa ei tuule oikeastaan lainkaan ja sähkönkulutus on huippulukemissa. Toisaalta jos mietitään Pohjoismaiden tasolla, niin lääniä alueelle mahtuu niin paljon Tanskan salmien, Göteborgin, ja Norjan Lofoottien välille, että pidän lähes mahdottomana että joka paikassa olisi tuuletonta.

Tietenkään tuulivoiman osuutta ei kannata nostaa kovin suureksi sähköntuotannosta kun sen jälkeen se alkaisi vaatia runsaasti esimerkiksi kaasuturbiinivoimaloita tai pumppuvoimaloita säätövoiman lisäämiseksi. Ilmeisesti noin 10 prosentin osuus Suomen sähköntuotannosta voidaan tuottaa aika ongelmitta tuulivoimalla:

Säätövoima

"Suomi kuuluu pohjoismaiseen sähkömarkkina-alueeseen (Nord-Pool). VTT:n tutkimustulosten perusteella 10 % tuulivoimaosuus pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä ei aiheuta lisäsäädön rakentamistarvetta säätösähkömarkkinoille. Energiakolmion tekemän markkinaselvityksen mukaan Suomen sähkömarkkinalla on vuonna 2030 hyvin tilaa 15 TWh:lle tuulivoimatuotantoa. Luku vastaa noin 5000 - 6000 MW asennettua tuulivoimakapasiteettia. Siirtokapasiteettien puitteissa tuulivoimatuotanto on syötettävissä Suomen sähkövoimajärjestelmään, eikä säätövoiman lisärakentamiselle ole tarvetta. [2]"​

Säätövoimaa voidaan tarvittaessa tuottaa vaikka Olkiluoto kolmosen EPR-reaktorilla, koska Arevan ydinvoimalaesitteiden mukaan kyseinen reaktori on nimenomaan suunniteltu myös säätövoimantuotantoon ja säätyy muistaakseni nopeudella 15 prosenttia minuutissa ylös- ja alas. Prosenttiluvusta en ole nyt ihan varma enkä viitsi alkaa tarkistamaan sitä, mutta tuota suuruusluokkaa se on.

Ydinvoimalla ei varmaan koskaan tulla tuottamaan säätövoimaa, jos sähkön hinta on positiivinen, koska voimalan käyttökustannukset ovat olemattomat eli sähkön myynti lähes millä tahansa hinnalla on parempi, kuin pitää tehoa reservissä säätövoimaksi. Toki tilanne voi muuttua, jos Suomeen / pohjoismaihin tuodaan sähkömarkkinoiden rinnalle / tilalle ns. kapasiteettimarkkinat, jossa esim. tuulivoiman tuottaja myisi tehoa seuraavalle päivälle ja jos ei tuulekkaan joutuisi tuottamaan tehon säätövoimalla. Silloinkin säätövoimaksi löytyy ydinvoimaa parempia (halvempia) vaihtoehtoja. Yleisesti ottaen koko säätövoima ydinvoimalla on melko turha idea, koska miksi ei vain käyttäisi ydinmiilua koko ajan täysillä? Päästötöntä energiaa kun on. Ainut syy voisi olla uraanipolttoaineen reilu hinnannousu, sakkovero yms. järjettömyys

 

[yero]

Yleisesti ottaen koko säätövoima ydinvoimalla on melko turha idea, koska miksi ei vain käyttäisi ydinmiilua koko ajan täysillä?

Ainut järjevä syy voisi olla toisen päästöttömän eli tuulivoiman ylituotanto. Siitä tilanteesta ollaan kovin kaukana.

 

[Kvarkki]

Ranskassa on niin paljon pytinkejä, että käyttävät ydinvoimaa säätöajoonkin. Tämä on kuitenkin eri asia kuin muualla, koska kyseessä on ennustettavaa toimintaa ja mm. lataus voidaan optimoida. Jos ydinvoimalla randomisti joutuu säätämään ilman ennakkotietoa, niin polttoainekuluissa säästö on 0, koska optimointi on tehty eri tavoitteeseen ja samat niput kuluu riippumatta niistä irti otetusta tehosta. Sinällään ydinvoiman yhteydessä polttoaineen hinnasta keskustelu on vähän tylsää hommaa, on niin pieni osuus kokonaisuudesta ettei paljoa heilunta hetkauta (toki säästö kannattaa ottaa hyödyksi jos vain pystyy).

 

[Resetor]

Ranskassa on niin paljon pytinkejä, että käyttävät ydinvoimaa säätöajoonkin. Tämä on kuitenkin eri asia kuin muualla, koska kyseessä on ennustettavaa toimintaa ja mm. lataus voidaan optimoida. Jos ydinvoimalla randomisti joutuu säätämään ilman ennakkotietoa, niin polttoainekuluissa säästö on 0, koska optimointi on tehty eri tavoitteeseen ja samat niput kuluu riippumatta niistä irti otetusta tehosta. Sinällään ydinvoiman yhteydessä polttoaineen hinnasta keskustelu on vähän tylsää hommaa, on niin pieni osuus kokonaisuudesta ettei paljoa heilunta hetkauta (toki säästö kannattaa ottaa hyödyksi jos vain pystyy).

Miksi polttoaineniput kuluvat jos reaktiota jarrutetaan, niinkuin käsittääkseni tuo tehonpudotus tehdään?

 

[uce]

Miksi polttoaineniput kuluvat jos reaktiota jarrutetaan, niinkuin käsittääkseni tuo tehonpudotus tehdään?

Muistaakseni kevytvesireaktorille ei kannata tehdä kovin nopeita tehonmuutoksia. Siis reaktorin lämpöteholle --> osa tuorehöyrystä joudutaan ajamaan generaattorin ohi, jos sähköä ei voi käyttää --> polttoainetta kuluu turhaan. Ylipäänsä kaikki lauhdevoima ml. tietenkin ydinvoima on aika paskaa säätövoimaa, koska tehon säätö ylös / alas ei ole kovin ripeää, jos voimalaitosta ei haluta raiskata paskaksi vuosikymmenessä. Säätövoimaksi sopii parhaiten vesivoima, moottorivoimalat ja varauksin kaasuturbiinit, koska näissä kaikissa tehoa voidaan muuttaa verrattain nopeasti.

 

[taxman]

Miksi polttoaineniput kuluvat jos reaktiota jarrutetaan, niinkuin käsittääkseni tuo tehonpudotus tehdään?

Polttoaineniput nimenomaan eivät kulu niin paljoa silloin kuin tehoa pudotetaan. Karkeasti sanottuna: jos suunniteltua kulumista jää paljon väliin, ei polttoainenipusta saada niin paljoa sähköä ennen kuin se vaihdetaan uuteen. Toki asia voidaan huomioida ennen käyttöjaksoa, jos tiedetään kuinka paljon säätöä halutaan tehdä.

 

[Kvarkki]

Juu, nimenomaan on kyse siitä, että muut tekijät kuin jäljellä oleva energian määrä asettaa rajoituksia nippujen käytölle. Kuluu-termillä tarkoitin nippujen määrää, en sisältöä. Jos vähäisempi energiantarve tiedetään ennen latauksen suunnittelua, voidaan ladata vähemmän tuoreita nippuja ja rahaa säästyy. Jakson käynnistyksen jälkeen mennään valituilla pelimerkeillä, muutokset kesken jakson maksaisivat paljon enemmän kuin mahdollinen muutoksesta saatava hyöty olisi.

 

[vilkas]

Ainut järjevä syy voisi olla toisen päästöttömän eli tuulivoiman ylituotanto. Siitä tilanteesta ollaan kovin kaukana.

Ja siitä järki vasta olisi kaukana, jos tuulivoimaa rakennetaan noin paljon.

 

[hkultala]

Muistaakseni kevytvesireaktorille ei kannata tehdä kovin nopeita tehonmuutoksia. Siis reaktorin lämpöteholle --> osa tuorehöyrystä joudutaan ajamaan generaattorin ohi, jos sähköä ei voi käyttää --> polttoainetta kuluu turhaan.

Ydinvoimalan polttoaine on suhteessa niin halpaa ja sitä kuluu vähän että on täysin irrelevanttia että sitä silloin tällöin hetkellisesti kuluu hiukan turhaan.

Ydinvoimalassa kustannukset tulee siitä voimalan rakentamisesta, ei polttoaineesta.

 

[uce]

Kyllä vain. Pohdiskeluni koski lähinnä energiatehokkuutta. Ydinvoimalan suurin kustannus on luonnollisesti pääomakulu ja käyttökulut ovat siihen verrattuna olemattomat ja siksikin ydinvoimalassa ei kannata pitää tehoa reservissa säätövoimaksi, ellei siitä saa korvausta, joka vastaisi samalla ajalla tuotetun sähkön hintaa. Tämän vuoksi Suomeenkaan ei kannatta rakentaa sähköntuotantoa vai ydinvoimalla, koska sähkön kulutus vaihtelee suuresti kesän ja talven välillä. Optimitilannehan ydinvoiman omistajille rahallisesti olisi se, että ydinvoimaa (+vesivoimaa) olisi kesän kulutus + huoltoseisokit eli vähän yli kesän kulutustaso ja loppu sitten talvella jollain muulla.

 

[lepo35]

ydinvoima tällä hetkellä toiseksi järkevin(vesi paras) tapa tehdä energiaa, mutta helpoin koska sijainnilla ei ole väliä. itse näkisin ydinvoiman hyötysuhteen nostamisen seuraavana energia keksintönä

 

[mRkukov]

itse näkisin ydinvoiman hyötysuhteen nostamisen seuraavana energia keksintönä

Heti kun saadaan ennakkoluulot pois ja uutta reaktoria riittävän lähelle asutusta. Sitten hukkalämpö kaukolämmön tuottoon ja ollaankin uudella kymmenprosentilla hyötysuhteessa.

 

[lepo35]

Heti kun saadaan ennakkoluulot pois ja uutta reaktoria riittävän lähelle asutusta. Sitten hukkalämpö kaukolämmön tuottoon ja ollaankin uudella kymmenprosentilla hyötysuhteessa.

mutta herranen aika sehän voi olla vaarallista t. vihreaän edustaja

 

[uce]

mutta herranen aika sehän voi olla vaarallista t. vihreaän edustaja

Niinhän se _voi_ vaarallisin riskihän on ytimen sulaminen aka. fukushima. Tämä on tosin äärimmäisen epätodennäköistä Suomessa tai sitten käytetyn polttoaineen välivarastoinnin kanssa tyriminen. Nuohan voisi paskoa pohjavesiä tms. Tosin riski oikeasti on olematon ja ydinkaukolämmön tuotanolle ei ole mitään järkevää estettä. Sähköntuotannon hyötysuhdetta taas rajoittavat samat tekijät, kuin muunkin lahdevoiman sähkötuontantoa eli hyötysuhdemaksimit on alle 50 %, vaikka käytettäsiin ylikriittistä vettä yms. ja silloinkin materiaalikustannukset hyppäävät taivaisiin ydinvoiman materiaaleilta ja toiminnoita vaadittavien varmuuskertoimien vuoksi. Toki tuosta nykyisesta reilusta 30 % voitasiin parantaa vielä reilustikkin ennen suurettomia haasteita.

 

[mRkukov]

mutta herranen aika sehän voi olla vaarallista t. vihreaän edustaja

Muuten vihreä puolue voisi olla äänestämisen arvoinen, mutta heidän suhtautuminen ydinvoimaan on vain niin epävihreä kuin olla ja voi. Mitenhän saisi vihreille päähän vähän järkeä tässä tapauksessa?

 

[lepo35]

Muuten vihreä puolue voisi olla äänestämisen arvoinen, mutta heidän suhtautuminen ydinvoimaan on vain niin epävihreä kuin olla ja voi. Mitenhän saisi vihreille päähän vähän järkeä tässä tapauksessa?

en usko että se on mahdollista

 

[sahaaja]

Muuten vihreä puolue voisi olla äänestämisen arvoinen, mutta heidän suhtautuminen ydinvoimaan on vain niin epävihreä kuin olla ja voi. Mitenhän saisi vihreille päähän vähän järkeä tässä tapauksessa?

Aktivoitumalla Tieteen ja teknologian Vihreisiin? ( Viite - Tieteen ja teknologian Vihreät ) Nykyisin vissiin isoin vihreiden sisällä toimiva valtakunnallinen järjestö, ja joka on hivuttamassa puolueen yleislinjaksi hieman fiksumpaa suhtautumista mm. ydinvoimaan ja gmo-tuotteisiin.

 

[hkultala]

Aktivoitumalla Tieteen ja teknologian Vihreisiin? ( Viite - Tieteen ja teknologian Vihreät ) Nykyisin vissiin isoin vihreiden sisällä toimiva valtakunnallinen järjestö, ja joka on hivuttamassa puolueen yleislinjaksi hieman fiksumpaa suhtautumista mm. ydinvoimaan ja gmo-tuotteisiin.

Niin kauan kun tuolla porukalla ei ole mitään käytännön valtaa puolueen sisällä, äänet joilla noita äänestetään menee vaan ydinvoiman ja GMOn vastustamiseen.

[offtopic]
Ja joka tapauksessa vihreille menevä ääni menee kuitenkin käytännössä myös kolmannen aallon feminismin(eli siis aatteen joka ei enää aja sukupuolten tasa-arvoa vaan pyrkii aktiivisesti syyllistämään miehiä aisoista mitä he eivät ole tehneet, ja tasa-arvon sijasta pyrkii tasapäisyyteen hukaten samalla tasa-arvon yms.) yms. aatteiden tukemiseen.

Tämän porukan pitäisi perustaa oma puolueensa, koska vihreissä valta on täysin noilla feministeillä ja hipeillä joille sähkö tulee edelleen pistokkeesta, raha pankista tai KELAsta ja ruoka kaupasta, eikä tätä mikään tule muuttamaan koska ihmisistä yksinkertaisesti liian suuri osa on idiootteja.

[/offtopic]

 

[vastis]

Tshernobylin ydinonnettomuus 1986:

Artikkelissa "Holocaust" versus "Nothing Happened" -- corruption of the Chernobyl radiation database luetellaan 35 kpl onnettomuuteen liitettyjä terveyshaittoja ja sairauksia.

 

[Sampsa]

Ei tällä yhden asian agendalla ja saarnaamisella aiheeseen mitään lisäarvoa saada, joten näkemiin.

 

[hkultala]

Tshernobylin ydinonnettomuus 1986:

Artikkelissa "Holocaust" versus "Nothing Happened" -- corruption of the Chernobyl radiation database luetellaan 35 kpl onnettomuuteen liitettyjä terveyshaittoja ja sairauksia.

Jospa nyt ottaisit ensin selvää syistä, MIKSI tsernobylin onnettomuus tapahtui ennen kuin tulet paasaamaan sen vaikutuksista, jotka kaikki tietää.

Ja hiilivoima aiheuttaa joka vuosi NORMAALISTI TOIMIESSAAN paljon suuremman määrän terveysongelmia kuin mitä tsernobyl aiheutti 31 vuotta sitten.

 

[taxman]

Niin kauan kun tuolla porukalla ei ole mitään käytännön valtaa puolueen sisällä, äänet joilla noita äänestetään menee vaan ydinvoiman ja GMOn vastustamiseen.

Vihreissä on sen verta paljon hyvää, että voisin mielelläni liittyä heihin ja yrittää vaikuttaa heidän huonoihin linjauksiinsa. Huonot linjaukset ovat valitettavasti niin huonoja, että en tällä hetkellä lähtisi kuitenkaan äänestämään vihreitä - ääni kun menisi mm. ydinvoiman vastustamiseen ja pakkoruotsin kannattamiseen.

 

[kusiainen]

Vihreiden virallinen kanta kuitenkin taitaa olla että että ydinvoima on saatanan työkalu ja tämä TtV:n pieni järjenvalo ei ole puolueen linja?

Tuon siitä saa kun päästetään pelkällä tunteella vetävät hihhulit päättämään asioista joista heillä ei ole pienintäkään käsitystä. Järkevässä yhteiskunnassa kaikki päätökset tehtäisiin faktoihin nojaten ja vailla tietoa haihatteleville naurettaisiin.

 

[kusiainen]

Ydinvoimalle on vaihtoehtoja, jotka eivät saastuta ja ovat turvallisempia.
Minusta ydinvoiman vaihtoehdot ovat oman keskustelunsa arvoisia.

Ei ole koska (tulevaisuuden) fuusioreaktoritkin ovat ydinvoimaa.

 

[perato]

Mikähä taloustieteen luento se oli ku luennoitsija kertoi, että periaatteessa ydinvoima on yksi eniten tuetuimmista energiamuodosita, koska sen vakuutusten ei tarvitse kattaa onnettomuuden aiheuttamia kuluja. Tästä luennosta toki aikaa jo joku 7 vuotta, että en muista tarkkaan mikä se sanamuoto näissä oli, mutta ilmeisesti siis niin, ettei ydinvoimalan tarvitse ottaa sellaista vakuutusta, joka kattaisi mahdollisesti onnettomuudessa aiheutuvat vahingot, koska sellaista vakuutusta ei kukaan anna ja jos antaa sen vakuutuksen hinta olisi niin suuri, ettei ydinvoima olisi enää kannattavaa.

 

[Jooga]

"1.2.1. Near term energy scenario

In the near term, specifically over the next 20–30 years, several of the
already available non-fossil energy sources which are continuously being
improved for better efficiency, wider availability and reduced pollution are likely
to be increasingly used to supplement the fossil fuel energy sources so as to fulfil
the global energy demand as well as possibly address environmental concerns.
Two such sources immediately come to mind. One is solar energy and the other
is nuclear energy.

Solar energy is renewable and is hence an obvious candidate for sustainable
development. Solar energy may be utilized through solar photovoltaic methods
(solar cells) or through solar thermal methods (hot water for residential purposes,
commercial use or electricity production) or through biofuel cultivation. In all
these cases, the basic problem is the low flux of solar energy on the Earth’s
surface, which makes it difficult to plan massive energy hungry industrialized
urban centres running on solar energy. Nevertheless, solar energy technologies
have seen remarkable development of late with the advent of nanotechnology.
New plastic materials made of specially designed nanoparticles of polymer called
quantum dots can convert the invisible infrared spectrum of the solar energy into
electric energy. Conventional solar panels, including plastic solar cells, use the
visible part of the energy, whereas about 50% of the Sun’s energy actually lies in
the infrared spectrum [1.18]. Scientists from Spectrolab, a subsidiary of Boeing,
have recently reported [1.19] development of multijunction solar cells with an
efficiency of more than 40%, a new world record for solar photovoltaic cells.
This greatly surpasses today’s industry average of 12–18% efficiencies and the
best available solar cells with 22% efficiency. The Spectrolab scientists also
predict that concentrator solar cells could achieve efficiencies of more than 45%
or even 50% in the future, with theoretical efficiencies being about 58% in cells
with more than three junctions"

Lähde: http://www-pub.iaea.org/MTCD/Publications/PDF/Pub1562_web.pdf

Aurinkovoima on mahdollinen vaihtoehto jopa lähitulevaisuudessa täydentämään ydinvoimaa. Tuulivoimaa pidän liian arvaamattomana, kun taas keskitetty aurinkovoima voi olla melko ennustettavaa tietyilla alueilla aurinkoisilla ja kuivilla alueilla. Aurinkovoiman ongelmia on vielä heikko hyötysuhde valon muuttamisessa sähköksi, jonka kehitys on kuitenkin nähnyt positiivisia piirteitä, ja hetkellisen suuremman energiantuoton varastointi myöhempää käyttöä varten.

Kuvassa suurin neliö vastaa eri aurinkovoimalaitosten kokoja: Suurin neliö vastaa koko maailman sähkönkulutusta, keskimmäinen Euroopan kulutusta ja pienin Saksan sähkönkulutusta. Nuo ovat vielä "vanhalla" aurinkotekniikalla, eli huonolla hyötysuhteella. Jos hyötysuhde saadaan tuplattua, myös pinta-alat puolittuvat. Tosin en tiedä, onko nämä pinta-alat vain parhaimman sähköntuoton hetkellisiä arvoja vastaavat alat, vai saataisiinko pinta-alasta hyvällä varastoinnilla myös pimeät hetket katettua. Kuvan pointtina enemmänkin se, että auringon valo tuo hyvin paljon energiaa, sitä ei vaan osata hyödyntää vielä erityisen hyvin. Potentiaalia siinä kuitenkin on, toisin kuin tuulessa.

Muutenkin tuo IAEA:n raportti fuusiovoimasta on äärimmäisen mielenkiintoinen ja alkuosa siitä on yleistajuista. Lopussa mennään enemmän fuusion teknisiin ongelmiin. Toivottavasti itse ehtisi nähdä fuusion läpimurron

 

[Meisseli]

Mikähä taloustieteen luento se oli ku luennoitsija kertoi, että periaatteessa ydinvoima on yksi eniten tuetuimmista energiamuodosita, koska sen vakuutusten ei tarvitse kattaa onnettomuuden aiheuttamia kuluja.

Ydinlaitoksen haltijalla on ainakin teoriassa rajoittamaton vastuu Suomessa syntyneistä ydinvahingoista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720484#P18

Vakuutusta ei ehkä tämmöiselle vahingolle saa, mutta en ihan hoksaa miten tuo seikka tekisi ydinvoimasta jotenkin erityisen tuetun energiamuodon.

 

[perato]

Ydinlaitoksen haltijalla on ainakin teoriassa rajoittamaton vastuu Suomessa syntyneistä ydinvahingoista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720484#P18

Vakuutusta ei ehkä tämmöiselle vahingolle saa, mutta en ihan hoksaa miten tuo seikka tekisi ydinvoimasta jotenkin erityisen tuetun energiamuodon.

Siten, että kaikki muut energianmuodot joutuvat vakuutuksia ottamaan ja siten leipomaan sen siihen hintaan, että siitä tulee kannattavaa. Jos tietyn energiamuodon ei tarvitse ottaa kontolleen tiettyjä kuluja, niin onhan sitä silloin tuettu tällä tavalla.

Näköjään tosiaan Suomessa rajoittamaton, tosin ulkomaille vain 700miljoonaa. Luku kyl kuulostaa tutulta, mutta mietin että oisko sit kuitenki puhunut ydinvoimasta yleisesti(maailmalla) vai oliko kyseessä sit juurikin tästä, ettei vakuutuksia tarvi ottaa.

 

[Meisseli]

Eipä ole tullut koskaan ajateltua asiaa sen enempää. Mitä sellaisia pakollisia vakuutuksia muilla voimalaitoksilla on, joista ydinvoimalat on vapautettu?

 

[Jooga]

Siten, että kaikki muut energianmuodot joutuvat vakuutuksia ottamaan ja siten leipomaan sen siihen hintaan, että siitä tulee kannattavaa. Jos tietyn energiamuodon ei tarvitse ottaa kontolleen tiettyjä kuluja, niin onhan sitä silloin tuettu tällä tavalla.

Näköjään tosiaan Suomessa rajoittamaton, tosin ulkomaille vain 700miljoonaa. Luku kyl kuulostaa tutulta, mutta mietin että oisko sit kuitenki puhunut ydinvoimasta yleisesti(maailmalla) vai oliko kyseessä sit juurikin tästä, ettei vakuutuksia tarvi ottaa.

Toisaalta ydinvoimalta vaaditaan aika paljon enemmän kuin muilta tavanomaisilta voimalaitoksilta. Se hyväksyttämisprosessi ei ole mitenkään kevyt ja ydinvoimala on muutenkin jatkuvan valvonnan alla.

 

[perato]

Eipä ole tullut koskaan ajateltua asiaa sen enempää. Mitä sellaisia pakollisia vakuutuksia muilla voimalaitoksilla on, joista ydinvoimalat on vapautettu?

Todennäköisesti vakuutus joka korjaa aiheutuneita vahinkoja kattavasti, eikä tiettyyn rajaan asti.

Toisaalta ydinvoimalta vaaditaan aika paljon enemmän kuin muilta tavanomaisilta voimalaitoksilta. Se hyväksyttämisprosessi ei ole mitenkään kevyt ja ydinvoimala on muutenkin jatkuvan valvonnan alla.

Nämähän sit näkyis vakuutusmaksun suuruudessa, ei siinä ettei vakuutusta tarvi ottaa.

Tää nyt on vähän tämmöstä ku en muista käytännössä tarkasti miten tää meni, jos jollain on lisätietoa aiheesta nii olis kiva tietää itekki, että liittykö tähän Suomessa jotain muutakin kuin tuo finlexin juttu.

Tässä jotain, joskin sivustona vaikuttaa kovin ydinvoimavastaiselta, niin voi miettiä miten tähän on sit poimittu kirsikoita.
Ydinvoima
Tässä toinen, eli ilmeisesti tilanne on muuttunut, mutta käytännössä ei.
Vakuutus kattaa murto-osan ydinvoimaturman kuluista

Kyseessä siis ehkä enemmän tyypillinen kaivosfirma, missä firma vedetään konkurssiin jos sitä uhkaa korvausvaateita jotka ylittävät sen maksukyvyn ja toisaalta siitä että firmalla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta olla niin varakas, että se voisi maksaa mahdollisen onnettomuuden aiheuttamat kulut.

Tällä ei siis sinällään ole välttämättä mitään tekemistä siinä, tapahtuuko onnettomuus vai ei, vaan että voidaanko tämmöiset varajutut jättää leipomatta hintoihin. Olisi itseasiassa kiva tietää esimerkiksi vesivoimaloiden kohdalta miten näissä nämä vakuutuskenaariot menee mahdollisen padon murtumisen ja sen aiheuttaman onnettomuuden kanssa. Todella harvinaista toki, mutta luultavasti joku vakuutus tätäkin varten on?

 

[zepi]

Jos esim. hiilivoimaloiden aiheutuvista terveyshaitoista laitettaisiin laskut hiilivoimaloille, niin hiilisähkön hintalappu nousisi merkittävästi. Ja miten esim. arvotetaan niitä kuolemia mitä aiheutuu kun Suomesta vähennetään raskasta teollisuutta ja siirretään sitä Kiinaan, jossa kommunistinen puolue vähät välittää saasteiden terveysvaikutuksista, mutta me nautimme kuitenkin halvoista lopputuotteista?

Jos tuulivoimaloiden pystyttäjät joutuisivat oikeasti maksamaan haittakorvauksia voimaloidensa pystytyksestä kaikille niille joiden pihoille niiden ääni kuuluu, ei niitä päästäisi rakentamaan mihinkään ja kustannukset olisivat paljon nykyistä korkeammat.

Jos autoilijat joutuisivat oikeasti maksamaan pienhiukkaspäästöistä joita rengas ja jarrupöly, sekä dieselit kaupungissa aiheuttavat olisi autoilu huomattavan kallista keskustassa. Ja nykyisellään aurinkopaneelien rakentajat taas maksattavat kantaverkon kustannukset pitkältikin muilla.

Ulkoisten kustannusten arviointi on melkolailla mahdotonta ja ei ole kovinkaan relevanttia jyvittää niitä ainoastaan ydinvoimalle jos muilta energiamuodoilta ei vaadita samaa.