Keskustelua ydinvoimasta

[perato]

Jos esim. hiilivoimaloiden aiheutuvista terveyshaitoista laitettaisiin laskut hiilivoimaloille, niin hiilisähkön hintalappu nousisi merkittävästi. Ja miten esim. arvotetaan niitä kuolemia mitä aiheutuu kun Suomesta vähennetään raskasta teollisuutta ja siirretään sitä Kiinaan, jossa kommunistinen puolue vähät välittää saasteiden terveysvaikutuksista, mutta me nautimme kuitenkin halvoista lopputuotteista?

Jos tuulivoimaloiden pystyttäjät joutuisivat oikeasti maksamaan haittakorvauksia voimaloidensa pystytyksestä kaikille niille joiden pihoille niiden ääni kuuluu, ei niitä päästäisi rakentamaan mihinkään ja kustannukset olisivat paljon nykyistä korkeammat.

Jos autoilijat joutuisivat oikeasti maksamaan pienhiukkaspäästöistä joita rengas ja jarrupöly, sekä dieselit kaupungissa aiheuttavat olisi autoilu huomattavan kallista keskustassa. Ja nykyisellään aurinkopaneelien rakentajat taas maksattavat kantaverkon kustannukset pitkältikin muilla.

Ulkoisten kustannusten arviointi on melkolailla mahdotonta ja ei ole kovinkaan relevanttia jyvittää niitä ainoastaan ydinvoimalle jos muilta energiamuodoilta ei vaadita samaa.

Nyt lähtee nii sivuraiteille keskustelu. Nyt ei puhuta ulkoisista kustannuksista vaan kustannuksista joita pystytään laskemaan(vakuutusyhtiöt on näissä erinomaisia). Se miksi hiilivoimalat eivät joudu kustantamaan tuhansia ja tuhansia keuhkosyöpä yms. tapauksia on ihan puhdas arvoitus eikä varsinaisesti liity aiheeseen kun puhutaan vakuutusalennuksista tai yhden tai muutaman energiamuodon vastuuvapautuksista.

Ja eikö päästöistä ja saastuttamisesta nykyään maksetakkin Suomessa. Korkeampaa veroa nii autolla ku voimalalla jos tuottaa pienhiukkasia enemmän kuin vertailtava malli.

Autoilijathan joutuvat maksamaan esimerkiksi liikennevakuutuksesta, joka on siis käytännössä onnettomuusvakuutus. Toki kukaan ei kysy ajokortin yhteydessä että onko sinulla rahaa mahollisesti maksaa aiheuttamasi tahallinen onnettomuus. Toisaalta autot eivät hirveästi liity energiantuotantoon tässä yhteydessä.

Jos koko viesti koostuu analogioista ja jossittelusta niin en ehkä yllättyis jos viestin sisältö jää vaikeaselkoiseksi.

 

[zepi]

Nyt lähtee nii sivuraiteille keskustelu. Nyt ei puhuta ulkoisista kustannuksista vaan kustannuksista joita pystytään laskemaan(vakuutusyhtiöt on näissä erinomaisia). Se miksi hiilivoimalat eivät joudu kustantamaan tuhansia ja tuhansia keuhkosyöpä yms. tapauksia on ihan puhdas arvoitus eikä varsinaisesti liity aiheeseen kun puhutaan vakuutusalennuksista tai yhden tai muutaman energiamuodon vastuuvapautuksista.

Ja eikö päästöistä ja saastuttamisesta nykyään maksetakkin Suomessa. Korkeampaa veroa nii autolla ku voimalalla jos tuottaa pienhiukkasia enemmän kuin vertailtava malli.

Autoilijathan joutuvat maksamaan esimerkiksi liikennevakuutuksesta, joka on siis käytännössä onnettomuusvakuutus. Toki kukaan ei kysy ajokortin yhteydessä että onko sinulla rahaa mahollisesti maksaa aiheuttamasi tahallinen onnettomuus. Toisaalta autot eivät hirveästi liity energiantuotantoon tässä yhteydessä.

Ei niitä kukaan pysty laskemaan.

Samalla tavalla hiilivoimalallekin voidaan pakottaa ottamaan "aiheutettujen astmojen kustannukset kattava vakuutus" ja kukaan ei sellaista osaa myydä tai hinnoitella. Pitäisi olla jotkut globaalit astmapäästömarkkinat joista voi ostaa päästöfutuureita joista saaduila rahoilla maksetaan astmauhreille korvauksia tjsp.

Niin kauan kuin KAIKKIA potentiaalisia ulkoiskustannuksia ei markkinahinnoitella, on aivan turha lähteä yksilöimään jotain yksittäisen tekniikan yksittäistä ulkoiskustannusta ja sanoa että "hirveä yhteiskunnallinen tuki kun juuri tätä mun keksimää asiaa ei maksateta tekniikan X tehtailla".

 

[perato]

Ei niitä kukaan pysty laskemaan.

Sinä et pysty, se tuli jo selväksi.

Samalla tavalla hiilivoimalallekin voidaan pakottaa ottamaan "aiheutettujen astmojen kustannukset kattava vakuutus" ja kukaan ei sellaista osaa myydä tai hinnoitella. Pitäisi olla jotkut globaalit astmapäästömarkkinat joista voi ostaa päästöfutuureita joista saaduila rahoilla maksetaan astmauhreille korvauksia tjsp.

niin kuten jo kommentoin, onhan näitä leivottu osaltaan hintoihin päästömaksujen yms. muodossa.

Niin kauan kuin KAIKKIA potentiaalisia ulkoiskustannuksia ei markkinahinnoitella, on aivan turha lähteä yksilöimään jotain yksittäisen tekniikan yksittäistä ulkoiskustannusta ja sanoa että "hirveä yhteiskunnallinen tuki kun juuri tätä mun keksimää asiaa ei maksateta tekniikan X tehtailla".

Miksi kaikki pitää korjata kerralla? Elä vastaa, haluan vain että mietit sitä. Miksi ei voi sanoa, että jotain tuetaan jos sen ei tarvitse maksaa jotain mitä muut maksaa? Verovähennykset on esimerkiksi jonkin asian tukemista.

 

[valurauta]

Muuten vihreä puolue voisi olla äänestämisen arvoinen, mutta heidän suhtautuminen ydinvoimaan on vain niin epävihreä kuin olla ja voi. Mitenhän saisi vihreille päähän vähän järkeä tässä tapauksessa?

Järjenvastainen ydinhysteria on pikemminkin yleisesti oikein hyvä syy olla äänestämättä vihreitä. Täysin ennalta-arvaamatta näennäisen rationalismin syrjäyttää puhtaan ideologinen vastustus.

Pääsääntöisesti vihreiden poliittiset linjaukset voi ymmärtää suoraan ihan sillä, että vihreät kannattavat asioita, jotka edistävät marxismia yhteiskunnassa ja vastustavat henkeen ja vereen kaikkea sellaista mikä veisi valtiota pois marxismista. Ydinvoiman ideologinen vastustus sen sijaan on jotain mitä ei oikein suoranaisesti voi ymmärtää edes marxisimin edistämisenä.

Miksi vihreät oikein ovat niin fanaattisia ydinvoiman vastustajia? Itse asiassa kanta on vähän pehmentynyt lähinnä silloin, kun ydinvoima näyttänyt myös taloudellisesti kannattamattomalta.

Onko kyse vain siitä, että ydinvoiman vastustus on niin syvällä koko vihreän liikkeen geeniperimässä, että koko teemaa ei edes kyseenalaisteta? 70-luvun ydinhuumassa toki ydinvoima oli kapitalististen suuryritysten kärkiteemoja, jolloin oli kai luonnollista, että marxilainen liike asemoi itsensä vastustamaan tätä, keinolla millä hyvänsä. Onko tässä sen syvempää taustaa?

Toisaalta, edullinen energia on ollut geneerisesti vihreän liikkeen hampaissa ja vihreät ovat aina tehneet kaikkensa, jotta energia olisi kallista ja julkisen vallan kontrollissa. Onko tämäkin vain marxilaisen liikkeen halua päästä kontrolloimaan kapitalistisia suuryrityksiä? Internationaalisia marxisteja ei tokikaan haittaa, jos suuryritykset siirtävät tuotantonsa kommunistiseen Kiinaan.

 

[Mechanical Man]

Vihreä liittohan syntyi ydinvoimaa vastuatamaan. Joten se on kyllä nimenomaan geeniperimässä. Muutenkin koko puolue ratsastaa populistisesti huudellen vasemmistolaisia asioita. Jos et äänestäisi vasemmistoa, ei sinun pitäisi äänestää vihreitäkään. Ikävä kyllä ovat osanneet brändätä itsensä ja moni ei edes ymmärrä mitä vihreät oikeasti ovat.

 

[valurauta]

Muutenkin koko puolue ratsastaa populistisesti huudellen vasemmistolaisia asioita. Jos et äänestäisi vasemmistoa, ei sinun pitäisi äänestää vihreitäkään. Ikävä kyllä ovat osanneet brändätä itsensä ja moni ei edes ymmärrä mitä vihreät oikeasti ovat.

Juuri näin. Muualla Euroopassa vihreät sentään esiintyvät jokseenkin rehellisesti vasemmistopuolueena mutta meillä ko. sakki uunottaa äänestäjiä uskottelemalla olevansa jotain muuta kuin läpeensä punainen liike. Kaikki on muka hyvin ja hienosti, kun äänten kalastamiseksi otetaan esiin joitakin näennäisen markkinahenkisiä teemoja.

 

[Kvarkki]

Sinä et pysty, se tuli jo selväksi.

Ihan mahdotontahan noita on laskea mitenkään tarkasti. Ja kun arvioidaan, aina joku pääsee itkemään, että ei riitä. Surullinen esimerkki Fukushimasta: Pikaisella vilkaisulla kuluarviota näkyi välillä 9-250 miljardia. Toteuneesta tapahtumasta, josta sentään jotain faktaa on tarjolla. Tapahtuman ylälaidan hintalappu taitaa olettaa, että se koko tsunamikin tuli Fukushiman pyttyjen ylikuumentumisesta

niin kuten jo kommentoin, onhan näitä leivottu osaltaan hintoihin päästömaksujen yms. muodossa.

Kelpuutat tällaiset "ympäristö haistokoon paskan" -suuruusluokkaa olevan maksut hyvitykseksi kaikista ilmansaasteista, mutta ydinvoiman helvetilliset turvallisuusvaatimukset ja niistä aiheutuvat kulut kuuluu sitten ihan asiaan? Miksei ydinvoima olisi oikeutettu vakuutusalennukseen, kun minimoi riskit äärimmäisen pieniksi? Varsinkin kun uusissa voimaloissa vielä pahimmankin tapahduttua minimoidaan seuraukset mahdollisimman pieniksi.

Miksi kaikki pitää korjata kerralla? Elä vastaa, haluan vain että mietit sitä. Miksi ei voi sanoa, että jotain tuetaan jos sen ei tarvitse maksaa jotain mitä muut maksaa? Verovähennykset on esimerkiksi jonkin asian tukemista.

Tukemisen myöntäminen sinänsä ei ole mikään ongelma, mutta jos ja kun tuollaisen paskanpuhumisen perimmäisenä tavoitteena on oikeuttaa "vihreiden energiamuotojen" tuet tyyliin "tuokin saa vaikkeivat myönnä", niin siinä menee raja.

Btw. Tuo Finlexin "juttu" on ihan se laki, joka säätelee asiaa. Sen mukaan mennään vaikka sitten perse edellä puuhun.

e: Mitä vihreisiin tulee puolueena, niin minulle ainakin herää kysymys koko puolueen selkärangasta, kun yhden asian suhteen valehdellaan itselleen ja muille täysin kirkasotsaisesti. Jos ydinvoiman osalta pystyn haistamaan jo kaukaa paskankatkun, niin ovatko he yhtään sen paremmin perillä muista vastustamistaan asioista?

 

[Jooga]

Poliittisista aiheista ydinvoiman vaaroihin:

Yleisesti ydinvoiman kuolemia liioitellaan ja tieteellisten tutkimusten ääriarvoja käytetään kauhukuvien luomisessa. Tuollaisten säteilyn pitkällä aikavälillä aiheuttamien kuolemien ennustaminen on hyvin hankalaa ja monesti arvio esimerkiksi Tshernobylin säteilysaasteen aiheuttamista syöpäkuolemista kymmenien vuosien aikajaksolla voi olla 50 - 1 000 000 kuolemaa, jonka tieteellisesti arvioitu todennäköisin lukema pyörisi 5 000 kuoleman ympärillä. Yrittäkääpä arvata mitä lukemaa tuolta väliltä esimerkiksi Greenpeace käyttää.
List of nuclear and radiation accidents by death toll - Wikipedia

Spoileri

"Estimates of the total number of deaths potentially resulting from the Chernobyl disaster vary enormously: A UNSCEAR report proposes 45 total confirmed deaths from the accident as of 2008.[1] This number includes 2 non-radiation related fatalities from the accident itself, 28 fatalities from radiation doses in the immediate following months and 15 fatalities due to thyroid cancer likely caused by iodine-131 contamination; it does not include 19 additional individuals initially diagnosed with acute radiation syndrome who had also died as of 2006, but who are not believed to have died due to radiation doses.[18] The World Health Organization (WHO) suggested in 2006 that deaths could reach 4,000, a figure which includes emergency workers, nearby residents, and evacuees.[19] A 2006 report, commissioned by The Greens and sponsored by the The Altner Combecher Foundation, predicted 30,000 to 60,000 cancer deaths as a result of Chernobyl fallout.[20] The discrepancy arises primarily from the report's use of a different risk factor (the assumed risk of cancer per collective dose). A Greenpeace report puts this figure at 200,000 or more.[21] A disputed Russian publication, Chernobyl, concludes that 985,000 premature deaths occurred worldwide between 1986 and 2004 as a result of radioactive contamination from Chernobyl.[22]"

Toinen yksittäinen nettiartikkeli käsittelee Fukushiman onnettomuutta, jossa suoraan ydinonnettomuuteen voidaan rinnastaa kuusi kuolemaa. Wikipediasta: "None of the workers at the Fukushima Daiichi site have died from acute radiation poisoning,[30] though six workers died due to various reasons, including cardiovascular disease, during the containment efforts or work to stabilize the earthquake and tsunami damage to the site.[30]"

Pitkän aikavälin ennusteet Fukushiman onnettomuudesta:"Estimated Future Deaths from Radiation Exposure: According to a recent study, the most likely number of Fukushima cancer deaths will be about 130 OVER THE YEARS; the estimated range is 15 to 1,300"
Deaths from Nuclear Energy Compared with Other Causes - The Energy Collective
Ja otetaan sitten mukaan Saksan vihreää politiikkaa laskemalla fossiilisten polttoaineiden kuolemat per tuotettu terawattitunti. Käytetään ylemmän artikkelin Japani-esimerkkiä, jossa Fukushiman onnettomuuden jälkeen ydinvoimaa ajettiin alas ja korvaavaa fossiilista voimaa lisättiin.

Deaths/TWh/yr from coal, gas, oil, and nuclear-based generation are 24, 3, 19.2, and 0.052, respectively. See URL
EXTRA fossil deaths and serious ailments over 2 years:
Coal = 24 people x 57 TWh x 2 years = 2,736 deaths, plus 25,000 serious ailments
Gas = 3 x 58 x 2 = 348 deaths, plus 3,400 serious ailments
Oil = 19.2 x 9 x 2 = 342 deaths, plus 2,900 serious ailments
Total EXTRA fossil deaths = 2,736 + 348 + 342 = 3,426, plus 31,300 serious ailments

Kahden vuoden aikajaksolla Fukushiman onnettomuudesta fossiilisen KORVAAVAN voiman piikkiin voidaan laskea lähes 3500 kuolemaa ja yli 30 000 vakavaa sairastumista. Tällä jaksolla ydinvoiman laskennallinen uhriluku samalle energiantuottomäärälle on:
Nuclear = 0.052 x (57 + 58 + 9) x 2 = 13 deaths, plus 54 serious ailments, eli alle prosentti fossiilisen voiman aiheuttamista kuolemista. Ja tässä ei puhuta ilmaston saastuttamisesta varsinaisesti sanallakaan. (Toki kuolemat fossiilisilla polttoaineilla liittyvät samaan ilmiöön). Samat energiantuotosta riippuvaiset kuolemat per terawattitunti esiintyvät myös Saksassa.

TL;DR itse olisin helvetin onnellinen jos vieressä pöhöttäisi ydinvoima fossiilisen lauhdevoiman sijaan. Todennäköisesti eläisin pidempään ja ympäristökin voisi paremmin.

edit: korjattu typoja

 

[ATE]

Fukushiman numeroilla ydinenergia taitaa olla ihmisystävällisempää vaikka joka vuosi pamahtaisi yksi laitos? Verrattuna fossiilisiin.

 

[Ormu]

Deaths/TWh/yr from coal, gas, oil, and nuclear-based generation are 24, 3, 19.2, and 0.052, respectively. See URL
EXTRA fossil deaths and serious ailments over 2 years:
Coal = 24 people x 57 TWh x 2 years = 2,736 deaths, plus 25,000 serious ailments
Gas = 3 x 58 x 2 = 348 deaths, plus 3,400 serious ailments
Oil = 19.2 x 9 x 2 = 342 deaths, plus 2,900 serious ailments
Total EXTRA fossil deaths = 2,736 + 348 + 342 = 3,426, plus 31,300 serious ailments

Kahden vuoden aikajaksolla Fukushiman onnettomuudesta fossiilisen KORVAAVAN voiman piikkiin voidaan laskea lähes 3500 kuolemaa ja yli 30 000 vakavaa sairastumista. Tällä jaksolla ydinvoiman laskennallinen uhriluku samalle energiantuottomäärälle on:
Nuclear = 0.052 x (57 + 58 + 9) x 2 = 13 deaths, plus 54 serious ailments, eli alle prosentti fossiilisen voiman aiheuttamista kuolemista. Ja tässä ei puhuta ilmaston saastuttamisesta varsinaisesti sanallakaan. (Toki kuolemat fossiilisilla polttoaineilla liittyvät samaan ilmiöön). Samat energiantuotosta riippuvaiset kuolemat per terawattitunti esiintyvät myös Saksassa.

TL;DR itse olisin helvetin onnellinen jos vieressä pöhöttäisi ydinvoima fossiilisen lauhdevoiman sijaan. Todennäköisesti eläisin pidempään ja ympäristökin voisi paremmin.

edit: korjattu typoja

Onko nämä lukemat laskettu jostakin maasta (mistä?), vai onko kyseessä jonkinlainen keskiarvo? Fossiilisen energiantuotannon saastuttavuuteen (hiilidioksidia lukuunottamatta) vaikuttanee runsaasti myös se, kuinka hyvin polttoprosessi on optimoitu ja miten savukaasut käsitellään. Paljonko moderni länsimainen hiilivoimala saastuttaa verrattuna vanhalla ja halvimmalla tekniikalla Intiaan pykättyyn laitokseen?

 

[Jooga]

Onko nämä lukemat laskettu jostakin maasta (mistä?), vai onko kyseessä jonkinlainen keskiarvo? Fossiilisen energiantuotannon saastuttavuuteen (hiilidioksidia lukuunottamatta) vaikuttanee runsaasti myös se, kuinka hyvin polttoprosessi on optimoitu ja miten savukaasut käsitellään. Paljonko moderni länsimainen hiilivoimala saastuttaa verrattuna vanhalla ja halvimmalla tekniikalla Intiaan pykättyyn laitokseen?

Käsittääkseni nuo luvut ovat keskiarvoja maailmanlaajuisesti jokaiselle energiantuotantotavalle. Modernit ja paremmat hiilivoimalat käyvät paremmalla hyötysuhteella 30-35% -> 40-45%, joten siitä jo tulee askeleen pienemmät hiukkaspäästöt per terawattitunti. Varmasti ilmanputsaustakin tapahtuu aiempia voimalaitoksia paremmin, mutta tuosta on tärkeää ottaa huomioon nuo suuruusluvut, ei niinkään onko hiilivoiman kuolemat per terawattitunti 2736 vai 2400.

Sama asiahan on ydinvoimassa, nuo luvut pohjautuvat varmasti suurimmalta osin historialliseen dataan jossa onnettomuudet ovat mukana, joten myös moderneissa ydinvoimalaitoksissa turvallisuus paranee. Turvallisuus otetaan entistä paremmin huomioon neljännen ja 3+ sukupolven voimalaitosten (rakenteilla olevat ja suunnitteilla olevat) suunnittelussa. Turvajärjestelmiä testataan laajasti ja niitä rinnakkaistetaan eri tekniikoille, jolloin on hyvin epätodennäköistä että kaksi täysin erilaista turvajärjestelmää pettää samanaikaisesti. Lisäksi neljännen sukupolven voimalaitoksista useimmissa on ns. passiivisia turvajärjestelmiä, eli kun voimalaitoksesta katkeaa sähköt, reaktio pysähtyy fysiikan lakien mukaan ilman aktiivista ohjausta.

Vertailuna 0.052 kuolemaa per terawattitunti ydinvoimalle vs. 24 kuolemaa vastaavasti hiilelle. Kaasu tuottaa huomattavasti vähemmän päästöjä hiileen verrattuna ja kaasuvoimalat ovat todennäköisesti modernimpia hiileen verrattuna, ja sen vastaava luku on 3. Jos oletetaan että tuohon kolmeen pääsisi todella hyvällä hiilivoimalla (mihin en usko), niin se on silti lähes sata kertaa huonompi ydinvoimaan verrattuna ihmishenkien osalta.

EDIT: Kaivoin postaamani artikkelin lähteen ja tutkin mihin arvot perustuvat. Aiemmassa tutkimuksessa mm. hiili oli jaettu muutamaan lohkoon, josta maailman keskiarvo oli 60 kuolemaa per TWh, postaamassani artikkelissa luku 24 oli jopa positiivinen hiiltä kohtaan (ehkä arvioi tulevaisuuden parempaa tekniikkaa). USA:ssa luku oli 15, eli todennäköisesti paremmalla tekniikalla ja turvallisemmalla kulttuurilla luku pienenee. Tuosta tuskin enää isoja hyppäyksiä päästään eteenpäin. Kiinassa luku on hurja 278, johon vaikuttanee suuret kaupungit ja valtavat keskittyneet saasteongelmat.
Deaths per TWH by energy source | NextBigFuture.com
Huomionarvoista on myös se, että vesivoiman luku on 1,4 maailmanlaajuisesti ja 0,1 Euroopassa (2-30 kertainen ydinvoimaan).
https://www.nextbigfuture.com/2011/03/deaths-per-twh-by-energy-source.html
Tämän artikkelin lähteet taas vievät eteenpäin mm. pienten partikkelien aiheuttamiin terveysongelmiin. Artikkelissa viitattiin myös tutkimukseen, jonka tekniikka mahdollisesti vähentää haitallisimpien partikkelien määrää jopa 99%, eli partikkelien aiheuttamat terveysongelmat vähenisivät merkittävästi. Tämähän ei poista sitä luontoa saastuttavaa osuutta, vaan se olisi hoidettava esimerkiksi CCP:llä (johdetaan hiilidioksidi putkilla pumpattavan öljyn tilalle maan alle).

 

[mRkukov]

"Mutta kun kaikihan sen tietää että ydinvoima on vaarallista."

Ei tosiaankaan kestä kiihkotonta puolueetonta tarkastelua.

 

[Jooga]

Videonpätkä mikä kuvaa nopeasti maapallon taustasäteilyä ja Tshernobylin onnettomuuden jälkisäteilyä, sekä niiden vaikutusta. Tuo ja Pandora's Promise dokkarin osan 3/3 alku kannattaa katsoa. Toki mielellään koko dokumentti kannattaa katsoa, mutta laitoin videon alkamaan ohjelman kovista luvuista (mitattu taustasäteily).

Dokumentti on ydinvoimamyönteinen, mutta ohjelmassa esitetään mielestäni fiksusti faktoja.

 

[Kääriäinen]

Lisäksi neljännen sukupolven voimalaitoksista useimmissa on ns. passiivisia turvajärjestelmiä, eli kun voimalaitoksesta katkeaa sähköt, reaktio pysähtyy fysiikan lakien mukaan ilman aktiivista ohjausta.

Kertoisitko lisää tästä? Ei sitä reaktiota sen käynnistyttyä ihan noin vain pysäytetä.

 

[Jooga]

Kertoisitko lisää tästä? Ei sitä reaktiota sen käynnistyttyä ihan noin vain pysäytetä.

Käsittääkseni passiiviset jäähdytys/turvakonseptit vaihtuvat reaktorityypin mukaan. Esimerkiksi lyijyjäähdytteisen hyötöreaktorin jäähdytys perustuu suureen lyijyaltaaseen, mikä passiivisesti jäähdyttää reaktoria ilman erillistä jäähdytteen kiertoa (vesikierto tavanomaisissa reaktoreissa). Reaktori olisi "lyijyuima-altaan" pohjalla, eli onnettomuuksissa lyijy ei pääsisi karkaamaan ja se kykenee jäähdyttämään reaktorin jälkilämmön tehokkaasti luonnollisen konvektion avulla.* Jotkut reaktorikonseptit käyttävät sulaa suolaa tai natriumia jäähdytteenä, millä on hyvät lämmönjohto-ominaisuudet, eikä se höyrysty helposti (ei ole vielä passiivinen jäähytys mutta tehokkaampi kuin tavanomainen vesikierto). Joissakin reaktoreissa ytimellä tuotetulla sähköllä jäähdytetään tulppana olevaa jääpalaa, joka sulaessaan päästää hätäjäähdytyksen reaktoriin / laskee reaktorin aktiivisuutta. Jos sähköntuotto reaktorissa menetetään onnettomuuden / hätäkatkasun kautta, jäähdytyksen virta katkeaa ja jääpala alkaa sulamaan. Kuulostaa jopa lapsellisen yksinkertaiselta. Joissakin reaktoreissa on suljettu polttoaineenkierto, jossa suolaliuokseen lisätään jälleenkäsittelyn aikana reaktiotuotteita ja ytimeen kulkeutuu jatkuvasti "polttoainevirtaus", onnettomuudessa ytimessä olisi vain pieni määrä fissiiliä ainetta, joka ei riittäisi aiheuttamaan ytimen sulamista.

*Käytännössä kaikki onnettomuudet johtuvat ytimen sulamisesta, joka johtuu onnettomuustilanteessa huonosta jäähdytyksestä. Yleensä vesi on höyrystynyt pois reaktorin ympäriltä tai karannut jäähdytyspiirin katkeamisen myötä.

 

[arbees]

Menee ehkä vähän aiheen ohi, mutta voisiko joku selittää miten kaupallisen fuusiovoimalan oikein pitäisi toimia. Joka puolella tunnutaan keskittyvän vain itse reaktion ylläpitämisen selostamiseen, mutta kuinka sen synnyttämä energia aiotaan ottaa talteen? Lämpöenergiaa syntyy paitsi itse fuusioreaktiossa, niin ymmärtääkseni myös siinä vaiheessa kun reaktiossa vapautuvat neutronit pommittavat kammion seiniä, mutta heti seinän toisella puolella on kuitenkin suprajohtaviksi jäähdytetyt magneetit joita tarvitaan pitämään plasma muodossaan. Eli mitä kautta reaktion tuottama lämpöenergia siirretään hyötykäyttöön, onko seinän sisällä vesivaippa tms?

Fissiovoimalaitoksessahan ei ole vastaavaa ongelmaa: energian siirrossa käytetään väliaineena vettä, joka vain kiertelee kuumien polttoainesauvojen välistä ja joka johdetaan putkia pitkin mukavasti reaktoriytimen ulkopuolelle jossa veteen siirtynyt lämpöenergia on helppo ottaa talteen.

 

[Jooga]

Menee ehkä vähän aiheen ohi, mutta voisiko joku selittää miten kaupallisen fuusiovoimalan oikein pitäisi toimia. Joka puolella tunnutaan keskittyvän vain itse reaktion ylläpitämisen selostamiseen, mutta kuinka sen synnyttämä energia aiotaan ottaa talteen? Lämpöenergiaa syntyy paitsi itse fuusioreaktiossa, niin ymmärtääkseni myös siinä vaiheessa kun reaktiossa vapautuvat neutronit pommittavat kammion seiniä, mutta heti seinän toisella puolella on kuitenkin suprajohtaviksi jäähdytetyt magneetit joita tarvitaan pitämään plasma muodossaan. Eli mitä kautta reaktion tuottama lämpöenergia siirretään hyötykäyttöön, onko seinän sisällä vesivaippa tms?

Fissiovoimalaitoksessahan ei ole vastaavaa ongelmaa: energian siirrossa käytetään väliaineena vettä, joka vain kiertelee kuumien polttoainesauvojen välistä ja joka johdetaan putkia pitkin mukavasti reaktoriytimen ulkopuolelle jossa veteen siirtynyt lämpöenergia on helppo ottaa talteen.

Deuterium-Tritium -fuusiossa energia vapautuu ~80%:sti netronien liike energiana, mikä voidaan muuttaa sähköksi lämmön kautta (perinteinen höyryturbiini).

Toisen sukupolven fuusiossa ei vapautuisi juuri lainkaan neutroneja, vaan fuusioenergia olisi pääosin sähkömagneettista säteilyä, mikä voitaisiin ottaa suoremmin talteen sähkönä paremmalla hyötysuhteella perinteisiin turbiineihin nähden.

Eli sen fuusiodonitsin seinämän ulkopuolella olisi litiumia mikä ilmeisesti hidastaisi neutronit ja keräisivät niistä energian talteen lämpönä, tuota sitten käytettäsiin veden höyrystämiseen ja turbiinin pyörittämiseen. En ole mikään aiheen asiantuntija, joten tässä voin olla hyvin väärässäkin. Jos joku tietää enemmän toteutuksen konsepteista, niin kuulisin myös mielelläni lisää

Mutta tosiaan tällä hetkellä haasteena on saada se fuusioreaktio stabiiliksi. Reaktiossa alkaa tapahtumaan jonkin aikavälin jälkeen voimistuvaa heiluntaa, joka jossain vaiheessa hajottaa plasman ympäri donitsia ja reaktio sammuu. Nykyiset fuusiodemonstraattorit ovat olleet suhteellisen pieniä laitoksia, ja niissä on huomattu että koossapitoika kasvaa reaktorin halkaisijan suhteen. ITER-reaktori on jo merkittävästi suurempi donitsin halkaisijaltaan, ja siitä odotetaan ilmeisesti myös pidempiä koossapitoaikoja. Samalla ITER:ltä odotetaan suurempaa energian tuottoa, kuin mikä fuusion käynnistämiseen kuluu.

 

[hkultala]

Kertoisitko lisää tästä? Ei sitä reaktiota sen käynnistyttyä ihan noin vain pysäytetä.

Ydinreaktio perustuu siihen, että neutroni törmää uraani-235-ytimen, ja halkaisee sen.

Tästä halkeamisesta vapautuu lisää neutroneita.

Mikäli sitä U-235sta on tarpeeksi paljon tarpeeksi tiheässä, nämä siitä vapautuneet neutronista osuvat toiseen U-235-ytimeen ja halkaisevat se, ketjureaktio.

Mikäli keskimäärin >1 halkeamisesta syntyneistä neutroneista osuu muihin U-235-ytimiin halkaisten ne, ketjureaktio voimistuu.

Mikäli keskimäärin <1 halkamisesta syntyneistä neutroneista osuu muihin U-235-ytimiin (vaan nutronit osuvat muihin atomiytimiin, tai lentävat reaktorin ytimestä ulos), ketjureaktio heikkenee ja ennen pitkää sammuu.

Ydinvoimaloiden polttoaineesta vain n. 5% on U-235sta. Loppu on ylimääräisenä täytteenä toimivaa U-238a.

Ydinvoimalan polttoaine koostuu polttoainesauvoista, joissa kussakin uraania on niin vähän että se ei riitä ylläpitämään ketjureaktiota, selvästi alle 1 neutroni osuu muihin U-235-ytimiin.

Sitten kun näitä polttoainesauvoja laitetaan tiheään vierekkäin, ne yhdessä muodostavat sellaisen kriittisen massan jossa keskimäärin 1 neutroni voi osua muihin ytimiin.

Ydinvoimaloissa on polttoainesauvoja ja säätösauvoja. Säätösauvat ovat materiaalia, joka blokkaa neutroneita. Säätösauvoja voidaan laittaa polttoainesauvojen väliin, jolloin se estää tai haittaa neutronien pääsyä yhdeltä polttoainesauvalta toiselle siten, että uraaniytimen halkeamisessa syntyneistä neutronista selvästi alle 1 osuu toiseen u-235-ytimeen.
Kun säätösauvat ovat koko pituudeltaan reaktorin sisällä, reaktio sammuu hyvin nopeasti sillä "eristettyjen" polttoainesauvojen U-235-määrä on aivan liian pieni ylläpitääkseen ketjureaktiota.

Monissa reaktoreissa on mekanismi, että jos lämpötila kasvaa liian suureksi, säätösauvat menevät reaktoriin automaattisesti, tai että jos reaktorissa tapahtuu _mitä tahansa odottamatonta_, säätösauvat menevät reaktoriin.

edit: seuraava kappale taisi mennä pieleen, alempana korjattu:

Lisäksi niissä taitaa olla mekanismeja jossa reaktori voidaan floodata täyteen (tai se automaattisesti floodataan täyteen) raskasta vettä jos jotain menee pieleen. Raskas vesi myös haittaa neutronien liikettä ja siten sammuttaa reaktion.

Ilmeisesti monissa reaktoreissa tarvitaan vielä raskasta vettä hidastamaan neutroneita siten että ketjureaktio saadaan paremmin aikaan. Ja jos reaktio meinaa lähteä lapasesta, tämä raskas vesi pääsee(tai päästetään) aika helpolla pääsee karkuun ja aiheuttaa reaktion sammumisen.

Ja sitten: Pahin mahdollinen tilanne(kiina-ilmiö), jos säätösauvat eivät toimisi ja raskasta vettä ei olisi tai se pääsisi karkuun.

Jos se reaktio pääsisi "lähtemään käsistä", se tarkoittaisi sitä että uraani kuumiaisi.
Kuumetessaan se uraani sulaisi. Siitä muodostuisi "uraanilammikko" jossa fissio tapahtuisi.

Tämä lammikko sulattaisi reaktorin pohjan ja leväisi voimalan lattialle. Sitten se alkaisi sulattaa sitä. Siinä vaiheessa se lammikko kuitenkin leviäisi niin laajalle alueelle, että reaktio sammuisi, koska liian suuri osa neutroneista karkaisi taas muualle eikä osuisi lammikossa oleviin muihin U-235-ytimiin. Käytännössä se ehtisi sulattaa sitä joitain metrejä tai joitain kymmeniä metrejä (koska se lammikko olisi vielä hyvin kuuma siinä vaiheessa kun reaktio sammuu, se ehtii sulattaa sitä sen jälkeenkin kun se on sammunut, ja toisaalta siinä ydinjätteessä tapahtuu voimakasta radioaktiivista hajoamista, joka tuottaa lisää lämpöä)

Tuo 5% U-235 on sen verran harvaa, että ydinräjähdystä siitä ei saa millään. Se kuumeneminen saa aikaan sen sulamisen, ehkä höyrystymisen, ja näiden myötä muodon muuttumisen ja ja reaktion sammumisen ennen kuin reaktio voi saada räjähdysluokan tehoa. Jotta ydinräjähdys voidaan saada aikaan, tulee polttoaineesta olla vähintään luokkaa 20% U-235sta.

 

[Jooga]

^ Noinhan se menee yksinkertaisimmillaan kuten hkultala sanoi. Lisäksi tavanomaisissa ydinreaktoreissa vapautuvat neutronit joudutaan hidastamaan sopivalle energiatasolle, jotta ne abrosboituisivat oikeisiin fissiileisiin ytimiin tehokkasti. Keskimäärin uraanin fissiossa vapautuu 2,5 neutronia, ja kun niistä keskimäärin yli 1 johtaa uuteen hajoamiseen, reaktio voimistuu.

Tshernobylin casessa oli ns. positiivinen takaisinkytkentä veden höyrystymisen kanssa. Vesi toimi tuossa reaktorityypissä myös ylimääräisten neutronien absorboijana, kun höyry taas ei absorboi neutroneja niin tehokkaasti. Eli kun reaktorissa teho kasvoi, jäähdytteenä toimiva vesi höyrystyi ja veden määrä polttoainesauvojen välissä pieneni. Tällöin vesi ei absorboinut ylimääräisiä neutroneja niin tehokkaasti, ja reaktorin teho kasvoi entisestään -> höyry lisääntyi -> teho kasvoi -> jne.... -> reaktori suli. Kaikki tämä yhdistettynä muutamaan inhimilliseen virheeseen koekäytön aikana johti onnettomuuteen.

Myös muilla ilmiöillä kuin höyrystymisellä on vaikutusta reaktiivisuuden lisääntymiseen, esimerkiksi jäähdytteen lämpötilalla voi olla vaikutusta tai jäähdytteen lisäainepitoisuudella.

Spoileri

RBMK Reactors | reactor bolshoy moshchnosty kanalny | Positive void coefficient - World Nuclear Association
"
Positive void coefficient
The term 'positive void coefficient' is often associated with the RBMK reactors.

Reactors cooled by boiling water will contain a certain amount of steam in the core. Because water is both a more efficient coolant and a more effective neutron absorber than steam, a change in the proportion of steam bubbles, or 'voids', in the coolant will result in a change in core reactivity. The ratio of these changes is termed the void coefficient of reactivity. When the void coefficient is negative, an increase in steam will lead to a decrease in reactivity.

In those reactors where the same water circuit acts as both moderator and coolant, excess steam generation reduces the slowing of neutrons necessary to sustain the nuclear chain reaction. This leads to a reduction in power, and is a basic safety feature of most Western reactors.

In reactor designs where the moderator and coolant are of different materials, excess steam reduces the cooling of the reactor, but as the moderator remains intact the nuclear chain reaction continues. In some of these reactors, most notably the RBMK, the neutron absorbing properties of the cooling water are a significant factor in the operating characteristics. In such cases, the reduction in neutron absorbtion as a result of steam production, and the consequent presence of extra free neutrons, enhances the chain reaction. This leads to an increase in the reactivity of the system.

The void coefficient is only one contributor to the overall power coefficient of reactivity, but in RBMK reactors it is the dominant component, reflecting a high degree of dependence of reactivity on the steam content of the core. At the time of the accident at Chernobyl, the void coefficient of reactivity was so positive that it overwhelmed the other components of the power coefficient, and the power coefficient itself became positive. When the power began to increase, more steam was produced, which in turn led to an increase in power. The additional heat resulting from the increase in power raised the temperature in the cooling circuit and more steam was produced. More steam means less cooling and less neutron absorption, resulting in a rapid increase in power to around 100 times the reactor's rated capacity.

The value of the void coefficient is largely determined by the configuration of the reactor core. In RBMK reactors, an important factor affecting this is the operating reactivity margin."

Näitä positiivisia takaisinkytkentöjä halutaan välttää ja reaktiosta tulee tehdä hallittava säätösauvojen kautta, tai jollakin muulla keinolla hallittava. Lisäksi ytimessä kiertävään veteen voidaan sekoittaa esimerkiksi booria, joka lisää veden neutronien absorbointikykyä. Kun reaktorin teho kasvaa ja vesi höyrystyy, jäljellä olevan veden booripitoisuus kasvaa ja reaktorin teho heikentyy sitä kautta. Neljännen sukupolven reaktoreissa näitä toteutuksia on taas useita erilaisia.

 

[hkultala]

Vai menikö minulla tuo raskaan veden vaikutus väärinpäin? Tarvitaanko sitä siis nimenomaan niiden neutronien hidastamiseen että ne _voi_ törmätä ja jos se raskas vesi katoaa, reaktio sammuu?

 

[Jooga]

Vai menikö minulla tuo raskaan veden vaikutus väärinpäin? Tarvitaanko sitä siis nimenomaan niiden neutronien hidastamiseen että ne _voi_ törmätä ja jos se raskas vesi katoaa, reaktio sammuu?

Muistelisin, että raskas vesi on tehokas neutronien hidastaja ja sen käyttö pitää suunnitella reaktoriin jo alusta lähtien. Olikohan se niin, että raskas vesi on parempi pommeihin, kun sitä tarvitaan vähemmän hidastamaan neutronit sopivalle energiatasolle ja pommista saadaan siten pienempi.

Suomessa ei käsittääkseni käytetä raskasta vettä lainkaan, vaan reaktorit ovat kevytvesireaktoreita.

EDIT: No wikipedia oli lähes samaa mieltä
"Heavy water is used in certain types of nuclear reactors, where it acts as a neutron moderator to slow down neutrons so that they are more likely to react with the fissile uranium-235 than with uranium-238, which captures neutrons without fissioning. The CANDU reactor uses this design. Light water also acts as a moderator, but because light water absorbs more neutrons than heavy water, reactors using light water for a reactor moderator must use enriched uranium rather than natural uranium, otherwise criticality is impossible."
Eli raskas vesi ei absorboi niin paljoa neutroneja, jolloin polttoaineen ei tarvitse olla niin rikasta verrattuna kevytvesireaktoreihin. Varmaan pommeissa toimii ihan samalla tavalla, eli reaktio on raskaalla vedellä voimakkaampi. Vai käytetäänkö pommeissa sitten jotain muuta ainetta hidasteena, kun jäähdytystä ei juuri tarvita? Menee vähän ydinvoima-aiheen ohi

 

[Ormu]

...
Lisäksi niissä taitaa olla mekanismeja jossa reaktori voidaan floodata täyteen (tai se automaattisesti floodataan täyteen) raskasta vettä jos jotain menee pieleen. Raskas vesi myös haittaa neutronien liikettä ja siten sammuttaa reaktion.
...

Vai menikö minulla tuo raskaan veden vaikutus väärinpäin? Tarvitaanko sitä siis nimenomaan niiden neutronien hidastamiseen että ne _voi_ törmätä ja jos se raskas vesi katoaa, reaktio sammuu?

Muistelisin, että raskas vesi on tehokas neutronien hidastaja ja sen käyttö pitää suunnitella reaktoriin jo alusta lähtien. Olikohan se niin, että raskas vesi on parempi pommeihin, kun sitä tarvitaan vähemmän hidastamaan neutronit sopivalle energiatasolle ja pommista saadaan siten pienempi.
...
Eli raskas vesi ei absorboi niin paljoa neutroneja, jolloin polttoaineen ei tarvitse olla niin rikasta verrattuna kevytvesireaktoreihin. Varmaan pommeissa toimii ihan samalla tavalla, eli reaktio on raskaalla vedellä voimakkaampi. Vai käytetäänkö pommeissa sitten jotain muuta ainetta hidasteena, kun jäähdytystä ei juuri tarvita? Menee vähän ydinvoima-aiheen ohi

Raskas vesi on neutronihidaste (edesauttaa reaktiota), ja siihen tarkoitukseen varsin hyvä. Raskasvesireaktori (esim. CANDU) voi sen takia toimia rikastamattomalla luonnonuraanilla.
Neutron moderator - Wikipedia
Pressurized heavy-water reactor - Wikipedia

Reaktion pysäyttämiseen ei käytetä raskasta vettä, vaan siihen voidaan käyttää booriyhdisteitä tms, joita hätätilanteessa pumpataan reaktoriin.
Neutron poison - Wikipedia

Suomalaisissa reaktoreissa ei käytetä raskasta vettä vaan tavallista. Yksi syy lienee hinta. Raskasvesireaktorin vesilastin hinta on käsittääkseni suuruusluokaltaan satoja miljoonia ... miljardi euroa.

Pommeissa ei käytetä hidastetta samalla tavalla kuin reaktoreissa, vaan niissä yksinkertaisesti lyödään riittävä määrä vahvasti rikastettua uraania (tai plutoniumia) riittävän kompaktiin tilaan riittävän nopeasti, jolloin ketjureaktio pääsee lähtemään käsistä. Uraani-/plutoniummassan ympärillä voidaan kaiketi käyttää jonkinlaista neutroneita heijastavaa vaippaa, mikä helpottaa reaktion käynnistymistä. Vähän ulkomuistista menee nyt...

 

[Jooga]

Pommeissa ei käytetä hidastetta samalla tavalla kuin reaktoreissa, vaan niissä yksinkertaisesti lyödään riittävä määrä vahvasti rikastettua uraania (tai plutoniumia) riittävän kompaktiin tilaan riittävän nopeasti, jolloin ketjureaktio pääsee lähtemään käsistä. Uraani-/plutoniummassan ympärillä voidaan kaiketi käyttää jonkinlaista neutroneita heijastavaa vaippaa, mikä helpottaa reaktion käynnistymistä. Vähän ulkomuistista menee nyt...

Aivan, muistelin väärin että tuo raskas vesi liittyi ydinpommiin jotenkin kun Britit pommittivat Norjan raskasvesitehdasta. Sitä raskasta vettä oletettavasti tarvittiiin ydinvoimalaan, joka olisi mahdollisesti tuottanut plutoniumia pommia varten. Tuosta jäänyt mielikuva, että raskasta vettä olisi käytetty pommeissa.

 

[taxman]

raskas vesi

Raskas vesi on wikitriviaalisti hidastin.

edit: tästä näemmä sanottiin jo viisi kertaa

 

[mRkukov]

Ydinvoimalan voi pian koota rekkaan mahtuvista moduuleista – Pienreaktorit mullistavat ydinvoimabisnestä

Spoileri: Koko uutinen

Ydinvoimarakentaminen saattaa kokea tuntuvan muutoksen lähivuosina, kun markkinoille tulee tarjolle moduuleista koottavia pienreaktoreita. Uutta olisi se, että pienreaktoreita rakennettaisiin sarjatuotantona tehtaissa. Reaktori ja muut isot laitoskomponentit rahdattaisiin rekalla työmaalle asennusvalmiina.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n erikoistutkija Ville Tulkki sanoo, että sarjatuotanto voisi nopeuttaa huomattavasti ydinvoimalan rakentamista nykyiseen verrattuna. Tulkin mukaan toimitusketjusta voitaisiin hioa tehokas ja laadunvalvonta olisi helpompaa sisätiloissa kuin työmaalla.

Tulkki johtaa VTT:llä projektia, jossa tutkitaan, mihin kaikkeen pienreaktorit soveltuvat. Ydinturvallisuuspalveluita myyvä VTT kerää samalla tietoa kehittyneistä pienreaktoreista erilaisia analyysejä varten.

Ketterälle ydinvoimarakentamiselle voisi kuvitella löytyvän kysyntää. Viime vuosina länsimaissa jättikokoiset reaktorihankkeet, kuten Olkiluoto 3 Suomessa ja Flamanville 3 Ranskassa, ovat ajautuneet vakaviin vaikeuksiin aikataulujen paukkuessa ja kustannusten paisuessa.

– Pienreaktorissa investointi on paljon nykyistä pienempi. Infrastruktuuria voidaan rakentaa pala palalta sen sijaan, että ostetaan vain yksi iso yksikkö kerralla ja investoidaan siihen paljon rahaa, Tulkki kuvailee.

Suuret ydinvoimalat maksavat 8–10 miljardia euroa. Pienreaktorin hinta voisi olla tästä noin kymmenesosan.

Mitään täysin mullistavaa modulaarisissa pienreaktoreissa ei teknologian näkökulmasta ole. Energia tuotettaisiin perinteiseen tapaan fissioreaktiolla, eli kaappaamalla talteen uraaniytimien halkaisemisesta syntyvää lämpöenergiaa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Kiinassa on kehitteillä useita erilaisia reaktorityyppejä. Perinteisten vesijäähdytteisten reaktoreiden ohella työn alla on esimerkiksi kaasu- ja metallijäähdytteisiä reaktoreita.

ottaa käyttöön(siirryt toiseen palveluun) jo tämän vuoden aikana.

– Tarkoitus olisi korvata suoraan hiilivoimaloiden hiilikattiloita plug-in-menetelmällä. Eli sen sijaan, että poltetaan hiiltä, lämpö (höyryturbiiniin) tuodaan reaktoreista. Silloin voidaan käyttää samaa laitosinfrastruktuuria. Tällä tavoin voidaan korvata hiilivoimaa hyvin nopeasti, Tulkki sanoo.

Länsimaisista toimijoista liikkeellä on esimerkiksi kanadalainen Terrestrial Energy, joka aikoo tuoda IMSR:ksi ristityn sulasuolareaktorin markkinoille 2020-luvulla Kanadassa.

Helsingissä alan seminaarissa torstaina vieraillut Terrestrial Energyn lakiasiainjohtaja Louis Plowden-Wardlaw kertoo, että ensimmäinen IMSR-reaktori tuottaa sähköä 2020-luvun loppupuolella.

– Arvioimme, että teknologiallamme voidaan tuottaa sähköä hintaan 42 euroa megawattitunnilta. Tämä toki riippuu laitospaikasta ja lainsäädännöstä. Olennaista on se, että hinta on kilpailukykyinen fossiilisia polttoaineita vastaan, Plowden-Wardlaw sanoo.

Plowden-Wardlawin mukaan suurin kaupallinen potentiaali uuden sukupolven pienreaktoreille on kehittyvissä talouksissa, joissa valtava määrä ihmisiä pitäisi saada nostettua köyhyydestä ilman hiilidioksidipäästöjen tuntuvaa kasvua.

Terrestrial Energy pyrkii saamaan sulasuola-reaktorinsa markkinoille 2020-luvun loppupuolella, kertoo Suomessa vieraileva lakiasiainjohtaja Louis Plowden-Wardlaw.Markku Rantala / Yle
Tiellä vielä monta mutkaa
Plowden-Wardlaw sanoo, että isoimmat esteet pienreaktoreiden yleistymisen tiellä liittyvät reaktoreiden lupaprosesseihin ja poliittiseen hyväksyttävyyteen. Esimerkiksi Fukushiman ydinturma lisäsi ymmärrettävästi ydinvoiman vastustusta maailmalla.

VTT:n Ville Tulkki painottaa, että kaikki modernit ydinvoimalat ovat hyvin turvallisia. Hänen mukaan pienreaktoreiden turvallisuus on helpommin todennettavissa kuin nykyisten suurlaitosten kohdalla.

– Niiden lämpökuormat ovat selvästi pienemmät, joten on helpompi osoittaa niiden turvallisuus ilman ihmisen aktiivisia toimenpiteitä.

Toinen keskeinen kysymys on, mitä tehdään korkea-aktiiviselle käytetylle polttoaineelle. Pienreaktorit kun tuottavat lähtökohtaisesti ydinjätettä siinä missä isotkin laitokset.

– Reaktorityypistä riippuen niin kutsutut termiset reaktorit tuottavat pitkäaikaista jätettä suunnilleen saman verran kuin nykyisetkin. Niin sanotuilla hyötöreaktoreilla voidaan käytännössä polttaa pitkäaikainen jäte pois tai tuottaa uutta polttoainetta, riippuen miten niitä käytetään.

Pienreaktoreiden lukuisista eduista huolimatta Tulkkikin painottaa, etteivät niiden tulo markkinoille ole vielä läpihuutojuttu.

– Ne edustavat uutta ajattelua, joka vaatisi epämukavuusalueelle menoa niin vanhaan tottuneilta ydinvoima-ammattilaisilta kuin myös mahdollisten uusien sovellusten käyttäjiltä esimerkiksi prosessiteollisuudessa tai kaukolämmössä. Päättäjien ja tavallisten ihmisten pitäisi ajatella ydinvoimaa uudella tavalla.

Suomessa pienreaktorit noussevat puheenaiheeksi viimeistään ensi vuosikymmenellä kun Fortumin Loviisan kaksi reaktoria tulevat käyttöikänsä päähän. Fortumilla on meneillään tutkimus- ja kehityshanke, jossa seurataan juuri modulaaristen pienreaktoreiden kehitystä.

Eli maailmalla alkaa kehittyä modulaarisia ydinvoimaloita. Ilmeisesti esim Kiinassa on tarkoitus vaihtaa nykyisiin hiilenpolttamoihin vain "plug and play" ydinvoimala vanhan polttouunin tilalle. Muu infra voi pysyä samana eikä kustannukset ole liian kovat.

Hyvä että edes Kiina sun muut kehittävät ydinvoimaa. Ehkä täälläkin joskus saataisiin mielikuvat muuttumaan. Olkiluoto 3 oli täysi floppi vain siksi että "kun kerran saatiin lupa niin tehdään mahdollisimman iso, vaikkei kukaan ole koskaan tehnyt niin isoa". Eli parilla luvalla olisi saatu pienempiä yksiköitä nopeammin valmiiksi.

Toivottavasti näitä modulaarisia voimaloita alkaa tulla enemmänkin. Ehkä pienemmän voimalan saisi helpommin pystyyn vaikka Hesan lähelle, jolloin voitaisiin hyödyntää hukkalämpö kaukolämmitykseen. Hyötysuhde todella kovaksi ja energian puhtaus todella korkealle. Toivotaan parasta.

 

[Resetor]

Ydinvoimalan voi pian koota rekkaan mahtuvista moduuleista – Pienreaktorit mullistavat ydinvoimabisnestä

Spoileri: Koko uutinen

Ydinvoimarakentaminen saattaa kokea tuntuvan muutoksen lähivuosina, kun markkinoille tulee tarjolle moduuleista koottavia pienreaktoreita. Uutta olisi se, että pienreaktoreita rakennettaisiin sarjatuotantona tehtaissa. Reaktori ja muut isot laitoskomponentit rahdattaisiin rekalla työmaalle asennusvalmiina.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n erikoistutkija Ville Tulkki sanoo, että sarjatuotanto voisi nopeuttaa huomattavasti ydinvoimalan rakentamista nykyiseen verrattuna. Tulkin mukaan toimitusketjusta voitaisiin hioa tehokas ja laadunvalvonta olisi helpompaa sisätiloissa kuin työmaalla.

Tulkki johtaa VTT:llä projektia, jossa tutkitaan, mihin kaikkeen pienreaktorit soveltuvat. Ydinturvallisuuspalveluita myyvä VTT kerää samalla tietoa kehittyneistä pienreaktoreista erilaisia analyysejä varten.

Ketterälle ydinvoimarakentamiselle voisi kuvitella löytyvän kysyntää. Viime vuosina länsimaissa jättikokoiset reaktorihankkeet, kuten Olkiluoto 3 Suomessa ja Flamanville 3 Ranskassa, ovat ajautuneet vakaviin vaikeuksiin aikataulujen paukkuessa ja kustannusten paisuessa.

– Pienreaktorissa investointi on paljon nykyistä pienempi. Infrastruktuuria voidaan rakentaa pala palalta sen sijaan, että ostetaan vain yksi iso yksikkö kerralla ja investoidaan siihen paljon rahaa, Tulkki kuvailee.

Suuret ydinvoimalat maksavat 8–10 miljardia euroa. Pienreaktorin hinta voisi olla tästä noin kymmenesosan.

Mitään täysin mullistavaa modulaarisissa pienreaktoreissa ei teknologian näkökulmasta ole. Energia tuotettaisiin perinteiseen tapaan fissioreaktiolla, eli kaappaamalla talteen uraaniytimien halkaisemisesta syntyvää lämpöenergiaa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Kiinassa on kehitteillä useita erilaisia reaktorityyppejä. Perinteisten vesijäähdytteisten reaktoreiden ohella työn alla on esimerkiksi kaasu- ja metallijäähdytteisiä reaktoreita.

ottaa käyttöön(siirryt toiseen palveluun) jo tämän vuoden aikana.

– Tarkoitus olisi korvata suoraan hiilivoimaloiden hiilikattiloita plug-in-menetelmällä. Eli sen sijaan, että poltetaan hiiltä, lämpö (höyryturbiiniin) tuodaan reaktoreista. Silloin voidaan käyttää samaa laitosinfrastruktuuria. Tällä tavoin voidaan korvata hiilivoimaa hyvin nopeasti, Tulkki sanoo.

Länsimaisista toimijoista liikkeellä on esimerkiksi kanadalainen Terrestrial Energy, joka aikoo tuoda IMSR:ksi ristityn sulasuolareaktorin markkinoille 2020-luvulla Kanadassa.

Helsingissä alan seminaarissa torstaina vieraillut Terrestrial Energyn lakiasiainjohtaja Louis Plowden-Wardlaw kertoo, että ensimmäinen IMSR-reaktori tuottaa sähköä 2020-luvun loppupuolella.

– Arvioimme, että teknologiallamme voidaan tuottaa sähköä hintaan 42 euroa megawattitunnilta. Tämä toki riippuu laitospaikasta ja lainsäädännöstä. Olennaista on se, että hinta on kilpailukykyinen fossiilisia polttoaineita vastaan, Plowden-Wardlaw sanoo.

Plowden-Wardlawin mukaan suurin kaupallinen potentiaali uuden sukupolven pienreaktoreille on kehittyvissä talouksissa, joissa valtava määrä ihmisiä pitäisi saada nostettua köyhyydestä ilman hiilidioksidipäästöjen tuntuvaa kasvua.

Terrestrial Energy pyrkii saamaan sulasuola-reaktorinsa markkinoille 2020-luvun loppupuolella, kertoo Suomessa vieraileva lakiasiainjohtaja Louis Plowden-Wardlaw.Markku Rantala / Yle
Tiellä vielä monta mutkaa
Plowden-Wardlaw sanoo, että isoimmat esteet pienreaktoreiden yleistymisen tiellä liittyvät reaktoreiden lupaprosesseihin ja poliittiseen hyväksyttävyyteen. Esimerkiksi Fukushiman ydinturma lisäsi ymmärrettävästi ydinvoiman vastustusta maailmalla.

VTT:n Ville Tulkki painottaa, että kaikki modernit ydinvoimalat ovat hyvin turvallisia. Hänen mukaan pienreaktoreiden turvallisuus on helpommin todennettavissa kuin nykyisten suurlaitosten kohdalla.

– Niiden lämpökuormat ovat selvästi pienemmät, joten on helpompi osoittaa niiden turvallisuus ilman ihmisen aktiivisia toimenpiteitä.

Toinen keskeinen kysymys on, mitä tehdään korkea-aktiiviselle käytetylle polttoaineelle. Pienreaktorit kun tuottavat lähtökohtaisesti ydinjätettä siinä missä isotkin laitokset.

– Reaktorityypistä riippuen niin kutsutut termiset reaktorit tuottavat pitkäaikaista jätettä suunnilleen saman verran kuin nykyisetkin. Niin sanotuilla hyötöreaktoreilla voidaan käytännössä polttaa pitkäaikainen jäte pois tai tuottaa uutta polttoainetta, riippuen miten niitä käytetään.

Pienreaktoreiden lukuisista eduista huolimatta Tulkkikin painottaa, etteivät niiden tulo markkinoille ole vielä läpihuutojuttu.

– Ne edustavat uutta ajattelua, joka vaatisi epämukavuusalueelle menoa niin vanhaan tottuneilta ydinvoima-ammattilaisilta kuin myös mahdollisten uusien sovellusten käyttäjiltä esimerkiksi prosessiteollisuudessa tai kaukolämmössä. Päättäjien ja tavallisten ihmisten pitäisi ajatella ydinvoimaa uudella tavalla.

Suomessa pienreaktorit noussevat puheenaiheeksi viimeistään ensi vuosikymmenellä kun Fortumin Loviisan kaksi reaktoria tulevat käyttöikänsä päähän. Fortumilla on meneillään tutkimus- ja kehityshanke, jossa seurataan juuri modulaaristen pienreaktoreiden kehitystä.

Eli maailmalla alkaa kehittyä modulaarisia ydinvoimaloita. Ilmeisesti esim Kiinassa on tarkoitus vaihtaa nykyisiin hiilenpolttamoihin vain "plug and play" ydinvoimala vanhan polttouunin tilalle. Muu infra voi pysyä samana eikä kustannukset ole liian kovat.

Hyvä että edes Kiina sun muut kehittävät ydinvoimaa. Ehkä täälläkin joskus saataisiin mielikuvat muuttumaan. Olkiluoto 3 oli täysi floppi vain siksi että "kun kerran saatiin lupa niin tehdään mahdollisimman iso, vaikkei kukaan ole koskaan tehnyt niin isoa". Eli parilla luvalla olisi saatu pienempiä yksiköitä nopeammin valmiiksi.

Toivottavasti näitä modulaarisia voimaloita alkaa tulla enemmänkin. Ehkä pienemmän voimalan saisi helpommin pystyyn vaikka Hesan lähelle, jolloin voitaisiin hyödyntää hukkalämpö kaukolämmitykseen. Hyötysuhde todella kovaksi ja energian puhtaus todella korkealle. Toivotaan parasta.

Haluaisin nähdä sen Helsingin kaupunginhallituksen joka antaa luvan istuttaa Hanasaareen muutama tuollainen pytty.

 

[Griffin]

Haluaisin nähdä sen Helsingin kaupunginhallituksen joka antaa luvan istuttaa Hanasaareen muutama tuollainen pytty.

Jaa... miksi ei?
Energiaa kun voi voimaloissa tuottaa ilman jatkuvaa, huomattavaa saastuttamista, joka tapahtuu esim hiilivoimalla..

 

[ATE]

Jaa... miksi ei?
Energiaa kun voi voimaloissa tuottaa ilman jatkuvaa, huomattavaa saastuttamista, joka tapahtuu esim hiilivoimalla..

Ei voi koska ydinvoima on paha.

 

[zepi]

Granö (Sipoo) – Wikipedia

Ydinvoimalaa suunniteltiin alkujana Granö:seen ja esim. tänä kesänä eräs vihreiden kaupunginvaltuutettu huuteli ydinkaukolämmön harkitsemisen puolesta...
Suunnitelma B Helsingin päästövähennyksiin - Atte Harjanne

 

[ATE]

Kohti kestävää yhteiskuntaa - Vihreiden poliittinen tavoiteohjelma 2015 - 2019

Vihreiden poliittisessa tavoiteohjelmassa kuitenkin seisoo että " Kalliin ja vanhanaikaisen ydinvoiman roolia Suomen energiantuotannossa ei ole syytä lisätä. Käytöstä poistuva kapasiteetti pitää korvata uusiutuvilla energialähteillä."

 

[uce]

42 e/MWh on kyllä aika kova hintalupaus noille pienille reaktoreille. Nykyhinta kun pyörii 35e hujakoilla. Luulisi noista puhuttavan & tehtävän enemmän, jos olisi noin kustannuskilpailukykyistä todellisuudessa. CHP-käytössä tulisi vielä kaukolämpötulotkin päällle.

 

[Resetor]

Jaa... miksi ei?
Energiaa kun voi voimaloissa tuottaa ilman jatkuvaa, huomattavaa saastuttamista, joka tapahtuu esim hiilivoimalla..

Kysytkö tätä ihan tosissasi?

Hanasaareen keskelle Helsinkiä ydinvoimala? Siihen ei taida riittää edes 10 vuoden aivopesu ennenkuin tuohon suostuttaisiin.

 

[Unna]

Kysytkö tätä ihan tosissasi?

Hanasaareen keskelle Helsinkiä ydinvoimala? Siihen ei taida riittää edes 10 vuoden aivopesu ennenkuin tuohon suostuttaisiin.

Olihan Otaniemessäkin kampuksen keskellä vuosikymmeniä ydinreaktori eikä se ketään haitannut.

 

[Resetor]

Olihan Otaniemessäkin kampuksen keskellä vuosikymmeniä ydinreaktori eikä se ketään haitannut.

Se nyt ei tainnut lopulta olla suurien massojen tiedossa.

 

[uce]

Reaktorihan oin vieläkin Otaniemessa. Muutama vuosi sitten vain laittoivat pois päältä. Pari v sitten kävin ihmettelemässäkin vehjettä. Silloin alasajo oli jo alkanut, mutta polttoaine oli yhä reaktorissa. Tuon tehohan oli kilowatteja, joten ei lainkaan saman mittavaavan laitos & turvajärjestelyt kuin voimalaitoksissa.

 

[VÄPÄ]

Kysytkö tätä ihan tosissasi?

Hanasaareen keskelle Helsinkiä ydinvoimala? Siihen ei taida riittää edes 10 vuoden aivopesu ennenkuin tuohon suostuttaisiin.

Tukholmassa oli pitkään maan alla kaukolämpöreaktori. Turvallinen siinä mielessä, että pahimman tapahtuessa säteilypieru jää maan alle, eikä pääse ilmakehään.

Maanalaiseen ydinreaktoriin liittyy kuitenkin pienen pieni jäähdytysvesiriski. Suomessa ydinvoimalat rakennetaan meren rannalle, koska merestä ei vesi katoa. Maanalaiseen reaktoriin pitää vetää pitkä vesiputki, johon liittyy aina häviävän pieni riski katkeamiselle. Maan alla tätä putkea on vaikea korjata. Samasta syystä Saimaan rannalle tuskin tulee koskaan voimalaa. Kanavan tai Imatrankosken padon pettäminen voi johtaa äkilliseen veden pakenemiseen. Totta kai tämän jälkeenkin on vielä varajärjestelmiä olemassaolevasta vedestä ja vesijohtoverkosta, mutta pieni riski on olemassa.

 

[Diziet Sma]

Hanasaareen keskelle Helsinkiä ydinvoimala? Siihen ei taida riittää edes 10 vuoden aivopesu ennenkuin tuohon suostuttaisiin.

Mieluummin nykyisen aivopesun purkaminen kuin uuden aivopesun aloittaminen.

Jollain konstilla suuri yleisö pitäisi saada ymmärtämään, kuinka mitättömän pieniä säteilyn, ydinjätteen ja ydinvoimaloiden räjähtämisen riskit todellisuudessa ovat, toisin kuin mitä nykyinen valtavirran (viher)propaganda väittää.

Harva tietää esim. sitä, että Ontarion provinssissa Kanadassa suljettiin viimeinenkin hiilivoimala v. 2014 ja suunnitteilla on hiilen polton tekeminen kokonaan laittomaksi. Temppu onnistui ydinvoiman ansiosta. Mutta Euroopassa hehkutetaan Saksaa ja Tanskaa hiilineutraaliuden mallimaina, vaikka kumpikaan ei aio luopua hiilen käytöstä ennen kuin ehkä joskus 2040-luvulla, eikä välttämättä vielä silloinkaan. Saksassahan ydinvoimasta luopumisen seurauksena kivihiilen poltto ja hiilidioksidipäästöt ovat vain lisääntyneet.

 

[L2K2]

Reaktorihan oin vieläkin Otaniemessa. Muutama vuosi sitten vain laittoivat pois päältä. Pari v sitten kävin ihmettelemässäkin vehjettä. Silloin alasajo oli jo alkanut, mutta polttoaine oli yhä reaktorissa. Tuon tehohan oli kilowatteja, joten ei lainkaan saman mittavaavan laitos & turvajärjestelyt kuin voimalaitoksissa.

Jep. 250 kW jatkuvaa lämpötehoa, siis samaa luokkaa kuin jossain 100–130 hevosvoiman polttomoottorissa. Noilla tehoilla ei suuremmin vettä keitellä, joten tosiaan reaktori oli ylhäältä avoin, ja paineistamaton. Sinne siis pystyi katsomaan sisään sen ollessa käynnissä, oli muuten veikeä kokemus.

Pulssitehoa tuostakin toki taisi saada ”hieman” enemmän, koska siellä oli se erillinen pulssitussäätösauva.

 

[Drinkkeri]

Jep. 250 kW jatkuvaa lämpötehoa, siis samaa luokkaa kuin jossain 100–130 hevosvoiman polttomoottorissa. Noilla tehoilla ei suuremmin vettä keitellä, joten tosiaan reaktori oli ylhäältä avoin, ja paineistamaton. Sinne siis pystyi katsomaan sisään sen ollessa käynnissä, oli muuten veikeä kokemus.

Pulssitehoa tuostakin toki taisi saada ”hieman” enemmän, koska siellä oli se erillinen pulssitussäätösauva.

Kauhean vaarallista tuollainen kun pidetään ydinreaktorin kattoa auki!

 

[L2K2]

Kauhean vaarallista tuollainen kun pidetään ydinreaktorin kattoa auki!

No, onhan siinä sentään normaali talon katto ja ulkoseinissä ikkunat... tekee paljon helpommaksi myös sen veden lisäämisen mahdollisessa onnettomuustilanteessa ;-)

Sähköntuotantokäyttöön olevissa voimaloissa noin ei toki voi tehdä, koska paineistamaton vesi kiehuu ikävästi jo sadassa asteessa. Jäisi aika alas se sähköteho. (Fukushiman turman yksi monista pettäneistä turvajärjestelmistä oli ne korkeapainebesipumput, joilla sitä reaktoria olisi voinut tulvittaa kompensoidakseen veden haihtumista. Ei sähköä, ei pumppausta. Sitten se vesi loppui kesken ja ne ”jälkilämmötkin” riittivät sulattamaan ydinpolttoaineen... Pari vesiämpärillistä sekunnissa, siis ei juuri mitään, jos vaan olisi jollain saanut sinne pumpattua...)

 

[Jooga]

Jahas taas Vihreät ilmastonvihaajat puhuvat pahaa ydinvoimasta: Suomesta voi tulla EU:n suurin uraanin tuottaja – Kainuun uraanilla voisi pyörittää muutamaa eurooppalaista ydinvoimalaa
"Euroopassa on paljon maita, jotka käyttävät ydinvoimaa. Valitettavasti Fennoskandian kilvessä on monia paikkoja, joissa uraania on mahdollista tuottaa sivutuotteena. Talvivaara-Terrafame olisi ensimmäisiä, jossa tätä toteutettaisiin, Flöjt sanoo."

Vihreän mielestä on näköjään valitettavaa, että energiaa on mahdollista tuottaa ympäristöystävällisellä tavalla.

 

[valurauta]

Vihreän mielestä on näköjään valitettavaa, että energiaa on mahdollista tuottaa ympäristöystävällisellä tavalla.

Vihreän mielestä on ilmeisesti myös valitettavaa, että ottamalla uraani talteen se saataisiin kansainvälisen ydinmateriaalivalvonnan piiriin eikä jäisi lojumaan jonnekin takapihalle.

 

[Griffin]

Vihreän mielestä on ilmeisesti myös valitettavaa, että ottamalla uraani talteen se saataisiin kansainvälisen ydinmateriaalivalvonnan piiriin eikä jäisi lojumaan jonnekin takapihalle.

Valitettavaa vihreistä on varmaankin myös se, että se jäte, mitä kaivos tuottaa olisi taas jonkinverran vähemmän haitallista luonnolle. Oikeasti: Kuka noita pönttöjä voi ymmärtää?

 

[Fenotype]

OLi saaneet uraanivuodon kuulemma korjattua, mihinköhän ne veivät sen radioaktiivisen veden?
Vuoren sisään? vai dumppasivatko mereen niinkuin Fukushimassa?
Vai puhdistivatko veden?

 

[SloBo]

Siellä on suodattimet, joilla kerätään kaikenlaisia odotettuja ja odottamattomia epäpuhtauksia primääripiirin vedestä. Ehkäpä niitä voidaan säätää ja vedelle tehdä myös kemiallista käsittelyä.

Jos neutronit sinkoilevat sauvojen sisällä jopa kymmeniätuhansia kilometrejä sekunnissa, niin isommat hiukkaset lentelevät vielä satoja kilometrejä sekunnissa, ja pienestä kolosta pelletin kyljessä saattaa jotain päästä ulos. Neutronit myös päätyvät polttoainesauvojen ulkopuolelle ja reagoivat jäähdytysveden kanssa kosketuksissa oleviin materiaaleihin, muodostaen säteileviä hiukkasia. Näinpä jäähdytysveteen päätyy jatkuvasti radioaktiivisia aineita, joista on päästävä eroon jollakin keinolla.

 

[Unna]

OLi saaneet uraanivuodon kuulemma korjattua, mihinköhän ne veivät sen radioaktiivisen veden?

Puhdistivat. Laitoksessa primääripiirissä on suljettu kierto, kiertovedestä suodatetaan haitallisia aineita jatkuvasti. Vesi itsessään pysyi primääripiirin sisällä.

 

[taxman]

OLi saaneet uraanivuodon kuulemma korjattua, mihinköhän ne veivät sen radioaktiivisen veden?
Vuoren sisään? vai dumppasivatko mereen niinkuin Fukushimassa?
Vai puhdistivatko veden?

Mereen / ilmaan tulevista päästöistä on STUK:lla tiedot:

Radioaktiivisten aineiden päästöt ilmaan - STUK
Radioaktiivisten aineiden päästöt mereen - STUK

 

[Jooga]

Kappas, jopa yksi Vihreistä on lähtenyt tutkimaan pienten ydinreaktorien käyttämistä kaukolämmön tuottoon. Toki aloitteen on tehnyt piraattipuolueen ydinfysiikan tohtori Petrus Pennanen.

Valtuustoaloite Helsingissä: Pienet ydinreaktorit jauhamaan kaukolämpöä koteihin

"Aloite on poliittisesti erityisen mielenkiintoinen, sillä sitä on ollut kirjoittamassa myös Atte Harjanne vihreistä. Puolue on perinteisesti ollut hyvin vahvasti ydinvoimaa vastaan.
– Olen vihreissä tämän asian puolesta pitänyt ääntä jo jonkin aikaa, enkä ole ainut. Ei minulle ole koskaan kukaan sanonut, että nyt pitää lopettaa, sanoo Harjanne."
Harjanne tutkii työkseen sään ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhteiskuntaan Ilmatieteen laitoksella. Hänen mielestään monilla ihmisillä on turhan synkkä kuva ydinjätteiden ja ydinonnettomuuden riskeistä – etenkin jos ne suhteuttaa fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksiin.
Tekniikan kehitys on sen verran pitkällä, että reaktorit saattavat ehtiä apuun vuoteen 2035 mennessä. Silloin Helsingin pitäisi olla hiilineutraali.
"Soininvaara myöntää, että kaupungin ilmastotavoitteita on hankala saavuttaa, ellei puunpolttoa lasketa päästöttömäksi.
– Jos joku insinööri havaitsee, että puuta polttamalla syntyy hiilidioksidia, niin sitten olemme täysin pulassa, sanoo Soininvaara."

Spoileri

Bioenergian päästöt – nolla vai ihan muuta?

Luulisi olevan aivan täysin selvä asia että puuta polttamalla todella syntyy hiilidioksidia. Erona kivihiileen on se, että kivihiiltä polttaessa ei tehdä uutta tilaa metsän kasvamiselle, kun taas metsänhoidossa kaadetulle alueelle kasvaa ajan myötä se hiiltä sitova nielu. Jokin enemmän asiaa tutkinut voi korjata jos olen tässä väärässä. Mielestäni puun polttaminen kaukolämmön takia on kuitenkin kohtuullisen typerää, jos samasta tavarasta voitaisiin tehdä biopolttoainetta liikenteen tarpeisiin. Kaukolämpöä voidaan tuottaa niin paljon viisaammin ja vähäpäästöisemminkin, mutta autoilun energiantarvetta ei ihan heti olla korvaamassa täällä pohjoisessa sähköllä tai ydinvoimalla. Biopolttoaineilla edelleen sama metsä kasvaisi hiilinieluksi, mutta päästöt vähenisivät autoilun fossiilisten polttoaineiden kulutuksen pienenemisen kautta. Kaukolämpö voitaisiin korvata edelleen ydinvoimalla, ja miksei yhdistetyllä sähköntuotolla ja kaukolämmöllä.

EDIT: Lisätty linkit

 

[uce]

Kappas, jopa yksi Vihreistä on lähtenyt tutkimaan pienten ydinreaktorien käyttämistä kaukolämmön tuottoon. Toki aloitteen on tehnyt piraattipuolueen ydinfysiikan tohtori Petrus Pennanen.

Valtuustoaloite Helsingissä: Pienet ydinreaktorit jauhamaan kaukolämpöä koteihin

"Aloite on poliittisesti erityisen mielenkiintoinen, sillä sitä on ollut kirjoittamassa myös Atte Harjanne vihreistä. Puolue on perinteisesti ollut hyvin vahvasti ydinvoimaa vastaan.
– Olen vihreissä tämän asian puolesta pitänyt ääntä jo jonkin aikaa, enkä ole ainut. Ei minulle ole koskaan kukaan sanonut, että nyt pitää lopettaa, sanoo Harjanne."
Harjanne tutkii työkseen sään ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhteiskuntaan Ilmatieteen laitoksella. Hänen mielestään monilla ihmisillä on turhan synkkä kuva ydinjätteiden ja ydinonnettomuuden riskeistä – etenkin jos ne suhteuttaa fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksiin.
Tekniikan kehitys on sen verran pitkällä, että reaktorit saattavat ehtiä apuun vuoteen 2035 mennessä. Silloin Helsingin pitäisi olla hiilineutraali.
"Soininvaara myöntää, että kaupungin ilmastotavoitteita on hankala saavuttaa, ellei puunpolttoa lasketa päästöttömäksi.
– Jos joku insinööri havaitsee, että puuta polttamalla syntyy hiilidioksidia, niin sitten olemme täysin pulassa, sanoo Soininvaara."

Spoileri

Bioenergian päästöt – nolla vai ihan muuta?

Luulisi olevan aivan täysin selvä asia että puuta polttamalla todella syntyy hiilidioksidia. Erona kivihiileen on se, että kivihiiltä polttaessa ei tehdä uutta tilaa metsän kasvamiselle, kun taas metsänhoidossa kaadetulle alueelle kasvaa ajan myötä se hiiltä sitova nielu. Jokin enemmän asiaa tutkinut voi korjata jos olen tässä väärässä. Mielestäni puun polttaminen kaukolämmön takia on kuitenkin kohtuullisen typerää, jos samasta tavarasta voitaisiin tehdä biopolttoainetta liikenteen tarpeisiin. Kaukolämpöä voidaan tuottaa niin paljon viisaammin ja vähäpäästöisemminkin, mutta autoilun energiantarvetta ei ihan heti olla korvaamassa täällä pohjoisessa sähköllä tai ydinvoimalla. Biopolttoaineilla edelleen sama metsä kasvaisi hiilinieluksi, mutta päästöt vähenisivät autoilun fossiilisten polttoaineiden kulutuksen pienenemisen kautta. Kaukolämpö voitaisiin korvata edelleen ydinvoimalla, ja miksei yhdistetyllä sähköntuotolla ja kaukolämmöllä.

EDIT: Lisätty linkit

Käsittääkseni yksi ongelma noissa pikkureaktoreissa on se, että niitä ei oikeasti voi sijoitella kovin vapaasti, koska silloin ydinjätettä ym. radioaktiivista ainetta olisi vähän sielä sun täällä ja sitä pitää aina vartioida tiukasti niin kuljetuksen kuin varastoinnin aikana. Toki noita voi laittaa monta samaan paikkaan ja korvata näin isoja hiili/maakaasu/biomassalaitoksia. Pienten lämpökeskusten tai voimalaitosten korvaajiksi noista tuskin on. Lisäksi taloudellisesti kannattava ydinvoima perinteisesti vaatii, että laitosta ajetaan huipputeholla niin paljon kuin mahdollista ja tämäkään ehto ei toteudu pelkässä kaukolämmöntuotannossa.

Kaukolämmön tulevaisuuden kannalta mielenkiintoinen projekti on myös st1 maalämpöhanke otaniemessa (epäsuoraa ydinvoimaa sekin). Tuo voi onnistuessaan yleistyä verrattain nopeasti.

Biomassan polton ilmastovaikutukset riippuvat täysin valitusta laskutavasta ja tarkasteluvälistä, mutta on selvää, että jos ilmastopäästöt pitää saada kuriin esim. 2050 mennessä niin biomassan poltto ei ole vaihtoehto.

Biomassan konversiossa biopolttoaineeksi (bensa, diesel) kulutetaan noin puolet biomassan lämpöarvosta ja polttomoottorin hyötysuhde on luokkaa 35 % jolloin lopulliseksi työksi (liike-energiaksi) saadaan 0,5*0,35=17,5 % biomassan sisältämästä energiasta vs. CHP-laitoksella hyötysuhde yli 90 % ja sama 90 % sähkön ja lämmön siirrolle ja loppukäytölle, jolloin energialla tehty työ on tyyliin yli 80 % rippuen siitä, mihin sähkö käytetään. Tässä mielessä biomassan käyttö liikennepolttoaineena nykyisten polttoaineiden tapaan ei ole ilmaston kannalta kovin fiksua imo. Toki synteettiset polttoaineet aina palavat öljypohjaisia verrokkejaan puhtaammin, joten paikalliset liikenteen päästöt vähenisivät.

 

[Jooga]

Käsittääkseni yksi ongelma noissa pikkureaktoreissa on se, että niitä ei oikeasti voi sijoitella kovin vapaasti, koska silloin ydinjätettä ym. radioaktiivista ainetta olisi vähän sielä sun täällä ja sitä pitää aina vartioida tiukasti niin kuljetuksen kuin varastoinnin aikana. Toki noita voi laittaa monta samaan paikkaan ja korvata näin isoja hiili/maakaasu/biomassalaitoksia. Pienten lämpökeskusten tai voimalaitosten korvaajiksi noista tuskin on. Lisäksi taloudellisesti kannattava ydinvoima perinteisesti vaatii, että laitosta ajetaan huipputeholla niin paljon kuin mahdollista ja tämäkään ehto ei toteudu pelkässä kaukolämmöntuotannossa.

Kaukolämmön tulevaisuuden kannalta mielenkiintoinen projekti on myös st1 maalämpöhanke otaniemessa (epäsuoraa ydinvoimaa sekin). Tuo voi onnistuessaan yleistyä verrattain nopeasti.

Biomassan polton ilmastovaikutukset riippuvat täysin valitusta laskutavasta ja tarkasteluvälistä, mutta on selvää, että jos ilmastopäästöt pitää saada kuriin esim. 2050 mennessä niin biomassan poltto ei ole vaihtoehto.

Biomassan konversiossa biopolttoaineeksi (bensa, diesel) kulutetaan noin puolet biomassan lämpöarvosta ja polttomoottorin hyötysuhde on luokkaa 35 % jolloin lopulliseksi työksi (liike-energiaksi) saadaan 0,5*0,35=17,5 % biomassan sisältämästä energiasta vs. CHP-laitoksella hyötysuhde yli 90 % ja sama 90 % sähkön ja lämmön siirrolle ja loppukäytölle, jolloin energialla tehty työ on tyyliin yli 80 % rippuen siitä, mihin sähkö käytetään. Tässä mielessä biomassan käyttö liikennepolttoaineena nykyisten polttoaineiden tapaan ei ole ilmaston kannalta kovin fiksua imo. Toki synteettiset polttoaineet aina palavat öljypohjaisia verrokkejaan puhtaammin, joten paikalliset liikenteen päästöt vähenisivät.

Muistaakseni yksi ajatusmalli pienissä reaktoreissa oli nimenomaan se, että ne voisivat korvata jo olemassa olevien esim. kivihiilivoimalaitosten polttokattilat ja integroitua muuhun verkostoon suhteellisen pienellä työmäärällä, jolloin tarkoitus on nimenomaan ripotella niitä lähelle kysyntää vastakohtana nykyisiin järjettömän suuriin keskitettyihin voimalaitoksiin. Tällöin se kaukolämmön tuottaminen ydinvoimalla on myös realistinen vaihtoehto. Ydinjätteen määrä ja vaarallisuuskin riippuu täysin minkälaisesta SMR-reaktorista olisi kyse, onko se perinteinen rikastetulla uraanilla pyörivä once-through voimala vai kierrättääkö se polttoainetta jälleenkäsittelyn kautta jatkuvasti. Ensimmäiset versiot lienevät perinteisempää mallia, jossa ydinjätettäkin syntyy pieniä määriä, mutta samalla tavallahan sen saa siirrettyä väliaikaisvarastointiin muualle jos se on ongelma.

Tottakai kaukolämmössä biopolttoaineesta saadaan enemmän irti hyötysuhteen myötä, mutta ajattelin skenaariota jossa liikenne joka tapauksessa kuluttaa polttoaineita, joista myös tulee hiilidioksidipäästöjä (Vety ei ole vielä kovin realistinen nopean aikavälin vaihtoehto). Tällöoin olisi parempi polttaa edes jotenkin uusiutuvaa biopolttoainetta liikenteessä, ja korvata mieluiten kaikki fossiiliset polttoaineet vaikka modulaarisilla reaktoreilla, toki tämäkään ei ole pienen mittakaavan voimalaitoksissa se realistinen vaihtoehto. Mutta esimerkiksi >50k asukkaan kaupungeissa varmaan yhdistetty sähkön ja lämmöntuotto voisi toimia ydinvoimalla. Pienellekin ~100-200 MW modulaariselle reaktorille näkisin yhdistetyn sähköntuoton käytännössä aina paremmaksi vaihtoehdoksi kuin pelkän kaukolämmön. Selkeästi todella pienet reaktorit varmaan toimisivat haja-asutuksen kaukolämpönä tarvittaessa, mutta lieneekö ne enää kustannustehokkaita poltettaviin energianlähteisiin nähden?

Kun biopolttoaineen jalostamisessa tulee hukkalämpöä, niin käyttääkö jalostajat sitä mitenkään hyödyksi nykyään? Käsittääkseni jotkin paperitehtaat tuottavat kaukolämpöä ylimääräisestä prosessilämmöstä, jolloin biopolttoaineen tuottamisen energiatehokkuutta voidaan myös kasvattaa.