Keskustelua traktoreista.

Saastelaitteista, vaikka niissä omat murheensa tahtoo olla, varsinkin jos hyvin kausiluonteisesti käytetään ettei ole viikottain ajossa.
 
Onhan noissa huomaamattomia muutoksia.
Kehitys on muuttunut suurista kehitysaskelista olemassa olevien ominaisuuksien hiomiseksi.

Jos ajatellaan vaikka vuotta 1990, niin sitä edeltävien 15 vuoden aikana tapahtui paljon enemmän kuin seuraavien 30 vuoden aikana. Vuonna 1975 useimmat traktorit olivat vielä takavetoisia, nelivedot taas olivat harvinaisia ja todella kankeita kääntymään. Ohjaamo oli jälkeenpäin lisätty alun perin hytittömäksi suunniteltuun koneeseen ja mahdollisesti sen asensi jopa maahantuoja. Melutaso oli suurin sallittu 85 dB. Hydrauliikan tuotto oli ehkä jopa 30 l/min, eikä ulkopuolisia venttiilejä ollut välttämättä lainkaan muuta kuin yksi yksitoiminen kippiä varten. Vaihteet olivat synkronoimattomia tai mahdollisesti osa oli synkronoitu. Jarrut olivat usein kuivia ja mekaanisia, eikä välttämättä edes levyt. Voimanoton kytkentä saattoi olla vielä ajokytkimestä riippuvainen. Työvaloja oli yksi himmeä tuikku taakse päin, eikä niitä voinut edes lisätä kun laturissa ei riittänyt teho.

1990 mennessä nelivedot oli ketteriä, ohjaamot ergonomisia, pölyttömiä ja melutasot inhimillisellä tasolla. Hydraulikan tuotto oli 60-80 l/min ja ulkopuolisissa venttiileissä oli virtauksen säätö ja kellunta-asento. Niitä oli myös riittävästi ja lisävarusteena enemmän. Vaihteet oli synkronoitu ja pikavaihteita sai ainakin rahalla. Jarrut olivat tehokkaat öljykylpyiset levyt. Voimanotossa oli useita nopeuksia, ja se oli riippumaton ja sähköhydraulisesti kytkettävä. Työvalot olivat tehokkaita halogeeneja ja niitä oli paljon.

Sen jälkeen kehitys on ollut enemmän olemassa olevien ominaisuuksien kehitystä ja elektroniikan lisäämistä. Etuakseli on käytännössä samanlainen kuin 30 vuotta sitten, mutta sen saa jousitettuna. Ohjaamoissa isoin muutos on varmaan siirtyminen kuusipilarisesta rungosta nelipilariseen koko kyljen kokoisilla ovilla. Melutasosta on lähtenyt muutama desibeli ja mukavuusvarusteet on muuttuneet lisävarusteista vakioksi. Hydrauliikka on tuotoltaan kasvanut hiukan, mutta isompi muutos on sähköohjatut ventiilit joihin saa erilaista automatiikkaa. Suurin kehitysaskel viimeisten 30 vuoden aikana lienee ollut portaaton vaihteisto, mutta portaalliset vaihteistot ovat hyvin samantapaisia kuin 30 vuotta sitten. Vaihtoautomatiikka tosin on lisääntynyt ja parantunut. Jarruissa ei ole muuttunut mikään, paitsi lukkiutumattomai jarruja on alkanut ilmestyä joihinkin malleihin. Voimanotossa taas ei ole muuttunut yhtään mikään. Työvalot on vaihtuneet ledeiksi.

Toki aina on ollut merkkejä, jotka ovat olleet jollain osa-alueella muita edellä tai jäljessä, mutta yllä kuvaamallani tavalla se pääsääntöisesti on mennyt.
 
Mielenkiintoista keskustelua, kehitys kehittää ja onhan tuo 50+ vuotta vanha traktori melkoisen karu ilmestys esim. ergonimialtaan.

Viikonloppuna tuli vettä siihen malliin että pihatie huuhtoitui taas kanjoneiksi. Ei ongelmaa, nythän meillä on käytössä traktori... Tarkoitus oli vetää mäkeä perälevyllä ylöspäin, mutta levy haukkasi soraan siihen malliin että eteneminen loppui vaikka tasauspyörästön lukitus oli päällä eli molemmat takaset vetivät. Tuossa tapahtuu asiat melkoisen nopeaan vaikka on hidas ykkönen päällä, vikurointia keula ilmassa ja päädyttiin lähes poikittain mäkeen. Siinä ehti jo ajatella että mitäs nyt, jarrut on edelleen huonot eli ainoa keino pysyä mäessä on veto päällä... No jotenkin siitä selvittiin mäen päälle, jälki oli sen mukaista että mäkeä olisi auralla kynnetty. :rofl: Käänsin kokeeksi levyn nurinpäin ja kokeilin vetää sillä, edelleen haukkaa liian syvällä, ei pysty hydrauliikkaa ohjaamaan tarvittavalla nopeudella ja keveydellä.

Mutta Fordin insinööri on tämän miettinyt valmiiksi, kun löysin hydrauliikan kevennystoiminnon niin homma alkoi sujumaan! Eli käyrä vipu penkin oikealla puolella, sen alas laskemalla perälevy kelluu ja pintapainetta on sopivasti. Tuolla tavoin vetämällä mäkeä ylös-alas sain pinnan melkoisen hyvään kuntoon, Vähän vielä kun autolla jyräsi niin mäki oli suorastaan tasainen. Ainakin seuraavaan vesisateeseen saakka, mutta tärkeintä on että työ tekijäänsä opettaa.

Mutta pitää noille jarruille tehdä jotain, ainakin kokeilla kuinka hyvät niistä saa. Haen Virtaselta jarruhihnasarjan, Motonetista tuurnasetin ja siitä sitten. Muuten traktori selvästi tykkää että sillä ajetaan, ohjauksen sain paljon virkeämmäksi rasvaamalla ja muutkin rasvanipat on löydetty. Moottoriöljyn vaihdoin ja suodattimen, ilmansuodatin tuli myös huollettua.
 
Onko kukaan tankannut näihin vanhoihin nesteen my dieseliä? Tekis mieli kokeilla tuossa kubotassa, tuo puskee pakokaasut nenän eteen kun ei ole pystypakoputkea. Lähinnä onko eroa oikeasti hajussa, ja säilyykö tuo yhtä hyvin kun normidiesel.
 
Onko kukaan tankannut näihin vanhoihin nesteen my dieseliä? Tekis mieli kokeilla tuossa kubotassa, tuo puskee pakokaasut nenän eteen kun ei ole pystypakoputkea. Lähinnä onko eroa oikeasti hajussa, ja säilyykö tuo yhtä hyvin kun normidiesel.
Mä olen ajalla pelkästään MY dieselillä Soliksen HST 26 mallilla. Ei mitään käyntiongelmia ja äärimmäisen vähäinen musta savu ainoastaan käynnistyksessä. Ehkä just ja just pystyy huomaamaan jotain tulevan ensisavua ulos, kun tallissa käynnistää ja katsoo oikeaan paikkaan. Säilyvyyden pitäisi olla luokkaa vuosia vs FAMEa sisältävien muiden dieselien, joista saattaa löytyä levälimaa tankista helpostikin. Soliksessa on Mitsubishin moottori ja hyvin käy kesät talvet. 4:s vuosi nyt menossa.
 
Ei toi soliksen 26 hst xl vaikuta yhtään hassummalta. Vanha viljakärri pitäs vaan vaihtaa, kun sitä ei tuohon taida saada kiinne.

Pitääki tosissaan miettiä, josko tuollaisen hommais. case ih 745xl kunnostukseen menis kuitenki yli 10k ja silti jäisi puuttumaan edestä hydrauliikka. Klapikone kun painaa sen 660kg kuivana varmaan, nii ihan pienintä mallia ei viitsi edes katsoa
 
Tuo Solis 26 HST on kylläkin pikkutraktori ja nostot sen mukaan. Oksasilppuri on ollu erinomainen vehje ja syö kyllä helposti kaiken, mitä raivurilla saa poikki. Kuusenoksat häviää samoin, kunhan ei suoraan työnnä havuineen kitaan. 12 cm taitaa olla suurinta tavaraa mitä työntänyt, eikä ole enää polttokasoja kertynyt yhtään. Etukauhana 140 cm, niin on leveämpi, kuin takapää ja lumityöt saa tehtyä helposti. Takalana jäänyt työttömäksi, kun piha mene etukauhalla kaaressa ajolla nopeammin. Hiekkatien pätkää tasoitan etukauhalla vetämällä ja kun hiekkaa saa irti, niin tasoittuu todella sileäksi. Harmittavasti huulilevy kuluu törkeää vauhtia ja piti jo uusia ensimmäinen kerta. Harmaassa muistissa on se aika, kun luuli oisasilppurin tehtävää hoitavan riittävästi Bosch xt 2500.
 
Viimeksi muokattu:
Kubotaan vaihdettu nyt jäähdytysnesteet + tuulettimen hihna ja hienosti sitten jäi tyhjennyspropun tiiviste vähän tiputtamaan kun pistin uudet nesteet sisälle, olis pitänyt vaan suosiolla hankkia eka se uusi tiiviste. Eli muoviseen proppuun (sekin löytyy jo uusi varuilta, vaihdan samalla) pitäis löytää nyt kumitiiviste joka on ulkomitoiltaan 20mm jossa 10mm reikä ja noin 2-3mm paksu, ja joka kestää jonkuin 60-70c ja glykolin. 1/2" reikä on turhan iso, kun tuo pääsee sitten niin epäkeskeisesti menemään ja vuotaa. Paikalliselta ikh/pienkonekorjaamolta ei löytynyt. Ei tuntunut moisia löytyvän tiivistesarjoistakaan? Toki kun keksis missä muussa vehkeessä tommosia on, niin vois hakea varaosanimellä.
 
Viimeksi muokattu:
Täällä 702:sen vanteet tuli maalattua valkoseksi, kun takavanteet jo oli. Kyllä se tuntuu sopivan :tup:
IMG_20240905_092452_552.jpg
 
Kubotaan vaihdettu nyt jäähdytysnesteet + tuulettimen hihna ja hienosti sitten jäi tyhjennyspropun tiiviste vähän tiputtamaan kun pistin uudet nesteet sisälle, olis pitänyt vaan suosiolla hankkia eka se uusi tiiviste. Eli muoviseen proppuun (sekin löytyy jo uusi varuilta, vaihdan samalla) pitäis löytää nyt kumitiiviste joka on ulkomitoiltaan 20mm jossa 10mm reikä ja noin 2-3mm paksu, ja joka kestää jonkuin 60-70c ja glykolin. 1/2" reikä on turhan iso, kun tuo pääsee sitten niin epäkeskeisesti menemään ja vuotaa. Paikalliselta ikh/pienkonekorjaamolta ei löytynyt. Ei tuntunut moisia löytyvän tiivistesarjoistakaan? Toki kun keksis missä muussa vehkeessä tommosia on, niin vois hakea varaosanimellä.
Olisikohan nuo tarpeeksi lähellä?
 
Fordille tuli tehtyä (toivottavasti) viimeiset huoltotoimet ennen talvea. Polttoainesuodatin ja vaihteistoöljyt, kaikki vähän hakusessa kun ensimmäistä kertaa tekee ja polttoainejärjestelmän ilmausta piti harjoitella useampaan otteeseen. Kun ei onnistunut niin piti oikein ohjekirjaa lukea, istualtaan. :rofl: Kyllä se siitä sitten lähti tulille.

Taakse lokasuojan päälle laitoin Virtasen kaupan ei edes halvimman työvalon, oli kyllä laatu aika itkettävää siihen lamppuun verrattuna minkä tilalle tuo tuli. Eteen piti vaihtaa uudet sealed beam "umpiot", mutta eihän nuo sopineet hehkulankapoltin-heijastimen tilalle. Ilmeisesti jenkkiversioissa on erilaiset valokuupat. Eteen pitäisi lisää valoa saada, mietin led-baria hytin yläosaan. Noiden hehkulankapolttimoiden vaihto uusiin tuskin parantaa tilannetta. Heijastimet ovat mint-kunnossa, mikä oli pieni yllätys.

Kesälomalla tuli uudistettua jarrut, rummut sorvautettiin sileäksi ja naputeltiin uudet jarruhihnat kenkiin. Koneistamot ei noita hommia enää tee, isän kaveri rakensi sorviinsa adapterin jolla rummut saatiin kunnostettua. Sama homma hihnoissa, ei pysty, ei onnistu, en tee... Ruustukkiin tappi kiinni ja sitä vasten naputeltiin, toinen piti paikallaan ja tuurnalla alumiininiitti leviäksi. Vähän tuli mieleen että mahtaako kestää, kupariniitillä olisi varmaan tullut parempi lopputulos. Paikalleen saaminen ei ollut ihan yksinkertaista, piti ottaa vivustot auki ja vasaralla naputella rummut kenkien päälle. Kyllä ne siitä ovat muotoutuneet sopiviksi, pitää vielä nostaa perä ylös ja katsoa että tarviiko jarruja säätää.
 
Yritin vaihteeksi korjata Fordista paria mittarivikaa. Polttoainemittari näyttää liikaa (aina enemmän kuin täyttä tankkia). Jäähdytysnesteen lämpömittari taas näyttää liian vähän (1/4 kun moottori on normaalilämpöinen, pitäisi olla suunnilleen puolivälissä).

Vanhemmissa Fordeissa voisi epäillä vikaa mittariston jännitteensäätimessä, mutta tässä ei enää sellaista ole, vaan mittarien pitäisi toimia oikein jännitevaihteluista riippumatta.

Polttoainetankin anturi on kaksiosainen. Mittarin puolen vastus kasvaa mitä täydempänä tankki on. Alhaisen polttoaineen tason varoitusvalon puolella vastus taas muuttuu päinvastoin (anturi on potentiometri, jonka keskinapa poikkeuksellisesti maadoitettu). Hytin ja takarungon johtosarjan välisestä liittimestä mitaten anturin minkään navan väliltä ei löydy yhteyttä. Mittaristolle päin sen sijaan on ehjät johtimet. Avoin virtapiiri on ääretön vastus, joten se selittää miksi mittari näyttää maksimia, mutta entä merkkivalo? Suuren vastuksenhan pitäisi sytyttää se. Niin pitäisi, mutta merkkivalon maadoitus on anturin läpi, joten virta ei kulje. Tätä korjausta täytyy jatkaa joskus jos hyttiä täytyy nostaa tai polttoainetankki pudottaa alas. Johtoihin on muuten mahdoton päästä käsiksi.

Lämpömittarin anturi on jo vaihdettu uuteen alkuperäisosaan kun etupäätä muutenkin purettiin keväällä jäähdyttimen korjauksen takia. Se ei vaikuttanut mihinkään. Anturin vastus laskee lämpötilan noustessa. Korjausoppaassa on kerrottu vastusarvo 38 ja 121 asteen lämpötiloissa. Lämmityskäyttöä siis sen verran, että moottori on 38-asteinen. Mittaus mittariston liittimestä, ja vastus on 10 kertaa enemmän kuin pitäisi. Hytin ja moottoritilan johtosarjan välisestä liittimestä näkyy sama lukema anturille päin, ja mittariston liittimeen 0 ohmia. Vika on siis joko moottoritilan johtosarjassa tai sen liitoksessa anturiin. Anturi lienee ehjä, kun vanhakin näytti samoja lukemia. Anturia on kokonaisessa traktorissa hankala edes nähdä, puhumattakaan siitä että liittimelle pääsisi yleismittarin kanssa. Tämäkin korjaus saa siis odottaa jos konetta täytyy joskus purkaa.

Mutta mitä vastusta anturi näyttää suuremmilla koneen lämmöillä? Ei muuta kuin lisää lämmityskäyttöä ja moottori 75 asteiseksi. Vastusta on vieläkin neljä kertaa enemmän kuin pitäisi olla edes 38 asteessa. Paitsi että korjausoppaan mukaan mittarin pitäisi osoittaa alinta kalibrointimerkkiä juuri tällä vastuksella, ja niin se osoittaakin. Mittari tuli siis varmistettua ehjäksi.

Uskomaton määrä johtoa on kyllä saatu tungettua 80-luvun lopun täysin analogiseenkin koneeseen. Kojelaudan sisällä on kirjaimellisesti ranteen paksuinen johtonippu.
 
Uskomaton määrä johtoa on kyllä saatu tungettua 80-luvun lopun täysin analogiseenkin koneeseen. Kojelaudan sisällä on kirjaimellisesti ranteen paksuinen johtonippu.
Tuon takiahan ne väyläpohjaisiin systeemeihin siirtyivät.
 
Moni varmaan ratkaisee mittariston ongelmat laittamalla "hienon" lisämittaripaneelin. Ford 3000:ssa se voisi olla jopa aiheellista, koska siinä on ainoastaan dummy lights (tyhmyysvalot?) lataukselle ja öljynpaineelle.
 
Omaan 3000 foordin sain vihdoin laturin vaihdettua, letkulämppärin asennettua, ja lisää työvaloja laitettu.
Vaihdoin keulasta hehkulanka umpiot motonetin halvimpiin pyöreisiin työvaloihin. Sopii miltein suoraan orkkisten tilalle eikä näytä edes kovin tyhmältä. Valoteho katsotaan myöhemmin.
Katolle tuli ledipaneelit eteen ja taakse. Taaksepäin oleva on ihan 10cm pituinen, katsotaan riittääkö mihinkään.
Takalokarin päällä on työvalo taaksepäin, mutta se saa aikaan todella ilkeän varjon kun nostaa lingon ylös peruuttaessa. Siksi katolle yksi ettei tulisi varjoa. Eteenpäin oleva paneeli on joku 60cm pitkä ja kaareva.
Nyt pitäis nähdä ehkäpä johonkin. Myös hieman paremmin varustauduttu talveen kun laitettu viat mitkä olleet jo useamman vuoden. Ja jotka tulee mieleen vasta siinä kohdassa kun pitäis lähteä lumitöihin. Siinä kohtaa on muina vuosina ollut lämppäri ja laturi sökönä. Akku tyhjänä. Ketjut hangen alla ja valotkin vähän sinnepäin
 
Omaan 3000 foordin sain vihdoin laturin vaihdettua, letkulämppärin asennettua, ja lisää työvaloja laitettu.
Vaihdoin keulasta hehkulanka umpiot motonetin halvimpiin pyöreisiin työvaloihin. Sopii miltein suoraan orkkisten tilalle eikä näytä edes kovin tyhmältä. Valoteho katsotaan myöhemmin.
Katolle tuli ledipaneelit eteen ja taakse. Taaksepäin oleva on ihan 10cm pituinen, katsotaan riittääkö mihinkään.
Takalokarin päällä on työvalo taaksepäin, mutta se saa aikaan todella ilkeän varjon kun nostaa lingon ylös peruuttaessa. Siksi katolle yksi ettei tulisi varjoa. Eteenpäin oleva paneeli on joku 60cm pitkä ja kaareva.
Nyt pitäis nähdä ehkäpä johonkin. Myös hieman paremmin varustauduttu talveen kun laitettu viat mitkä olleet jo useamman vuoden. Ja jotka tulee mieleen vasta siinä kohdassa kun pitäis lähteä lumitöihin. Siinä kohtaa on muina vuosina ollut lämppäri ja laturi sökönä. Akku tyhjänä. Ketjut hangen alla ja valotkin vähän sinnepäin
Laita se takalokarin päällä oleva eri katkaisijalla, niin sitä on kätevä kädellä käännellä aina sinne missä valoa oikeasti tarvitaan.
 
Takalokarin päällä oleva valo on omalla katkaisijalla. Kattovalot omallansa ja etuvalot vakio nupissa.
1000014124.jpg


Ihmeen hyvin näkee noilla pelkillä etuvaloilla nyt. Pitänee leventää valokuviota hieman. Mutta eipä olleet hinnalla pilattu, mutta kesto jää nähtäväksi

IMG_20241013_123911.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Takalokarin päällä oleva valo on omalla katkaisijalla. Kattovalot omallansa ja etuvalot vakio nupissa.
1000014124.jpg


Ihmeen hyvin näkee noilla pelkillä etuvaloilla nyt. Pitänee leventää valokuviota hieman. Mutta eipä olleet hinnalla pilattu, mutta kesto jää nähtäväksi

IMG_20241013_123911.jpg
No joo näkee, mutta toivottavasti et ajele tuolla missään sellaisessa paikassa missä voi olla vastaantulijoita.
 
Itsekin laitoin takana olevan työvalon lisäksi LED-paneelin katolle. Matalana ei näytä kauhean pahalta, sähköt on vielä vetämättä. Selvittelin Hara-hytin sähköjä, ilmeisesti nuo on kovasti yksittäistapauksia kun minkäänlaista kytkentäkaaviota en onnistunut löytämään. Itsellä sulaketaulu ja kytkimet on asennettu lämmittimen kennon suojapeltiin. Sain osan sulakkeista selvitettyä ja merkittyä, traktorin suuntaan lähtevät sulakkeet jäivät vielä arvoituksiksi. Samalla sain suuntavilkut ja kattovilkun toimimaan. Mukavampi sitten olla maantiellä poikittain, kun joku tulee pimeästä mutkasta lintassa kylkeen...

Koitin katsella sopivaa kytkentäpaneelia, missä olisi sulakkeet ja valot. Julan malli voisi olla passeli, vaatii kyllä kotelon jos tuota ei saa kattoverhoiluun upotettua. Oma syöttökaapeli päävirtakytkimeltä on varmasti paikallaan.

Motonetin työvalot ajovalojen tilalla on aika luova ratkaisu. Oman meinasin pitää tieliikennekelpoisena, joten jotain muuta pitäisi keksiä hehkupolttimoiden korvaajaksi.
 
Motonetin työvalot ajovalojen tilalla on aika luova ratkaisu. Oman meinasin pitää tieliikennekelpoisena, joten jotain muuta pitäisi keksiä hehkupolttimoiden korvaajaksi.

 
En tiedä onko Hara-hytistä ikinä mitään sähkökaaviota ollutkaan kuin valmistajalla. Fordin omat korjausoppaat on tosi hyviä, mutta Haraa ne eivät tunne, koska se on ilmeisesti vasta Suomessa asennettu.

Oma 7600 on viimeisiä Hara-hytillä varustettuja. Sen sähköt joskus selvitin, mutta löysin vain jotain epätäydellisiä muistiinpanoja sulakkeista ja johdinväreistä, niin en laita niitä tähän sekoittamaan.
 

Jos olisi itsellä asiaa pihasta/pihatieltä pois niin laittaisin nuo. Nyt kun valoilla ei ole mitään muuta väliä kuin valaista tie jotenkin, niin voi mennä halvemman kautta. Oisin ehkä vaihtanut pelkät polttimot jos olisi pystynyt. Mutta eipä 18e hinnalla saa edes sellasia polttimoita jotka valaisee yhtä hyvin kuin nuo työvalot.

Harahytin sähköt on minun mielestäni aina asentajan näköiset olleet jo tehtaalta suoraan. Eli tuskin menee samalla tavalla koskaan. Omassanikin on sulakerasia lämppärin kennon luona ja nupit siinä päällä. Osaan sulakkeista ei tule edes johtoja.
 
Kopioin netistä idean etupainoihin tuohon kääpiöön, eli 25mm umpitangosta ja 8mm lattaraudasta tappi eteen (pulteilla kiinni koneessa) ja siihen halvat vinyylipuntit. 40kg auttaa jo yllättävän paljon näin pienessä koneessa, 155kg työkoneella nosti aiemmin keulaa jos isolla vaihteella nosti kytkimen vahingossa liian nopeasti. Oli vielä kyllä ihan ajettava noinkin, mutta voisin kuvitella että 200-250kg kuorma menis nyt kohtuullisesti.

1735405260384.jpeg
 
Ihan mielenkiinnosta, millaisissa hommissa tuollainen "mini" traktori on parhaimmillaan?
 
Hauska, kun omissa traktoreissa yksi etupaino on tuon 40 kg, ja nuokin koneet on nykymittapuulla pieniä, 100 hv kokoluokassa.
 
Ihan mielenkiinnosta, millaisissa hommissa tuollainen "mini" traktori on parhaimmillaan?
Mm. kasvimaan jyrsimisessä ja mönkkärin korvikkeena, vaikka enempi tuolla erilaisia hommia tekee kun mönkijällä. Vetää mönkkärin telikärrystä vaikka telin nurin jos jää kiven taakse jumiin, näissä on yllättävän paljon voimaa. Kaveri oli tolla aikanaan vetänyt täysiä telikärryllisiä 3m rankaa ongelmitta. On kuitenkin aika kiikkerän olonen, että kovin isoihin kivenkoloihin ei kannata ajaa.

Jyrsimellä ajaa vanhat kasvimaat nätisti, uuden tekeminen nurmelle on aika jytistelyä. Syksyllä käännettiin tolla 1 siipisellä auralla vähän uutta maata vanhalle kesannolle, mutta säädöt oli aurassa perseellään niin oli aika tuskaa. Pitää keväällä koittaa säätää paremmin ja jatkaa vähän. Jollain majorilla ja 2 siipisellä tota maata kääntäs ihan eri tahtiin mutta pitää tällä koittaa harrastella ja huvitella, kun ei kiinnosta isompaa konetta hankkia nyt, eikä mökillä oikein säilytystilaa ole. Tää menee vanhaan autotalliin näpeästi parkkiin.

Ei toi todellakaan yhtään isompaa traktoria korvaa, mutta aika moneen tosta on kätevä apu.

E: jyrsimen pyörittämiseenhän nää vanhat pienet japskit alun perin oli suunniteltu. Tähän malliin laitettu jälkiasenteisena pto kääntäjä kun muuten toi pyöri väärään suuntaan.
 
Olen kovasti traktoria himoinnut, ja vähän mietin jossain kohtaa näitä pienempiäkin (mm. solista) mutta tuo meidän metsä on kyllä niin kivikkoinen että ei siellä oikein taida pärjätä kuin mönkkärillä.
 
On kuitenkin aika kiikkerän olonen

Eikös noista aika usein käännetä takapyörät niin että raideleveys kasvaa. Kuvan perusteella tosin ei taida onnistua tuossa ainakaan heittämällä?

Itse kyllä tuohon tekisin turvakaaren vaikka ihan pihahommissa olisikin. Ei se vaadi kuin sen liian jyrkän sivurinteen kerran ja kone on ympäri ja itse alla raatona.

Muistelen, että koneen kaatuminen ja sen alle jääminen on yksi yleisimpiä ellei yleisin kuolemaan johtava onnettomuus noilla, eli siinä mielessä kyse on halvasta henkivakuutuksesta.
 
Kuinka monessa vanhassa traktorissa olet nähnyt turvakaaren. Eihän noita jälkeen päin väsäile käytännössä kukaan. Jossain uusissa pikkutraktoreissa niitä välillä näkee.
 
Eikös noista aika usein käännetä takapyörät niin että raideleveys kasvaa. Kuvan perusteella tosin ei taida onnistua tuossa ainakaan heittämällä?

Itse kyllä tuohon tekisin turvakaaren vaikka ihan pihahommissa olisikin. Ei se vaadi kuin sen liian jyrkän sivurinteen kerran ja kone on ympäri ja itse alla raatona.

Muistelen, että koneen kaatuminen ja sen alle jääminen on yksi yleisimpiä ellei yleisin kuolemaan johtava onnettomuus noilla, eli siinä mielessä kyse on halvasta henkivakuutuksesta.
Tässä sais raideleveyttä lisää kun kääntäisi toiselle puolelle vannetta tuon "pyörännavan", sillon levittyisi jokun 10cm per puoli. En ole vaan tehnyt tuota, kun "tulisi tyhmän näköiseksi"... Nyt tehtaan speksin leveimmässä asennossa.

Taittuva turvakaari on ollut mielessä, mutta sitä kovasti koittanut miettiä mihin sen tässä vehkeessä kiinnittäisi, kun ei ole oikein sopivia paikkoja. Tehtaan turvakaari kait mennyt PTO:n ympärillä oleviin vaarnoihin/kierrereikiin mutta tässä on PTO kääntäjä kiinni niissä. Kovin paksuahan ton putken ei tähän tarvitsisi olla, joku 50x50 3mm seinämällä luultavasti riittäisi


1735470395280.jpeg



Tuossa kai "tehdasasennus", en löytänyt mistään vastaavasta takakuvaa.


1735470501610.jpeg
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 980
Viestejä
4 562 879
Jäsenet
75 068
Uusin jäsen
Simoko

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom