Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kesällä tuli tommonen työjuhta hankittua. Mukaan tuli perälevy, jyrsin, mönkkärin telikärry ja 1 siipinen kyntöaura. Loppukesästä ostin vasaramurskaimen pellon niittoon. Ihan kiva terapiakapine pieniin hommiin, talvella olis tarkotus tehdä kippaava takakauha. Turvakaari olis kanssa kova, pitää sitäkin miettiä.
Jyrsimeen olisi hyvä löytää murtopultillinen nivelakseli, mutta mistään ei löydy tarpeeksi pientä? 16hv luokan akseli olisi hyvä, jämerämmissä epäilen että kone sammuu ennenkö pultti menee poikki.
Tää ois itelle se tärkein mietintä pikkurattorin ja mönkkärin välillä. pottumaan kääntäminen ei mönkkärillä onnistu mutta pienikin traktori sen tekee kun muut välineet on samassa suhteessapystyykö traktorilla tai mönkijällä tekemään jotain muutakin hyödyllistä?
Halkoruuvi tai klapikone kesäksi raktorin perään niin puun teosta alkaa nauttimaan. Tosin, kun raktori pyörii muutaman päivää pienellä rasituksella, niin sillä pitää käydä sen jälkeen vetämässä puoli tuntia täydellä kaasulla.Tää ois itelle se tärkein mietintä pikkurattorin ja mönkkärin välillä. pottumaan kääntäminen ei mönkkärillä onnistu mutta pienikin traktori sen tekee kun muut välineet on samassa suhteessa
Itse ostin aikoinaan halvimman nivelakselin minkä löysin, olikohan IKH:lta. murtopultilla varustettu. Viime keväänä kun kivi linkoon hyppäsi niin eipä männyt pultti poikki. Sammu kone kuin seinään, ja pelkäsin että nyt on ulosoton tumppi saanut siipeensä ja hajottanut jotain perän sisältä, tai vähintään pyörinyt kierteelle koko tumppi. Onneksi ei kumpaakaan käynyt.
Ja traktori vs mönkijä on vaikea kysymys. Se riippuu aurausmäärästä ja sen tyypistä. onko tietä vai pelkkää piha aluetta?. pystyykö traktorilla tai mönkijällä tekemään jotain muutakin hyödyllistä? Onko ehkä kasvaneesta auraus leveydestä hyötyä vaiko haittaa? Säilytys? Polttoaineen laatu, bensa vai diesel? Voiman tarve?
Itse en edes mönkijää miettinyt, kun on tietä(300m) aurattavana suurimmaksi osaksi. Niin sopivalla lingolla saan kerrasta tien puhtaaksi. Mönkijällä ei onnistuisi. Ja halusin kopin jossa istua. Ja mönkijä on kalliimpi investointi muutenkin.
Saattaa joku halutakkin vaihtaa. Itse ostin oman 3000 fordin 3k€ hinnalla. Mukaan tuli lana, ketjut ja suursäkkinostin. Lingon ostin erikseen torista 300e hinnalla. Suosittelen kopillista traktoria, tai ainakin itse en halua aurata tietä kopittomalla vehkeellä kun tuulee ja on pakkasta. Tulee lumet niskaan aivan varmasti. Ja kesällä pöly ja vesisade.Aika mietoja nuo mäet on, mutta jonkinlaisia kuitenkin.
Voisihan sitä miettiä jos joku haluaisi vaikka vaihdella mönkkärin Traktoriin. Ei viitsisi molempia pitää kun on kaiken maailman romuja jo muutenkin vähän turhankin kanssa. Mönkkärillä on tietysti vielä se hupi-aspekti kun pääsee leikkimäänkin halutessaan.
Onko tuo linko Lumirunni? Oli aikaan sellainen, ennekuin päivitettiin Hukiin.Eilen saapui rekan kyydissä "uusi" linko ja perälevy. Eiköhän näillä ja 702:sella hommat tehdä oikein nätiste
Onko tuo linko Lumirunni? Oli aikaan sellainen, ennekuin päivitettiin Hukiin.
Kannattanee kiinnittää tuo nivelakselin suojaputken ketju lingon runkoon. Nythän siellä on ikävä tarttumavaara kun se pääsee pyörimään.
Ei se pieni rasitus ole ongelma vaan pienet kierrokset. Lisää kierroksia, niin pysyy paikat puhtaana ja koneet tykkää.Halkoruuvi tai klapikone kesäksi raktorin perään niin puun teosta alkaa nauttimaan. Tosin, kun raktori pyörii muutaman päivää pienellä rasituksella, niin sillä pitää käydä sen jälkeen vetämässä puoli tuntia täydellä kaasulla.
Kone saa kiertää vaikka 1500 jolloin klapikoneen hihna pyörii aivan liian lujaa, mutta niin vain alkaa öljystä kostumaan pakoputki (huonosti palaneesta polttoaineesta) ja käynnistyminen huononee pitkällä aikavälillä, kun männänrenkaat jumivat. Se on yksi ja sama kierrättää paikallaan, siinä ei lämmöt nouse vaan kone pitää saaha työhön. Kuten sanoin, kunnon ajoa tai vaikka talvella lumilinkoa pyörittämään on paras ratkaisu.Ei se pieni rasitus ole ongelma vaan pienet kierrokset. Lisää kierroksia, niin pysyy paikat puhtaana ja koneet tykkää.
Hyvin lähtöö lumet kyllä kun kunnon linko on. Nopeuttaa kummasti hommia ja ei tartte pukkia ympäriinsä
(otinpa liiterin kamerasta tuon videon pätkän, kun eipä sitä yksin kovin kummoseste pysty kuvaamaan kun linkoaa)
Kannattaa tarkistaa lingon maksimikierrokset. Omassa ne on 400 rpm, joka tarkoittaa 1400 rpm moottoriin. Se tosin sopii hyvin, koska juuri siinä on maksimivääntö.Lingotessa en kierroksia säästele, saa pyöriä maksimit silloin kun jaksaa nostaa sinne ne asti.
Lingossa oli aikanaan vain lappu, jossa luki "kytkettävä 540rpm ulosottoon", ulosotto pyörii 540 kun koneessa on muistaakseni 1900rpm, merkattuna mittariin. Täydet kierrokset ovat 2200, eikä ravista, joten en ole huolissani. Vääntöhän alenee jo kovastikin, joten herkkään tippuvat kierrokset 1500 paikkeille kun vastusta tulee enempi ja sitten mennään mukavasti pienen mustan pölläkän kanssa.Kannattaa tarkistaa lingon maksimikierrokset. Omassa ne on 400 rpm, joka tarkoittaa 1400 rpm moottoriin. Se tosin sopii hyvin, koska juuri siinä on maksimivääntö.
Edit. Huipputehon kierrosluku on myös 2200. Maks vääntö 1500 ja siitä ylöspäin alkaa vauhdilla tippumaanLingossa oli aikanaan vain lappu, jossa luki "kytkettävä 540rpm ulosottoon", ulosotto pyörii 540 kun koneessa on muistaakseni 1900rpm, merkattuna mittariin. Täydet kierrokset ovat 2200, eikä ravista, joten en ole huolissani. Vääntöhän alenee jo kovastikin, joten herkkään tippuvat kierrokset 1500 paikkeille kun vastusta tulee enempi ja sitten mennään mukavasti pienen mustan pölläkän kanssa.
No tietysti jos kone alkaa olla jo väljä sitä nyt voi vaivata vaikka mikä, mutta enemmän kuulostaa siltä että alipainesäädin tarvitsisi hieman huomiota. Jos se on hieman väärillä säädöillä, se käyttää moottoria kokoajan hieman rikkaalla joka nokeaa sitä. Noen saa kyllä kunnollisella rasituksella ulos, mutta oikeilla säädöillä sitä ei pitäisi edes muodostua jos moottori pyörii tuon 1500rpm, eikä pata ole ihan toivottoman sohlo.Kone saa kiertää vaikka 1500 jolloin klapikoneen hihna pyörii aivan liian lujaa, mutta niin vain alkaa öljystä kostumaan pakoputki (huonosti palaneesta polttoaineesta) ja käynnistyminen huononee pitkällä aikavälillä, kun männänrenkaat jumivat. Se on yksi ja sama kierrättää paikallaan, siinä ei lämmöt nouse vaan kone pitää saaha työhön. Kuten sanoin, kunnon ajoa tai vaikka talvella lumilinkoa pyörittämään on paras ratkaisu.
Olen tuollaisen huonosti käynnistyvän, savuttavan klapikoneen pyörittäjän saanut täysin virkeäksi kun ajoin 70km yhtä soittoa täydellä kaasulla. Putkesta tulee vaikuttava kipinäsuihku kun lämpöä on tarpeeksi.
Edit. omakin IH antaa talvella ensimmäisellä linkouksella kipinät piipusta, koska kesällä se on hyvin kepeällä käytöllä. Samalla häviää hienoinen sinertävä savutus lopputalveksi. Lingotessa en kierroksia säästele, saa pyöriä maksimit silloin kun jaksaa nostaa sinne ne asti.
Kone on peruskorjattu 3000 tuntia sitten. Syöttöpumppu 1000.No tietysti jos kone alkaa olla jo väljä sitä nyt voi vaivata vaikka mikä, mutta enemmän kuulostaa siltä että alipainesäädin tarvitsisi hieman huomiota. Jos se on hieman väärillä säädöillä, se käyttää moottoria kokoajan hieman rikkaalla joka nokeaa sitä. Noen saa kyllä kunnollisella rasituksella ulos, mutta oikeilla säädöillä sitä ei pitäisi edes muodostua jos moottori pyörii tuon 1500rpm, eikä pata ole ihan toivottoman sohlo.
Jotkut traktorit käyvät bensiinillä, muuta kumpikaan ei liity viankuvaukseen kevyen käytön ongelmissaKyllä joissain vanhoissa dieseleissä on alipainesäädin, esim. Fordson Majorissa. Kaasupolkimella ohjataan läppää imukanavassa ja alipaine säätää polttoaineen syöttöä. Ei tarvita keskipakosäädintä.
Kun en tiedä kyseisen traktorin tekniikkaa tai ikää sen tarkemmin, niin on vaikea sanoa mitä siellä on, mutta alipainesäätöinen dieselmoottori ei missään tapauksessa ole harvinainen, vaikkei se tietysti nykytekniikkaa edustakaan. Tuskin edustaa ko. traktorikaan.Kone on peruskorjattu 3000 tuntia sitten. Syöttöpumppu 1000.
Dieselissä ei ole kaasuläppää, ei alipainetta, ei alipainesäädintä. Se käy aina ilmaylimäärällä, ei rikkaalla eikä laihalla. Kun ilman hapesta on vielä käyttämättä 50%, alkaa usea kone jo savuttamaan mustaa. Syöttöä lisäämällä saadaan edelleen lisätehoa heikkenevällä hyötysuhteella.
Kaikki nämä em. ongelmat ovat dieselmoottorin pitkäaikaisesta liian kevyestä käytöstä johtuvia.
Nyt kyllä puheenaihe vaihtui kokonaan. Kyse oli dieselin pitkäaikaisen hyvin matalan kuormituksen seurauksista, jotka ovat väistämättömiä.Kun en tiedä kyseisen traktorin tekniikkaa tai ikää sen tarkemmin, niin on vaikea sanoa mitä siellä on, mutta alipainesäätöinen dieselmoottori ei missään tapauksessa ole harvinainen, vaikkei se tietysti nykytekniikkaa edustakaan. Tuskin edustaa ko. traktorikaan.
Alipainesäätöisessä diesel moottorissa on kaasuläppä, ja syöttöpumppua ohjataan imusarjan alipaineella. Oikein säädettynä tuokin käy aina ilmaylijäämällä, mutta rakenteesta johtuen on mahdollista että väärin säädettynä käy rikkaalla, joka nokeaa moottoria. Syöttöpumppu voi siis toimia täysin oikein, mutta se säädinjärjestelmä sotkee moottorin toiminnan. Tuossa myös koko imupuolen rakennne pitää olla mitoitettu oikein säätimeen nähden, tai pikemminkin päinvastoin, jotta se toimii oikein.
Itseasiassa kyseisenlainen moottori toimii, vaikka alipainesäätö hajoaisi kokonan ja syöttö jäisi täysille, jolloin moottorin tehontuottoa ohjataan puhtaasti kuristamalla imuilmaa. Tuo kyllä tuottaa savua ihan hemmetisti.
Nimenomaan. Toki asiaa pahentaa jos koneessa on suuttimet vähemmän ihanteellisessa kunnossa tai muuten vikaa, mutta ihan luonnollinen ilmiö ja ominaisuus tuo nokeentuminen ja pikeentyminen on. Melko nopeaan tahtiinkin voi tilanne vaihdella ja pientä kipinää lentää lyhyenkin tussuttamisen jälkeen rynnätessä.Kun taas moottori käy kuukausia, joissain tapauksissa jopa vuosia matalalla kuormituksella pääsemättä ikinä kunnolla kuumaksi, kerääntyy moottoriin vedestä, noesta, huonosti palaneesta polttoaineesta koostuva sitkeä töhkä, joka oikein pisaroina lentää sotkien joka paikan kun kaasua ryntäyttää. Sellainen moottori käynnistyy huonosti, ei anna tehoa, kuluttaa öljyä. Vanha huono tapa poistaa termostaatti kesäksi on vielä pahentanut asiaa.
Jälkimmäisen ei tarvitse olla väljä, väärillä säädöillä tai rikki vaan vika on käyttäjässä. Tällainen "viallinen" laite, jonka virkistin antamalla sille kenkää oli nimenomaan kaasuläpällinen majori. Oma IH myös oli taloon tullessaan vain kovaa kuormaa vailla. Kaverini Fiat oikein syöksi liekkiä putkesta kun pääsi järvelle linkoamaan sohjoa.
Täältä löytää kuvat käytännössä kaikkeen, mitä nykyiseen CNH:n kuuluvat merkit on koskaan valmistaneet.Pirun haastavaa löytää -84 natikkaan 745xl räjäytyskuvia polttoaineputkistoista
Jaa täällä on tämmöinenkin ketju... Omakotitalossa on asuttu nyt reilut 7 vuotta, pihahommat on tähän asti hoituneet perus käsityövälineillä. Kuluva talvi on ollut (taas) melko haastava ja kolatessa meinaa henki loppua. Lisäksi talo on rinteessä, piha viettää alaspäin ja pihatie on melko jyrkkä mäki. Neliöitä tuossa ei Stigan laskurin mukaan ole kuin 225:
Yhdellä naapurilla on Bobcat jolla hoitaa pihansa, näppärä vehje mutta noita ei ole juuri tarjolla ainakaan järkevään hintaan. Useammalla on traktoreita, näitä perinteisiä kopillisia takavetoja. Traktoria en niinkään ajatellut, mutta puolisolla sattuu olemaan kotipuolessa Ford 3000 (vm. 72), jonka saisi tänne lounais-rannikolle kuljetuskustannusten hinnalla. Mitään kaluja tuohon ei ole, peräkoppa (mummonkuljetuslaatikko) ja ketjut taitaa löytyä. Fordi on ollut työelämänsä kiinteistön lumitöissä, eli sikäli tuttua hommaa. Nyt ollut 10 vuotta eläkkeellä, jonkin verran on huollettu mutta todella vähän ajettu. Torista katselin jo perälevyjä, 500€ hintaan noita on jo valittavaksi asti.
Sitä en tiedä miten tuollaisella auraaminen sujuu, ottaen huomioon pienen pihan ja jyrkän mäen. Jarrut pitää olla ainakin kunnossa, vaihteiston kanssa painiminen käynee työstä. Hydraulinen levy olisi kiva, mutta taitaa olla liian kallis ja iso tuollaiselle traktorille. Eli vetääkö vaiko työntää, siinäpä pulma. Alhaalla kulkee seututie, jonka yli olen lumia pukannut kolalla. Traktorilla olen jonkun verran kotopuolessa ajellut, mutta mitään hommia ei ole juuri tullut tehtyä. Kesällä saisi lanattua tuota kuoppaista mäkeä ja peräkopalla soraakin siirrettyä. Tontti on vain 30m leveä, mutta alatasolle saisi tehtyä tien viereen traktorille petipaikan ja ehkä pressutallinkin.
Varsinaiseksi lumikoneeksi meinasin Glanssin telalumilinkoa, eli sellaista perässä käveltävää. En tiedä onko tuo vähän overkill vai sopiva kumppani perälevylle, ainakin lumilingolla saa näppärästi ajella talon seinustat ja yläpuoliset alueet puhtaaksi. Tontti/metsä jatkuu 150m tieltä talon suuntaisesti, mutta maasto on niin jyrkkää ja vaikeakulkuista ettei sinne traktorilla ole asiaa.
Sehän se. Tavallaa tekis miel itse ottaa projekti vastaan mut ei ole mitään hitsaustaitoa et voisi pukit yms väkertää jos traktori pitäisi halkaista. Saati pv:n moottoria isommista töistä.Kannattaa kysellä vähän pienemmistä huoltopisteistä, viis tonttua on aika rasvainen tarjous vanhan diisselin peruskorjauksesta, enkä tarkoita sillä vuotanutta öljyä.
Sehän se. Tavallaa tekis miel itse ottaa projekti vastaan mut ei ole mitään hitsaustaitoa et voisi pukit yms väkertää jos traktori pitäisi halkaista. Saati pv:n moottoria isommista töistä.
Käyttöä koneelle on vuodessa ehkä 100-140h niin välillä alkaa miettiä kunnostusta. Traktorin perässä näkyy vähän 80-luvulla tehty kotitekoinen lana
Tuollainen fordi on aika kömpelö laite noin pienen pihan lumitöihin. Pystyy tietysti, mutta noin yleisellä tasolla pihojen auraaminen on helpompaa etukuormaajalla.. Tosin noin pienen pihan auraaminen on helpointa jollain käsikäyttöisellä lingolla tms.