Keskustelua hybridiautoista

Siinä ne sullakin on ne taikasanat mistä se ero syntyy, "lämpimästä tallista". Siinä on lämmin lähtiessä koko auto moottorin sisätiloista matkustamon sisätiloihin ja ei tarvi lämmittää kumpaakaan erityisesti polttoaineella vs kylmästä pihalta lähtevä.

Ihan kuin Euroshopperin ravi, joka menee sähköllä +20°C tallista lähtiessä 90 km 60 km/h teitä pakkasillakin ja sitten me autoa ulkona pitävät joudumme tyytymään 40 km rangeen vähän isompien korkeuserojen seudulla.
Juuri tämä! 7,6kWh akulla ei talvella pääse kuin 7km kun hytin lämmitys nielee sähköä.
 
Siinä ne sullakin on ne taikasanat mistä se ero syntyy, "lämpimästä tallista". Siinä on lämmin lähtiessä koko auto moottorin sisätiloista matkustamon sisätiloihin ja ei tarvi lämmittää kumpaakaan erityisesti polttoaineella vs kylmästä pihalta lähtevä.

Ihan kuin Euroshopperin ravi, joka menee sähköllä +20°C tallista lähtiessä 90 km 60 km/h teitä pakkasillakin ja sitten me autoa ulkona pitävät joudumme tyytymään 40 km rangeen vähän isompien korkeuserojen seudulla.
Taikasanoja käytin vain lämmöntuottokulutuksen arviointiin. Sen perusteella käyttäjän keskinopeuden tuli olla vaivainen 6-8 km/h, mitä en äkkiseltään usko. Jostain muusta siis oli kyse.


Fixed kirjoitti:
"Auto lähtee katoksesta kylmänä ja viime talven kokemus tuli 2-6km pätkäajosta 40-60km alueella. Akku on täynnä ja auto liikkuu sähköllä, mutta kabiinin lämmitykseen kone käy koko pätkäajon sitä korotettua tyhjäkäyntiä. Jos laittaa sisälämmön nollaan niin kulutus on toki nollassa. Sinulla on eri tilanne kun lähdet lämpimästä tallista. Toki voihhan tuossa olla minulla jotain vialla, mutta huollossa eivät asiaan ottaneet kantaa kun kyselin."


Kun kerran tuollainen ajo täydellä akulla vie 7-8 l/100 km, niin jotain hämärää siinä on. Optima pitää kylmässä polttomoottorin käynnissä, mutta sen pitäisi pääasiassa tuottaa lämpöä, ja sähkömoottorin liikuttaa autoa (kunhan ei ajeta autobahnia, kiihdytetä täysillä tai akku ole jääkalikka tahi auto/akku viallinen).

Nopeudet olivat 40-60 km/h, enkä usko käyttäjän kiihdyttelevän lämä lattiassa ja sitten ihmettelevän kulutusta. Jäljelle jää vika tai jääkalikka. Jääkalikkaa yritin sulkea pois tiedustelemalla lämpötilaa ja kysymällä latauksen ajastamisesta valmistumaan juuri ennen lähtöä. Ilmeisesti nuokaan eivät selitä, sillä käyttäjän mukaan auto kykenee liikkumaan nollakulutuksella, jos lämmön kytkee pois.

Kysymys kuuluu: miten ihmeessä/helkutissa 0 l/100 km muuttuu 7-8 l/100 km:ksi vain sillä, että polttomoottori alkaa pyöriä tuottaen lämpöä? Toistan, että käyttäjän mukaan auto kykenee liikkumaan nollakulutuksella, jos lämmön kytkee pois. Edes minun Auris ei vie noilla pätkillä ja nopeuksilla ihan noin paljoa, vaikka siinä lämmityksen lisäksi myös liikkuminen tapahtuu pelkällä polttoaineen energialla, pl. yksittäiset matkat, joilla akkua on lopussa vähemmän kuin lähtiessä.

Nuo ovat niin lyhyitä matkoja, että mahdollinen useamman minuutin tuprutus pihassa ennen liikkeelle lähtemistä nostaisi huomattavasti kulutusta. Sekin kuulostaa epätodennäköiseltä, sillä käyttäjähän lähti katoksen alta.

Minä yksinkertaisena en ymmärrä 7-8 l/100 km:ä täydellä akulla katoksesta baanalle vehkeellä, joka kykenee liikkumaan 0 l/100 km:llä lämmönsäädintä kääntämällä. Voisiko joku antaa selityksen? Kenties tupakointi auton lämpenemistä odotellessa?


Edit. Kai se voi olla mahdollista ihan niinkin, että hieman hidas/hankala lähtö pihasta isommalle tielle, ja sitten runsaasti liikennevaloja/risteyksiä tuolla 2-6 km matkalla, niin kylmän koneen käynnistys + korkeampi lämmöntuottokulutus saa luvut täsmäämään. Kuulosti vain erikoiselta. Minulla on Auriksessa lohko + sisätila aina käytössä.
 
Viimeksi muokattu:
Minä yksinkertaisena en ymmärrä 7-8 l/100 km:ä täydellä akulla katoksesta baanalle vehkeellä, joka kykenee liikkumaan 0 l/100 km:llä lämmönsäädintä kääntämällä. Voisiko joku antaa selityksen? Kenties tupakointi auton lämpenemistä odotellessa?

Eiköhän se ole ihan puhdasta matematiikkaa, pienellä oletuksella. Kaikkihan kilpistyy tyhjäkäyntiaikaan, kulutettuun polttonesteeseen, lyhyeen ajettuun matkaan (lyhyeen aikaan) ja osittain vaadittuun lämmitystarpeeseen. Minä jos laitan ton 1.4 TSI:n louskuttamaan pikkupakkasella ittensä puolilämpöseksi ja käyn lähimmällä R-kioskilla ja tulen takaisin, niin ajotietokone tarjoaa n. 17-18 l / 100km kulutusta. Vaikka ei se tyhjäkäynti vie kuin (auton oman ilmoituksen mukaan) noin litran tunnissa ja annan sen hörpötellä alta 10 min. Ja silti jos sen tyhjäkäynnillä kulutetun polttoaineen laskee mukaan tuohon kulutettu polttoaine per ajettu 100 km, niin saadaan seuraava laskutoimitus: Jos kulutan 0,5 dl tyhjäkännillä ja ajan sen jälkeen yhteensä kilometrin, jossa kuluu polttoainetta 1 dl, niin paljonko on kulutus per 100 km? Aivan, 15 litraa satasella.

(En siis sano, etteikö voisi olla jotain vikaakin, vaikka termostaatissa tai mitä tahansa, mutta matemaattisesti mahdollista, riippuu ihan siitä mitataanko se polttoaineen kulutus ja lasketaan se esim. 5 tkm matkalta vai katsotaanko ajotietokoneesta.).
 
Viivellä palaan asiaan eli Optimassa näkee sekä tuntee kyllä ajaessa milloin mennään pelkällä sähköllä eteenpäin ja milloin polttomoottori avustaa. Latauksen ajastusta juuri ennen lähtöä en ole kokeillut kun tuntuu kulkevan sähköllä muutenkin jos ei vaadi liikaa tehoja.

Matka tosiaan 5,4km ja 12min näytti kestoksi 40-60km kaupunkiliikenteessä. Tuossa on pari käynnistystä mukana.

Kulutuksen osalta olen laskenut tankkauksista ja se aika hyvin täsmää ajotietokoneen accumulated laskelmaan. Katsoin vielä tankkauksista mitattuja keskikulutuksia vuoden ajalta niin vaihtelu on aika kovaa kelin ja matkojen mukaan. Paras kesällä 2300km 1,3l/100km ja pahin helmikuussa 386km 8,6l/100km sekä joulukuussa 162km 9,2l/100km.

Viime päivinä tuolle 5,4-6km matkalle on näyttänyt 7,6-9,5l/100km kulutusta. Sehän laskee heti alemmaksi jos ajaa kerralla pidemmän matkan ja jos reitillä voi ajaa reilua 60-70km/h vauhtia.

Täytyy vielä kysyä seuraavassa huollossa tuosta lisää, mutta veikkaan olevan ominaisuus ellei jollakin about vastaavalla käytöllä ja olosuhteilla anna ihan eri lukemia.
 
Viivellä palaan asiaan eli Optimassa näkee sekä tuntee kyllä ajaessa milloin mennään pelkällä sähköllä eteenpäin ja milloin polttomoottori avustaa. Latauksen ajastusta juuri ennen lähtöä en ole kokeillut kun tuntuu kulkevan sähköllä muutenkin jos ei vaadi liikaa tehoja.

Matka tosiaan 5,4km ja 12min näytti kestoksi 40-60km kaupunkiliikenteessä. Tuossa on pari käynnistystä mukana.

Kulutuksen osalta olen laskenut tankkauksista ja se aika hyvin täsmää ajotietokoneen accumulated laskelmaan. Katsoin vielä tankkauksista mitattuja keskikulutuksia vuoden ajalta niin vaihtelu on aika kovaa kelin ja matkojen mukaan. Paras kesällä 2300km 1,3l/100km ja pahin helmikuussa 386km 8,6l/100km sekä joulukuussa 162km 9,2l/100km.

Viime päivinä tuolle 5,4-6km matkalle on näyttänyt 7,6-9,5l/100km kulutusta. Sehän laskee heti alemmaksi jos ajaa kerralla pidemmän matkan ja jos reitillä voi ajaa reilua 60-70km/h vauhtia.

Täytyy vielä kysyä seuraavassa huollossa tuosta lisää, mutta veikkaan olevan ominaisuus ellei jollakin about vastaavalla käytöllä ja olosuhteilla anna ihan eri lukemia.
No nyt selvisi. Se 2-6 km pätkäajo onkin vielä lyhyempi 2,7-3 km per pätkä, jos kerran 5,4-6 km:llä "Tuossa on pari käynnistystä mukana.". Siinä tullee silloin 2x kylmäkäynnistystä ja 2x kohonneen kulutuksen ekat kilsat.


A) 2 * 2,7 km = 5,4 km@7,5 l/100 km, yht. 12 min

bensaa menee 7,5 / 100 * 5,4 = 405 ml
bensaa per matka 405 ml / 2 = 202,5 ml
Kylmästarttiin ja rikastukseen ~100 ml ekstraa
varsinainen kulutus 202,5 ml - 100 ml = 102,5 ml
Aika 12 min / 2 = 6 min, eli 0,1 h
Tuntikulutus 102,5 ml / 0,1 h = 1,025 l/h (=ihan järkevä nykyaikaisen bensan hieman korotettu tyhjäkäynti)


Paljonko samoilla luvuilla keskikulutus olisi, jos olisikin yksi 5,4 km matka?

B) 1 * 5,4 km@? l/100 km, 12 min

Kylmästarttiin ja rikastukseen 100 ml ekstraa
Aika 12 min = 0,2 h
bensaa menee 100 ml + 0,2 h * 1,025 l/h = 305 ml
Keskikulutus 0,305 l / 5,4 km * 100 = 5,6 l/100 km

Nyt aletaan olla järkevissä täyden akun kulutuksissa kylmällä motilla hitaalla keskarilla. Auriksella pääsee suunnilleen samoihin noin lyhyellä matkalla talvella, mutta edellyttää lohkolämppäriä, mitä sinulla ei ollut.


Kokeillaan viimeisenä lämmitetyllä koneella:

C) 1 * 5,4 km@? l/100 km, 12 min

Lämmitetty moottori 0 ml ekstraa
Aika 12 min = 0,2 h
bensaa menee 0 ml + 0,2 h * 1,025 l/h = 205 ml
Keskikulutus 0,205 l / 5,4 km * 100 = 3,8 l/100 km

Auris tippui kyydistä. Ei sillä talvella ajeta 3,8 tankkauksista lasketulla, joten lataussähkön hyöty erottuu. Se ero oli vain hautautunut esilämmittämättömän moottorin, parin startin, hitaahkon keskarin (27 km/h) ja 2,7-3 km pätkien alle.
 
Lokakuussa auto alle ja nyt tuli jo toinen avain
Siinä ne sullakin on ne taikasanat mistä se ero syntyy, "lämpimästä tallista". Siinä on lämmin lähtiessä koko auto moottorin sisätiloista matkustamon sisätiloihin ja ei tarvi lämmittää kumpaakaan erityisesti polttoaineella vs kylmästä pihalta lähtevä.

Ihan kuin Euroshopperin ravi, joka menee sähköllä +20°C tallista lähtiessä 90 km 60 km/h teitä pakkasillakin ja sitten me autoa ulkona pitävät joudumme tyytymään 40 km rangeen vähän isompien korkeuserojen seudulla.
En mä kyllä ole väittänyt järjestään pääseväni jotain 90 km reissuja sillä entisellä plugarilla. Sen ainoan 91,6 km sain aikaiseksi kotoa Tsadin keskustaan verkkokauppa Commiin tuolla rupeamalla. Yleensäkin ihmettelin vain sitä, että mihin perustuu tuo Rangen ennuste, kun omalla kohdalla se tuli jatkuvasti yli 95 km, vaikka edeltävä saanti oli jatkuvasti 60-80 km välissä. Nykyinen auto näyttää ennakoivasti jo kuitenkin yli 10 km vähäisempää lukemaa ja toteutuma kuitenkin pyörii siinä sanassa 60-80 km haarukassa näillä keleillä. Kokemusta tosin vasta syyskuusta asti, kun taas edellisellä tuli täsmällistä dataa koko 3 v ajalta. Harmittavasti unohtui maskisuojat myös venhan mukaan ja pitää nekin vielä viritellä uudestaan keulalle. Nyt mennään ennusteiden mukaan näin ja sehän siis vain kielii siitä, miten maltillisesti tuota sähköä yrittää käyttää ajellessaan. Ennuste menee kuitenkin reippaasti yleensä pieleen. Onhan niitä useita pätkiä aikaisemminkin ollut, että 70 km ajon jälkeen on ollut vielä muka 35 km jäljellä. Nämä on jäänyt kokonaan mainitsematta, koska ne on vaillinaisia trippejä.
Uudella MY23 autolla on alkanut taival nyt ilman maskisuojia tällä tavalla. Ja kun en millään ymmärrä tilannetta, jossa meikäläisen lämpimässä autotallissa on tilaa sekä traktorille, että tälle omalle autolle, niin ajan sen sinne lepäilemään kaikkien muiden harmiksi. Siellä kun muutoin semmoistakin tavaraa, joka oikeasti lämpöä vaatii. Tilaa on 80 neliötä ja ILP näyttää vievän sen 3000 kwh vuodessa. Sen pystyy helposti kärsimään vielä mukavuudesta, enkä jaksa laskea tuollaisia menoreikiä mihinkään takaisinmaksuaika ikkunoihin, joita aina pyritään esittämään joka paikkaan. Aamukahvillekkaan en pystynyt laskemaan takaisinmaksuaika, enkä lehden noutamiselle postilaatikolta, niin mennöön omassa elämässä myös tämä samaan laariin.

IMG_3190.png
 
Viimeksi muokattu:
Yleensäkin ihmettelin vain sitä, että mihin perustuu tuo Rangen ennuste, kun omalla kohdalla se tuli jatkuvasti yli 95 km, vaikka edeltävä saanti oli jatkuvasti 60-80 km välissä.

Ainakin Ravin ensimmäisessä versiossa se ennuste perustuu puhtaasti akun pidemmän ajan (muutama päivä) keskiarvolämpötilaan eikä mihinkään muuhun. Eli kun pidät auton lämpimässä tallissa, niin se näyttää aina maksimia. Ja sitten jos autoa pidetään pihalla, niin se talvella laskee minimissään 65 kilometriin mistään muusta riippumatta.

Ja kun en millään ymmärrä tilannetta, jossa meikäläisen lämpimässä autotallissa on tilaa sekä traktorille, että tälle omalle autolle, niin ajan sen sinne lepäilemään kaikkien muiden harmiksi.

Ei siinä tietenkään mitään vikaa ole, että pidät autoa lämpimässä tallissa. Mutta on harhaanjohtavaa mainostaa ravilla päästävän sähköllä 70-80 km ilman sen yksityiskohdan kertomista.

Oma tämän päivän GoM-lukema näkyy olevan 65 km ja 55 km pitäisi ajaa. Arvaan toteuman olevan alle 50 km, mutta tuskin alle 40 km. Jos se nyt ei halua käynnistää polttista heti lähdöstä, kun on vuorokauden seisonut ilman piuhaa tuolla +-1°C lämpötilassa.
 
Missä tällä hetkellä myynnissä olevassa autossa on paras sähköinen range? Yritin etsiä jotain listaustakin siinä kuitenkaan onnistumatta.

Muistelen että pari vuotta sitten olisi MB:ltä ollut yli 100km rangella CLA tms. Nyt en kuitenkaan löydä mersulta tuollaista mallia. Alkaisi kiinnostelemaan isompirangeiseen bensaplugariin päivitys
 
Missä tällä hetkellä myynnissä olevassa autossa on paras sähköinen range? Yritin etsiä jotain listaustakin siinä kuitenkaan onnistumatta.

Muistelen että pari vuotta sitten olisi MB:ltä ollut yli 100km rangella CLA tms. Nyt en kuitenkaan löydä mersulta tuollaista mallia. Alkaisi kiinnostelemaan isompirangeiseen bensaplugariin päivitys

Taitaa se mersu olla, tai ainakin ovat lähellä kärkeä 31,2 kWh brutto / 23,3 kWh netto-akuillaan, jollainen löytyy ainakin GLC:stä.

Nopealla googlella uudet C ja E olisivat 25,4 kWh nettokapasiteetilla, eli epäilisin tuon uuden C:n olevan markkinoiden pisimmällä rangella oleva.

Lähde akkujen kokoon:
 
Viimeksi muokattu:
Taitaa se mersu olla, tai ainakin ovat lähellä kärkeä 31,2 kWh brutto / 23,3 kWh netto-akuillaan, jollainen löytyy ainakin GLC:stä.

Nopealla googlella uudet C ja E olisivat 25,4 kWh nettokapasiteetilla, eli epäilisin tuon uuden C:n olevan markkinoiden pisimmällä rangella oleva.

GLC:" Autosta saa vakiovarusteisenakin maksaa liki 82 000 euroa. " :D Joo, kyllä se oli tuo C malli oli mistä mainoksen joskus näin ja ajattelin jäädä odottelemaan hintojen laskua ja poimia pari vuotta käytettynä "edullisesti"

Jotenkin näin ei mersusukuun (vaikka perheessä itseasiassa oli uusi mersu kun synnyin, mutta jossain vaiheessa se sitten vaihtui tilamallin transitiin...) syntyneelle on todella vaikea ottaa selvää, mikä on mikäkin malli ja mikä ero niissä keskenään on. Vaikeaksi on tehty, ja suoraan tuon takia aina autonvaihtoa tehdessä, mersua harkitessa tulee siirryttyä suoraan helpommin ymmärrävien automallien pariin.

Nyt kuitenkin sain sen verran ongittua, että ilmeisesti tuota 25kwh akkua on varustettuna vasta -22 vuosimallin C mersuihin, joten kyllä se tähän tarpeeseen jää vielä liian kalliiksi (uusien hinnat on vielä noussut vuoden 21 mainoksista, muistaakseni tyyliin 55k€->64k€). Land lovereiden hintaakaan ei tarvitse edes katsoa, koska se ei varmasti ole C mersua halvempi, ainakaan riittävästi. Pitääkin paneutua noihin Volvoihin.

Todennäköisesti hinnat tulee ajamaan jonnekin Tesla tms täyssähkön pariin, mutta nyt on ensin tutkittava mitä markkinoilla on. Kuten moni hankinta, tätäkin on vaikea perustella järjellä -kävellenkin kun pääsisi käytännössä kaikki tarpeelliset ajot. Kiitos vinkeistä!
 
GLC:" Autosta saa vakiovarusteisenakin maksaa liki 82 000 euroa. " :D Joo, kyllä se oli tuo C malli oli mistä mainoksen joskus näin ja ajattelin jäädä odottelemaan hintojen laskua ja poimia pari vuotta käytettynä "edullisesti"

Jotenkin näin ei mersusukuun (vaikka perheessä itseasiassa oli uusi mersu kun synnyin, mutta jossain vaiheessa se sitten vaihtui tilamallin transitiin...) syntyneelle on todella vaikea ottaa selvää, mikä on mikäkin malli ja mikä ero niissä keskenään on. Vaikeaksi on tehty, ja suoraan tuon takia aina autonvaihtoa tehdessä, mersua harkitessa tulee siirryttyä suoraan helpommin ymmärrävien automallien pariin.

Nyt kuitenkin sain sen verran ongittua, että ilmeisesti tuota 25kwh akkua on varustettuna vasta -22 vuosimallin C mersuihin, joten kyllä se tähän tarpeeseen jää vielä liian kalliiksi (uusien hinnat on vielä noussut vuoden 21 mainoksista, muistaakseni tyyliin 55k€->64k€). Land lovereiden hintaakaan ei tarvitse edes katsoa, koska se ei varmasti ole C mersua halvempi, ainakaan riittävästi. Pitääkin paneutua noihin Volvoihin.

Todennäköisesti hinnat tulee ajamaan jonnekin Tesla tms täyssähkön pariin, mutta nyt on ensin tutkittava mitä markkinoilla on. Kuten moni hankinta, tätäkin on vaikea perustella järjellä -kävellenkin kun pääsisi käytännössä kaikki tarpeelliset ajot. Kiitos vinkeistä!

Long Range Volvoissa on 14,9kWh nettoakku, mikä voisi tarkoittaa ehkä n. 70km kantamaa mallista riippuen. Mutta eipä nuo Volvotkaan edullisesta päästä ole ja käytetytkin kaikki alle 2v vanhoja.

Plugareissa on toki hyvä miettiä maksimaalisen ja riittävän sähkörangen ero. Mersun 100km sijaan muiden 50km riittää sekin aika pitkälle toki ajoprofiilista riippuen.

Itsekin ostaisin tällä hetkellä ja tuossa hintaluokassa täyssähkön, mikäli jokin tarve ei selkeästi puoltaisi muuta vaihtoehtoa.
 
Long Range Volvoissa on 14,9kWh nettoakku, mikä voisi tarkoittaa ehkä n. 70km kantamaa mallista riippuen. Mutta eipä nuo Volvotkaan edullisesta päästä ole ja käytetytkin kaikki alle 2v vanhoja.

Plugareissa on toki hyvä miettiä maksimaalisen ja riittävän sähkörangen ero. Mersun 100km sijaan muiden 50km riittää sekin aika pitkälle toki ajoprofiilista riippuen.

Itsekin ostaisin tällä hetkellä ja tuossa hintaluokassa täyssähkön, mikäli jokin tarve ei selkeästi puoltaisi muuta vaihtoehtoa.
Tuossa on sellainen seikka, että nykyisellä plugarilla ~15km range ei pääse kuin kauppareissut. Työpaikalle on 35km suuntaansa, joten siksi tuo 100km range olisi aika optimaalinen, että 50km range ei vaan ole merkittävä parannus nykyiseen kun bensaa palaisi väkisin aina. 100km rangella sen sijaan voisi päästä sähköllä myös talvella työmatkan, jos työpaikalle tulisi mentyä -> Olisi mahdollista sähköillä ja siten verotuksellisesti jopa "kannattavaa" työpaikalla käydäkin. Mutta tosiaan, melkeinpä täyssähkö on se waytogo, kun plugariin ei ole pakko mennä (kuten ehkä vaikka lapissa asuessa voi olla)
 
GLC:" Autosta saa vakiovarusteisenakin maksaa liki 82 000 euroa. " :D Joo, kyllä se oli tuo C malli oli mistä mainoksen joskus näin ja ajattelin jäädä odottelemaan hintojen laskua ja poimia pari vuotta käytettynä "edullisesti"

Jotenkin näin ei mersusukuun (vaikka perheessä itseasiassa oli uusi mersu kun synnyin, mutta jossain vaiheessa se sitten vaihtui tilamallin transitiin...) syntyneelle on todella vaikea ottaa selvää, mikä on mikäkin malli ja mikä ero niissä keskenään on. Vaikeaksi on tehty, ja suoraan tuon takia aina autonvaihtoa tehdessä, mersua harkitessa tulee siirryttyä suoraan helpommin ymmärrävien automallien pariin.

Nyt kuitenkin sain sen verran ongittua, että ilmeisesti tuota 25kwh akkua on varustettuna vasta -22 vuosimallin C mersuihin, joten kyllä se tähän tarpeeseen jää vielä liian kalliiksi (uusien hinnat on vielä noussut vuoden 21 mainoksista, muistaakseni tyyliin 55k€->64k€). Land lovereiden hintaakaan ei tarvitse edes katsoa, koska se ei varmasti ole C mersua halvempi, ainakaan riittävästi. Pitääkin paneutua noihin Volvoihin.

Todennäköisesti hinnat tulee ajamaan jonnekin Tesla tms täyssähkön pariin, mutta nyt on ensin tutkittava mitä markkinoilla on. Kuten moni hankinta, tätäkin on vaikea perustella järjellä -kävellenkin kun pääsisi käytännössä kaikki tarpeelliset ajot. Kiitos vinkeistä!

Kannattaa olla tarkkana hintojen kanssa! Uuden täyssähköauton ja plug-in hybridin hinta on merkistä/mallista/varusteista riippuen todella lähellä toisiaan.

Itse katselin viikonloppuna tuota GLC:tä ja vaikutti mielenkiintoiselta tosin itsellä pitää nykyistä BMW 530e 2019 pitää ainakin ensi elokuuhun asti. Myös vuosi vuodelta paranevat sähköajon ranget, plug-in hybrideissä varsinkin, kannattaa pitää mielessä. Esimerkiksi omalla 2019 mallilla pääsee enintään sen 30-35km kesällä. Vuosi vuodelta uudemmalla taas pääsee 1,5 - 2,5 kertaa pitemmälle.

Itse nautin sähkömoottorin ja akuston tarjoamista mukavuuksista eikä polttoaineen säästäminen tai pelkkä sähköajo ole se tärkein kriteeri autossa. Itselle luksus mikä helpottaa elämää, vaikka pärjäisin täysin ilmankin autoa, ja siitä nyt olen valmis maksamaan.
 
Ajelin Optimalla 4v ja jonkun reilu 60tkm. Ajotietokoneen mukaan keskikulutus 3,5l / 100km. Parit Lapin matkat tossa mukana. Työ ja asiointi matkat luokaa 3-5km. Ahkerasti latailin ja mm. jätin käyttämättä lämmitystä työmatkalla ettei moottori käynnisty kun ei se lämmintä ehtinyt tekemään tolla matkalla kuitenkaan.

Akku maksoi karkeasti noin 10k€ extraa vastaaviin ilman akkua. Näen aika välimallin ratkaisuna kuten paritalot missä yhdistellään huonot asiat kaikista puolista. En ostaisi jatkossa tai toki riippuu hinnasta, mutta tuskin noista nyt voi kovin halpoja tehdä kun monimutkaisempia ne aina on kun molemmat tekniikat...

Muuten autossa oikein mitään valittamista ollut. Mukava iso auto. Vähän alkoi hirvittää jos/kun alkaa osaaa prosia takuun jälkeen kun kaikkea mahdollista sähköistä hilavitkutinta oli ns. maksimit. Nyt kuitenkin käyttäisin tuon extra kympin parempaan autoon enkä lisä akkuun jolla pääsee sen 60km...
 
.
.
Jotenkin näin ei mersusukuun (vaikka perheessä itseasiassa oli uusi mersu kun synnyin, mutta jossain vaiheessa se sitten vaihtui tilamallin transitiin...) syntyneelle on todella vaikea ottaa selvää, mikä on mikäkin malli ja mikä ero niissä keskenään on. Vaikeaksi on tehty, ja suoraan tuon takia aina autonvaihtoa tehdessä, mersua harkitessa tulee siirryttyä suoraan helpommin ymmärrävien automallien pariin.
.
.
OT
En ole ottanut selvää Mersun nimeämiskäytännöstä, mutta melko selkeä logiikka siinä vaikuttaa olevan.

Pitää osata aakkoset, eli korimalli kasvaa aakkosjärjestyksessä:

A, pieni
B, vähän isompi
C, keskikokoinen

E, iso

R, jötkäle
S, edustuslossi

V, paku


Jos on useampi kirjain, niin:

GL-alkuiset ovat geländewageneita, eli jonkin sortin maastoautoja, ja viimeinen kirjain kertoo korin koon:

GLA
GLB
GLC
GLE
GLS

Jos on pelkkä G-kirjain, niin on ehta maasturi.


CL-alkuiset ovat coupeja, ja kolmas kirjain kertoo korin koon:

CLA
CLS

Jos on pelkkä CL, niin on ehta iso coupe.


SL- alkuiset ovat sportteja, ja kolmas kirjain kertoo korin koon:

SLC
SLK
SLR
SLS

Jos on pelkkä SL, niin on ehta iso sportti.


EQ-alkuiset ovat sähköautoja, ja kolmas kirjain kertoo korin koon:

EQA
EQB
EQC
EQE
EQS
EQT
EQV


TLDR: Korin koko menee aakkosjärjestyksessä, CL-alkuiset coupeja, EQ-alkuiset sähköautoja, GL-alkuiset maastureita ja SL-alkuiset sportteja.
 
OT
En ole ottanut selvää Mersun nimeämiskäytännöstä, mutta melko selkeä logiikka siinä vaikuttaa olevan.

Pitää osata aakkoset, eli korimalli kasvaa aakkosjärjestyksessä:

A, pieni
B, vähän isompi
C, keskikokoinen

E, iso

R, jötkäle
S, edustuslossi

V, paku


Jos on useampi kirjain, niin:

GL-alkuiset ovat geländewageneita, eli jonkin sortin maastoautoja, ja viimeinen kirjain kertoo korin koon:

GLA
GLB
GLC
GLE
GLS

Jos on pelkkä G-kirjain, niin on ehta maasturi.


CL-alkuiset ovat coupeja, ja kolmas kirjain kertoo korin koon:

CLA
CLS

Jos on pelkkä CL, niin on iso coupe.


SL- alkuiset ovat sportteja, ja kolmas kirjain kertoo korin koon:

SLC
SLK
SLR
SLS

Jos on pelkkä SL, niin on iso sportti.


EQ-alkuiset ovat sähköautoja, ja kolmas kirjain kertoo korin koon:

EQA
EQB
EQC
EQE
EQS
EQT
EQV


TLDR: Korin koko menee aakkosjärjestyksessä, CL-alkuiset coupeja, EQ-alkuiset sähköautoja, GL-alkuiset maastureita ja SL-alkuiset sportteja.
Kiitos, hyvä että joku tietäjä kirjoittaa selkeästi auki miten nuo menevät! Nyt minäkin ymmärrän logiikan.

Edit. Paitsi löytyi nettiautosta ainakin CLA sedaniakin, joka menee ehkä sitten joko virheeksi tai poikkeukseksi
Edit 2. ei varmaan ole tähän ketjuun aiheellista tätä pohdintaa sen enempää syventää. Vaikea noita on mersuja on silti löytää/vertailla, kun niissä on myös nuo numerot vielä "sotkemassa". Jos ottaa esimerkiksi Fordin, niin siellä on Fiesta->Focus->Mustang->Mondeo->Transit isommasta pienempään ja nettiautosta löytyy kaikki valitsemansa mallin yksilöt, kun osaa sen pudotusvalikosta oikein valita :)
 
Viimeksi muokattu:
Muistuttaisin edelleen että plugari ei ole henkilölle joka suunnittelee ajavansa kaikki ajot sähköllä. Plugari on polttomoottoriauto, jossa on sähkömoottori alentamassa polttoainekustannuksia pääosin kaupunkiajossa. Jos ahdistaa polttomoottorin käynnistys ja pitää koko ajan laskea pääseekö sähköllä töihin ja takaisin niin osta suosiolla sähköauto. Pääset kokonaisuudessan paljon helpommalla.
 
Muistuttaisin edelleen että plugari ei ole henkilölle joka suunnittelee ajavansa kaikki ajot sähköllä. Plugari on polttomoottoriauto, jossa on sähkömoottori alentamassa polttoainekustannuksia pääosin kaupunkiajossa. Jos ahdistaa polttomoottorin käynnistys ja pitää koko ajan laskea pääseekö sähköllä töihin ja takaisin niin osta suosiolla sähköauto. Pääset kokonaisuudessan paljon helpommalla.
Heh. Nojoo, noin sitä voi yleistää. Koko perhehän ei välttämättä elä sähköistä siirtymää samalla rytmillä, johon plugari on oiva lääke. Itsellä plugari olisi/on vain vapauttamassa apukuljettajan rangeahdistusta, kun 2 kertaa vuodessa autolla käydään työpaikkaa kauempana (joulu ja juhannus).
 
Monessa plugarissa on myös mukavasti voimaa liikkeellelähtöihin, ohituksiin ja kärrynvetoon. Valitettavasti usein myös suuri osa voimasta jää välittymättä tiehen etuvedon takia.
 
GLC:" Autosta saa vakiovarusteisenakin maksaa liki 82 000 euroa. " :D Joo, kyllä se oli tuo C malli oli mistä mainoksen joskus näin ja ajattelin jäädä odottelemaan hintojen laskua ja poimia pari vuotta käytettynä "edullisesti"

Jotenkin näin ei mersusukuun (vaikka perheessä itseasiassa oli uusi mersu kun synnyin, mutta jossain vaiheessa se sitten vaihtui tilamallin transitiin...) syntyneelle on todella vaikea ottaa selvää, mikä on mikäkin malli ja mikä ero niissä keskenään on. Vaikeaksi on tehty, ja suoraan tuon takia aina autonvaihtoa tehdessä, mersua harkitessa tulee siirryttyä suoraan helpommin ymmärrävien automallien pariin.

Nyt kuitenkin sain sen verran ongittua, että ilmeisesti tuota 25kwh akkua on varustettuna vasta -22 vuosimallin C mersuihin, joten kyllä se tähän tarpeeseen jää vielä liian kalliiksi (uusien hinnat on vielä noussut vuoden 21 mainoksista, muistaakseni tyyliin 55k€->64k€). Land lovereiden hintaakaan ei tarvitse edes katsoa, koska se ei varmasti ole C mersua halvempi, ainakaan riittävästi. Pitääkin paneutua noihin Volvoihin.

Todennäköisesti hinnat tulee ajamaan jonnekin Tesla tms täyssähkön pariin, mutta nyt on ensin tutkittava mitä markkinoilla on. Kuten moni hankinta, tätäkin on vaikea perustella järjellä -kävellenkin kun pääsisi käytännössä kaikki tarpeelliset ajot. Kiitos vinkeistä!
S206 C300e löytyy itseltä ja autosta voi sanoa vaan yhden lauseen, hemmetin hyvä auto. Hinnathan noissa nousi viime keväänä ja uusissa hinnoissa ei ole kyllä mitään järkeä, varsinkin kun Mersu-tyyliin kaikki tarvittava pitää raksia mukaan lisävarustelistalta. Omaan yksilöön oli raksittu listalta reilut 17k edestä varusteita, mutta ei se käytetyn hinnassa näkynyt kovinkaan paljoa. Eli jos uuden ostat ja meinaat lisävarusteita raksia, varaudu ihan perkeleen kovaan arvonalenemaan ensimmäisen vuoden aikana.

Lisävaruisteista voin suositella seuraavia:
  • Burmester 3D
  • Distronic
  • Keyless-GO
  • Sähköpenkit
  • Äänieristelasit
  • Pikalataus
Perinteiseen suomalaiseen tapaan hyvin varusteltuja käytettyjä yksilöitä on harvassa, mutta kyllä niitäkin aina välillä on tarjolla.
 
Oma tämän päivän GoM-lukema näkyy olevan 65 km ja 55 km pitäisi ajaa. Arvaan toteuman olevan alle 50 km, mutta tuskin alle 40 km. Jos se nyt ei halua käynnistää polttista heti lähdöstä, kun on vuorokauden seisonut ilman piuhaa tuolla +-1°C lämpötilassa.

Pieleenhän se arvaus meni. Päivän toteuma:
2023-11-07: EV: 37.48/56.59 km, 66%, avg/max speed: 61/105 km/h, fuel consumption: 1.86 l/100 km

Vaivainen 40 metrin mäki satasen tiellä sai kylmän akun virtarajan romahtamaan ja polttis siitä sitten pörähti. Toki sitten edelleen edettiin sähkövoimalla sen verran, että varmaan se 40 km kyllä meni rikki, vaikka auton statistiikkaan se ei niin päätynytkään.

ccl.jpg
 
Jos haluaa nimenomaan kiinteän latausaseman, niin oliskos tämmöinen Innohome Charlie-1 ok valinta? Saisi nyt 99e.

Tuossa mainitaan 32A latausvirta, mutta kuitenkin että se on asentajan konfiguroitavissa. Oma auto (volkkari) ottaa 1-vaihe max 3,6kW eli 16A vastaan.

Toki tuolla ei sitten täyssähköauton kanssa tee ns. mitään jos sellainen tulee lähivuosina hankittua, mutta ei ole hinnalla pilattukaan itse laitos.
 
Jos haluaa nimenomaan kiinteän latausaseman, niin oliskos tämmöinen Innohome Charlie-1 ok valinta? Saisi nyt 99e.

Tuossa mainitaan 32A latausvirta, mutta kuitenkin että se on asentajan konfiguroitavissa. Oma auto (volkkari) ottaa 1-vaihe max 3,6kW eli 16A vastaan.

Toki tuolla ei sitten täyssähköauton kanssa tee ns. mitään jos sellainen tulee lähivuosina hankittua, mutta ei ole hinnalla pilattukaan itse laitos.
Itse mietin kanssa tuon hankintaa plugarille, mutta kuten itse sanoit ->Täyssähkölle tarpeettoman (ja yksivaihesena voi olla plugarillekin) hidas laturi + tarvitaan oma latauskaapeli, eli kiinteästi asemassa oleva piuha olisi paljon kätevämpi päivittäisessä käytössä. Varmaan ihan toimiva kuitenkin, kunhan nuo ominaisuudet tiedostaa
 
Itse mietin kanssa tuon hankintaa plugarille, mutta kuten itse sanoit ->Täyssähkölle tarpeettoman (ja yksivaihesena voi olla plugarillekin) hidas laturi + tarvitaan oma latauskaapeli, eli kiinteästi asemassa oleva piuha olisi paljon kätevämpi päivittäisessä käytössä. Varmaan ihan toimiva kuitenkin, kunhan nuo ominaisuudet tiedostaa

Totta. Joutuisi valjastamaan auton mukana tulleen type2-asiointikaapelin tuohon, eli mikäli haluaisi autossa mukana kulkevan kaapelin myös mahdollisiin kauppakeskuksissa tms lataukseen niin pitäisi ostaa yksi ylimääräinen.

Muutoinkin esteettisesti/käytännölllisyyden kantilta miellyttäisi eniten tuollainen mainitsemasi kaltainen. Onko jollain heittää suosituksia jostain tämäntyyppisestä? Mallia budjettiluokka. :)

Tai sitten pitää vaan mennä tuolla max 10A sukolatauksella plugarin kanssa. Riippuu tietysti niin käyttötarpeistakin, onko muunlaiselle kuin rauhassa yön yli -lataukselle juurikaan tarvetta jos plugari on käytössä.
 
Totta. Joutuisi valjastamaan auton mukana tulleen type2-asiointikaapelin tuohon, eli mikäli haluaisi autossa mukana kulkevan kaapelin myös mahdollisiin kauppakeskuksissa tms lataukseen niin pitäisi ostaa yksi ylimääräinen.

Muutoinkin esteettisesti/käytännölllisyyden kantilta miellyttäisi eniten tuollainen mainitsemasi kaltainen. Onko jollain heittää suosituksia jostain tämäntyyppisestä? Mallia budjettiluokka. :)

Tai sitten pitää vaan mennä tuolla max 10A sukolatauksella plugarin kanssa. Riippuu tietysti niin käyttötarpeistakin, onko muunlaiselle kuin rauhassa yön yli -lataukselle juurikaan tarvetta jos plugari on käytössä.
Arctic EV:llä budjettiluokan "älyttömiä" latausasemia. Kolme vuotta itsellä ollut käytössä tuollainen kiinteällä johdolla oleva 11kw asema, sähkärillä asennutin voimavirtapistokkeen seinälle ja loput saikin tehdä itse (esim myöhemmin voi vaihtaa jonkin voimavirtaan tökättävän älykkään laturin jos tarvetta tulee). Kiinteä kaapeli lisää käyttömukavuutta todella paljon.

 
Totta. Joutuisi valjastamaan auton mukana tulleen type2-asiointikaapelin tuohon, eli mikäli haluaisi autossa mukana kulkevan kaapelin myös mahdollisiin kauppakeskuksissa tms lataukseen niin pitäisi ostaa yksi ylimääräinen.

Muutoinkin esteettisesti/käytännölllisyyden kantilta miellyttäisi eniten tuollainen mainitsemasi kaltainen. Onko jollain heittää suosituksia jostain tämäntyyppisestä? Mallia budjettiluokka. :)

Tai sitten pitää vaan mennä tuolla max 10A sukolatauksella plugarin kanssa. Riippuu tietysti niin käyttötarpeistakin, onko muunlaiselle kuin rauhassa yön yli -lataukselle juurikaan tarvetta jos plugari on käytössä.
Tällainen oli kätevä, kun piti sähkäri tulla, mutta tuon peruuntuessa myin aseman kaverille ja lataan sittemmin plugaria superschukosta
 
Tuon etäohjaus on sitten oma tarinansa. Taisi viimeisimmässä päivityksessä tulla jotain mahdollisuutta ohjata tuota, mutta muille merkeille en tuota alkaisi hankkimaan kuin Teslalle.
Ihan itse suosittelen siis vain teknisestä näkökulmasta: 22kw maksimiteho, pitkä latausjohto, pitkään markkinoilla ollut malli (mahdolliset lapsentaudit korjattu, tämä on gen3 jo) ja kohtuullinen hinta.

Kaveri on kyllä kehunut etäohjausta ja ilmeisesti kuormanhallintakin toimii, kun hänellä on nyt noita 2 samanlaista laturia vierekkäin ->Molemmat autot voivat olla latureissa ja jakavat kaistan, kunnes toinen on täysi -mutta tämä täysin kuulopuheena. Itsellä ei kokemusta
 
Itse mietin kanssa tuon hankintaa plugarille, mutta kuten itse sanoit ->Täyssähkölle tarpeettoman (ja yksivaihesena voi olla plugarillekin) hidas laturi + tarvitaan oma latauskaapeli, eli kiinteästi asemassa oleva piuha olisi paljon kätevämpi päivittäisessä käytössä. Varmaan ihan toimiva kuitenkin, kunhan nuo ominaisuudet tiedostaa

Plug-in hybrideille täysin riittävä ja valtaosa plug-in hybrideistä ei edes lataa suuremmalla kuin 1x16A teholla.. Täyssähköautolle riippuu ajoprofiilista miten riittävä. Kiinteä latausjohto latausasemissa on mielestäni se paras asia, kun ei tarvitse takakontista ruveta johtoa kaivelemaan ja siihen tympääntyy aivan varmasti todella nopeasti jokainen.
 
Plug-in hybrideille täysin riittävä ja valtaosa plug-in hybrideistä ei edes lataa suuremmalla kuin 1x16A teholla.. Täyssähköautolle riippuu ajoprofiilista miten riittävä. Kiinteä latausjohto latausasemissa on mielestäni se paras asia, kun ei tarvitse takakontista ruveta johtoa kaivelemaan ja siihen tympääntyy aivan varmasti todella nopeasti jokainen.
Eipä se välttämättä ole, jos on vaikka sähkölämmitteinen talo 25A pääsulakkeilla, niin tulee äkkiä äitiä ikävä. Sillä ajatuksella siis 3vaihelatauksen tuki on hyvä, vaikka ei saisi kuin 6A virran per vaihe, niin kokonaisuus onkin jo 18A - on käytössä sitten plugari tai täyssähkö
 
Eipä se välttämättä ole, jos on vaikka sähkölämmitteinen talo 25A pääsulakkeilla, niin tulee äkkiä äitiä ikävä. Sillä ajatuksella siis 3vaihelatauksen tuki on hyvä, vaikka ei saisi kuin 6A virran per vaihe, niin kokonaisuus onkin jo 18A - on käytössä sitten plugari tai täyssähkö

En ymmärrä mitä tällä haet takaa tai mihin viittaat.
 
Tuohon pohdintaan onko 16A yksivaihelaturi hyvä sijoitus vai ei. Oletin että puhut samasta asiasta

Kyllä puhuin juurikin siitä sen riittävyydestä. Onhan se varmasti tapauskohtainen (esim. mainitsemasi varokkeiden rajat, lämmitysmuoto). Teoreettinen riittävyys plug-in hybridille on varma ja täyssähköautolle riippuu ajoprofiilista.

Jos lataa 1x16A ja varokkeet on esim. 3x25A, niin eikös siinä ole varaa kahdella vaiheella 25A per vaihe ja vielä 9A siitä yhdestä? Vai onko mahdollista siis hankkia sellainen latausasema, joka ottaa 3x16A maksimissaan, mutta sen ohjelmistossa rajoitetaan se esim. 3x6A ja se muuntaa sen yhdelle vaiheelle 1x16A? Itse en siis tiedä sähköistä oikeastaan mitään muuta kuin, että se tulee töpselistä.
 
Eipä se välttämättä ole, jos on vaikka sähkölämmitteinen talo 25A pääsulakkeilla, niin tulee äkkiä äitiä ikävä. Sillä ajatuksella siis 3vaihelatauksen tuki on hyvä, vaikka ei saisi kuin 6A virran per vaihe, niin kokonaisuus onkin jo 18A - on käytössä sitten plugari tai täyssähkö
Maallikko toki ei asiaan osaa perehtyä, mutta jos urakoitsija viitsisi asemaa asentaessaan katsoa, että aseman 1-vaihe tulee eri vaiheelle kuin vaikkapa keittiön pistorasiat, niin aika huoletta saa olla. Vanhemmilla tuossa kesällä tällaisen asian tarkastin itse, kun oli ~6 kW sähkökiuas lämpiämässä ja plugari latauksessa 3,6 kW:lla, eli yksi aihe oli tappiin kuormitettu. Tarkastin vain että keittiön pistorasiat on kytketty L2:een ja auto on latauksessa L3:lla, joten ei mitään ongelmaa vaikka laittoi vedenkeittimeen veden kiehumaan.

Sitten taas jos on sähkölämmitteinen talo sähkökiukaalla, niin ainakin 80-luvulla tehdyissä tuollaisissa taloissa on usein tehonrajoitusrele, joka pudottaa osan lämmityskuormista pois päältä, kun kiukaan laittaa päälle.
 
Sitten taas jos on sähkölämmitteinen talo sähkökiukaalla, niin ainakin 80-luvulla tehdyissä tuollaisissa taloissa on usein tehonrajoitusrele, joka pudottaa osan lämmityskuormista pois päältä, kun kiukaan laittaa päälle.

Ja sitten kun on oikein vanha talo ilman rajoituksia, paitsi se 25 A pääsulake, ja ahdas sulaketaulu ahtaassa paikassa se asettaa rajoituksia. Toki aputaulun voi vaikka muualle asentaa.
Itse ratkaisin niin, että otettiin se kiukaan lähtö 3 * 16 A ja lyötiin sen rinnalle latausasema (juuri mahtui vikavirta sulaketauluun). Näin kun on hybridi riittää loistavasti 2...3 h yöllä ja 100% varma, että en tule yöllä saunomaan. Ja uskoisin tuon riittävän vaikka olisikin täyssähkö kun aika hyvin tuon latausaseman saa ajastettua päivä/viikko-ohjelmalla.
 
Kyllä puhuin juurikin siitä sen riittävyydestä. Onhan se varmasti tapauskohtainen (esim. mainitsemasi varokkeiden rajat, lämmitysmuoto). Teoreettinen riittävyys plug-in hybridille on varma ja täyssähköautolle riippuu ajoprofiilista.

Jos lataa 1x16A ja varokkeet on esim. 3x25A, niin eikös siinä ole varaa kahdella vaiheella 25A per vaihe ja vielä 9A siitä yhdestä? Vai onko mahdollista siis hankkia sellainen latausasema, joka ottaa 3x16A maksimissaan, mutta sen ohjelmistossa rajoitetaan se esim. 3x6A ja se muuntaa sen yhdelle vaiheelle 1x16A? Itse en siis tiedä sähköistä oikeastaan mitään muuta kuin, että se tulee töpselistä.
On olemassa vaiheet yhdistäviä latureitakin, mutta ne ovat tietysti kalliimpia. Itse lähdin siitä huonoimman mahdollisen lähtötilanteesta, kun ei voi tietää millaisia tilanteita kelläkin kotonaan on. Aika paljon kuulee, että sulakkeita poksuu milloin missäkin tilanteessa, niin kannattaa mielestäni nuo lataussysteemit miettiä niin, ettei sitä tapahdu latauksen takia ikinä -tämä toki on vain oma mielipiteeni.
Maallikko toki ei asiaan osaa perehtyä, mutta jos urakoitsija viitsisi asemaa asentaessaan katsoa, että aseman 1-vaihe tulee eri vaiheelle kuin vaikkapa keittiön pistorasiat, niin aika huoletta saa olla. Vanhemmilla tuossa kesällä tällaisen asian tarkastin itse, kun oli ~6 kW sähkökiuas lämpiämässä ja plugari latauksessa 3,6 kW:lla, eli yksi aihe oli tappiin kuormitettu. Tarkastin vain että keittiön pistorasiat on kytketty L2:een ja auto on latauksessa L3:lla, joten ei mitään ongelmaa vaikka laittoi vedenkeittimeen veden kiehumaan.

Sitten taas jos on sähkölämmitteinen talo sähkökiukaalla, niin ainakin 80-luvulla tehdyissä tuollaisissa taloissa on usein tehonrajoitusrele, joka pudottaa osan lämmityskuormista pois päältä, kun kiukaan laittaa päälle.
Tosiaankin sähkökiuas/hellä samassa vaiheessa 16A latausaseman kanssa, niin saakin käydä varokekaapilla aika usein. Tuo on tosiaan hyvä huomio, että joidenkin talojen lämmitysjärjestelmä tekee itsessään kuormantasausta vaiheiden välillä. Omassa torpassa on nibe F470 Pilp, mutta en tiedä onko siinä tuollaista toimintoa: Ainakin siitä näkee vaihekohtaisen kokonaiskuormituksen kiinteistössä ja siitä lähtökohdasta juuri varauksettomasti suosittelen käytännössä aina hankkimaan noita 3 vaihe laitteita. Toki 100e laite ei ole kallis, mutta jos asennuksesta maksaa 200e, niin kannattaisiko sitten jo panostaa hieman enemmän siihen latausasemaankin, kun tuo tulee ainakin osittain uudelleen maksettavaksi, kun latausasemaa vaihtaa myöhemmin?
Ja sitten kun on oikein vanha talo ilman rajoituksia, paitsi se 25 A pääsulake, ja ahdas sulaketaulu ahtaassa paikassa se asettaa rajoituksia. Toki aputaulun voi vaikka muualle asentaa.
Itse ratkaisin niin, että otettiin se kiukaan lähtö 3 * 16 A ja lyötiin sen rinnalle latausasema (juuri mahtui vikavirta sulaketauluun). Näin kun on hybridi riittää loistavasti 2...3 h yöllä ja 100% varma, että en tule yöllä saunomaan. Ja uskoisin tuon riittävän vaikka olisikin täyssähkö kun aika hyvin tuon latausaseman saa ajastettua päivä/viikko-ohjelmalla.
Tässä on hyvä esimerkki ideoinnista minkä avulla ongelman pystyi kiertämään :thumbsup:
 
Vahvistui taas se käsitys, että plugarien käyttö autoetuautoina pitäisi kieltää tai ainakin rajata vain käyttöetuun. Keskusteltiin eilen yhden työkaverin kanssa, joka kertoi että hän ei ole yhtään kiinnostunut sähköautoista eikä jaksaisi alkaa härvätä latauskaapelien kanssa. Hänen puolisollaan on autoetuautona plugari ja kysyin että lataatteko sitä edes kotona, niin ei kuulemma sielläkään. Sinällään toki ymmärrettävää kun työnantaja maksaa.
 
Nythän aletaan keräämään katsastuksissa kulutustietoja EU:lle, kyllä sieltä jotain tulee näille perseilyille.
 
Vahvistui taas se käsitys, että plugarien käyttö autoetuautoina pitäisi kieltää tai ainakin rajata vain käyttöetuun. Keskusteltiin eilen yhden työkaverin kanssa, joka kertoi että hän ei ole yhtään kiinnostunut sähköautoista eikä jaksaisi alkaa härvätä latauskaapelien kanssa. Hänen puolisollaan on autoetuautona plugari ja kysyin että lataatteko sitä edes kotona, niin ei kuulemma sielläkään. Sinällään toki ymmärrettävää kun työnantaja maksaa.

Säädökset on porsaanreikiä täynnä. Ystävällä 530e vapaa autoetu ja lataa bensalla akun täyteen niin saa sitten akkuvirra esilämmittää/-jäähdyttää auton ennen lähtöä. Ei myöskään lataa kotona tai missään kun työnantaja maksaa bensat.
 
Ainoa fiksi tuohon voisi olla etta Firmat tarjoaisivat paraatiparkkipaikat plugareille jotka ovat latauksessa. Verottajan tuosta kotilatauksesta teki mahdottoman omassa viisaudessaan.
 
Ainoa fiksi tuohon voisi olla etta Firmat tarjoaisivat paraatiparkkipaikat plugareille jotka ovat latauksessa. Verottajan tuosta kotilatauksesta teki mahdottoman omassa viisaudessaan.
 
Säädökset on porsaanreikiä täynnä. Ystävällä 530e vapaa autoetu ja lataa bensalla akun täyteen niin saa sitten akkuvirra esilämmittää/-jäähdyttää auton ennen lähtöä. Ei myöskään lataa kotona tai missään kun työnantaja maksaa bensat.

Ymmärrän ihan täysin. Miksi nähdä vaivaa ja maksaa omaa rahaa jos vaihtoehto on että työnantaja maksaa? Jos ne ympäristövaikutukset ihan oikeasti on prioriteetti niin on parempi jättää autoilu kokonaan.
 
Ymmärrän ihan täysin. Miksi nähdä vaivaa ja maksaa omaa rahaa jos vaihtoehto on että työnantaja maksaa? Jos ne ympäristövaikutukset ihan oikeasti on prioriteetti niin on parempi jättää autoilu kokonaan.

Kyllä autoilu sen verran kallista puuhaa on, että toimisin itse aivan samoin.
 
Kyllä autoilu sen verran kallista puuhaa on, että toimisin itse aivan samoin.
Minä taas ajattelen että työsuhdeautoilukin on niin kallista puuhaa, että siinä joku plugarin akun lataaminen kotona ei maksa juuri mitään suhteessa veroihin. Olisko se jotain euron per lataus 40-50km nykyplugareilla. Toki jos ei viitsi johtoa kiinnittää niin sitten. Lisäksi se vaan on niin paljon mukavampaa ajella sähköllä, ainakin omasta mielestä.

Ja kuten jo aikaisemmin mainitsin, niin tämä työsuhdekikkailu on vaan 3 ensimmäistä vuotta auton elinkaaressa. Sen jälkeen sitä kyllä lataillaan.
 
Minä taas ajattelen että työsuhdeautoilukin on niin kallista puuhaa, että siinä joku plugarin akun lataaminen kotona ei maksa juuri mitään suhteessa veroihin. Olisko se jotain euron per lataus 40-50km nykyplugareilla. Toki jos ei viitsi johtoa kiinnittää niin sitten. Lisäksi se vaan on niin paljon mukavampaa ajella sähköllä, ainakin omasta mielestä.

Ja kuten jo aikaisemmin mainitsin, niin tämä työsuhdekikkailu on vaan 3 ensimmäistä vuotta auton elinkaaressa. Sen jälkeen sitä kyllä lataillaan.

Juu ei sekään halpaa lystiä ole. Hyvä kuitenkin, että joillain on tämä mahdollisuus niin tulee uudenkarheita autoja markkinoilla säännöllisesti...
 
Vahvistui taas se käsitys, että plugarien käyttö autoetuautoina pitäisi kieltää tai ainakin rajata vain käyttöetuun. Keskusteltiin eilen yhden työkaverin kanssa, joka kertoi että hän ei ole yhtään kiinnostunut sähköautoista eikä jaksaisi alkaa härvätä latauskaapelien kanssa. Hänen puolisollaan on autoetuautona plugari ja kysyin että lataatteko sitä edes kotona, niin ei kuulemma sielläkään. Sinällään toki ymmärrettävää kun työnantaja maksaa.

Tämä fakta ei tule yllätyksenä kenellekään muille kuin laput silmillä oleville, sinisilmäisille "teslajoneille". Minulla on työkaveria ja kaveria joilla täyttä autoetua ja yksikään, siis yksikään ei jaksa ladata autoaan millään muulla kuin polttomoottorilla (jotta ohjaamo mukavan lämmin), osa ei silläkään. Ainoa frendi joka latailee kun rakennutti OKT:n ja työnantaja kustansi latausaseman sekä sittemmin autoetuna täyssähköauton.

Menee autoliikkeisiin istumaan jonkin ison liisarifirman kuten LeasePlanin plugareita ja kaivaa pitkän ajan kulutustiedot - aniharvassa on mitään järkevää, suurimmassa osassa jotain jäätävää. Näin siis ihan sisäpiirin tietona, kaveri oli viime kevääseen saakka juurikin ******** palkkalistoilla.
 
Tämä fakta ei tule yllätyksenä kenellekään muille kuin laput silmillä oleville, sinisilmäisille "teslajoneille". Minulla on työkaveria ja kaveria joilla täyttä autoetua ja yksikään, siis yksikään ei jaksa ladata autoaan millään muulla kuin polttomoottorilla (jotta ohjaamo mukavan lämmin), osa ei silläkään. Ainoa frendi joka latailee kun rakennutti OKT:n ja työnantaja kustansi latausaseman sekä sittemmin autoetuna täyssähköauton.

Menee autoliikkeisiin istumaan jonkin ison liisarifirman kuten LeasePlanin plugareita ja kaivaa pitkän ajan kulutustiedot - aniharvassa on mitään järkevää, suurimmassa osassa jotain jäätävää. Näin siis ihan sisäpiirin tietona, kaveri oli viime kevääseen saakka juurikin ******** palkkalistoilla.

Mites tuollaisen akku tykkää kun ei paljon latauksia tule?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 801
Viestejä
4 539 625
Jäsenet
74 880
Uusin jäsen
krisek

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom