Keskustelua hybridiautoista

20230415_140026.jpg


-Tämmöistä lyhyen matkan dataa auto antaa, mutta en tosiaan luota pätkän vertaa siihen, miten sähköaivo on laskenut virrankulutuksen.
 
20230415_140026.jpg


-Tämmöistä lyhyen matkan dataa auto antaa, mutta en tosiaan luota pätkän vertaa siihen, miten sähköaivo on laskenut virrankulutuksen.
Nopeasti katsottuna (laskematta yhtään mitään) tuo sähkökulutus on luultavasti aivan oikein. Kyseessä on melko varmasti auton liikkumiseen kuluttama sähkö, joka ei luultavasti osaa huomioida lataushäviöitä ja tuskin myöskään mahdolliseen esilämmitykseen tai viilennykseen käytettyä energiaa.
Kokonaiskulutus ei vaikuta olevan mikään erityisen alhainen (jos kuva on kesältä), muttei myöskään korkea.
 
Sähköt maksaa murto-osan polttoaineista, varsinkin jos ilman "plugariominaisuutta" vastaavan tyyppinen erikoisauto kuluttaisi sen 10-15L/100km :kahvi:

Toisekseen sähkön kulutuksen seuranta ei ole yhtä helppoa (näppärää) kuin polttoaineen kulutuksen laskeminen tripillä ja tankatulla litramäärällä. Ajotietokoneiden näyttämät on ihan huuhaata ja niiden kulutuksien ilmoittelu ihan höpönlöpöä. Itse en jaksa alkaa jokaikisen tankkaamisen yhteydessä laskemaan bensatankillisen (800-2000km) aikana autoon lataamani sähkön määrää. Eli kirjaimellisesti "sähkönkulutuksen trippi" (tottakai itse laskettuna) nollata samaan aikaan kun olen tankkaamassa ja sitten jälleen kun tankkaat seuraavan kerran. Mistä tiedät eksaktin määrän energiaa joka noina hetkinä on akustossa? Ainakaan bemareista ei löydy valikoista kuin prosentuaalinen määrä, ei kWh määrää hetkellä X tai Y.

Menee melko työlääksi :kahvi:

Entäpä miten paljon yhden bensatankillisen aikana regenroitu sähkö vääristää (kaunistaa) varsinaista ladatun sähkön kulutusta? Painavampi auto -> regeneroi "tehokkaammin" energiaa kuin aerodynaamisesti optimoitu, 1450kg painoinen, sähköajossa ainutlaatuisesti etuvetoinen plugariurheiluauto -> tämäkin johtaa näennäiseen vääristymään.

Johtopäätös:

-Sähkön kulutuksen ynnääminen (plugareissa) on turhaa.

Johtopäätöksen kanssa samoilla linjoilla. Käytetty energia on murusia arvon alenemaan verrattuna.

Parasta olisi laskea kaikki kulut+ arvon alenema ja saada siitä ynnättyä ajetun kilometrin hinta.

Primera 1.6b 0,30€/km
Countryman phev 1,1€/km
 
Johtopäätöksen kanssa samoilla linjoilla. Käytetty energia on murusia arvon alenemaan verrattuna.

Parasta olisi laskea kaikki kulut+ arvon alenema ja saada siitä ynnättyä ajetun kilometrin hinta.

Primera 1.6b 0,30€/km
Countryman phev 1,1€/km
Laitan exceliin arvot ja auton myynnin jälkeen saan tarkat arvot. Muutoin arvon alenema on vain arvaus, joka kannattaa laskea suuremmaksi kuin todennäköinen. Toyotan suhteen on helpompi, jos on taattu takaisinostohinta.

Polttoaine/sähkö on merkittävä kuluerä, mutta ei suurin.
 
Riippuu missä ajaa mutta kerro ihmeessä näitä saman kokoluokan perus bensoja joissa yhdistetty kulutus on sama kuin hybridi Corollassa? Jos ajaa vain motaria niin varmaan pääsee samaan mutta jos oikeasti kulutuksia haluaa vertailla niin yhdistetty kulutus on se ainoa oikea vertailukohta. Mikäs se teidän nykyinen perus bensaturbo on?
En ole Dunlop mutta itsellä edellinen auto oli Seat Leon ST 1.0TSI DSG -17 jolla ajoin reilut 150tkm. Yhdistetty kulutus kesällä alle 4l ja talvella alle 5l satasella. Jopa motarilla pääsi 5l pintaan jos ajeli sopivalla pintakaasulla.
 
Sähköt maksaa murto-osan polttoaineista, varsinkin jos ilman "plugariominaisuutta" vastaavan tyyppinen erikoisauto kuluttaisi sen 10-15L/100km :kahvi:

Toisekseen sähkön kulutuksen seuranta ei ole yhtä helppoa (näppärää) kuin polttoaineen kulutuksen laskeminen tripillä ja tankatulla litramäärällä. Ajotietokoneiden näyttämät on ihan huuhaata ja niiden kulutuksien ilmoittelu ihan höpönlöpöä. Itse en jaksa alkaa jokaikisen tankkaamisen yhteydessä laskemaan bensatankillisen (800-2000km) aikana autoon lataamani sähkön määrää. Eli kirjaimellisesti "sähkönkulutuksen trippi" (tottakai itse laskettuna) nollata samaan aikaan kun olen tankkaamassa ja sitten jälleen kun tankkaat seuraavan kerran. Mistä tiedät eksaktin määrän energiaa joka noina hetkinä on akustossa? Ainakaan bemareista ei löydy valikoista kuin prosentuaalinen määrä, ei kWh määrää hetkellä X tai Y.

Menee melko työlääksi :kahvi:

Entäpä miten paljon yhden bensatankillisen aikana regenroitu sähkö vääristää (kaunistaa) varsinaista ladatun sähkön kulutusta? Painavampi auto -> regeneroi "tehokkaammin" energiaa kuin aerodynaamisesti optimoitu, 1450kg painoinen, sähköajossa ainutlaatuisesti etuvetoinen plugariurheiluauto -> tämäkin johtaa näennäiseen vääristymään.

Johtopäätös:

-Sähkön kulutuksen ynnääminen (plugareissa) on turhaa.

Ei tuo plugarin sähkönkulutuksen seuraaminen niin vaikeaa ole kunhan on edes vähän älyä välissä:

Screenshot_20240818-133928.png

Eli kun lataussähköä on viimeisen vajaan vuoden aikana mennyt autoon 1650 kWh ja jos lasketaan konservatiivisesti yöpörssi-lataussähkön kokonaishinnaksi vaikkapa 0.1€/kWh, päästään 165€ summaan. Tuona aikana kilsoja on tullut n. 18 500 km ja auto ilmoittaa keskikulutukseksi tuolta ajalta 3.8 L/100 km ja bensan hinta on ollut jotain 1.8 €/L niin bensaan on tosiaan mennyt n. 1250€, eli sähkön osuus kokonaiskäyttökuluista pyöreästi n. 10%.

En kyllä ole ihan varma uskonko tuota keskikulutusta kun oikeasti suuri osa päiväajoista menee kokonaan sähköllä, mutta toisaalta talvellahan tuo (Optima) on aikalailla peruspolttisauto kohtuullisen kovalla kulutuksella.

Täyssähköön olisi tarkoitus siirtyä.
 
Noo, ei nyt sanoisi että plugarit erityisen janoisia olisi tyhjälläkään akulla. Juuri tuossa taitettiin vajaa 200 kilsaa neljä päällä + mökkikamat kaverin farmari Arteonilla. Keskikulutus oli 5,2 litraa ja ajoakku oli tosiaan tyhjä lähdettäessä. IMO aivan maltillinen kulutus kuitenkin tuon kokoluokan autolle
 
Laitan exceliin arvot ja auton myynnin jälkeen saan tarkat arvot. Muutoin arvon alenema on vain arvaus, joka kannattaa laskea suuremmaksi kuin todennäköinen. Toyotan suhteen on helpompi, jos on taattu takaisinostohinta.

Polttoaine/sähkö on merkittävä kuluerä, mutta ei suurin.

Jälleenmyyntiarvon sain kun välipäivillä kävin kysymässä vaihtotarjousta XC60 D4:een.
 
Jälleenmyyntiarvon sain kun välipäivillä kävin kysymässä vaihtotarjousta XC60 D4:een.
Ei toki kuulu tähän ketjuun, mutta vaihtoarvo ei ole jälleenmyyntiarvo, vaan yleensä vaihtoarvo on suurempi.

Tällä hetkellä oman vm.18 prius ajettu 62,4tkm 1,7l/100 keskikulutuksella. Omat ajot kokoajalta 1.8l/100, ajoa takana puolessa vuodessa 9550km. Pelkän kesäajan 3040km keskikulutus on 1,2l/100. Ikävä kyllä sähkönkulutustietoja ei ole kuin kotoa, mutta niillä ei oikein tee mitään kun ~1/4 tulee ladattua muualla kuin kotiasemassa.

Eilen tuli ajettua täydellä akulla 44,8km kunnes polttis hörähti käymään. Keskinopeus n.70kmh, kun aluksi ajeltiin pienempää tietä. Jos nuo täyssähköjen hinnat nyt vaan tulisi alas (edes käytetyissä), niin voisi viimein sellaiseenkin siirtyä.

Takalaatikkoon sai porata pari vedenpoistoreikää, kun auto on usein vinossa parkissa, jolloin sadevesi voi kerääntyä oven sisään/koteloon ja luukun avatessa vesi sitten valuu niskaan. Mutta eipä valu enää! Eli siitä taskuun yksi piste Toyota vihaajille
 
Entä jos latailee autoaan mm. superschukotöpselistä kiinteään kuukausihintaan ja töissä sekä muutaman kaverin luona ihan ilmaiseksi? Kuluja on verraten haasteellista ynnäillä. Itse en ole vielä päässyt elämässäni siihen pisteeseen, että kaverit tai työpaikka kaataisivat bensatankkiini ilmaista bensaa.

:hmm:

Sen mitä olen tolla BMW -merkkisellä plugarilla ajellut, täällä ruuhka-Espoossa pyörinyt siten, että asioiden hoitamisen koko ajelu on mennyt "pakkosähkömoodissa". Auton ajotietokone (eli väärä tapa seurata minkä tahansa ajoneuvon kulutusta), on näyttänyt 13-15kWh / 100km.

Kuinkahan moni täyssähköilevä "teslajoni" ilmoittelee latauksista omilla kätösillä laskettujen kwh:n mukaisen kulutuksen, eikä auton ilmoittamaa - valheellista - lukemaa. Veikkaan että aniharva.

PS.

1486-1567 kg (3276-3455 lbs)

:kahvi:
Näin suomalaisella foorumilla on vertailukelpoisuuden nimissä parempi puhua EU-omamassoista, jottei tule turhia sekaannuksia. Tälläkin kerralla joku alkoi ihan aiheesta ihmetellä, kun puhelit 1450 kg i8:sta.

Kaikkein kevein vuosimalli/varustetaso BMW i8:sta on omamassaltaan noin 1,6 tn (1560 kg). Kurkkaa vaikka oman autosi omamassa Traficomin palvelusta, niin on lähempänä 1600:aa kuin 1500 kiloa.
 
Itse seuraan vain täysimääräisesti omasta lompakosta helposti excelkaavaan menevää kuluerää, eli polttoainetta. Kukaan muu ei aja tai tankkaa autojani, en saa mistään ilmaiseksi tai kiinteällä kk-hinnalla polttoainetta. Sähkön kulutuksen seuraaminen siinä rinnalla on minulle liian työlästä. Auto ei sitä (pitkän aikavälin) osaa näyttää - ja tosiaan auton näyttämät voivat olla ihan huuhaata vaikka omistaja muuta itselleen uskottelisi.

Jos valmistajan "My BMW" -äppissä olisi plugareille(kin) jonkinsortin kWh/100km -näkymä niin ilmoittaisin sen ... varauksella. Mutta ajoneuvon iästä riippuen ko. äppi antaa joko todella laajasti käyttötietoa (täyssähköt, upouudet plugarit - vertailua muihin omistajiin ym.) tai sitten todella vähän oma early gen plugari.

Edellinen autoni, BMW:n "gen 2" -plugari (740Le) osasi seurata sähkönkulutusta per tankillinen vain 999km saakka. Sen jälkeen meni tilttiin. Tuokin valehteli siten, että sähköisiä kilometrejä tuli "sähkökulutuksen trippimittariin" kun autolla "valutteli" (ns. coasting ominaisuus). Eli auton moottori sammuu ja voimalinja irroitetaan renkaista vierintävastuksen minimoimiseksi -> IT-aivo laski sen sähköllä ajamiseksi nollakulutuksella.

Tätäkään knoppia varmaan kukaan omistaja ei tiedä -> luottaa sokeasti ajotietokoneen näyttämiin lukemiin.

Oon mä niitä joskus kirjannut enemmänkin. Nyt alkaa plugarilla olla takana kohta 4 vuotta. Josku tankkasin helmikuussa ja ajelin 7002 km ja tankkasin, vaikkei ollut lähelläkään tarve vielä tankata. Tankkiin meni 38,02 L, joten kulutusta oli kertynyt peräti 0,54 L/100 km. Sähköä oli kulunut siihen mennessä muistaakseni jotain luokkaa 19-20 kWh/100 km lukemaa. Toyota ilmoittaa tuon sähkönkulutuksen niiltä matkoilta, jotka ajetaan sähköllä, eli tuossa tapauksessa voisi laskea hövelisti, että kulutus on 6,3 L/100 km bensalla ajaessa, eli kilometrejä bensalla jää 600 km. sähköllä ajettu 6400 km kulutuksella 19 kWh/100 km, eli 17,35 kWh/100 km. Auton kulutus siis oli tuolla 7000 km pätkällä 0,54 L + 17,35 kWh/100 km.
Vanhempaa plugaria ladatessa laturi näytti jostain syystä samaa lukemaa ladattaessa, kuin autokin.
Uudempi versio näytti esim tänään normaalin päiväajon jälkeen kohtuullista sähkönkulutusta, joka laskettuna on vähemmän, kuin laturi nykyään näyttää .
Eli laskettu auton kulutus oli 6,8096 kWh/100 km ja laturi näytti ladatun takaisin 7,047 kWh.
60-80 aluetta ajeltu kunnon mutkaa ja mäkistä tietä ja perillä odottelin auto käynnissä, ettei jäänyt ynnäiltävää, vaan kulutus tuli koko eestaas matkalta vajaa 10 min istuskelulla kääntöpisteessä.
Aika järjetöntähän näitä on näin mittailla, mutta joskus aina tulee hupimielessä kateltua. Ja tietysti seuraajien iloksi täällä.
Edit Rangea jäi vain 48,5 km jäljelle tuon 44,8 km jälkeen, kun lähtiessä näytti 90 km. Alentunut ennuste johtuu, että muut kuskit kävi piipahtamassa pidemmällä lenkillä ja posotteli motaria sen 130 mittarissa Länsi-Suomen suuntaan ja niitä ei paljon pilkut huoleta.

IMG_3955.jpeg
IMG_3958.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
Itse seuraan vain täysimääräisesti omasta lompakosta helposti excelkaavaan menevää kuluerää, eli polttoainetta. Kukaan muu ei aja tai tankkaa autojani, en saa mistään ilmaiseksi tai kiinteällä kk-hinnalla polttoainetta. Sähkön kulutuksen seuraaminen siinä rinnalla on minulle liian työlästä. Auto ei sitä (pitkän aikavälin) osaa näyttää - ja tosiaan auton näyttämät voivat olla ihan huuhaata vaikka omistaja muuta itselleen uskottelisi.

Jos valmistajan "My BMW" -äppissä olisi plugareille(kin) jonkinsortin kWh/100km -näkymä niin ilmoittaisin sen ... varauksella. Mutta ajoneuvon iästä riippuen ko. äppi antaa joko todella laajasti käyttötietoa (täyssähköt, upouudet plugarit - vertailua muihin omistajiin ym.) tai sitten todella vähän oma early gen plugari.

Edellinen autoni, BMW:n "gen 2" -plugari (740Le) osasi seurata sähkönkulutusta per tankillinen vain 999km saakka. Sen jälkeen meni tilttiin. Tuokin valehteli siten, että sähköisiä kilometrejä tuli "sähkökulutuksen trippimittariin" kun autolla "valutteli" (ns. coasting ominaisuus). Eli auton moottori sammuu ja voimalinja irroitetaan renkaista vierintävastuksen minimoimiseksi -> IT-aivo laski sen sähköllä ajamiseksi nollakulutuksella.

Tätäkään knoppia varmaan kukaan omistaja ei tiedä -> luottaa sokeasti ajotietokoneen näyttämiin lukemiin.

Jos nyt puhe BMW i8, tai 740 e sähkönkulutuksesta, niin kyllä ne aika korkeilta vaikuttaa vs esim kohtuu möhkäle RAV4:een. BMW luokkaa yli 30 kWh/100 km ja RAV4 22 kWh/100 km. EPA kulutus on omalla kohdalla ympärivuotisesti tällä hetkellä juuri tuo 22 kWh/100 km. Ei noihin kulutuskin kovin helposti mitään ihmeelisiä taikatemppuja kyllä tule, vaikka aika moni pystyy nuo alittamaankin suht helposti.

 
Näin suomalaisella foorumilla on vertailukelpoisuuden nimissä parempi puhua EU-omamassoista, jottei tule turhia sekaannuksia. Tälläkin kerralla joku alkoi ihan aiheesta ihmetellä, kun puhelit 1450 kg i8:sta.

Kaikkein kevein vuosimalli/varustetaso BMW i8:sta on omamassaltaan noin 1,6 tn (1560 kg). Kurkkaa vaikka oman autosi omamassa Traficomin palvelusta, niin on lähempänä 1600:aa kuin 1500 kiloa.

Trafin tiedot eivät aina korreloi todellisuuden kanssa. Tehdas ilmoittaa painavamman ns. "faceliftin" painoksi 1560kg ja pre-faceliftin 1485kg ("DIN").

Unladen weight "DIN" (EU) in kg: the figure quoted includes a 90 % tank filling. Unladen weight applies to vehicles with standard equipment. Optional equipment may increase this figure.

Joka on huomattavasti vähemmän kuin "lähellä" 1600 kg. Jätän tämän tältä osin tähän. Tosin aiheessa pysytään sen verran, että lienee yhä yksi keveimpiä akuston omaavia, normaaleja "plugin hybrid" -autoja mitä markkinoilla on ollut -> auttaa rangen ja pienen kulutuksen kanssa. Unohtamatta kaikkea muuta.

#BMWefficientdynamiks

:kahvi:
 
Trafin tiedot eivät aina korreloi todellisuuden kanssa. Tehdas ilmoittaa painavamman ns. "faceliftin" painoksi 1560kg ja pre-faceliftin 1485kg ("DIN").

Unladen weight "DIN" (EU) in kg: the figure quoted includes a 90 % tank filling. Unladen weight applies to vehicles with standard equipment. Optional equipment may increase this figure.

Joka on huomattavasti vähemmän kuin "lähellä" 1600 kg. Jätän tämän tältä osin tähän. Tosin aiheessa pysytään sen verran, että lienee yhä yksi keveimpiä akuston omaavia, normaaleja "plugin hybrid" -autoja mitä markkinoilla on ollut -> auttaa rangen ja pienen kulutuksen kanssa. Unohtamatta kaikkea muuta.

#BMWefficientdynamiks

:kahvi:
Varmaan ohuempaa materiaalia rakenteissa, muovia lisää ja vaimennusta vähemmän. Jostain se on tingittävä. Plussia ja miinuksi.
 
Camryn kulutus on muuten melkoisen alhaisella tasolla ja käyttökustannukset polttoaineen osalta on 5 vuodessa luokkaa 4000 € vähemmän, kuin tuollaisella i8 Bemarilla. 740 jää enemmän jälkeen.

 
Camryn kulutus on muuten melkoisen alhaisella tasolla ja käyttökustannukset polttoaineen osalta on 5 vuodessa luokkaa 4000 € vähemmän, kuin tuollaisella i8 Bemarilla. 740 jää enemmän jälkeen.

Eihän noissa valmis vertailulinkeissä ole mitään järkeä kun antaa jollain hatusta vedetyillä spekseillä luvun ”paljonko säästää” ilman, että sillä on mitään tekemistä tosiaelämän kanssa, kun perustuu ulkomaisiin hintoihin, ulkomaisiin bensalaatuvaatimuksiin ja johonkin mihin lie ajoprofiiliin ja verrataan täysin erilaisia autoja.

Yhtä hyvin voisin sanoa, että RAV4, Camry ja i8 on ihan paskoja autoja, koska käyttökulut ja käytetty aika moninkertainen verrattuna Ford Transittiin, kun kuljetetaan sama määrä tavaraa. Pitäähän sekin paikkansa jossain hatusta vedetyssä skenaarioissa.
 
Viimeksi muokattu:
Juu ja i8 ostajat on tosiaan maailman kuuluja siitä, että venyttävät penniä ihan tosissaan.
 
Trafin tiedot eivät aina korreloi todellisuuden kanssa. Tehdas ilmoittaa painavamman ns. "faceliftin" painoksi 1560kg ja pre-faceliftin 1485kg ("DIN").

Unladen weight "DIN" (EU) in kg: the figure quoted includes a 90 % tank filling. Unladen weight applies to vehicles with standard equipment. Optional equipment may increase this figure.

Joka on huomattavasti vähemmän kuin "lähellä" 1600 kg. Jätän tämän tältä osin tähän. Tosin aiheessa pysytään sen verran, että lienee yhä yksi keveimpiä akuston omaavia, normaaleja "plugin hybrid" -autoja mitä markkinoilla on ollut -> auttaa rangen ja pienen kulutuksen kanssa. Unohtamatta kaikkea muuta.

#BMWefficientdynamiks

:kahvi:
Hyvä on, uskot siis ennemmin tehtaaseen kuin Trafiin. Sinun mukaasi tehdas on ilmoittanut pre-faceliftille 1485 kg DIN. Meillä Suomessa on liki 30 vuotta ollut käytössä EU-omamassa, joka on muuten sama kuin DIN (nesteet + 90 % polttoaineesta), mutta lisätään 75 kg. Tällöin kevein i8 on EU-omamassaltaan 1485 kg + 75 kg = 1560 kg, mikä on lähempänä 1600 kg kuin 1500 kg.

Ei 1560 kg raskas ole tehokkaaksi kaksioviseksi ladattavaksi. Samanikäinen Golf GTE on 1599 kg, eli 39 kg enemmän. Olet noin vuosi sitten verrannut noita kahta, ja saanut suuremman eron, koska sekoitit silloinkin DIN vs. EU-omamassan. Lukusi taisivat olla 1450/1485 kg vs. 1615 kg/1700 kg, eli sait vähintään 130 kg eroa, kun todellinen olisi ollut vaivaiset 39 kg (kevein i8 vs. kevein GTE).



"EU kerb weight is easily calculated from the DIN weight. Quite simply, EU kerb weight is always 75kg more than DIN. The European Union adds this 75kg ballast to account for a driver and a small amount of luggage."

Päivitä tietosi tälle vuosituhannelle sisäistämällä ylle lainattu lyhyt pätkä. Muut puhuvat omamassasta, johon sisältyy 75 kg kuskia ym, joten paukuttele hieman hiljaisemmin henkseleitä DIN-lukemien kanssa. Tai käytä mieluiten samoja lukemia kuin muutkin.
 
Toyota konsernilla on Lexus joka kilpailee kalliimpien kanssa, ollen myös kalliimpia. Lexus on Toyota jossa pikkuasiat ovat tehty emomerkkiänsä paremmin. Voimalinjat jne. ovat samoja mutta yleensä hieman tehokkaampana ja "pehmeämpänä" kuin Toyotassa. Sisutan laatu, hiljaisuus jne. vaikutelma ihan eri levelillä.

Käsittääkseni huoltojen hinnat on myös vähän omalla tasollaan, mitä muistelen CT200h:n pidemmän aikavälin testiä tuulilasista tmv.
 
Eihän noissa valmis vertailulinkeissä ole mitään järkeä kun antaa jollain hatusta vedetyillä spekseillä luvun ”paljonko säästää” ilman, että sillä on mitään tekemistä tosiaelämän kanssa, kun perustuu ulkomaisiin hintoihin, ulkomaisiin bensalaatuvaatimuksiin ja johonkin mihin lie ajoprofiiliin ja verrataan täysin erilaisia autoja.

Yhtä hyvin voisin sanoa, että RAV4, Camry ja i8 on ihan paskoja autoja, koska käyttökulut ja käytetty aika moninkertainen verrattuna Ford Transittiin, kun kuljetetaan sama määrä tavaraa. Pitäähän sekin paikkansa jossain hatusta vedetyssä skenaarioissa.
Nuo säästöt on laitettu bensan hinnalla 6 $/gallona ja sähkönhintaNa 20 c/kWh. Noihin voi laittaa omat hinnat, minkä itse parhaaksi näkee. 20c/kWh laitoin, että kotilatauksen päälle saattaa tulla ehkä latureiltakin jonkun kerran ja hinnat vähän vaihtelee.
Ajoprofiili on kuvattu sivun alalaidassa ja sen voi muuttaa omaan käyttöön paremmaksi. Referenssi autona on käytetty 8,4 L/100 km kuluttavaa henkilöautoa, joka vastaa esim omaa RAV4 2012 mallin kulutusta ympärivuotisesti. Suhdeluvut kun säilyy tuossa samana, niin tuota voi lukea suoraan muuttaen summat Euroiksi. Lasket vain tuon bensan hinnan tarkemmin, eli 6 $ : 1Us gallona. Kilometrimäärä sattuu omalla kohdalla aika lähelle tuota 24 000 km / vuosi ja ajoprofiilia en muuttanut.
Personalized valikon takaa löytyy eri bensalaatujen, dieselin ja sähkön hinnat ja laita sinne omasta mielestä sopivat luvut. Tuo 6 $/ gal = 1,585 $/litra, eli vähän vielä alakanttiin tuli vedettyä. Kannattaa sovittaa paremmin nuo hinnat. Kaikki bensalaadutkin on valikossa hinnoiteltavissa omilla luvuilla.
 
Viimeksi muokattu:
Vaimolle tuli '16 vuoden RAV4 Hybrid. Onko muilla kokemusta, onko tällainen ääni ihan normaalia? Auto ostettiin 3h ajomatkan päästä, joten ei ihan herkällä lähtisi takaisin sinne. Toyota täällä Pirkanmaalla sanoi, että vianmääritys alkaen 133 euroa tunti, vaikka Relax-takuu myös voimassa.

Parhaiten ääni kuuluu vakkari päällä 60-80 vauhdeissa. Kuullostaa korkealta, surisevalta ääneltä joka itsekseen vaihtaa oktaaveja. Jarrutuksessa toki kuuluu normaalia sähkömoottorin ääntä, mutta sitä ei tämä ole. Ilmastointi tai EV-tila ei vaikuta ääneen. Aivan kuin olisi miniaatyyri moottoripyörä keulassa kimeästi kaasuttelemassa. Brittifoorumilla meinasivat, että renkaat. Vähän vaan epäilyttää että josko näin.



 
Eihän noissa valmis vertailulinkeissä ole mitään järkeä kun antaa jollain hatusta vedetyillä spekseillä luvun ”paljonko säästää” ilman, että sillä on mitään tekemistä tosiaelämän kanssa, kun perustuu ulkomaisiin hintoihin, ulkomaisiin bensalaatuvaatimuksiin ja johonkin mihin lie ajoprofiiliin ja verrataan täysin erilaisia autoja.

Yhtä hyvin voisin sanoa, että RAV4, Camry ja i8 on ihan paskoja autoja, koska käyttökulut ja käytetty aika moninkertainen verrattuna Ford Transittiin, kun kuljetetaan sama määrä tavaraa. Pitäähän sekin paikkansa jossain hatusta vedetyssä skenaarioissa.
Tuolta voit valita itse ne autot, jotka haluaa ottaa vertailtavaksi. Vuosiluvutkin saa valita, että miltä väliltä. Ja siis personalized toimii täälläkin hyvin. Sähkönkulutuksen laataamatta saa selville tuolta pienellä präntätystä esim RAV4 kohdalla tuo 36 kWh/100 ml jakamalla 36 kWh : 1,609= 22,4 kWh/100 km.

 
Vaimolle tuli '16 vuoden RAV4 Hybrid. Onko muilla kokemusta, onko tällainen ääni ihan normaalia? Auto ostettiin 3h ajomatkan päästä, joten ei ihan herkällä lähtisi takaisin sinne. Toyota täällä Pirkanmaalla sanoi, että vianmääritys alkaen 133 euroa tunti, vaikka Relax-takuu myös voimassa.

Parhaiten ääni kuuluu vakkari päällä 60-80 vauhdeissa. Kuullostaa korkealta, surisevalta ääneltä joka itsekseen vaihtaa oktaaveja. Jarrutuksessa toki kuuluu normaalia sähkömoottorin ääntä, mutta sitä ei tämä ole. Ilmastointi tai EV-tila ei vaikuta ääneen. Aivan kuin olisi miniaatyyri moottoripyörä keulassa kimeästi kaasuttelemassa. Brittifoorumilla meinasivat, että renkaat. Vähän vaan epäilyttää että josko näin.




Joskus oli kuivunut lehti mennyt sopivaan kohtaan jumiin ja siritteli aina välillä. Voisi tuokin olla sellainen, että tiivisteen väliin kiilautunut roska löytyy lopulta syyksi.
 
Viimeksi muokattu:
Löytyi paikka, josta ääni tulee, mutta ei tietoa mikä se on.

Onko tuossa joku langaton latauspaikka? Voisiko siitä lähteä jotain coil whinen tyyppistä ääntä. Ja jos siinä paikassa on jäähdytys, niin voisiko sen puhallin ääntää?

Ja joku virtalähde on kiinni tupakansytytinliitännässä. Sekin voi ehkä coilwhinettää. Oletko kokeilut ilman sitä?
 
Onko tuossa joku langaton latauspaikka? Voisiko siitä lähteä jotain coil whinen tyyppistä ääntä. Ja jos siinä paikassa on jäähdytys, niin voisiko sen puhallin ääntää?

Ja joku virtalähde on kiinni tupakansytytinliitännässä. Sekin voi ehkä coilwhinettää. Oletko kokeilut ilman sitä?
Ei ole langatonta latausta, eikä sytkäripaikka vaikuta, oli se tyhjä tai ei.
 
En tiedä millä pienikoneisilla turboilla varustetuilla autoilla muut ajelee / on ajellu, mutta itsellä oli aiemmin Opel Astra K 1.0, turbolla varustettu kolmemukinen kone siis. Viimeisen 12 000 kilometrin keskikulutus oli 6.906 l / 100 km. Ajot olivat seka-ajoa, ehkä 30 prosenttia kaupungissa, loput maantiellä. Keveimmillään lasketuilla kulutuksilla on tuona aikana menty 5.33 l / 100 km, jolloin on ajettu talvinopeusrajoituksilla ja suht puhtaasti maantiellä. Pahimmillaan on menty 11.39 l / 100 km ja silloin aika lailla puhdasta kaupunkiajoa, jossa toki seassa kaupunkirakenteen takia lyhyttä moottoritiepätkää. Eli en ole päässyt pienellä turbokoneella alle 5 l / 100 km kulutuksille.

Corolla my22 nyt alla ja poikkeuksetta tankkausvälit alle vitosen kulutuksilla. Oltiin näistä itse lataavista ts. täyshybrideistä mitä mieltä tahansa, niin omalla ajolla ainakin polttoainetta säästyy. Pitkän ajan kulut selviävät myöhemmin, vielä ei voi niistä puhella.

Ja varmasti ladattavalla hybridillä pääsisi vielä taloudellisemman ajon pariin, täyssähköstä puhumattakaan. Tosin vaatisi sen oman latauspisteen, joka ei nykyisellään vielä itsellä ole mahdollista.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä millä pienikoneisilla turboilla varustetuilla autoilla muut ajelee / on ajellu, mutta itsellä oli aiemmin Opel Astra K 1.0, turbolla varustettu kolmemukinen kone siis. Viimeisen 12 000 kilometrin keskikulutus oli 6.906 l / 100 km. Ajot olivat seka-ajoa, ehkä 30 prosenttia kaupungissa, loput maantiellä. Keveimmillään lasketuilla kulutuksilla on tuona aikana menty 5.33 l / 100 km, jolloin on ajettu talvinopeusrajoituksilla ja suht puhtaasti maantiellä. Pahimmillaan on menty 11.39 l / 100 km ja silloin aika lailla puhdasta kaupunkiajoa, jossa toki seassa kaupunkirakenteen takia lyhyttä moottoritiepätkää. Eli en ole päässyt pienellä turbokoneella alle 5 l / 100 km kulutuksille.

Corolla my22 nyt alla ja poikkeuksetta tankkausvälit alle vitosen kulutuksilla. Oltiin näistä itse lataavista ts. täyshybrideistä, niin omalla ajolla ainakin polttoainetta säästyy. Pitkän ajan kulut selviävät myöhemmin, vielä ei voi niistä puhella.
Jos on kaupunkiajoa niin hybridi säästää varmasti polttoainetta, ei se pikkukone mikään taikasana siinä ole kun polttiksen hyötysuhde on pienissä vauhdeissa aika surkea. Hybridi kuluttaa kaupungissa vähemmän kuin maantiellä (ainakin yhtään isommissa nopeuksissa) kun taas polttis selvästi enemmän.

Maantiellä sitten diesel tai pikkubensa pärjää tyypillisesti hybridin kulutukselle.

En tiedä onko noissa Tojon itselataavissa kehitys kuinka kehittynyt. Silloin kun Auris oli uusi niin sellainen oli pari päivää koeajossa hybridinä, ja vei jotain 5-5.5l talviajassa maantiellä säästelemättä, karkeasti samalla tai pikkaisen yli kuin silloinen oma diesel. Onko kenelläkään kokemuksia sekä Auriksesta että esim. uudesta Corollasta hybridiä, onko noilla sama kulutus samassa ajossa vai onko kehitystä tapahtunut?
 
Onko kenelläkään kokemuksia sekä Auriksesta että esim. uudesta Corollasta hybridiä, onko noilla sama kulutus samassa ajossa vai onko kehitystä tapahtunut?
Kulutus ei ole kovin olennaisesti muuttunut. Kokonaisuutena kuitenkin ihan eri tason voimalinja, jos vertaa Corollan 2-litraista Auriksen 1.8:aan. 1.8 Corollaa en ole kokeillut, mutta faceliftin yhteydessä siihenkin tuli vähän lisää potkua.
 
Jos on kaupunkiajoa niin hybridi säästää varmasti polttoainetta, ei se pikkukone mikään taikasana siinä ole kun polttiksen hyötysuhde on pienissä vauhdeissa aika surkea. Hybridi kuluttaa kaupungissa vähemmän kuin maantiellä (ainakin yhtään isommissa nopeuksissa) kun taas polttis selvästi enemmän.

Maantiellä sitten diesel tai pikkubensa pärjää tyypillisesti hybridin kulutukselle.

En tiedä onko noissa Tojon itselataavissa kehitys kuinka kehittynyt. Silloin kun Auris oli uusi niin sellainen oli pari päivää koeajossa hybridinä, ja vei jotain 5-5.5l talviajassa maantiellä säästelemättä, karkeasti samalla tai pikkaisen yli kuin silloinen oma diesel. Onko kenelläkään kokemuksia sekä Auriksesta että esim. uudesta Corollasta hybridiä, onko noilla sama kulutus samassa ajossa vai onko kehitystä tapahtunut?
On kulutus tippunut. Itsellä ollut noitakin molempia. Ainoastaan 2.0 corollaa ei ole ollut, siinä kaiketi hieman isompi kulutus
 
Se pelkkä koneen koko ei ole oikeastaan ratkaiseva asia vaan massa, jota sen ison tai pienen koneen pitää liikuttaa. Omalla kohdalla (Audi Q7 e-tron) on ihan ok diesel-kone (3.0 tdi), jos akkua ei ole käytössä. Matka-ajossa menee mukavasti ~6,5l/100km vaikka olisi auto tuulilasista konttiin asti tavaraa. Pahimmillaan keskusta-ajossa 75L tankki on riittänyt 350km, kun ei ole päässyt lataamaan.
 
Onhan noissa hybrideissä vähän muutakin eroa. Vanhalla RAV4 tavallisella hybridillä, siis ilman latauskykyä seinästä, ajeli maantie ajot alle 6 L/100 km kulutuksella. Kaupunkiajot meni joskus alle 5 L/100 km, mutta pääsääntöisesti n 5,5 L/100 km ylin. Ja näillä luvuilla siis voi ajella kaupunkiajoa vaikka koko tankillisen, eikä mitään ”ajoin kerran 7 min ajan”. RAV4 plugarilla en ole päässyt alle 5 L lukemiin kaupunkiajeluja akku tyhjänä ajeluja, mutta alle 6 L/100 km pääsee melkoisen kevyesti, vaikka kurvailisi koko päivän cityajoa.
 
Toyotan hybridithän on itse lataavia sen jälkeen, kun akustoon ladattu sähkö loppuu. Sinällään näiden siis pitäisi toimia aika samankaltaisesti, huomioiden toki se, että ladattavassa kokonaispaino on suurempi akuston takia.
 
Tarkoitin tuolla erolla moneen muuhun valmistajaan sitä Atkinson käyntisyklin hyväksi käyttöä, jolla siis on kulutuksen kannalta kaikkein suurin merkitys. Hyötysuhde 41 % saavutetaan vain kohtuu kapealla käyntialueella ja sen teho ei ole kummoinen silloin. Arveluna tehoalue on jossain 20-40 kW välissä. Kiihdyttäminen ei onnistu ja sen avuksi voidaan ottaa sähköä akusta lisänä. Kun kiihdytys on ohi ja tehoa tarvitaan esim kaupungissa 10 kW, niin moottori käy vakiokierroksilla esim 30 kW teholla ja lataa lopulla teholla akkua. Hetken päästä kone sammuu ja edetään 41% hyötysuhteella ladatulla sähköllä, kunnes kone taas käynnistyy yliteholla käyden, mutta parhaalla hyötysuhteella. Atkinson vaatii suurempaa sylinteritilavuutta, jotta saadaan tarpeeksi tehoa sen käydessä tuolla max 41 % hyötysuhteella ja esim joistakin saattaa tuntua, että mikä järki on noissa Camryn ,RAV4:n ym 2,5 L vaapaasti hengittävissä bensakoneissa muka on. Mutta on siinä ihan suunniteltu järki näihin hybridi moottoreihin yhdistettynä Toyotan HSD vaihteistoon. Joskus vaikuttaa, ettei omistajalla, tai edes lehdistön erikoisasiantuntijoilla ole minkäännäköistä käsitystä, että miten nuo toimii. Ainoa mistä jotain ymmärtävät on se, että jarrupoljinta painettaessa hybridi ottaa talteen jarrutuksesta energiaa ja alamäessä sama ja se on siinä.
 
Tarkoitin tuolla erolla moneen muuhun valmistajaan sitä Atkinson käyntisyklin hyväksi käyttöä, jolla siis on kulutuksen kannalta kaikkein suurin merkitys.
Niin no, toki se Atkinsin parantaa hyötysuhdetta, mutta en nyt sanoisi että sillä on suurin merkitys kulutuksen kannalta varsinkaan kaupunkiajossa. Yhtälailla se perinteinen Otto-sykli on moninkertaisesti energiatehokkaampi suuremmalla teholla, kuin sillä olemattomalla teholla, joka tarvitaan jonkun hitaan kaupunkinopeuden ylläpitoon. Toki Atkins säästää vielä vähän lisää, mutta se radikaalisti pienempi kulutus verrattuna puhtaaseen bensaan selittyy enemmän sillä hybriditekniikalla, minkä vuoksi tuollainen otto-hybridiin on kaupungissa selvästi taloudellisempi kuin otto-bensa.

Kyllä otto-hybridinkin kulutus laskee kaupunkiajossa maantiehen verrattuna (jos ajaa rauhallisesti), kun taas perus otto-bensan kulutus nousee reippaasti.
 
Viimeksi muokattu:
Kellään täällä kokemuksia tai ajatuksia Renault Megane plug-in hybrideistä?
Eli tällaisesta. Koeajo: uusittu Renault Mégane on hybridinäkin huomaamaton

Näitä näkyy jonkun verran olevan houkuttelevaan hintaan käytettyjen markkinoilla.
Vanhemmat haluais sähköistää ajeluaan muttei täyssähköä kun ei heidän budjetilla vielä löydy kunnollista riittävää täyssähköä. Ja heidän ajoprofiililla plugarikin toimisi.
Mutta nuo rellut tuntuu olevan yleensä vähän heiveröisesti rakennettuja.
Lieneekö nuissa plugin meganeissa jotain tiettyjä herkästi hajoavia paikkoja?
Reanault Arkana e-tech hybriddeihin vaikutti vaihdetun vaihteistoja, lieneekö meganessa sama?

Itsellä oli josku Renault Clio 0.9 tce ja se oli kiva ajella. Mutta tuntui aika heiveröisistä osista rakennetulta, mikä meinas että osat kuluu herkästi/nopsaan etenkin suomen talviröysteiköissä.
 
Kellään täällä kokemuksia tai ajatuksia Renault Megane plug-in hybrideistä?
Eli tällaisesta. Koeajo: uusittu Renault Mégane on hybridinäkin huomaamaton

Näitä näkyy jonkun verran olevan houkuttelevaan hintaan käytettyjen markkinoilla.
Vanhemmat haluais sähköistää ajeluaan muttei täyssähköä kun ei heidän budjetilla vielä löydy kunnollista riittävää täyssähköä. Ja heidän ajoprofiililla plugarikin toimisi.
Mutta nuo rellut tuntuu olevan yleensä vähän heiveröisesti rakennettuja.
Lieneekö nuissa plugin meganeissa jotain tiettyjä herkästi hajoavia paikkoja?
Reanault Arkana e-tech hybriddeihin vaikutti vaihdetun vaihteistoja, lieneekö meganessa sama?

Itsellä oli josku Renault Clio 0.9 tce ja se oli kiva ajella. Mutta tuntui aika heiveröisistä osista rakennetulta, mikä meinas että osat kuluu herkästi/nopsaan etenkin suomen talviröysteiköissä.

Clion ongelma on tosiaan alustan heikot alkuperäis osat, mutta esim. Meyle HD tukivarret maksaa 38€/kpl ja kestää sitten taas vuosia, joten kallista niiden korjaaminen ei ole. Brembon jarrulevyt+palat eteen maksoi 100€ posteineen, joten jos vähänkään on paikka missä tehdä ja työkalu pysyy kädessä niin halpaa ajoa luvassa tuollaisella perus autolla.

Onhan rellulla sitten ollut niitä jakoketju vikoja sen 1.2Tce (115hv) kanssa ja muitakin ongelmia, mutta jos haluaa luotettavan hybridin, niin vastaus on Toyota, jonka Relax takuu on myös jatkettavissa 10v ja 200tkm asti. Ei halvin vaihtoehto, mutta jos ei halua autolla tehdä muuta kuin ajaa vuosia mahdollisimman huolettomasti, niin en oikein muuta keksi.
 
Kellään täällä kokemuksia tai ajatuksia Renault Megane plug-in hybrideistä?
Eli tällaisesta. Koeajo: uusittu Renault Mégane on hybridinäkin huomaamaton

Näitä näkyy jonkun verran olevan houkuttelevaan hintaan käytettyjen markkinoilla.
Vanhemmat haluais sähköistää ajeluaan muttei täyssähköä kun ei heidän budjetilla vielä löydy kunnollista riittävää täyssähköä. Ja heidän ajoprofiililla plugarikin toimisi.
Mutta nuo rellut tuntuu olevan yleensä vähän heiveröisesti rakennettuja.
Lieneekö nuissa plugin meganeissa jotain tiettyjä herkästi hajoavia paikkoja?
Reanault Arkana e-tech hybriddeihin vaikutti vaihdetun vaihteistoja, lieneekö meganessa sama?

Itsellä oli josku Renault Clio 0.9 tce ja se oli kiva ajella. Mutta tuntui aika heiveröisistä osista rakennetulta, mikä meinas että osat kuluu herkästi/nopsaan etenkin suomen talviröysteiköissä.
Itsellä on tuolla tekniikalla oleva Captur. Autossa 84 000 km eikä ole ollut ongelmia. Näihin on joihinkin tosiaan jouduttu laatikko vaihtamaan öljyvuodon takia. Jos on liikkeessä myynnissä oleva auto, selvittäisin rekisterinumerolla edellisen omistajan ja kysyisin, onko ollut ongelmia. Niin tein itsekin kun oman autoni ostin parivuotiaana. Mitään muita suuria ongelmia en ole kuullut että kenelläkään olisi ollut.

Hybriditekniikka Renaultissa on vastaavanlainen power-split (eli sarja-rinnakkaishybridi) kuin Toyotissa ja Fordeissa, eli siinä mielessä hyvä valinta Rellukin.

Polttomoottori näissä on Nissanin HR16DE, niin se kyllä kestää, kun on ahtamaton, imusarjasuihkutteinen ja ikänsä puolesta koeteltua tekniikkaa. Sama kone kuin alkuperäisen Nissan Qashqain 1,6:nen ja muistaakseni tämä moottori tuli ensimmäisenä käyttöön vuosimallin 2005 Nissan Notessa.

Toyotan hybridien akkutakuussa ei ole mitään SOH-rajaa, jolloin takuun puitteissa akku menee vaihtoon. Jos auton diagnostiikka on sitä mieltä, että akku on kunnossa niin silloin se on kunnossa. Renaultilla on 77 % SOH:lle 8v/160 000 km takuu.
 
Vaimolle tuli '16 vuoden RAV4 Hybrid. Onko muilla kokemusta, onko tällainen ääni ihan normaalia? Auto ostettiin 3h ajomatkan päästä, joten ei ihan herkällä lähtisi takaisin sinne. Toyota täällä Pirkanmaalla sanoi, että vianmääritys alkaen 133 euroa tunti, vaikka Relax-takuu myös voimassa.

Parhaiten ääni kuuluu vakkari päällä 60-80 vauhdeissa. Kuullostaa korkealta, surisevalta ääneltä joka itsekseen vaihtaa oktaaveja. Jarrutuksessa toki kuuluu normaalia sähkömoottorin ääntä, mutta sitä ei tämä ole. Ilmastointi tai EV-tila ei vaikuta ääneen. Aivan kuin olisi miniaatyyri moottoripyörä keulassa kimeästi kaasuttelemassa. Brittifoorumilla meinasivat, että renkaat. Vähän vaan epäilyttää että josko näin.





Laitoin vähän kyselyä päälle ja naapurilta meni juuri tuosta edellisen generaation, eli sama kun sulla, kytkin remonttiin. Ääntä piti ja olivat nauhoittaneet ja verranneet tehtaalta toimitettuun vertaus nauhoitteeseen. Tuloksena kytkimen vaihto kustannuksiltaan luokkaa 2-3000 €. Ei enää muistanut tarkemmin. Vei vaihtoon viallisena ja vaihtoi uudempaan eli nykyiseen korimalliin. Nyt vaihtoi plugariin. Kattoisin tuon nyt uudella ajatuksella läpi ja voisi kertoa, että on kuultu kytkin ongelmasta ja nauhoituksista. Josko tuohon vielä toimisi kauppasuoja ennenku tarvii aloittaa toisia prosesseja, jos kyseessä olisi tuo sama kytkinvika.
 
Laitoin vähän kyselyä päälle ja naapurilta meni juuri tuosta edellisen generaation, eli sama kun sulla, kytkin remonttiin. Ääntä piti ja olivat nauhoittaneet ja verranneet tehtaalta toimitettuun vertaus nauhoitteeseen. Tuloksena kytkimen vaihto kustannuksiltaan luokkaa 2-3000 €. Ei enää muistanut tarkemmin. Vei vaihtoon viallisena ja vaihtoi uudempaan eli nykyiseen korimalliin. Nyt vaihtoi plugariin. Kattoisin tuon nyt uudella ajatuksella läpi ja voisi kertoa, että on kuultu kytkin ongelmasta ja nauhoituksista. Josko tuohon vielä toimisi kauppasuoja ennenku tarvii aloittaa toisia prosesseja, jos kyseessä olisi tuo sama kytkinvika.
Auto on menossa takaisin myyjäliikkeeseen Nelipyörään. Autossa on sekä Approved että Relax-takuut voimassa. Nyt kun lisää ajellut, niin ääni tulee vain 65-85 vauhdeissa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kai Hybridi Ravissa mitään kytkimiä ole. Sama e-CVT siinä on kun muissakin. Pyöränlaakerit?
 
Tämä oli vain naapurin sanoilla kuvailtu selvitys asiasta. Eli liittyi ilmeisesti vaihteiston johonkin erillisosaan, jota olivat sanoneet olevan kytkin osa. Enpä tarkemmin tiedä, eikä kauppias ollut koskaan kuullut vastaavaa edes korjatun, eikä muutkaan siellä. Joten ääninäyte lähetetty tehtaalle ja tuloksista yhteenvetona, että kytkimen korjaus. En tivannut enempää ja naapurillakin takuut loppu ja vaihtopäätös aikaistui vain muutamalla kuukaudella muutenkin.
 
Tuli muuten tutulle suhteellisen isona yllätyksenä, että 2022 octavia PHEV: n 60tkm huolto on ~1000€, kun vaihdetaan normaalin huollon lisäksi tulpat ja DSG-öljyt. Onko tämä ihan OK ja normaali hinta näistä, onko muilla kokemuksia? Hinta siis Autokeskuksella.
 
Tuli muuten tutulle suhteellisen isona yllätyksenä, että 2022 octavia PHEV: n 60tkm huolto on ~1000€, kun vaihdetaan normaalin huollon lisäksi tulpat ja DSG-öljyt. Onko tämä ihan OK ja normaali hinta näistä, onko muilla kokemuksia? Hinta siis Autokeskuksella.
Itselläni Seat Leon PHEV -21 ja 60tkm huolto myös ajankohtainen. Tässä muutama hinta mitä tullut kysyttä pääkaupunkiseudulla, K-Auto Vantaa Airport hinta ~1150€, Atoy Kaivoksela ~840€ ja MW Auto 730€. Nämä hinnat töineen ja tarvikkeineen, K-Autosta sanoivat etteivät enää laske huollon hintaa vaikka toisi omat öljyt ja muut tarvikkeet.
 
Tuli muuten tutulle suhteellisen isona yllätyksenä, että 2022 octavia PHEV: n 60tkm huolto on ~1000€, kun vaihdetaan normaalin huollon lisäksi tulpat ja DSG-öljyt. Onko tämä ihan OK ja normaali hinta näistä, onko muilla kokemuksia? Hinta siis Autokeskuksella.

Kuulostaa vähä et on hinnassa Laakkoslisää. Eihän nuo nyt toimenpiteinä kovin kummoisia ole?
 
Itselläni Seat Leon PHEV -21 ja 60tkm huolto myös ajankohtainen. Tässä muutama hinta mitä tullut kysyttä pääkaupunkiseudulla, K-Auto Vantaa Airport hinta ~1150€, Atoy Kaivoksela ~840€ ja MW Auto 730€. Nämä hinnat töineen ja tarvikkeineen, K-Autosta sanoivat etteivät enää laske huollon hintaa vaikka toisi omat öljyt ja muut tarvikkeet.
Mini phev maksoi 60tkm huolto 280€… Toki emomerkin politiikkaan taitaa kuulua huolloissa vain kurkistaa pellin alle ja odottaa, ettå laite rikkoontuu…
 
Renaultilla plugarin 60 000 km huolto oli Autosalvassa 646 EUR vime syksynä. Vaihdettiin öljyt, jarruneste, sytytystulpat, ilmansuodatin, raitisilmansuodatin ja lisättiin vähän jäähdytysnestettä ja päivitettiin infotainment kun ei suostunut otana päivittymään.
 
Viimeksi muokattu:
Kia CEED Phev my 21 farkku, 60k huolto olisi ollut Autocenterillä 6xx euroa (tarkkaa hintaa en muista mutta hivenen 600:n päälle, kaikki aiemmat 300 paikkeilla). Kilometrejä tuli kuitenkin paljon oletettua nopeammin ja yritin saada nopeampaa aikaakin mutta ei onnistunut. Vein tuohon paikalliseen autokorjaamoon (jossa on laadukkaasti ja edullisesti hoidettu edellistä autoa), sitten kun ovat sen verran tarkkoja noiden kilsojen kanssa ja peruuttelin tuon virallisen huollon ajan ko. syyn takia. Olisiko ollut huolto- ohjelman mukaisena 28X euroa..
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 663
Viestejä
4 561 379
Jäsenet
75 006
Uusin jäsen
Nahkapip0

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom