Keskustelua hybridiautoista

Mites muut Miillä huristelijat. Onko Seat Connect sovellus toiminut? Itsellä ei tällä kertaa yhdistä edes tiliin ja todella usein ei saa esim. tuota ilmastointia päälle etänä :rage: Lähestulkoon aina ilmoittaa auton tilat väärin, kuten ovien lukituksen, latauksen tai valojen tilan.

Renaikden vaihtoon sellainen pieni vinkki, että se "paineen"seurannan reset painike löytyy hanskalokerosta, eikä vaihdekepin edestä, kuten käyttöohjeessa lukee. Itse tosin en joutunut sitä edes käyttään, mutta aiheutti ennen vaihtoa hivenen hämmenystä :woot:
 
Mites muut Miillä huristelijat. Onko Seat Connect sovellus toiminut? Itsellä ei tällä kertaa yhdistä edes tiliin ja todella usein ei saa esim. tuota ilmastointia päälle etänä :rage: Lähestulkoon aina ilmoittaa auton tilat väärin, kuten ovien lukituksen, latauksen tai valojen tilan.

Renaikden vaihtoon sellainen pieni vinkki, että se "paineen"seurannan reset painike löytyy hanskalokerosta, eikä vaihdekepin edestä, kuten käyttöohjeessa lukee. Itse tosin en joutunut sitä edes käyttään, mutta aiheutti ennen vaihtoa hivenen hämmenystä :woot:

Kuulostaa tutuilta ongelmilta tuon apin kanssa, eli en ole ainut :mad: Meillä sitten taas rupesi kesärenkaiden kanssa herjaaman liian pienestä paineesta, vaikka ne oli täysin samat mitä kesällä oli 2.5 bar. Talvirenkaita ei ole vielä jaksettu laittaa kun kelit lämpesivät.
 
Kuulostaa tutuilta ongelmilta tuon apin kanssa, eli en ole ainut :mad: Meillä sitten taas rupesi kesärenkaiden kanssa herjaaman liian pienestä paineesta, vaikka ne oli täysin samat mitä kesällä oli 2.5 bar. Talvirenkaita ei ole vielä jaksettu laittaa kun kelit lämpesivät.
Ei kai se paineita suoraan mittaa, vaan renkaiden pyörintänopeuden muutosta. Vajaa rengas, vähemmän ilmaa, pyörintänopeus muuttuu. Rengas on hieman eri kokoinen kuin edellinen niin se luulee, että paine on muuttunut renkaassa.
 
Ei kai se paineita suoraan mittaa, vaan renkaiden pyörintänopeuden muutosta. Vajaa rengas, vähemmän ilmaa, pyörintänopeus muuttuu. Rengas on hieman eri kokoinen kuin edellinen niin se luulee, että paine on muuttunut renkaassa.
Ilmeisesti SEAT käyttää köyhän miehen TPMS:ää eikä paineantureita, niin vähän nihkeää kun niitä pitää kalibroida aika ajoin. Tosin joutuupa niitä paineanturillisiakin resettailemaan monta kertaa vuodessa...
 
No ei kyllä tarvitse. Ja nykyään on pääosin luovuttu noista toimintavarmuudeltaan paskoista paineantureista.

Jeps, ei ainakaan bemarissa ole tarvinut antureita resettailla kesken kauden. Renkaanvaihdon jälkeen pitää ajella pari km kun se tekee jonkin kalibroinnin ja taas mennään. Mitään oikkuiluja ei ole ollut.
 
No ei kyllä tarvitse. Ja nykyään on pääosin luovuttu noista toimintavarmuudeltaan paskoista paineantureista.
Suositus taitaa olla vähintään 10000km välein kalibroida pinnan kulumisen vuoksi. Sen lisäksi renkaita vaihtaessa pitää tehdä re-learn, eli riippuen kuinka paljon ajaa niin puhutaan 2-4 kerrasta vuodessa. Työhön tarvitaan riippuen valmistajan oikuista re-learn palikka + obd2 lukija ja softa mikä tukee mallia. Joissain autoissa löytyy joku proseduuri ettei tarvi obd2 kautta käpistellä.
 
Suositus taitaa olla vähintään 10000km välein kalibroida pinnan kulumisen vuoksi. Sen lisäksi renkaita vaihtaessa pitää tehdä re-learn, eli riippuen kuinka paljon ajaa niin puhutaan 2-4 kerrasta vuodessa. Työhön tarvitaan riippuen valmistajan oikuista re-learn palikka + obd2 lukija ja softa mikä tukee mallia. Joissain autoissa löytyy joku proseduuri ettei tarvi obd2 kautta käpistellä.

Öm, puhutko siis edelleen paineantureista, vai pyörintänopeuden eroihin perustuvasta TPMS:stä? Meinaan, miksi paineen mittaamiseen perustuvaa anturia pitäisi kalibroida pinnan kulumisen perusteella? Eihän se paine siellä renkaan sisällä muutu kulumisen myötä. Paine muuttuu jos renkaan tilavuus jostain syystä muuttuu, tai sen sisällä olevan ilman määrä vaihtuu? Voot?
 
Öm, puhutko siis edelleen paineantureista, vai pyörintänopeuden eroihin perustuvasta TPMS:stä? Meinaan, miksi paineen mittaamiseen perustuvaa anturia pitäisi kalibroida pinnan kulumisen perusteella? Eihän se paine siellä renkaan sisällä muutu kulumisen myötä. Paine muuttuu jos renkaan tilavuus jostain syystä muuttuu, tai sen sisällä olevan ilman määrä vaihtuu? Voot?
Tässä puhutaan molemmista kuten aiemmista viesteistä voidaan huomata. Pyörintänopeuden eroihin perustuvaa pitää kalibroida määräajoin pinnan kuluman perusteella. Tällöin pitää mitata renkaita vaihtaessa sekä määräkilometreittain. Paineantureita ei tarvi kalibroida kuin renkaita vaihtaessa, tosin joissain malleissa voi tallentaa kaksi settiä antureita ja jos merkkaa renkaat niin ei tarvi tehdä mitään.

Edit. Tai siis noi on kaksi tapaa, mitkä tiedän että valmistajat on tehneet. En tiedä miksi on lähdetty tekemään ylipäätänsä opetusta tuolla tavalla paineantureilla, että pitää kertoa per rengaskulma, että mikä anturi on missä kun asian voisi toteuttaa niin ettei tarvita mitään ylimääräisiä "opettamisia".

Vaimon Opel on ainakin ihan vamma siitä ettei siinä ole sitä "re-learn"-valikkoa, mikä löytyy monista muista saman mallin Opeleista muualla maailmassa vaan pakko tehdä obd väylän kautta ja tosiaan muistaa vain yhden setin paineantureita. Siitä tuo toinen tapa toteuttaa tpms on parempi kyllä, että säästyy tuolta vaivalta.

Edit2. Niin kovaa editointia, että meni jo ihan sekaisin asiat. :rofl: :facepalm:
 
Viimeksi muokattu:
Siis siellähän ei ole mitään erillisiä antureita pyörintänopeuden mittaukseen varten, vaan se käyttää ihan samaa tietoa mitä mm. ABS käyttää. Joten olettaisin, että ei tuota varsinaisesti tarvi kalibroida. Kunhan vaan opetetaan tosiaan se uusi rengaskoko, jos sitäkään. Oma Audi ei ole koskaan ilmoitellut renkaan vaihdon tai kulumisen yhteydessä.
 
Kuulostaa tutuilta ongelmilta tuon apin kanssa, eli en ole ainut :mad: Meillä sitten taas rupesi kesärenkaiden kanssa herjaaman liian pienestä paineesta, vaikka ne oli täysin samat mitä kesällä oli 2.5 bar. Talvirenkaita ei ole vielä jaksettu laittaa kun kelit lämpesivät.
Niin siis tuo Seatin järjestelmähän ei mittaa rengaspainetta vaan vierintävastuksessa tapahtuneita muutoksia ja eroja renkaiden välillä. Tuon laukaisee siis yhtä hyvin laahaava jarru tai viallinen laakeri. Täytyy pistää tuosta softasta viestiä k-caaralle, josko osa ongelmista johtuisi auton firmwaresta ja siihen olisi päivitys...
 
Mikähän tuossa omassa vanhuksessa (vm 2002-3 Renault Laguna II) mahtaa renkaanpaineen mitata kun omistusaikana (250000km aikana+50000km alle) ei ole koskaan tarvinnut tehdä mitään. Rengaspaineet laskevat (1.6 paikkeille) niin järjestelmä varoittaa. Renkaiden vaihdoksessa ekalla ajolenkillä näyttää ettei ole renkaita ja kun on yli 50km/h nopeutta ajanut niin resetoi systeemin ja taas toimii. Tiedä sitten onko sille opetettu noi kahdet vanteet vai mikä juttu tuossa on (näyttää kuitenkin mikä rengas on mikä ja talvirenkaissa venttiilit on värikoodattukin kuskin ovessa olevan värikartan mukaan).

Kuulostaa aika jännältä jos moderneissa autoissa tuokin on saatu jotenkin rikki.

Hybridiä pitäisi harkita tännekin päin, kun kilometrejä alkaa sen verran wanhuksella olla. Sähkö menisi muuten, mutta vetokoukku on pakollinen ja sellaisia tukevat maksavat vaan aivan liikaa. Romutuspalkkio+hankintatuki olisi kiva kyllä käyttää jos vaan löytyisi joku golffin kokoinen vetokoukkumahdollisuudella (kevytperäkärryä, eli ei tarvitse vetää mitään jarrullista hevosvaunua tms.).
 
Mikähän tuossa omassa vanhuksessa (vm 2002-3 Renault Laguna II) mahtaa renkaanpaineen mitata kun omistusaikana (250000km aikana+50000km alle) ei ole koskaan tarvinnut tehdä mitään. Rengaspaineet laskevat (1.6 paikkeille) niin järjestelmä varoittaa. Renkaiden vaihdoksessa ekalla ajolenkillä näyttää ettei ole renkaita ja kun on yli 50km/h nopeutta ajanut niin resetoi systeemin ja taas toimii. Tiedä sitten onko sille opetettu noi kahdet vanteet vai mikä juttu tuossa on (näyttää kuitenkin mikä rengas on mikä ja talvirenkaissa venttiilit on värikoodattukin kuskin ovessa olevan värikartan mukaan).

Kuulostaa aika jännältä jos moderneissa autoissa tuokin on saatu jotenkin rikki.

Hybridiä pitäisi harkita tännekin päin, kun kilometrejä alkaa sen verran wanhuksella olla. Sähkö menisi muuten, mutta vetokoukku on pakollinen ja sellaisia tukevat maksavat vaan aivan liikaa. Romutuspalkkio+hankintatuki olisi kiva kyllä käyttää jos vaan löytyisi joku golffin kokoinen vetokoukkumahdollisuudella (kevytperäkärryä, eli ei tarvitse vetää mitään jarrullista hevosvaunua tms.).
Näyttääkö rengaskohtaisen paineen ihan numeroina? Itsellä siis rellussa aktiivinen rengaspainevalvonta ja siinä mittaristosta näkee yksittäisen renkaan paineen, anturi on venttiilissä kiinni.

Ei tarvitse koskaan resetoida, vaan järjestelmä automaattisesti tunnistaa jos renkaat vaihtunut.
 
Pidemmänkin matkan ajoon sopivat sähköautot alkavat pudota lähemmäs tavallisemman autonostajan budjettia.

Skoda Enyaqia saa tilattua Q2/21:selle 80kWh mallina alle 48 tonnilla.

ID.3:sen ja ID.4:sen 80kWh mallejakin saa tilattua n. 48-49 tonnilla.

SR+ Model 3:nen irtoaa myös samalla rahalla, mutta sen range jää vähän pienemmäksi ja konttiratkaisu ei hatchbackeihin tykästyneitä miellytä. 2021 lopulla niitä saattaisi saada myös Berliinissä kasattuna, jolloin toivon mukaan hintaan kuuluu myös maalit koko autoon. LR 3 / Model Y on vielä hinnoiteltu alkamaan 60/65 tonniin, mutta mukaan saa sentäs nelivedon, jota VAG:eihin ei vielä saa.

Enyaqin ja ID.3:sen 60kWh mallit alkavat n. 40 tonnista ja hyvän hyötysuhteen ansiosta nekin kelpaavat jo aika pitkän matkan ajoon. Leaf plussakin irtoaa 40k:lla, mutta se alkaa tuntua jo vähän vanhentuneelta mallilta.

40kWh akkuluokan autojen hinnat ovat alkaneet painua 30 tonnin kieppeille ja tarjontaa on useammalta valmistajalta. Peogeut, Leaf, ensi vuonna saadaan myös varmaan pikkuakkuinen ID.3.

Nissan Aryiakin tulee varman jossain vaiheessa tilattavaksi.

Hinnat ovat tuotantorajoitteiden ohella vieläkin esteenä koko kansan autojen sähköistymiselle, mutta 20-30k polttiksen ostaja voi oikeasti alkaa ynnäillä sitä, että 12snt sähköllä polttoaine maksaa n. 2e/100km ja bensalla 7-8e/100km. Se on 100tkm ajon aikana helposti 5000e eroa käyttökuluissa. 2021:lle voi ennustaa vain täyssähköjen markkinaosuuden reipasta nousua. 2022 puhumattakaan.

5-8v päästä käytettyjen markkinoille tunkee nykyiseen verrattuna uskomattoman paljon 100tkm ajettuja sähkiksiä.

Purjeveneen kanssa kusematta lappiin ajaville ei ole vieläkään tuotteita näköpiirissä.
 
Kai tolla 180kWh Rivian R1T:llä jo ihan mukavasti pääsee vetohommiakin tekemään. Ei sekään vielä kaupoissa, mutta "näköpiirissä".

Netin eli modernin Esson baarin juttujen perusteella esim. Model X:n kulutus on asuntovaunua vetäessä jopa 50kwh/100km. Täten epäilen Rivian R1T:nkin hyytyvän tyypillisellä Helsingin keskustasta kohti Lappia raahaavalla purjehtijalla suunnilleen Viitasaaren tietämille. Ei siis jatkoon!

Lähde:

Asuntovaunuilu saanee odottaa jonnun tovin kattavaa sähköautojen vetojuhtavalikoimaa. Hyötysuhteen ollessa jo vähemmälläkin kuormalla iso, isolla kuormalla sähkömoottori ei ole äärimmäisen kilpailukykyinen fossiilisia vastaan.
 
Sähköauton hankintaa ei kannata perustella itselleen alhaisempina käyttökuluina sillä siinä vaiheessa kun kohtuuhintaista ja reilun rangen saavuttavaa sähköautoa alkaa saamaan liikkeestä ulos on Oy Suomen Valtio Ab kehittänyt metodin kerätä autoilusta veroja samaan malliin kuin tähänkin asti. Arvio tästä siirtymästä on kaiketi 3-10 vuotta. Tämän siirtymä-ajan voi toki kerätä pointsit kotiin, mutta autojen hankintahinta verottaa aika tehokkaasti tämän edun pois.
Eli minkään perustelu säästöllä on harhaa, koska valtio kyllä verottaa kaiken potentiaalisen säästön pois?
 
Viimeksi muokattu:
Sähköauton hankintaa ei kannata perustella itselleen alhaisempina käyttökuluina sillä siinä vaiheessa kun kohtuuhintaista ja reilun rangen saavuttavaa sähköautoa alkaa saamaan liikkeestä ulos on Oy Suomen Valtio Ab kehittänyt metodin kerätä autoilusta veroja samaan malliin kuin tähänkin asti. Arvio tästä siirtymästä on kaiketi 3-10 vuotta. Tämän siirtymä-ajan voi toki kerätä pointsit kotiin, mutta autojen hankintahinta verottaa aika tehokkaasti tämän edun pois.
Mutta oletettavasti säästöä kuitenkin kertyy verrattuna siihen että ajaisi polttomoottoriautolla koska niitä tullaan verottamaan jatkossa vielä paljon enemmän. Jos vaan rahaa ja kustannuksia ajattelee niin halvimmalla pääsee todennäköisesti jos vaan mitenkään saa suunniteltua elämänsä niin että ei autoa tarvitse.
 
Toisaalta jos on päivittäistä ajoa vaikka 100km suuntaansa päivittäin voidaan hyvinkin nopeaan takaisinmaksuaikaan päästä sähkärillä.

Mutta riskit ovat tosiaan suuret että kustannusrakenteeseen tulee merkittäviä muutoksia joka tuhoaa laskelmat. Tässä on vähän sama juttu kuin sijoittamisessa että ei kannata ihan yleisintä trendiä seurata, koska se on selkein lisärahoitusmahdollisuus..
 
Näyttääkö rengaskohtaisen paineen ihan numeroina? Itsellä siis rellussa aktiivinen rengaspainevalvonta ja siinä mittaristosta näkee yksittäisen renkaan paineen, anturi on venttiilissä kiinni.

Ei näytä, mutta koska ohjekirjan kuvassa näyttää niin oletan että tuosta on olemassa joku parempi kuin oma karvalakkiversio. Itsellä siis sytyttää mittaristoon keltaisen varoitusvalon ja keskikonsolissa olevalta autolta häviää nestekidenäytöltä se rengas jonka paineet ovat alhaiset. Yksittäisen renkaan paineita siis ei näe, mutta näkee missä renkaassa se ongelma on. Kahden tapauksen perusteella se varoitusraja on n. 1.6 baaria koska ko. lukemia on näyttänyt kahteen otteeseen kun nasta/naula on renkaasta mennyt läpi.

Mutta ei siitä oftopikista sen enempää.

Sähköauton ostaminen houkuttaisi, mutta näin käytettyjä suosivana ei osu vielä hinnassa riittävän lähelle. Vaikka 100k ajolla säästäisi 5000e, niin ladattavan hybridinkin hinnoissa akuston uusimiselle jos laskee jotain arvoa niin matikka vaan ei kohtaa hinnan osalta vielä. Käytännössä noissa pitäisi ostaa uutta autoa tai sitten sähkisten kohdalla ostaa Leaffeja joissa akuston uusimisen kustannukset ovat suunnilleen tiedossa (mutta sillä taas ei voi vetää).

Kakkosautoksi tuollainen olisi omiaan, mutta kun haluaisi pärjätä yhdellä autolla (ja minimoida kuluja sillä tavalla) niin kulut ovat vaan vielä liian isot. Käytetty 4-5 litraa sadalla kuluttavan golf kokoluokan auton kun saa kaikkien varusteiden kanssa siihen 15k paikkeille (50k ajettu) niin ei oikein huumori veny tuonne 30k yli tai ladattavien hybridien 20k hintaan kun niillä on ajettu jo se päälle sata tuhatta. Riskillä noista voi saada hyvän diilin ja yhtä lailla jotain muuta. Parin vuoden parin tonnin säästöillä polttoainekuluissa ei päästä vielä riittävään säästöön ennen kuin akkutakuu loppuu.
 
Viimeksi muokattu:
Ei liene realistista odotella, että valtio tulee ottamaan sähköautoista samanlaisia verotuloja, kuin polttomoottorisista. Kannattaa muistaa, ettei sähkistä ladatessa vie rahaa samalla tavalla ulkomaille, kuin öljyn tuonti tekee.

Mites muuten Mazdan sähkis, onko sen aikataulusta jotain tietoa? Kaappariovet ja range-extender jotenkin viehättäis, kun hintakin näyttää kohtuulliselta.
 
Mites muuten Mazdan sähkis, onko sen aikataulusta jotain tietoa? Kaappariovet ja range-extender jotenkin viehättäis, kun hintakin näyttää kohtuulliselta.

En muista kuulleeni, että range-extender -versiota olisi varmuudella luvattu Suomeen tai edes Eurooppaan. Täyssähköhän on ollut ainakin lehdistön koeajoissa eikä ole erityisesti vakuuttanut.
 
Mites muuten Mazdan sähkis, onko sen aikataulusta jotain tietoa? Kaappariovet ja range-extender jotenkin viehättäis, kun hintakin näyttää kohtuulliselta.
Jännästi kaappariovetkin kokeneet uuden tulemisen, kun Fiuden sähkö-500 on myös kaapariovi toisella kyljellä. Toki molemmilla merkeillä on kaappariovien historiaa, Matulalla RX-8 ja Fiudella alkuperäisissä 500:ssa
 
Liikenteestä on kerättävä se sama määrä rahaa kuin tähänkin asti ellei enemmänkin. Sähkön verottaminen ja korvamerkitseminen autokäyttöön on mahdotonta, joten valtio miettii nyt muita vaihtoehtoja. Eikös polttoaineen hinnasta n. 70% ole ollut veroa.
Tässä on nyt molemmat väitteet väärin. Liikenteestä halutaan ehkä kerätä sama määrä tai enemmän veroja, mutta mikään pakko se ei ole. Suomeen nykyinen malli verottaa liikennettä ja pyörittää yhteiskuntaa ei ole ainoa mahdollinen maailmassa, eikä ajatus siitä että näin on ole ainakaan suotuisa kehityksen kannalta.

Sekään ei pidä paikkaansa, että sähkön korvamerkitseminen autokäytöön olisi mahdotonta, kun ei se ole edes vaikeaa verrattuna esitettyyn malliin. Paljon yksinkertaisempi laite kilowattituntimittari on realiaikaiseen GPS-seurantaan perustuvaan kilometri-alue-härdelliin verrattuna. Siitä saa olla mitä mieltä haluaa onko käyttövoiman verotus hyvä vai huono tapa verottaa liikennettä (tai pitäisikö verottaa ollenkaan nykyisessä määrin), mutta mahdotonta se ei missään nimessä ole.

Jotenkin tuntuu että tätä GPS-seurantaa ajetaan nyt kuin käärmettä pysyyn juurikin esittämällä, ettei muka muita vaihtoehtoja ole, vaikka niitä on vaikka ja kuinka. Ml. Autoilun verotus muilla perusteilla, muun kuin autoilun verotus tai julkisen sektorin laihdutuskuuri. Näistä nyt tämän ketjun aiheeseen ei liity kuin ensimmäinen, mutta pakko näitä muita on sivuta, jos väärää käsitystä näistä käytetään perusteena sille, että autoilun verotukseen todennäköisesti sähköistymisen edetessä on vain yksi mahdollinen malli ja yksi mahdollinen veroaste.

Toki jos poliittisessa ilmapiirissä ei tapahdu muutosta, niin näyttää hyvin todennäköiseltä, että sähköautoilu tulee olemaan jatkossa vähän, muttei paljoa halvempaa kuin polttisautoilu: Sitä mukaa kun itse sähköautoilu lähestyy polttomoottoriautoilun hintatasoa niin sitä helpompi sähköautojen verotusta on nostaa, joten jos poliittinen ilmapiiri säilyy autoiluvastaisena niin tällöin tämä mahdollisuus myös käytetään, eikä sähköautoilusta tule ikinä suurimmalle osalle merkittävästi halvempaa kuin polttomoottoriautoilu on nyt. Loppujenlopuksi sen mikä on halpa ja mikä kallis tapa autoilla ratkaisee lähes yksinomaan verotus.
 
Liikenteestä on kerättävä se sama määrä rahaa kuin tähänkin asti ellei enemmänkin. Sähkön verottaminen ja korvamerkitseminen autokäyttöön on mahdotonta, joten valtio miettii nyt muita vaihtoehtoja. Eikös polttoaineen hinnasta n. 70% ole ollut veroa.

Mutta tähänhän on jo keksitty ratkaisu aiemmin. Meillä on ns. käyttövoimavero, jossa maksetaan bonusta siitä että saa maksaa hieman vähemmän veroa dieselistä kun ostaa polttoainetta. Ongelmahan ratkeaa siis helposti, koska ei tarvitse maksaa sähköstä polttoaineveroa, niin voidaan nostaa vastaavalle tasolle käyttövoimavero, eli n. 2000€/vuosi/auto.

Ei tarvitse säätää edes mitään uusia lakeja.
 
En ole kyllä hahmottanut, miten tuo GPS -seurantahimmeli erityisen kalliiksi voisi muodostua verrattuna esim. sähkömittareihin. Molemmat on varsin halpoja ratkaisuja itsessään, kalliiksi molemmat muodostuvat siinä vaiheessa, kun aletaan estämään veronkierto.

GPS -seurantahimmelistä on ihan kokemustakin, kun töissä jo ihan kohtuullinen n. 100 auton fleet tekee laskutuksen käytännössä GPS -sijainnin perusteella. Parille tuhannelle asiakkaalle on piirretty ympyrä karttaan sinne, missä asiakas sijaitsee. Kone kertoo, montako tuntia asiakkaalla venytään. Heittoa ei käytännössä ole laisinkaan tällaisessa kiinteitä asiakaskohteita sisältävässä työssä.

Kokemukseni perusteella siis riittävän lavealla alueverotuksella olisi kohtuudella toteutettavissa tuo GPS -seurantahimmelikin.

Investointikustannus laitteistolle on pari satkua per auto, ja vajaa pari kymppiä per kuukausi netti/palvelun maksut. Äkkiä se kwh -mittarikin huitelee samoissa lukemissa, jos seuranta ei perustu johonkin aataminaikaiseen, helposti huijattavaan, katsatuksessa tehtyyn tasaukseen.

Lisäksi, jos seuranta olisi kaikissa autoissa, luulisi volyymiedun olevan jo sen verran suuri, että kuukausimaksu olisi huomattavasti pienempi ja laitteistonkin hinta halvempi. Luulisi.
 
En ole kyllä hahmottanut, miten tuo GPS -seurantahimmeli erityisen kalliiksi voisi muodostua verrattuna esim. sähkömittareihin. Molemmat on varsin halpoja ratkaisuja itsessään, kalliiksi molemmat muodostuvat siinä vaiheessa, kun aletaan estämään veronkierto.

GPS -seurantahimmelistä on ihan kokemustakin, kun töissä jo ihan kohtuullinen n. 100 auton fleet tekee laskutuksen käytännössä GPS -sijainnin perusteella. Parille tuhannelle asiakkaalle on piirretty ympyrä karttaan sinne, missä asiakas sijaitsee. Kone kertoo, montako tuntia asiakkaalla venytään. Heittoa ei käytännössä ole laisinkaan tällaisessa kiinteitä asiakaskohteita sisältävässä työssä.

Kokemukseni perusteella siis riittävän lavealla alueverotuksella olisi kohtuudella toteutettavissa tuo GPS -seurantahimmelikin.

Investointikustannus laitteistolle on pari satkua per auto, ja vajaa pari kymppiä per kuukausi netti/palvelun maksut. Äkkiä se kwh -mittarikin huitelee samoissa lukemissa, jos seuranta ei perustu johonkin aataminaikaiseen, helposti huijattavaan, katsatuksessa tehtyyn tasaukseen.

Lisäksi, jos seuranta olisi kaikissa autoissa, luulisi volyymiedun olevan jo sen verran suuri, että kuukausimaksu olisi huomattavasti pienempi ja laitteistonkin hinta halvempi. Luulisi.
Valtion tasolla seurattavia ajoneuvoja olisi noin 50 000 kertainen määrä, joista pitäisi luotettavasti pystyä osoittamaan ne veroperusteet. Siitä se hinta rakentuu, joku senkin maksaa.
 
En ole kyllä hahmottanut, miten tuo GPS -seurantahimmeli erityisen kalliiksi voisi muodostua verrattuna esim. sähkömittareihin. Molemmat on varsin halpoja ratkaisuja itsessään, kalliiksi molemmat muodostuvat siinä vaiheessa, kun aletaan estämään veronkierto.

GPS -seurantahimmelistä on ihan kokemustakin, kun töissä jo ihan kohtuullinen n. 100 auton fleet tekee laskutuksen käytännössä GPS -sijainnin perusteella. Parille tuhannelle asiakkaalle on piirretty ympyrä karttaan sinne, missä asiakas sijaitsee. Kone kertoo, montako tuntia asiakkaalla venytään. Heittoa ei käytännössä ole laisinkaan tällaisessa kiinteitä asiakaskohteita sisältävässä työssä.

Kokemukseni perusteella siis riittävän lavealla alueverotuksella olisi kohtuudella toteutettavissa tuo GPS -seurantahimmelikin.

Investointikustannus laitteistolle on pari satkua per auto, ja vajaa pari kymppiä per kuukausi netti/palvelun maksut. Äkkiä se kwh -mittarikin huitelee samoissa lukemissa, jos seuranta ei perustu johonkin aataminaikaiseen, helposti huijattavaan, katsatuksessa tehtyyn tasaukseen.

Lisäksi, jos seuranta olisi kaikissa autoissa, luulisi volyymiedun olevan jo sen verran suuri, että kuukausimaksu olisi huomattavasti pienempi ja laitteistonkin hinta halvempi. Luulisi.
Ensimmäisenä hankaluutena tulee mieleen gps signaalin häirintä.
 
Sinänsä tuolla GPS-häirinnällä ei ole kovin suurta merkitystä kun se kohdistuu lähinnä Lapin seuduille sekä rajamaille harjoituksien yhteydessä. Se on kuitenkin yleisempää kuin mitä mediassa siitä kirjoitetaan ja ihan validi huoli kun siihen ei voi luottaa osassa Suomea. Useimmin se häirintä kohdistuu esim. itämerelle ja niille alueille, missä kulkee merkkihenkilöitä. Siellä ei kuitenkaan ajella autoilla.
 
Varmaan ennenkin mainittu, sitten kun liikutaan maan rajojen ulkopuolella, niin kai siihenkin joku systeemi tulee ettei laskuteta siitä että Tallinnan teillä super alkon reissusta tule mitään maksuja.

Mutta joo, enpä usko että tuo menee taaskaan läpi.
 
Mikä siinä on ettei noita nopeuskameroita voida hyödyntää tässä, niitähän on viljelty joka paikkaan. Niistähän näkisi missä kukin ajelee, eikä tartte kehittää muuta kuin softaa. Salama pitäisi kyllä sammuttaa.

Noh, kai tähänkin verotukseen keksitään joku ylihintainen ratkaisu
 
Mikä siinä on ettei noita nopeuskameroita voida hyödyntää tässä, niitähän on viljelty joka paikkaan. Niistähän näkisi missä kukin ajelee, eikä tartte kehittää muuta kuin softaa. Salama pitäisi kyllä sammuttaa.

Noh, kai tähänkin verotukseen keksitään joku ylihintainen ratkaisu

Melko moni seisoo tyhjänä ilman kameraa, eikä pimeällä saa rekkarista kuvaa ilman salamaa. Saako edes päivällä. Ainakaan mun päivittäisillä reiteillä ei ole ensimmäistäkään tolppakameraa.

Hetkinen täähän on sähkö/hybridi ketju eikä mikään kameravalvonta tai autovero :hmm:
 
Liikenteestä on kerättävä se sama määrä rahaa kuin tähänkin asti ellei enemmänkin. Sähkön verottaminen ja korvamerkitseminen autokäyttöön on mahdotonta, joten valtio miettii nyt muita vaihtoehtoja. Eikös polttoaineen hinnasta n. 70% ole ollut veroa.

Eikai sen sähkön verottaminen aivan mahdotonta ole. Voitaisiin vaikka aloittaa pikalatureiden verottamiselle. Sähköön saman verran veroa, kun polttoaineissa on jo:hmm:
 
Näkikö silmäni oikein ettei tuohon Matskukan sähköiseen version takapenkille pääse ilman että etuovi aukaistaan ja kuski tai matkustaja joutuu irroittamaan turvavyön?
Jos noin on niin perhekäytössä erittäin hankala toteutus.
 
Näkikö silmäni oikein ettei tuohon Matskukan sähköiseen version takapenkille pääse ilman että etuovi aukaistaan ja kuski tai matkustaja joutuu irroittamaan turvavyön?
Jos noin on niin perhekäytössä erittäin hankala toteutus.
Joo. Kuskin turvavyö on siinä takaovessa kiinni.
 
GPS häirintään tulee ekana mieleen seuraava systeemi: Systeemi seuraisi auton olevan käynnissä. Jos auto on käynnissä, tulee sijaintitiedon saapua palvelimelle. Jos sijaintitietoa ei tule, laskutetaan X euroa, joka on vastaava, kuin kallein laskutus joka tapauksessa.

Eihän tästä millään niin halpaa saa, kuin nykyinen pumppuperustainen systeemi. En kuitenkaan näe ihan mahdottomana.
 
GPS häirintään tulee ekana mieleen seuraava systeemi: Systeemi seuraisi auton olevan käynnissä. Jos auto on käynnissä, tulee sijaintitiedon saapua palvelimelle. Jos sijaintitietoa ei tule, laskutetaan X euroa, joka on vastaava, kuin kallein laskutus joka tapauksessa.

Eihän tästä millään niin halpaa saa, kuin nykyinen pumppuperustainen systeemi. En kuitenkaan näe ihan mahdottomana.

Se häirintähän ei välttämättä ole auton omistajan aiheuttama, vaan PV:n harjoituksista johtuvaa. Tai siis niin ymmärsin tuolta ylempää. Eikö siellä ollut joku harjoitus ja venäläiset "testasivat" samaan aikaan GPS häirintälaitteistoa.

Mutta joo, ehkä täytyis tehdä tälle oma topikki. Liittyy kyllä tangentiaalisesti sähköautoiluun
 
Se häirintähän ei välttämättä ole auton omistajan aiheuttama, vaan PV:n harjoituksista johtuvaa. Tai siis niin ymmärsin tuolta ylempää. Eikö siellä ollut joku harjoitus ja venäläiset "testasivat" samaan aikaan GPS häirintälaitteistoa.

Mutta joo, ehkä täytyis tehdä tälle oma topikki. Liittyy kyllä tangentiaalisesti sähköautoiluun
Viittasin tällä juuri tähän, että kuljettaja itse estää paikannuksen. Artikkelista kohta:

"Ruotsalaisen mukaan GPS-signaalin häirintä pienessä mittakaavassa on hyvinkin helppoa.
– Valitettavasti netistä voi tilata muutamalla kympillä laitteen, jolla signaalin voi peittää."
 
Tuon jälkeinen taas liittyy siihen, että Suomessa on osin todennäköinen mahdollisuus joutua GPS häirinnän kohteeksi ulkovaltojen toimesta. Tosin koskee vain Venäjän rajan läheisiä alueita ja sitten joitain harjoituksia. Ei ole mikään yksi tai kaksi kertaa vaan ihan yleistä toimintaa tosin tuossa viitatussa mittakaavassa ei ole kuin yksi mediassa raportoitu.
 
GPS häirintään tulee ekana mieleen seuraava systeemi: Systeemi seuraisi auton olevan käynnissä. Jos auto on käynnissä, tulee sijaintitiedon saapua palvelimelle. Jos sijaintitietoa ei tule, laskutetaan X euroa, joka on vastaava, kuin kallein laskutus joka tapauksessa.

Eihän tästä millään niin halpaa saa, kuin nykyinen pumppuperustainen systeemi. En kuitenkaan näe ihan mahdottomana.
Millä se tieto käynnistäolosta palvelimelle siirtyy? Eli joko auton pään purkin pitää ymmärtää auton olevan käynnissä, tai vaihtoehtoisesti erillisen systeemin pitää viestiä käyntitieto erillisellä signaalilla serverille, eli taas kertaluokkaa monimutkaisempaa kuin passiivinen seuranta
 
GPS häirintään tulee ekana mieleen seuraava systeemi: Systeemi seuraisi auton olevan käynnissä. Jos auto on käynnissä, tulee sijaintitiedon saapua palvelimelle. Jos sijaintitietoa ei tule, laskutetaan X euroa, joka on vastaava, kuin kallein laskutus joka tapauksessa.

Eihän tästä millään niin halpaa saa, kuin nykyinen pumppuperustainen systeemi. En kuitenkaan näe ihan mahdottomana.
Mutta miksi pitää tehdä niin kallista ja hankalaa? Lasku vaan kotiin siitä että omistat auton niin ei mene miljardeja euroja johonkin seurantahässäköihin? Tai sitten nostetaan vaikka alvia niin että kerätään samat rahat taikka kiinteistöveroa.
 
Liikenneverotukselle on oma keskustelu tuossa vieressä.
 
Listaus norjan myydyimmistä sähköautoista tänä vuonna, mukaanlukien lokakuu. ID.3 odotetusti omilla lukemilla lokakuussa, sen takana tasaisempaa. Vanhemmat mallit, kuten Golf, Leaf ja BMW i3 pitäneet yllättävän hyvin pintansa myyntimäärissä. Mikä lie syynä, että Niro ei myy niin hyvin kuin Kona, vaikka isompi ja laadukkaamman oloinen auto samaan hintaan (ainakin suomessa) samalla tekniikalla. Teslan isot mallit myyneet huonosti, erityisesti S. Model Y ensi vuonna piristänee myyntiä ainakin jonkun verran.


norway-october.png
 
ID.3 herätti aika ristiriitaisia tunteita. Koeajoin listahinnalta 50k€ arvoisen 1st Max mallin, ja jopa siinä sisätilat ovat täynnä halvan näköistä kovaa muovia, ja ainakin tässä yksilössä kojelauta nitisi silloin tällöin tien epätasaisuuksissa. Designin puolesta halvan näköiset materiaalit vesittää yleisvaikutelmaa, ja esim. infotainmentin näyttö melkein parin sentin paksuisella karmilla on vaan aikansa eläneen näköinen. Ja kosketusnäytön responsiivisuus on mallia perse, sekä hipaisukytkimien käyttö vaivalloista. Sisältä auto on kyllä tilava, kun se on sähköautoksi alusta pitäen rakennettu, joten siinä pisteet. Ulkonäöltä tuo on hienompi livenä kuin kuvissa ja ajettavuus odotetusti oli kunnossa. Pro-versio tästä 58 kWh akulla ja tällä hetkellä 35k€ listahinnalla voisi olla potentiaalinen, mutta saapa nyt nähdä. Todennäköisimmin kannattaa suosiolla odotella seuraavaa revisiota.

Model 3:n lisäksi positiivisin vaikutelma on jäänyt Kia E-Nirosta. Laadukas kyyti jopa pidemmällä rangella, kuin mitä Model 3 SR+ tarjoaa. Hintaa tuossa toki on, mutta kohtapuolin pitäisi tuota uusinta v2020 mallia alkaa ilmestymään markkinoille enemmän käytettynäkin.
 
Viimeksi muokattu:
Listaus norjan myydyimmistä sähköautoista tänä vuonna, mukaanlukien lokakuu. ID.3 odotetusti omilla lukemilla lokakuussa, sen takana tasaisempaa. Vanhemmat mallit, kuten Golf, Leaf ja BMW i3 pitäneet yllättävän hyvin pintansa myyntimäärissä. Mikä lie syynä, että Niro ei myy niin hyvin kuin Kona, vaikka isompi ja laadukkaamman oloinen auto samaan hintaan (ainakin suomessa) samalla tekniikalla. Teslan isot mallit myyneet huonosti, erityisesti S. Model Y ensi vuonna piristänee myyntiä ainakin jonkun verran.


norway-october.png
Eiköhän Niron saatavuus ole vaan niin huono, että se on lukemissa alhaalla.
 
Teslan isot mallit myyneet huonosti, erityisesti S. Model Y ensi vuonna piristänee myyntiä ainakin jonkun verran.

Teslan toimituksethan tapahtuvat kvartaaleittain ja lokakuu on keskellä kvartaalia, joten se on huono vertailuajankohta. Mutta luulisi varsinkin Norjassa muiden mallien syövän myyntiä, koska sähkömarkkina on aika saturoitunut. Jotkut toimijat (kilpailijat ja media) tykkäävät käyttää noita välikuukausia kun siitä saa raflaavia otsikoita.

Tähän tyyliin:
1604237660993.png
 
Teslan toimituksethan tapahtuvat kvartaaleittain ja lokakuu on keskellä kvartaalia, joten se on huono vertailuajankohta.

Ei yksittäinen kuukausi tosin pelasta vuositasolla myyntiä, jos S:ää on yhteensä 272 kpl myyty koko vuonna. Siihen mahtuu useampi toimitus. X:llä 457, joka ei sekään ihan hirveästi ole - vaikka tosin kalliimpi malli on kyseessä. Mutta Norjan ostovoima näkyy e-tronin lukemissa. Myös Taycania on myyty enemmän kuin S+X malleja koko vuonna.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 935
Viestejä
4 483 461
Jäsenet
74 036
Uusin jäsen
Janezky

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom