• Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 16:40 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Keskustelua hybridiautoista

Uskon, että Golf 8 jää viimeiseksi "merkittäväksi" Golfiksi tuotantomääriltään, ID3 tulee lyömään sen erityisesti Euroopassa ja muuallakin, jos infra on olemassa/tulossa.

Oma veikkaus, että tavalliselle autoilijalle valinta ID malliston ja Golf/Tiguan osalla on kuin iPhonen tultua myyntiin... *
En olisi näin nopeaan muutokseen uskonut, mutta sähköinen liikenne näyttää olevan todellisuutta jo tällä vuosikymmenellä.

*Tokikin ne eivät kuole pois, mutta jäävät vähemmistöön.
 
Makuasioita, mutta mielestäni tuo id3 on aika kammottavan näköinen sisältä. Varsinkin tuo mittaristo on järkyttävän näköinen. Lisäksi hipaisunäppäimien pakottamisesta tulee mieleen turha ”futurustisuuden” tavoittelu.
 
Vetykeskustelusta golf vs id kädenvääntöön. Mikä teillä on näkemyksenä % osuuksista v -22 eteenpäin? Kumpi automalli ottaa niskakenkin euroopan markkinoilla? Onko id-sarja vain marginaali-ilmiö tuotantomäärissä vai kahmiiko golfilta markkinat?
Norjassa on myyty ihan kivasti id3:sta. Voihan se olla että golf ei pärjää? En ainakaan itse ostaisi enää Golfia.

Screenshot_2020-09-28-17-12-06-77_0311c9f6806a66343c45622522faa000.jpg
 
Jep. Tuo ei tullutkaan mieleen. Id4 1st 48 800€-2000€. Kilpailee jo periaatteessa model y:tä vastaan, joka on taas kalliimpi.

Model Y hinta asettunee suunnilleen samoihin lukuihin. Hinnasta saa vähentää 10% tuontitulleja ja 1700€ kuljetusmaksun, ALV toki päälle. Mega-casting valmistustapa myös vähentää vähän hintaa, työn hinta taas saattaa olla suurempi(?). Saas nähdä :hmm:.
 
Model Y hinta asettunee suunnilleen samoihin lukuihin.
Model Y maksaa halvimmillaan 66.682 €, eli on 20000e kalliimpi. Toki nelivetoinen ja enemmän tehoa. Mutta aikalailla eri hintaluokan autosta puhutaan. Toki myöhemmin voi tulla edullisempia malleja myyntiin, mutta niistä ei ole vielä tietoa. Mutta niin tulee toki ID.4:stakin.
 
Netin syövereissä tuli vastaan sinänsä mielenkiintoiset viikon vanhat luvut norjan sähköautomyynneistä VAG vs. Tesla tämän vuoden osalta. Tuuppasin ne taulukkoon. Teslalla tullut syyskuussa kvartaalierä maihin, joten mukana on koko Teslan myynti syyskuuhun asti. Ekalla kolmella rivillä verrokkeina "saman kokoluokan" mallit. Esim. Taycania on tänä vuonna myyty 5x enemmän kuin S:ää. E-tronia 20x X:ään nähden. Model 3 luonnollisesti ID.3:n edellä, mutta ehtiikö ID.3 vielä tänä vuonna ohi.

VAGTesla
ID.3 (3 viikon myynti)1107Model 32806
Taycan907Model S184
e-Tron7725Model X389
e-Golf4851
Citigo-e1191
e-Up1172
Mii Electric775
e-Crafter45
Yhteensä177733379
 
Miten eri maissa toimii sähköauton hankintatuet, jos joku haluaisi ostaa vaikka Teslan ulkomailta ja tuoda Suomeen? Tai muutenkin ulkomailta tuonti kiinnostaisi, jos säästöt on riittävät.
 
Miten eri maissa toimii sähköauton hankintatuet, jos joku haluaisi ostaa vaikka Teslan ulkomailta ja tuoda Suomeen? Tai muutenkin ulkomailta tuonti kiinnostaisi, jos säästöt on riittävät.

Tuissa aikalailla pitää asua siinä maassa. Säästöjä ei oikein uusien autojen kohdalla pääse tulemaan, kun alvit joutuu Suomeen maksamaan. Esim. Saksan alennetusta alvista ei pääse hyötymään.
Käytetyt sitten on oma asia erikseen
 
Tuissa aikalailla pitää asua siinä maassa. Säästöjä ei oikein uusien autojen kohdalla pääse tulemaan, kun alvit joutuu Suomeen maksamaan. Esim. Saksan alennetusta alvista ei pääse hyötymään.
Käytetyt sitten on oma asia erikseen
Jos vaikka joku kaveri sattuu asumaan siellä toisessa maassa niin sitten? ;)
 
Makuasioita, mutta mielestäni tuo id3 on aika kammottavan näköinen sisältä. Varsinkin tuo mittaristo on järkyttävän näköinen. Lisäksi hipaisunäppäimien pakottamisesta tulee mieleen turha ”futurustisuuden” tavoittelu.

Onneksi sentään on toimivat ovenkahvat, se on monen sähköauton kompastuskivi (mm. Mach-E näytti ihan järkyttävältä viritelmältä avata).
 
Netin syövereissä tuli vastaan sinänsä mielenkiintoiset viikon vanhat luvut norjan sähköautomyynneistä VAG vs. Tesla tämän vuoden osalta. Tuuppasin ne taulukkoon. Teslalla tullut syyskuussa kvartaalierä maihin, joten mukana on koko Teslan myynti syyskuuhun asti. Ekalla kolmella rivillä verrokkeina "saman kokoluokan" mallit. Esim. Taycania on tänä vuonna myyty 5x enemmän kuin S:ää. E-tronia 20x X:ään nähden. Model 3 luonnollisesti ID.3:n edellä, mutta ehtiikö ID.3 vielä tänä vuonna ohi.

VAGTesla
ID.3 (3 viikon myynti)1107Model 32806
Taycan907Model S184
e-Tron7725Model X389
e-Golf4851
Citigo-e1191
e-Up1172
Mii Electric775
e-Crafter45
Yhteensä177733379
Jos katsotaan Model 3 toimitusten ensimmäisiä viikkoja niin taitaa olla ainakin tuplalukema ID3 verrattuna. Maaliskuussa 2019 Model 3 rekisteröintejä oli 5315 kpl


Jos vaikka joku kaveri sattuu asumaan siellä toisessa maassa niin sitten? ;)

Sitä en sitten osaa sanoa, onko jotain myyntirajoituksia tms. Kannattaa tutkia mitä laki sanoo siellä missä tämä kaveri mahdollisesti asustaa
 
Mutua ja todennäköisesti vanhentunutta: Joskus noita tukia pläräilin ja Saksassa taisi olla, että 6kk pitää omistaa se ajoneuvo sitten tuen jälkeen. Asuinpaikasta en muista, että olisi erikseen ollut mainintaa.
 
Norjan pikalatausinfra on siinä pisteessä että Teslan range ei ole enään yhtä vahva kilpailuvaltti siinä missä ennen. Jos täälläkin ois 150+kw latureita joka nurkka täynnä, ja siis muitakin kuin superchargereita, niin seuraava auto ois luultavammin ihan vaihtelunkin vuoksi joku muu kuin Tesla.

Tästä päästään myös siihen, että en usko rangen juuri kasvavan nykyisistä. Kaupunkiautoille 200-300km, medium range massoille 400-500km ja niche-jengille long range malleja 600-800km. Tätä suuremmat akut ovat resurssien tuhlausta. Jos keskimäärin akut kasvais 25kwh hinnalla 100e/kwh, niin miljoonan auton lisäkustannus asiakkaille ois 2,5 miljardia. Tuon rahan kun sais kohdennettua latausinfraan, niin aika paljon enemmän sais sähköautoilijat vastinetta rahalle.

Toki jos akkujen hinnat merkittävästi putoaa, energiatiheys kasvaa eikä resurssipuolella oo pullonkauloja, niin toki enemmän ois parempi.
 
Viimeksi muokattu:
Päästövertailua.

TEEMAT 8:03

Sähköautovalmistajan oma, mykistävä vertailu julki: "Tunnustamme, että tiedot sähköautojen päästöttömyydestä ovat pitkälti harhaa"

Polestarin toimitusjohtajan Thomas Ingenlathin faktat sähköautojen päästöistä ovat monille yllättävää kuultavaa. POLESTAR
Timo Nieminen

Volvosta irronnut sähköautojen valmistaja Polestar on tehnyt tutkimuksen, jossa yhtiö on vertaillut polttomoottorisen Volvo XC40:n ja täyssähköisen Polestar 2:n hiilidioksidipäästöjä autojen koko elinkaaren ajalta.

Tulos on yllättävä niille, jotka uskovat sähköautojen olevan ratkaisu liikennepäästöjen poistamisessa.

– Me sähköautojen valmistajat emme ole aiemmin ehkä osanneet kertoa aivan koko totuutta tuotteidemme päästöistä. Se on tietysti erittäin huono asia. Meidän pitää tunnustaa autojen sähköistämisen todelliset ilmastovaikutukset, vaikka se olisi vähän epämukavaa, totesi Polestarin toimitusjohtaja Thomas Ingenlath esitellessään Polestarin vertailua.

Yhtiön vertailu kertoo, että Polestar 2:n valmistaminen tuottaa 24 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Volvo XC40:n vastaava luku on 14 tonnia.

Ingenlath muistuttaa, että elinkaariajattelultaan Polestar 2 on puhtaampi auto kuin Volvo XC40. Kun lasketaan yhteen kaikki auton aiheuttamat hiilidioksidipäästöt, Polestar 2 muuttuu Volvoa vähäpäästöisemmäksi 50 000–113 000 ajokilometrin jälkeen. Vaihteluväli on suuri ja se riippuu suuresti siitä, kuinka lataussähkö on tuotettu.

Ingenlathin mukaan laskelman pohjana on käytetty nykyisiä eurooppalaisia lataustapoja. Esimerkiksi pelkästään tuulivoimalla tuotettavaa lataussähköä käytettäessä päästöt olisivat toki selvästi pienemmät.

– Polestarin tutkimus paljastaa meille valmistajille aika yksinkertaisen totuuden. Jos uskoo tehneensä mahtavan ekoteon ostamalla täyssähköauton, aivan näin ei ehkä ole. Voimanlähteiden vertailu on monimutkaisempi asia kuin olemme tähän saakka myöntäneet, tunnustaa Ingenlath.
 
Pitääpä aloittaa selvittelyt vaikka Norjasta, siellä on tuet ainakin kunnossa.
Norjassa tuki on käytännössä se että ei tarvitse maksaa ALVeja. Heti kun tuot auton rajan yli niin joudut maksamaan ALVit ja säästöt palaa aikalailla siinä

Päästövertailua.

TEEMAT 8:03

Sähköautovalmistajan oma, mykistävä vertailu julki: "Tunnustamme, että tiedot sähköautojen päästöttömyydestä ovat pitkälti harhaa"

Polestarin toimitusjohtajan Thomas Ingenlathin faktat sähköautojen päästöistä ovat monille yllättävää kuultavaa. POLESTAR
Timo Nieminen

Volvosta irronnut sähköautojen valmistaja Polestar on tehnyt tutkimuksen, jossa yhtiö on vertaillut polttomoottorisen Volvo XC40:n ja täyssähköisen Polestar 2:n hiilidioksidipäästöjä autojen koko elinkaaren ajalta.

Tulos on yllättävä niille, jotka uskovat sähköautojen olevan ratkaisu liikennepäästöjen poistamisessa.

– Me sähköautojen valmistajat emme ole aiemmin ehkä osanneet kertoa aivan koko totuutta tuotteidemme päästöistä. Se on tietysti erittäin huono asia. Meidän pitää tunnustaa autojen sähköistämisen todelliset ilmastovaikutukset, vaikka se olisi vähän epämukavaa, totesi Polestarin toimitusjohtaja Thomas Ingenlath esitellessään Polestarin vertailua.

Yhtiön vertailu kertoo, että Polestar 2:n valmistaminen tuottaa 24 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Volvo XC40:n vastaava luku on 14 tonnia.

Ingenlath muistuttaa, että elinkaariajattelultaan Polestar 2 on puhtaampi auto kuin Volvo XC40. Kun lasketaan yhteen kaikki auton aiheuttamat hiilidioksidipäästöt, Polestar 2 muuttuu Volvoa vähäpäästöisemmäksi 50 000–113 000 ajokilometrin jälkeen. Vaihteluväli on suuri ja se riippuu suuresti siitä, kuinka lataussähkö on tuotettu.

Ingenlathin mukaan laskelman pohjana on käytetty nykyisiä eurooppalaisia lataustapoja. Esimerkiksi pelkästään tuulivoimalla tuotettavaa lataussähköä käytettäessä päästöt olisivat toki selvästi pienemmät.

– Polestarin tutkimus paljastaa meille valmistajille aika yksinkertaisen totuuden. Jos uskoo tehneensä mahtavan ekoteon ostamalla täyssähköauton, aivan näin ei ehkä ole. Voimanlähteiden vertailu on monimutkaisempi asia kuin olemme tähän saakka myöntäneet, tunnustaa Ingenlath.

Tottahan tuo, jos joku ajattelee että on poistanut päästöjä ostamalla auton, niin pieleen menee. Paras ekoteko on se että ei tee mitään. Eli siis ei osta autoa laisinkaan.
 
Norjan pikalatausinfra on siinä pisteessä että Teslan range ei ole enään yhtä vahva kilpailuvaltti siinä missä ennen. Jos täälläkin ois 150+kw latureita joka nurkka täynnä, ja siis muitakin kuin superchargereita, niin seuraava auto ois luultavammin ihan vaihtelunkin vuoksi joku muu kuin Tesla.

Loma ja ruuhka-aikoina joudut jonottamaan muille kun Teslan Superchargereille. Ionity-asemat seisoneet melkein tyhjinä, tilanne muuttuu nyt vähän kun id.3:n omistajat saavat niistä halvalla ekat 2 vuotta tai 2000kwh jos oikein muistan. Norjan jonkun sähköautojärjestön mukaan maahan pitäisi rakentaa muutama tuhat laturia lisää, että tilanne korjaantuisi.
 
Loma ja ruuhka-aikoina joudut jonottamaan muille kun Teslan Superchargereille. Ionity-asemat seisoneet melkein tyhjinä, tilanne muuttuu nyt vähän kun id.3:n omistajat saavat niistä halvalla ekat 2 vuotta tai 2000kwh jos oikein muistan. Norjan jonkun sähköautojärjestön mukaan maahan pitäisi rakentaa muutama tuhat laturia lisää, että tilanne korjaantuisi.
Aivan, oma lähde oli lähinnä supercharger ja ionity kartat, joiden perusteella ainakin latureiden tiheys ja etäisyys toisistaan alkaa olla riittävä pienemmällekkin rangelle. Tuohon sitten päälle kaikki muut. Toki kysynnän ja tarjonnan, hinnoittelupolitiikan ym tasaantumiseen menee aikansa jotta siitä infrasta saadaan kaikki irti. En tiedä miten ionityllä tai muilla, mutta superchargereilla v2 -> v3 päivitys kasvattaa varsinkin ruuhka-aikojen läpimenoaikaa aika reilusti kun ekstranopeuden lisäksi nopeus ei puolitu jos samalla pöntöllä on kaksi autoa.
 
Noista puheenollen, supercharge.info väittää että nyt Huittisissa olisi 6kpl 250kW latureita. Teslan omat sivut sanoo että siellä olisi vielä vain 2 laitetta, mutta sovellus kertoo 6kpl. Olisko sitten Suomen ekat V3 asemat pystyssä
 
Päästövertailua.

TEEMAT 8:03

Sähköautovalmistajan oma, mykistävä vertailu julki: "Tunnustamme, että tiedot sähköautojen päästöttömyydestä ovat pitkälti harhaa"

Polestarin toimitusjohtajan Thomas Ingenlathin faktat sähköautojen päästöistä ovat monille yllättävää kuultavaa. POLESTAR
Timo Nieminen

Volvosta irronnut sähköautojen valmistaja Polestar on tehnyt tutkimuksen, jossa yhtiö on vertaillut polttomoottorisen Volvo XC40:n ja täyssähköisen Polestar 2:n hiilidioksidipäästöjä autojen koko elinkaaren ajalta.

Tulos on yllättävä niille, jotka uskovat sähköautojen olevan ratkaisu liikennepäästöjen poistamisessa.

– Me sähköautojen valmistajat emme ole aiemmin ehkä osanneet kertoa aivan koko totuutta tuotteidemme päästöistä. Se on tietysti erittäin huono asia. Meidän pitää tunnustaa autojen sähköistämisen todelliset ilmastovaikutukset, vaikka se olisi vähän epämukavaa, totesi Polestarin toimitusjohtaja Thomas Ingenlath esitellessään Polestarin vertailua.

Yhtiön vertailu kertoo, että Polestar 2:n valmistaminen tuottaa 24 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Volvo XC40:n vastaava luku on 14 tonnia.

Ingenlath muistuttaa, että elinkaariajattelultaan Polestar 2 on puhtaampi auto kuin Volvo XC40. Kun lasketaan yhteen kaikki auton aiheuttamat hiilidioksidipäästöt, Polestar 2 muuttuu Volvoa vähäpäästöisemmäksi 50 000–113 000 ajokilometrin jälkeen. Vaihteluväli on suuri ja se riippuu suuresti siitä, kuinka lataussähkö on tuotettu.

Ingenlathin mukaan laskelman pohjana on käytetty nykyisiä eurooppalaisia lataustapoja. Esimerkiksi pelkästään tuulivoimalla tuotettavaa lataussähköä käytettäessä päästöt olisivat toki selvästi pienemmät.

– Polestarin tutkimus paljastaa meille valmistajille aika yksinkertaisen totuuden. Jos uskoo tehneensä mahtavan ekoteon ostamalla täyssähköauton, aivan näin ei ehkä ole. Voimanlähteiden vertailu on monimutkaisempi asia kuin olemme tähän saakka myöntäneet, tunnustaa Ingenlath.
Noi lukemat on kyllä huonoimmasta päästä, kun vertaa esim. ao työkaluun. Toisaalta, Polestarin/Vollen akut tehdään vissiin Kiinassa (vai tehdäänkö Polestarit jopa kokonaan Kiinassa?). IVL:n uudessa rapsassa worst-case päästöt akulle on n. 100 kg CO2 ekv / kwh, joten XC40e akulla siitä tulis max. 7,8 t.

Edit: Tuossa laskurissa Volvon esimerkkiin noin about pääsee asetuksilla: 2020 - Large car - Battery mf. China - Electricity, Poland vs. Diesel.
1601363018932.png

Nuissa auton valmistamisen päästöissä on kyllä suuri ero Volvon ja laskurin välillä. Laskurissa käytetyt akkukoot per autoluokka:
1601363405722.png
 
Viimeksi muokattu:
Makuasioita, mutta mielestäni tuo id3 on aika kammottavan näköinen sisältä. Varsinkin tuo mittaristo on järkyttävän näköinen. Lisäksi hipaisunäppäimien pakottamisesta tulee mieleen turha ”futurustisuuden” tavoittelu.
Suomen talvea ajatellen nuo hipaisusysteemit ei ehkä ole paras ratkaisu. Tietysti jos muistaa lämmittää auton aina ennen liikkeellelähtöä niin sitten.

Omiin silmiin ID3 on sisältä kyllä ihan siisti. Itselle ainakin tuollainen pelkistetty look kelpaisi hyvin. Ulkoapäin tuo sitä vastoin on vähän niin ja näin. Keulasta laimea, takapää valahtaa alaspäin toyotapriusmaisesti ja rumuuden viimeistelee ainakin jossain varustetasoissa täysin överiksi vedetyt ammattikoulumallin 20" valssit.
 
Käytettyjen hybridien akuista.

TEEMAT 27.9.2020 19:32

Mitsubishi kehnoin, Audi paras – Näin paljon sähköautojen ja lataushybridimallien ajoakut hiipuvat vuodessa
Suurin pudottaja: Mitsubishi Outlander PHEV. TIMO NIEMINEN
Timo Nieminen
Sähköautojen ja lataushybridien yleistyessä on keskusteltu paljon ajoakuista. Suuresti toisistaan eroavia mielipiteitä on esitetty esimerkiksi siitä, kuinka paljon ajoakut menettävät käytössä kapasiteettiaan.

Kanadalaisyhtiö Geotab on tutkimuksessaan todennut, että sähköisen linjan henkilöautojen akun kyvyt laskevat keskimäärin 2 prosenttia vuodessa. Geotab kuitenkin muistuttaa, että monet tekijät vaikuttavat kapasiteetin kutistumiseen. Siksi samanlainen akku voi eri autoissa menettää kapasiteettiaan eri tavalla muun muassa sen mukaan, millaisia ajomäärät ja auton ylläpito ovat.

Volkswagen kertoi äskettäin ID.4-mallin julkaisun yhteydessä, että litiumioniakulle taataan vähintään 70 prosentin kyvyt kahdeksan vuoden / 160 000 ajokilometrin jälkeen. Se kuvastaa monien muidenkin valmistajien näkemystä nykyakuista.

Geotab sanoo, ettei se mielellään julkaise autojen mallikohtaisia tilastoja akun kapasiteetin menetyksestä. Yrityksen mukaan sen tietokanta on kuitenkin jo niin laaja, että tiedot ensimmäisen vuoden jälkeen kirjatuista miinuksista ovat julkaisukelpoiset.

Kanadalaisyhtiön mukaan ensimmäisenä käyttövuotena eniten kapasiteettia katosi Mitshubishi Outlander PHEV:n ajoakusta. Pudotusta ensimmäisen vuoden aikana oli keskimäärin 4,1 prosenttia. Toiseksi eniten kykyä katosi Kia Niro PHEV:n akuista (3,5 %). Suomessa tutuista automalleista suuriin kapasiteetin menettäjiin kuuluivat myös Toyota Prius Primen, Volkswagen e-Golfin ja Kia Soul EV:n akut.

Ensimmäisen vuoden aikana parhaiten ovat kapasiteettiaan säilyttäneet vuosimallin Audi A3 Sportback e-tronin akut. Niistä on kadonnut keskimäärin vain 0,3 prosenttia alkuperäisestä.

Seuraavaksi parhaat akkutehon säilyttäjät ovat Tesla Model 3, Tesla Model X, Nissan Leaf ja BMW i3. Kaikki nämä mallit menettivät ensimmäisenä vuotena keskimäärin alle prosentin akun kapasiteetista.
 
Käytettyjen hybridien akuista.

TEEMAT 27.9.2020 19:32

Mitsubishi kehnoin, Audi paras – Näin paljon sähköautojen ja lataushybridimallien ajoakut hiipuvat vuodessa
Suurin pudottaja: Mitsubishi Outlander PHEV. TIMO NIEMINEN
Timo Nieminen
Sähköautojen ja lataushybridien yleistyessä on keskusteltu paljon ajoakuista. Suuresti toisistaan eroavia mielipiteitä on esitetty esimerkiksi siitä, kuinka paljon ajoakut menettävät käytössä kapasiteettiaan.

Kanadalaisyhtiö Geotab on tutkimuksessaan todennut, että sähköisen linjan henkilöautojen akun kyvyt laskevat keskimäärin 2 prosenttia vuodessa. Geotab kuitenkin muistuttaa, että monet tekijät vaikuttavat kapasiteetin kutistumiseen. Siksi samanlainen akku voi eri autoissa menettää kapasiteettiaan eri tavalla muun muassa sen mukaan, millaisia ajomäärät ja auton ylläpito ovat.

Volkswagen kertoi äskettäin ID.4-mallin julkaisun yhteydessä, että litiumioniakulle taataan vähintään 70 prosentin kyvyt kahdeksan vuoden / 160 000 ajokilometrin jälkeen. Se kuvastaa monien muidenkin valmistajien näkemystä nykyakuista.

Geotab sanoo, ettei se mielellään julkaise autojen mallikohtaisia tilastoja akun kapasiteetin menetyksestä. Yrityksen mukaan sen tietokanta on kuitenkin jo niin laaja, että tiedot ensimmäisen vuoden jälkeen kirjatuista miinuksista ovat julkaisukelpoiset.

Kanadalaisyhtiön mukaan ensimmäisenä käyttövuotena eniten kapasiteettia katosi Mitshubishi Outlander PHEV:n ajoakusta. Pudotusta ensimmäisen vuoden aikana oli keskimäärin 4,1 prosenttia. Toiseksi eniten kykyä katosi Kia Niro PHEV:n akuista (3,5 %). Suomessa tutuista automalleista suuriin kapasiteetin menettäjiin kuuluivat myös Toyota Prius Primen, Volkswagen e-Golfin ja Kia Soul EV:n akut.

Ensimmäisen vuoden aikana parhaiten ovat kapasiteettiaan säilyttäneet vuosimallin Audi A3 Sportback e-tronin akut. Niistä on kadonnut keskimäärin vain 0,3 prosenttia alkuperäisestä.

Seuraavaksi parhaat akkutehon säilyttäjät ovat Tesla Model 3, Tesla Model X, Nissan Leaf ja BMW i3. Kaikki nämä mallit menettivät ensimmäisenä vuotena keskimäärin alle prosentin akun kapasiteetista.
Eikö Audilla ole kaikkein eniten "läskiä" tuossa akuston brutto vs. netto -kapasiteetissaan, sillähän ne E-Troniinkin taikoivat lisää rangea viilaamalla varmuusvarastoa pienemmäksi. Varmaan sieltä se kesto noille akuillekin löytyy.
 
Sivuhuomiona eikö tuo vety sopisi lentokoneisiin? Latausaseman kalleus tai hankaluus ei haittaa koska vain ammattilaiset käyttää ja eivätkö CO2-päästöt ole korkealla entistä pahempia? Hinta taitaa tosin vielä olla ainakin hidaste.

Sähkölentokoneilla voi nykyään lentää vain noin tunnin pyrähdyksiä jos oikein muistan mutta keski-Euroopassa sekin voisi riittää

Vety lentokoneen energialähteenä ei oikeastaan eroa millään merkittävällä tavalla siitä että energia olisi akussa. Se vetysäiliö ei ole sen kevyempi kuin akkukaan.

Vetysäiliön täyttää hieman nopeammin kuin akun pikalataa, mutta toisaalta sen akun voisi myös vaihtaa, vaikka tuskin missään tilanteessa lentokoneella välilasku olisi muutenkaan niin nopea että tuo latausaika olisi merkittävä ongelma.
 
Vety lentokoneen energialähteenä ei oikeastaan eroa millään merkittävällä tavalla siitä että energia olisi akussa. Se vetysäiliö ei ole sen kevyempi kuin akkukaan.

Vetysäiliön täyttää hieman nopeammin kuin akun pikalataa, mutta toisaalta sen akun voisi myös vaihtaa, vaikka tuskin missään tilanteessa lentokoneella välilasku olisi muutenkaan niin nopea että tuo latausaika olisi merkittävä ongelma.
Olin jotenkin käsityksessä että vetyä ei tarvittaisi noin paljoa. Kevyttähän se on mutta näköjään henkilöautoonkin laitetaan 3*50 litraa säiliöitä. Näin vain pätkän olikohan Boeingin konseptista mutta haasteensa on näköjään tossakin
 
Latausverkosto kehittyy hurjaa vauhtia. Tässä pelkästään tämän viikon sisällä on avattu:

- 225kW suurteho laturi kahdella CCS-johdolla Kempeleelle McDonald's Kempele
- 3xCCS + 1 ChaDeMo johdon laturi Sodankylään PlugShare - Find Electric Vehicle Charging Locations Near You
- 4x Tesla SuperCharger V3 (250kW) Huittisiin ABC Huittinen
- 2x 50kW peruspikalaturit Vantaan Vapaalan lidl:n pihaan Lidl Vantaa-Vapaala

Valtion tukea pikalaturin hankintaan pääsee hakemaan ylihuomenna, joten melko jännää ettei viitsitä odottaa kilpailutukseen. LIDL ja Tesla ei tosin edes täytä kilpailutuksen ehtoja. Mutta selkeästikkään pikalaturit ei ole niin isoja investointeja enää, että valtion tuki on niille välttämätöntä.
 
Vety lentokoneen energialähteenä ei oikeastaan eroa millään merkittävällä tavalla siitä että energia olisi akussa. Se vetysäiliö ei ole sen kevyempi kuin akkukaan.

Vetysäiliön täyttää hieman nopeammin kuin akun pikalataa, mutta toisaalta sen akun voisi myös vaihtaa, vaikka tuskin missään tilanteessa lentokoneella välilasku olisi muutenkaan niin nopea että tuo latausaika olisi merkittävä ongelma.
Onhan siinä paljon luotettavuus- ja turvallisuusaspekteja jotka ovat vedyn puolella:
- vety ei voi syttyä itsestään ollessaan säiliössä, viallinen akkukenno voi sytyttää koko akuston.
- vety on nopea tuulettaa pois säiliöstä hätälaskussa. Akkuja et voi tyhjentää.
- maahansyöksyssä tyhjä vetysäiliö on turvallinen. Tyhjässäkin akussa on edelleen paljon energiaa.

Jne...
 
Onhan siinä paljon luotettavuus- ja turvallisuusaspekteja jotka ovat vedyn puolella:
- vety ei voi syttyä itsestään ollessaan säiliössä, viallinen akkukenno voi sytyttää koko akuston.
- vety on nopea tuulettaa pois säiliöstä hätälaskussa. Akkuja et voi tyhjentää.
- maahansyöksyssä tyhjä vetysäiliö on turvallinen. Tyhjässäkin akussa on edelleen paljon energiaa.

Jne...
Tuostahan oli vasta oliko haastateltu Airbusia vai mitä, niin lentotoiminnassa vety on huomattavasti parempi kuin akut kun puhutaan suurista lentokoneista. Paino on huomattavasti pienempi ja voidaan tehdä aerodynamiikan osalta optimiratkaisuja kun vetysäiliöitä ei tarvi säilyttää siivessä kuten siellä tällä hetkellä on polttoaine ja akkujen tapauksessa akut. Saavutetaan monta isoa plussaa vedyn käytöllä ja kun Airbus myös toteaa, että vedyn käyttö on myös taloudellisempaa lentoyhtiöille kuin lentopolttoaine tällä hetkellä.

Ensimmäiset protot on vielä vetykoneissa tehty nykyisten alustojen päälle, mutta jatkossa nähdään uusia malleja. Akkukäyttöisistä koneista puhetta oli sen verran, että niillekin löytyy paikka pienemmissä lentokoneissa. Tämän lisäksi transatlantisia lentoja tehdään edelleen nykyisellä tekniikalla, koska ei vetykoneilla ei päästä samoihin lentokantamiin kuin nykyisillä fossiilisilla polttoaineilla.

Autoissa on ihan omat ongelmansa, enkä mitenkään näe yhtäläisyyttä lentokoneiden ja autojen kanssa.
 
Siis polttoainehan säilytetään siivissä pitkälti siksi koska siellä on ylimääräistä hukkatilaa, johon polttoaine on helppo säilöä, mutta jos raskaan vetysäiliöt asennettaisiin siipiin niistä tulisi kyllä melkoisen raskaat - tai sitten vety pitäisi säilöä hyvin matalapaineisena, jolloin sen vaatima tilavuus tulee ongelmaksi, koska jo nestemäinen vety vaatii huomattavasti enemmän tilavuutta kuin lentopertroli.

Onhan siinä paljon luotettavuus- ja turvallisuusaspekteja jotka ovat vedyn puolella:
- vety ei voi syttyä itsestään ollessaan säiliössä, viallinen akkukenno voi sytyttää koko akuston.
- vety on nopea tuulettaa pois säiliöstä hätälaskussa. Akkuja et voi tyhjentää.
- maahansyöksyssä tyhjä vetysäiliö on turvallinen. Tyhjässäkin akussa on edelleen paljon energiaa.

Jne...
Eihän se ehjä akkukennokaan ongelmaa aiheuta vaan viallinen, eikä se viallinen vetysäiliö ole kovin turvallinen sekään, jos se repeää niin melkoinen räjähdyshän siitä seuraa, jos se vaan tyytyy vuotamaan, niin tulipaloriski on todella suuri.

Voiko lentokoneen vetysäiliön tyhjentää turvallisesti? riittävän hitaalla nopeudella sen tietysti saa turvallisesti tyhjäksi, mutta äkkiä sanoisin että pakkolaskuun pakotetun lentokoneen vedyntyhjennys ei sekään ole ihan riskitöntä, vaan turvallisin ratkaisu olisi kuten autoissakin, tehdä säiliöstä yksinkertaisesti riittävän tukeva, joka tietysti luo sen massaongelman.
 
Vety lentokoneen energialähteenä ei oikeastaan eroa millään merkittävällä tavalla siitä että energia olisi akussa. Se vetysäiliö ei ole sen kevyempi kuin akkukaan.

Vetysäiliön täyttää hieman nopeammin kuin akun pikalataa, mutta toisaalta sen akun voisi myös vaihtaa, vaikka tuskin missään tilanteessa lentokoneella välilasku olisi muutenkaan niin nopea että tuo latausaika olisi merkittävä ongelma.
Vetysäiliö painavampi kuin akusto? Wat?
 
Eihän se ehjä akkukennokaan ongelmaa aiheuta vaan viallinen, eikä se viallinen vetysäiliö ole kovin turvallinen sekään, jos se repeää niin melkoinen räjähdyshän siitä seuraa, jos se vaan tyytyy vuotamaan, niin tulipaloriski on todella suuri.
Erilaisia metallisäiliöitä on rakennettu pikkuisen kauemmin kuin akustoja ja ne ovat paljon yksinkertaisempia rakennelmia. Metallurgia ja turvamarginaalit tunnetaan niin hyvin, että säiliön MTBF saadaan sopivammaksi laajaan käyttöön.
 
Tuli käytyä katsomassa Huittisten uusia laitteita, asfaltointi vielä tekemättä. Latausteho pomppasi heti aluksi hieman yli 180kW:n, lataustaso oli joku vajaa 40%. Käytiin WC:ssä, takaisin tullessa oli akun varaustaso noussut vajaa 20%, oisko ollut 17% tarkka lukema. Jos kahville jää niin tulee kiire:coffee:. Vanhemmat 2kpl on samat laitteet kuin ennenkin. Sellainen mielenkiintoinen seikka että tuolla tolpan sisällä pärähti tuuletin heti käymään. En muista että noissa vanhoissa olisi sellaista lainkaan.
Huittinen1.JPG

Liitinkin on uusittu, mielestäni ihan hyvännäköinen, kaapelikin tuntui hieman helpommalta käsitellä kuin noissa vanhoissa.
V3Liitin.JPG
 
Tuli käytyä katsomassa Huittisten uusia laitteita, asfaltointi vielä tekemättä. Latausteho pomppasi heti aluksi hieman yli 180kW:n, lataustaso oli joku vajaa 40%. Käytiin WC:ssä, takaisin tullessa oli akun varaustaso noussut vajaa 20%, oisko ollut 17% tarkka lukema. Jos kahville jää niin tulee kiire:coffee:. Vanhemmat 2kpl on samat laitteet kuin ennenkin. Sellainen mielenkiintoinen seikka että tuolla tolpan sisällä pärähti tuuletin heti käymään. En muista että noissa vanhoissa olisi sellaista lainkaan.
Huittinen1.JPG

Liitinkin on uusittu, mielestäni ihan hyvännäköinen, kaapelikin tuntui hieman helpommalta käsitellä kuin noissa vanhoissa.
V3Liitin.JPG
Tuossa ilmeisesti on jäähdytys tuotu/parannettu että ei ala throtlaan.

Onko sulla minkä ikäisenä M3 ja paljon ajettu?
 
Nopeasti näköjään nousi nuo Huittisten Teslapömpelit käyttöön, kun viime viikon maanantaina oli vielä paketissa lavalla ja traktori kaivamassa.
 
Sellainen mielenkiintoinen seikka että tuolla tolpan sisällä pärähti tuuletin heti käymään. En muista että noissa vanhoissa olisi sellaista lainkaan.
Nuo tolpat on tyhjää täynnä. Latauselektroniikka sijaitsee tuossa isommassa kaapissa. Noissa tehokkaammissa latureissa käytetään nestejäähdytettyjä kaapeleita ja ilmeisesti tuon nestejäähdyttimen tuuletin siellä pöhisee.
 
Siinä on aika paljon vähemmän kaivelua kuin polttoainesäiliöissä suojarakenteineen.
Monta kertaa auton polttoainesäiliötä kädessä pitäneenä kiinnostaisi tietää mikä tuosta tekee vaikeasti kaiveltavan? Ohutta peltiä oleva pönttö kyseessä monesti. Jos korkki on tukossa niin menee ruttuun ilmanpaineesta niin kuin omassa ekassa autossa kerran kävi. Onneksi Fiat 127 kulki 200km tankillisella, vaikka tankkiin mahtuikin vain 10 litraa tuon jälkeen. :)

muoks: väärinymmärrys :)
 
Viimeksi muokattu:
Monta kertaa auton polttoainesäiliötä kädessä pitäneenä kiinnostaisi tietää mikä tuosta tekee vaikeasti kaiveltavan? Ohutta peltiä oleva pönttö kyseessä monesti. Jos korkki on tukossa niin menee ruttuun ilmanpaineesta niin kuin omassa ekassa autossa kerran kävi. Onneksi Fiat 127 kulki 200km tankillisella, vaikka tankkiin mahtuikin vain 10 litraa tuon jälkeen. :)
Ymmärtääkseni hän puhuu bensa-aseman maasäiliöstä. Ne taitaa olla vähän tukevampia kun fiatin.
 
Tuli käytyä katsomassa Huittisten uusia laitteita, asfaltointi vielä tekemättä. Latausteho pomppasi heti aluksi hieman yli 180kW:n, lataustaso oli joku vajaa 40%. Käytiin WC:ssä, takaisin tullessa oli akun varaustaso noussut vajaa 20%, oisko ollut 17% tarkka lukema. Jos kahville jää niin tulee kiire:coffee:. Vanhemmat 2kpl on samat laitteet kuin ennenkin. Sellainen mielenkiintoinen seikka että tuolla tolpan sisällä pärähti tuuletin heti käymään. En muista että noissa vanhoissa olisi sellaista lainkaan.
Liitinkin on uusittu, mielestäni ihan hyvännäköinen, kaapelikin tuntui hieman helpommalta käsitellä kuin noissa vanhoissa.
Nuo tolpat on tyhjää täynnä. Latauselektroniikka sijaitsee tuossa isommassa kaapissa. Noissa tehokkaammissa latureissa käytetään nestejäähdytettyjä kaapeleita ja ilmeisesti tuon nestejäähdyttimen tuuletin siellä pöhisee.

Hauskana yksityiskohtana noissa kuvissa niin kuten alempi käyttäjä sanoikin, itse laturitolpat on suhteellisen tyhjät ja tuossa valkoisessa pömpelissä näyttäisi olevan muuntaja + muu elektroniikka. Sitten niiden takana näkyy tuo iso musta laatikko niin siinä on ihan miehekkään kokoinen peltimuuntamo nakattu. Todennäköisesti pelkkien Tesla latauspisteiden käyttöön. :tup:
Sähkötekniikan puolelta aika hyvä esimerkki siitä, mitä vaatii tuonlainen latauspiste keskittymä. Ei ihan helpolla keskustoihin saa kaikkea mahtumaan.
 
Hauskana yksityiskohtana noissa kuvissa niin kuten alempi käyttäjä sanoikin, itse laturitolpat on suhteellisen tyhjät ja tuossa valkoisessa pömpelissä näyttäisi olevan muuntaja + muu elektroniikka. Sitten niiden takana näkyy tuo iso musta laatikko niin siinä on ihan miehekkään kokoinen peltimuuntamo nakattu. Todennäköisesti pelkkien Tesla latauspisteiden käyttöön. :tup:
Sähkötekniikan puolelta aika hyvä esimerkki siitä, mitä vaatii tuonlainen latauspiste keskittymä. Ei ihan helpolla keskustoihin saa kaikkea mahtumaan.

Joo tehoelektroniikka on tosiaan noissa isoissa valkoisissa keskuskaapeissa. Keskustoihin ei nyt ihan tuon tehoisia laitteita tarvitsekaan laittaa. Jos nuo V3 pitäisi pystyä antamaan 250kW per tolppa vaikka kaikki on käytössä, se tarkoittaisi että paukkuja löytyy vähintään 1MW verran. Kaupungin keskustassa ei mielestäni tarvita pikalatureita, sillä ajo nopeudet ovat sen verran alempia että 300km rangella olevalla autolla pääsee 500km+ kaupungissa. Epäilen että harva ajelee päivän aikana noin paljon pelkästään kaupungin sisällä. Miellän siis tärkeämmäksi sen että lataus olisi olla saatavilla siellä missä auto on yön yli. Joitain pikalatureita voi tietenkin olla, mutta kotilataamiseen verrattuna näen sen toissijaisena.

Tähän riittää oikeastaaan jo 11kW AC laite, mutta mennään ensin vaikka 22kW laitteilla, jolloin tuo 1MW kapasiteetti riittäisi 45 latauspaikalle. 11kW laitteilla siis 90 paikkaa. Ja kun AC latauksesta puhutaan niin tarvitaan vain noita harmaita muuntamoita. Muuta tehoelektroniikkaa ei tarvitse, itse latauslaitteen lisäksi joka on mallista riippuen hyvinkin kompakti. Jos otetaan käyttöön kuormanhallinta, niin todennäköisesti voidaan vielä helposti tuplata tuo 90 paikkaa, sillä kaikki autot eivät edes ota 11kW:n tehoa, ja useimmat autot eivät ole täysin tyhjiä kun tullaan takaisin, eikä sen lataamiseen mene koko yötä vaan muutama tunti korkeintaan. Normi 8-16 työssäkäyvälle riittää siis hyvinkin maltillinen latausteho, jos useimpina päivinä auto seisoo sen 12h+

Eli vaikka työtä kyllä tarvitaan, homma ei ole täysin synkkä :D
 
Nuo tolpat on tyhjää täynnä. Latauselektroniikka sijaitsee tuossa isommassa kaapissa. Noissa tehokkaammissa latureissa käytetään nestejäähdytettyjä kaapeleita ja ilmeisesti tuon nestejäähdyttimen tuuletin siellä pöhisee.

Kaapeli ei ole jäähdytetty, vain itse pistoolia jäähdytellään nesteellä (liitin kuumenee muutoin). Toki neste kulkee kaapelissa mutta itse kaapelin jäähdytys ei ole se asia.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
257 863
Viestejä
4 480 426
Jäsenet
74 021
Uusin jäsen
Lumikki

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom