Juoksu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Anonyymi
  • Aloitettu Aloitettu
Olen jo 8kk käyny lenkillä ja alkaa homma pikku hiljaa luonnistumaan. Kunto selkeästi parantunut. Huomannut, että joku hyvä podcast kuulokkeisiin, niin se juoksu menee kuin siivillä.

Onko jotain hyviä vinkkejä näin vielä aloittelijalle. Hyvät kengät+vaatteet hommasin jo alkuun ja niillä mennään vieläkin. Jos tässä nyt lunta tulee jossain kohtaa, pitää miettiä tuohon sitten kenkiä erikseen.
 
Olen jo 8kk käyny lenkillä ja alkaa homma pikku hiljaa luonnistumaan. Kunto selkeästi parantunut. Huomannut, että joku hyvä podcast kuulokkeisiin, niin se juoksu menee kuin siivillä.

Onko jotain hyviä vinkkejä näin vielä aloittelijalle. Hyvät kengät+vaatteet hommasin jo alkuun ja niillä mennään vieläkin. Jos tässä nyt lunta tulee jossain kohtaa, pitää miettiä tuohon sitten kenkiä erikseen.
Jos 8kk jo juossut niin ethän sinä enää mikään aloittelija ole. Tuossa ajassa kunto on varmasti noussut reippaasti, nouseehan se jo ensimmäisten viikkojen aikanakin toki myöhemmin hidastuen. Jos haluat kehittää juoksuvauhtiasi ja hapenottokykyäsi niin ainakin Garmin neuvoo juoksemaan intervalleja, älä siis sorru juoksemaan jokaista lenkkiä sillä mukavalta tuntuvalla "perusvauhdilla". Eli vaihtele vauhtitreeniä ja peruskuntolenkkiä niin, että suurin osa harjoittelusta (70-80%) pysyy pk -alueella. Vauhtiharjoitus voisi olla esim. 30-60sek pituisia kovavauhtisia sprinttejä 5-10kpl ja välissä aina muutaman minuutin sykkeen palautukset. Riippuu tietysti ihan tavoitteistasi haluatko kehitttää vauhtia vai tähtäätkö johonkin maratonille tms.
 
Jos 8kk jo juossut niin ethän sinä enää mikään aloittelija ole. Tuossa ajassa kunto on varmasti noussut reippaasti, nouseehan se jo ensimmäisten viikkojen aikanakin toki myöhemmin hidastuen. Jos haluat kehittää juoksuvauhtiasi ja hapenottokykyäsi niin ainakin Garmin neuvoo juoksemaan intervalleja, älä siis sorru juoksemaan jokaista lenkkiä sillä mukavalta tuntuvalla "perusvauhdilla". Eli vaihtele vauhtitreeniä ja peruskuntolenkkiä niin, että suurin osa harjoittelusta (70-80%) pysyy pk -alueella. Vauhtiharjoitus voisi olla esim. 30-60sek pituisia kovavauhtisia sprinttejä 5-10kpl ja välissä aina muutaman minuutin sykkeen palautukset. Riippuu tietysti ihan tavoitteistasi haluatko kehitttää vauhtia vai tähtäätkö johonkin maratonille tms.

Joo onhan se parantunut ja kilojakin lähtenyt kiitettävästi, lähtötaso oli kyllä heikko. Lähinnä tavoite on että ylläpidän ja parannan nykyistä kuntoa sekä pidän kilot kurissa. Olen nyt vähän lisännyt lenkkiin mm. kuntoportaita. Mietin jos koittais uusia kenkiä esim. jotain Hokan kenkiä...
 
Nyt huomannut omituisen jutun kun tuli pakkaset. En saa oikein sykettä nousemaan. (Sama kello joka mittaa on siis ollut käytössä lämpimilläkin keleillä). Äsken lenkillä kiristin vielä tahtiakin että saisi sykkeitä ylös, mutta yli 120 en juuri päässyt. Tuolla vauhdilla lämpimämmässä menee jo jossain 170 kieppeillä.

Onko muilla samaa? Onko tämä ns normaalia, vai voihan tämä tietysti olla kellostakin johtuvaa jos mittaakin väärin kun on kylmä? Mutta omat fiilikset kyllä tukee tuota matalaa sykettä kanssa.
 
Nyt huomannut omituisen jutun kun tuli pakkaset. En saa oikein sykettä nousemaan. (Sama kello joka mittaa on siis ollut käytössä lämpimilläkin keleillä). Äsken lenkillä kiristin vielä tahtiakin että saisi sykkeitä ylös, mutta yli 120 en juuri päässyt. Tuolla vauhdilla lämpimämmässä menee jo jossain 170 kieppeillä.

Onko muilla samaa? Onko tämä ns normaalia, vai voihan tämä tietysti olla kellostakin johtuvaa jos mittaakin väärin kun on kylmä? Mutta omat fiilikset kyllä tukee tuota matalaa sykettä kanssa.
Kai sinä nyt pystyt erottamaan 120 ja 170 toisistaan ilman kelloakin. 170 alkaa olla sellainen "nojaa polviin eikä pysty puhumaan" -syke. Ja se voi olla että kun verenkierto heikkenee raajoissa pakkasessa, niin tuo rannemittaus pettää.
 
Tuli noi @akuko90 ehdottamat kuulokkeet tänään. Iskin lataukseen töiden jälkeen ja nyt istun tässä parhaillaan koneella ja tätä kommenttia kirjoitettaessa kuuntelen noiden kautta testin vuoksi radiota. Testasin myös yhdistää puhelimeen bluetoothin kautta ja myös se onnistui ilman ongelmia. Ovat todella kevyet päässä ja istuvat hyvin. Sisätiloissa juoksemista simuloitaessa tuntuvat pysyvän erittäin hyvin paikallaan. Äänenlaatua kommentoin simppelisti " aivan hyvä". Jokainen tajuaa, että nämä eivät kilpaile minkään 100-200€ nappien kanssa. Äänenlaatu on hyvässä tasapainossa 25€ hintalappu huomioiden. Tosiaan pikaisen testin perusteella hommaisin nämä juuri tuollaiseen fm-radio lenkkeilyyn mutta en jos aikoo kuunnella bluetoothin yli ja toivoo että äänenlaatu on kristallin kirkas ja virheetön.

Piru vieköön. Nyt täytyy kyllä sanoa, että suuret kiitokset vielä akuko90. Olen enemmän kuin tyytyväinen näihin ja näitä kehtaa suositella kyllä muillekin :sheadphones:

Löytyykö vielä ohjevihkosta? Millä näppäinyhdistelmällä hoitui radion skannaus ja bluetooth yhdistys? Eilen onnistuin skannaamaan kanavat tuurilla, mutta en tiedolla.
 
Jos sykevyö käytössä, niin:
- Koska viimeksi vaihdettu vyö tai lähettimen paristo?
- Onko vyön kontaktipinnat kosteat? Kokeile voidella ne suolavedellä johtavuuden parantamiseksi tai vielä parempi elektrodigeeliä.

Kyllä pakkasella on normaalia, että syke on 10 yksikköä korkeampi, energiaa kuluu enemmän ja riippuen alustasta, juoksu on raskaampaa, verrattuna kesäkeleihin. Varsinkin jos nastakengillä tarpoo auraamatonta tietä, niin voi olla syke +20 vs kesävarusteet.
 
Löytyykö vielä ohjevihkosta? Millä näppäinyhdistelmällä hoitui radion skannaus ja bluetooth yhdistys? Eilen onnistuin skannaamaan kanavat tuurilla, mutta en tiedolla.

Hei. Ystävältäni löytyi tällaiset.
 

Liitteet

  • 1. Bluetooth pairing.jpg
    1. Bluetooth pairing.jpg
    96,7 KB · Luettu: 27
  • 2. Fm radio mode.jpg
    2. Fm radio mode.jpg
    146,5 KB · Luettu: 27
  • 3. Tf card play mode.jpg
    3. Tf card play mode.jpg
    124,9 KB · Luettu: 23
  • Multifunctional, charging.jpg
    Multifunctional, charging.jpg
    127,6 KB · Luettu: 22
Kuinka usein vilasette sykettä juoksun aikana? Niinkuin kerran minuutissa, kerran parissa minuutissa vai ei tarkkaa aikaa?
 
Niin kuulet tuon kellon omasta kaiuttimesta vai kuulokkeista?
Kellon omasta kaiuttimesta.

Saisi tuon kuulokkeisiinkin, mutta silloin pitäisi kuunnella kellon kautta musiikkiakin, mutta en ole jaksanut kelloon ladata musiikkia. Siinä kun ei siis ole nettiyhteyttä/mahdollisuuttakaan. Huawei GT2 kyseessä.

Jos kuuntelen napeilla niin olen pitänyt puhelinta taskussa, mutta en ole nyt viimeaikoina kuunnellut mitään ja tällöin myöskään ei kuulusi kelloa kovin hyvin/jos ollenkaan. Täytyisi kyllä jaksaa laittaa kelloon sopiva määrä biisejä niin voisi siitä kuunnella.
 
Kellon omasta kaiuttimesta.

Saisi tuon kuulokkeisiinkin, mutta silloin pitäisi kuunnella kellon kautta musiikkiakin, mutta en ole jaksanut kelloon ladata musiikkia. Siinä kun ei siis ole nettiyhteyttä/mahdollisuuttakaan. Huawei GT2 kyseessä.

Jos kuuntelen napeilla niin olen pitänyt puhelinta taskussa, mutta en ole nyt viimeaikoina kuunnellut mitään ja tällöin myöskään ei kuulusi kelloa kovin hyvin/jos ollenkaan. Täytyisi kyllä jaksaa laittaa kelloon sopiva määrä biisejä niin voisi siitä kuunnella.
Millä tavalla käytännössä tuo musiikin siirtäminen tapahtuu sinun kellon tapauksessa? Eli toimiiko esimerkiksi Spotify Premium ja joudutko liittämään kellon langallisesti?
 
Millä tavalla käytännössä tuo musiikin siirtäminen tapahtuu sinun kellon tapauksessa? Eli toimiiko esimerkiksi Spotify Premium ja joudutko liittämään kellon langallisesti?
Ei nyt enää liity tähän juoksu aiheeseen mitenkään, mutta huawei gt2 kelloon voi siirtää mp3 kappaleita huawei health ohjelmalla.(yhteystapa lienee bt) Ei toimi spotify.
 
Lauantaina iski kantapohjaan kevyttä kipuilua ja sunnuntai/maanantai akselilla "paheni entisestään". Epäilen sen olevan Plantaarifaskiitti eli kantapohjassa olevan kalvon tulehdus. Ompa kyllä ikävä vaiva (vaikka pientä näin aikuisten oikeesti), mutta puntin ohella päivittäin käynyt kävelemässä tai juoksemassa niin ne nyt jäänyt pois.

Nyt vaan annettava levätä, lämpötyynyä pidettävä ja venytettävä/hierottava jos se siitä.. Pyöräily teki hyvää kun ei suoranaisesti rasita kantapohjaa vaan venyttää niin tuntuu auttavan. Aamuisin pahin kun ns. kylmiltä lähtee kotona käppäilemään.
 
Lauantaina iski kantapohjaan kevyttä kipuilua ja sunnuntai/maanantai akselilla "paheni entisestään". Epäilen sen olevan Plantaarifaskiitti eli kantapohjassa olevan kalvon tulehdus. Ompa kyllä ikävä vaiva (vaikka pientä näin aikuisten oikeesti), mutta puntin ohella päivittäin käynyt kävelemässä tai juoksemassa niin ne nyt jäänyt pois.

Nyt vaan annettava levätä, lämpötyynyä pidettävä ja venytettävä/hierottava jos se siitä.. Pyöräily teki hyvää kun ei suoranaisesti rasita kantapohjaa vaan venyttää niin tuntuu auttavan. Aamuisin pahin kun ns. kylmiltä lähtee kotona käppäilemään.
Suosittelen pohkeiden rullaamista. Ei siitä ainakaan haittaa ole. Mulla on pitänyt vaivat tiessään. Tosin vaihdoin kyllä tossumerkkiäkin silloin, kun vaivat olivat pahimmillaan. Kaikki vaikuttaa joskus kaikkeen.
 
Sykkeet oli vähän normaalia korkeammat, 5.45 kilsavauhdilla about samat kun 5.30 vauhdilla suvikeleillä.
Varmaan noin, jos puhtailla ja pitävillä teillä pääsee juoksemaan. Lumi ja liukkaus heikentää juoksutaloudellisuutta paljon enemmän. Ja liukkaus/kokkareinen tie saa vielä aikaan kaikenlaisia vaivoja jalkoihin.

^Sopimattomat tai kuluneet kengät aiheuttaa myös vaivoja. Kannattaa olla useampi kenkäpari yhtäaikaa, niin voi vertailla. Kuluneisiin kenkiin tottuu ajan myötä, niin vaihdon tarvetta ei itse huomaa. Myös tukipohjalliset voi auttaa.
 
Suosittelen pohkeiden rullaamista. Ei siitä ainakaan haittaa ole. Mulla on pitänyt vaivat tiessään. Tosin vaihdoin kyllä tossumerkkiäkin silloin, kun vaivat olivat pahimmillaan. Kaikki vaikuttaa joskus kaikkeen.

Joo tänään onkin hieroja sekä kotona just rullaillut ja hierontapyssyllä rummutellut. Onhan se ihme jos mitään vaivoja ei koskaan tulisi.. Kuitenki joka päivä treenailee joko kevyemmin tai raskaammin.
 
Nyt huomannut omituisen jutun kun tuli pakkaset. En saa oikein sykettä nousemaan. (Sama kello joka mittaa on siis ollut käytössä lämpimilläkin keleillä). Äsken lenkillä kiristin vielä tahtiakin että saisi sykkeitä ylös, mutta yli 120 en juuri päässyt. Tuolla vauhdilla lämpimämmässä menee jo jossain 170 kieppeillä.

Onko muilla samaa? Onko tämä ns normaalia, vai voihan tämä tietysti olla kellostakin johtuvaa jos mittaakin väärin kun on kylmä? Mutta omat fiilikset kyllä tukee tuota matalaa sykettä kanssa.

Mulla on parin juoksutalven kokemuksen perusteella kylmä ilma hieman laskenut sykkeitä. Noin iso heitto kyllä kuulostaa mittarin virheeltä
 
Lauantaina iski kantapohjaan kevyttä kipuilua ja sunnuntai/maanantai akselilla "paheni entisestään". Epäilen sen olevan Plantaarifaskiitti eli kantapohjassa olevan kalvon tulehdus. Ompa kyllä ikävä vaiva (vaikka pientä näin aikuisten oikeesti), mutta puntin ohella päivittäin käynyt kävelemässä tai juoksemassa niin ne nyt jäänyt pois.

Nyt vaan annettava levätä, lämpötyynyä pidettävä ja venytettävä/hierottava jos se siitä.. Pyöräily teki hyvää kun ei suoranaisesti rasita kantapohjaa vaan venyttää niin tuntuu auttavan. Aamuisin pahin kun ns. kylmiltä lähtee kotona käppäilemään.

Mulla oli viime keväänä kanssa öisin tuota kantakipuilua. Särky oli sitä luokkaa, että ihan heräsin. Todella ikävä homma. Mulla meni pois venyttelyllä, pohkeiden rullailulla ja jalkapohjien alla pallon pyörittelyllä. Kannattaa katsoa myös Youtubesta liikkeitä noihin. Jotain päkiänousua ja hidasta palautusta tein kanssa.
 
Kannattaa kokeilla liottaa jalkoja niin kuumassa vedessä, kuin jalat kestää. Mieluusti jälkeen suorituksen, koska jalat voi vähän turvota. Tuo on aina auttanut ja sitten voi venytellä tai rullata päälle mutta ei koskaan kylmille jaloille.
 
Kannattaa kokeilla liottaa jalkoja niin kuumassa vedessä, kuin jalat kestää. Mieluusti jälkeen suorituksen, koska jalat voi vähän turvota. Tuo on aina auttanut ja sitten voi venytellä tai rullata päälle mutta ei koskaan kylmille jaloille.
Mihin tämä perustuu? Kysyn siis ihan mielenkiinnosta. Minä laittaisin mieluummin koivet jääveteen treenin jälkeen palautumista avittamaan. Venyttelystä olen samaa mieltä, tosin en venyttele juuri lämpimiä koipiakaan, peruskuntoilijalle kohtuu turhaa hommaa. Asiasta kiistellään varmaan maailman tappiin asti ja laiskana venyttelijänä olen mieluummin ähräämättä, kun fiilis lihaksissa on täsmälleen sama, venytteli tai ei. Mutta jos se jotain auttaa, en tietenkään kieltämässäkään ole. Sen sijaan rullaaminen on mua auttanut, enkä ole havainnut mitään eroa lämpimänä tai kylmänä rullaamisen välillä.
 
^ Omaan kokemukseen. Kylmä heikentää verenkiertoa ja kangistaa lihaksia. Lämpimänä tulee vähemmän vahinkoa, varsinkin jos tekee äärivenytyksiä. Sanoisin, että peruskuntoilijalle on vielä tärkeämpi huoltaa paikkoja lämpimänä, jos se on epäsäännöllistä ja omat rajat epäselviä. Ihan lopuksi voi mennä jääveteen, jos siitä tykkää.

Jos ei tarvitse jäseniltä sen suurempaa liikkuvuutta, niin lihashuoltokin on turhaa tai sen voi tehdä kieli poskella sinnepäin.
 
Viimeksi muokattu:
No on sitä pitkän patikkapäivän jälkeen menty lillumaan kuumaan onseniin ja mukavaltahan sekin tuntuu. Patikointi nyt ei vaan silleen käy kropalle.
 
Olen juossut puolikkaita "kyläkisoissa" nelosen km vauhdilla ja mukana peesissä on tullut 60v sarjan juoksijoitakin. Saattaa olla, että 70v sarjassa päästään vielä vitosen vauhtiin. Siitä esimerkkiä.

Vaikka omat talvilenkit ovat olosuhteiden pakosta (auraamattomat tiet) kevyitä 6+ min/km, niin jostain ne nelosen vauhdit on löytynyt kisoihin.
 
Viimeksi muokattu:
Tampereella on erinomainen mahdollisuus päästä ilmaiseksi mukaan juoksututkimukseen ja valmennukseen

Mikä?

Terve juoksija -tutkimus

Kerätään tietoa siitä, mitkä tekijät altistavat aloittelevaa juoksijaa vammoille ja kivuille sekä miten aloittelevat juoksijat voivat välttää vammoja.
Osa kansainvälistä hanketta, jossa Tampereen UKK-instituutin lisäksi ovat mukana Jyväskylän yliopisto, Oslon urheilulääketieteen tutkimuslaitos ja Cagaryn yliopisto.
Tutkimuksen toiseen osaan haetaan parhaillaan mukaan osallistujia. Mukaan mahtuu reilut 200 tietyt kriteerit täyttävää juoksun harrastajaa:
  • Ikä: 18–55 vuotta.
  • Juoksu on pääliikuntamuoto
  • On harrastanut juoksua säännöllisesti viikoittain enintään kahden vuoden ajan ja haluaa osallistua UKK-instituutin juoksuharjoitteluryhmään, jossa järjestetään juoksuharjoituksia säännöllisesti ja ohjatusti 24 viikon ajan.
  • Ei ole juoksuharjoittelua estäviä perussairauksia.
  • Lisätietoja saa ja tutkimukseen voi ilmoittautua lähettämällä sähköpostin osoitteeseen juoksututkimus@ukkinstituutti tai soittamalla numeroon 050 349 8726.


UKK-instituuttihan on liikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskus.

 
Vähän kuulostaa värikynä tuloksilta. 4 minsan km vauhdilla voitetaan helposti 55v. Finlandia maratonin puolikas. Vitosen vauhti riittää itselle ihan hyvin.

Kyllä se on totta. Viimeksi Kankaanpäässä kävi noin. Yleisestä-50v sarjaan voittajat menevät sinne 3.30. SM-tason juoksijat erikseen. Ehkä Finlandia on tosi raskas rata, en ole seurannut. Lisäksi asiaa sekoittaa, että monet juoksevat koko maratonin ja puolikkaan aikaa pitää erikseen vertailla tuloksissa.

Muok. On tuolla Finlandiassakin M55 voittajat juosseet 1.23 aikoja puolikkaalla.
 
Viimeksi muokattu:
No siis luen kyläkisoiksi kuntotapahtumat, jotka eivät ole rajoitettu vain lisenssijuoksijoille (ja aika harvoin eliittejä näkyykään niissä).
Esim. Vaasa maraton, on sielläkin menty kuuskymppisissä liki samaa vauhtia, jos nyt ei joka vuosi. Reittinä se on aika raskas, ainakin silloin kun se kulki E12 valtatien vierestä.

Ajatus oli se, että vanhanakin voi juosta kovaa. Sori jos sait mielikuvan, että kaikki paapat/mummot juoksee tota vauhtia. Joka sarjassa on laidasta laitaan osallistujia. Sen verran ole itse kiertänyt tapahtumia, että iän perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä nopeudesta.

Tuosta testijuoksusta kommentti, että jos 5.20 oli helppo vauhti talviolosuhteissa, niin kisavauhti voi hyvin olla 4.30 luokkaa, jos haluaa aikaa juosta.
 
Viimeksi muokattu:
Löytyykö kokemuksia ja suositteluja kuntotesteistä, joissa selvitetään tarkat sykerajat? Rupesi mahdottomasti kiinnostamaan, mutta noilla on aika kovia hintaeroja. Pihlajalinnalla ja Helsingin Urheilulääkäriasemalla hinnat on 300 euron tietämillä, kun esimerkiksi R5 ja Runner's High tarjoaa testiä alle 200 eurolla.
 
Niin ja tasotestejä pitäisi tehdä vähintään kahdesti vuodessa, että niistä voi nähdä muutosta.

Koska tasotestin kaava on kaikilla sama, niin lisäpalvelut määrittävät hinnan. Lääkäriasemilla on lähtötutkimukset, EKG, kehonkoostumus jne. niin kyllä ne nostavat hintaa. Ensimmäistä kertaa testattavalle varmasti paikallaan, ettei ole mitään esteitä mutta muuten ylimääräistä rahanmenoa.

150-200 € pelkästä testistä on vielä kohtuullinen. Siitäkin ~50 € menee laktaattiliuskoihin ja kaikkineen aikaa kuluu minimissään tunti.

Ilmeisesti yllä olevat hinnat koskevat suoraa testiä. Epäsuoraa testiä voi saada alle satasella ja itse tykkään siitä enemmän, kun sen voi suorittaa radalla. Hengityskaasujen analysointi harrastajalle ei välttämättä ole tärkeä.
Jos oikein innostuu mittamaan, niin oma laktaattimittari tulee kannattavaksi muutaman tasotestin jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Suora testi esim. jossain urheiluopistolla. Maksimisyke, hapenotto ja laktaatit kun valitsee, niin noista saa sitten A4 käppyröitä harjoittelun tueksi.

Vasta kävin, mutta laktaatit jätin ottamatta, kun pidentää testiä ja mahdollisesti laskee vähän maksimisykettä.

Ja suora tosiaan siksi, että saa todelliset raja-arvot. Esimerkiksi oma maksimisyke ja laskennallinen maksimisyke eroaa parikymmentä lyöntiä toisistaan, sillä on jo merkitystä harjoittelurajoissakin.
 
Viimeksi muokattu:
Vasta kävin, mutta laktaatit jätin ottamatta, kun pidentää testiä ja mahdollisesti laskee vähän maksimisykettä.

Voi kysyä, että mitä hyötyä on testistä, jos ei mittaa laktaatteja? Sillä juuri pystyy näkemään kynnykset, millä vauhdilla happoja kertyy.

Laktaattimittaus ei pidennä testiaikaa tai vaikuta sykkeeseen, ellei nyt ole kauhea neulakammo. Testaaja ottaa näytteen sormesta ja se on parin sekunnin homma testin välissä.

Myös epäsuorassa testissä käytetään sykemittaria ja se voi olla maksimaalinen (juostaan uupumukseen asti), eli todelliset sykkeet tulee esille. Molemmat testit voi tehdä submaksimaalisena, joka keskeytetään n. 85% lasketusta/arvioidusta maksimisykkeestä.
Ja vaikka testissä juoksee uupumukseen asti, niin maksimisyke voi jäädä saavuttamatta.
 
Viimeksi muokattu:
Voi kysyä, että mitä hyötyä on testistä, jos ei mittaa laktaatteja? Sillä juuri pystyy näkemään kynnykset, millä vauhdilla happoja kertyy.

Laktaattimittaus ei pidennä testiaikaa tai vaikuta sykkeeseen, ellei nyt ole kauhea neulakammo. Testaaja ottaa näytteen sormesta ja se on parin sekunnin homma testin välissä.

Myös epäsuorassa testissä käytetään sykemittaria ja se voi olla maksimaalinen (juostaan uupumukseen asti), eli todelliset sykkeet tulee esille. Molemmat testit voi tehdä submaksimaalisena, joka keskeytetään n. 85% lasketusta/arvioidusta maksimisykkeestä.
Ja vaikka testissä juoksee uupumukseen asti, niin maksimisyke voi jäädä saavuttamatta.

Siksi mainitsinkin nuo kolme, että saa tarkemmat tulokset. Mun piti saada maksimisyke, niin en nähnyt laktaatteja tarpeelliseksi, vo2 maxin halusin kuitenkin mielenkiinnon vuoksi. Hengityskaasujen ja sykkeen mittauksella saa myös laskennalliset laktaattirajat.

Laktaattimittauksen aikana testissä juostaan 2min jatkuvien intervallien sijaan 3min intervalleja, jossa juoksu taukoaa mittauksen ajaksi. Ainakin mulle testin pitäjä sano, että se ero voi vaikuttaa saatavaan maksimisyykkeeseen.

Epäsuoralla testillä ei saa tarkkoja arvoja laktaateista, hengityskaasuista ja sykerajoista.
 
Epäsuoralla testillä ei saa tarkkoja arvoja laktaateista, hengityskaasuista ja sykerajoista.

Mihin tuo väite perustuu? Samalla tavoin ne laktaatit ja sykkeet mitataan testien aikana, erona vain hengityskaasujen puute.

Noista voi yhtä lailla saada laskennallisen hapenottokyvyn. Edelleen olen sillä kannalla, että harrastajalle nuo riittävät. Esim. hengityssairaus tai ammattiurheilija hyötyy kaasujen mittaamisesta.
 
Viimeksi muokattu:
En jaksa tyhjästä vängätä. Jos siinä on hengityskaasujen puute, niin ei siinä saa silloin niitä hengityskaasuja mitattua, niistä tuloksista kuitenki on hyötyä jos haluaa treeniohjelmat optimoida.

Tyhmäki ymmärtää, että laktaattitestillä saa laktaatit, maksimisykevedolla maksimisykkeet ja hengityskaasuilla hengityskaasut ja kaikesta on hyötyä. Testin voi tehä vajaanaki jos huvittaa tai ei koe tarpeelliseksi noita kaikkia tehä.
 
Olisin vain odottanut vähän enemmän perusteluja kun kirjoitit yksiselitteisesti, että epäsuora testi on epätarkka. Tuosta sai käsityksen, että testi on hyödytön.
Minulla on vain yhden saman testiaseman kokemus mutta testaajia on joka lähtöön, että sikäli kiinnostaa uudet näkökannat. Tarkoitus ei ollut vängätä tyhjästä, jos joku asema sanoo kaasujen mittauksen olevan ainoa luotettava tapa.

Juoksu on siitä jännä, että heikommalla kaasujen vaihdolla voi pärjätä hyvin, jos taloudellisuus on kunnossa. Siksi mitattu laktaatti kertoo mun mielestä enemmän kuin kaasut.
 
Viimeksi muokattu:
Kausi avattu, oli väkisin yrittämistä ja kellokin sen kertoi. Tuossa on 10 min liikaa, vaikka 3000m cooperin vauhti voi tuntua kovalta. Myös viileä tuulinen sää kangisti jalkoja.

 
Kausi avattu, oli väkisin yrittämistä ja kellokin sen kertoi. Tuossa on 10 min liikaa, vaikka 3000m cooperin vauhti voi tuntua kovalta. Myös viileä tuulinen sää kangisti jalkoja.


Tuohon aikaan pitää jo juostakin! Arvioitko ennen juoksua tuota juoksuvauhtia/loppuaikaa mitenkään perustuen vaikkapa treenivauhteihin tai lyhempien juoksujen aikoihin? Vai vedätkö vaan tuntumalla?

Itsellä jokunen puolikas ja yksi maraton takana ja puolikkaat on menty tasavauhtia. Maratonilla juoksin jälkimmäisen puolikkaan vähän kovempaa kuin ensimmäisen. Jäi kuitenkin tuntumaan että olisi voinut kovempaakin juosta mutta pelkona oli että voimat loppuu ennen maalia.
 
Tuohon aikaan pitää jo juostakin! Arvioitko ennen juoksua tuota juoksuvauhtia/loppuaikaa mitenkään perustuen vaikkapa treenivauhteihin tai lyhempien juoksujen aikoihin? Vai vedätkö vaan tuntumalla?

Kyllä minulla tuntuma on ennen kisaa vauhdista. Mutta hyvin usein ei tiedä miten kisa menee. Tuleeko yksinjuoksu, saako kiriapuja, myös sää vaikuttaa paljon. Ja keski-iässä voi löytää kehosta uusia heikkouksia.

Osa treeneistä on kisavauhtia joilla yritän virittää vauhdin tunteen. Oikea juoksuvauhti pitää tulla selkäytimestä ja hyvin nopeaa huomaa jos juoksu ei kulje tahdissa kuin Sveitsiläinen kello.
Kevään ekat kisat ovat aina hankalia, kun pitkä talvi rajoittaa treenit kävelyihin ja hitaisiin lenkkeihin. Mutta eiköhän parin kuukauden päästä aliteta 1.20
 
Tein kesäkuussa vähän pidempiä yli 10km lenkkejä montakymmentä peräkkäisinä päivinä ilman kunnon lihashuoltoa ja nyt on vasen polvi ollut todella kipeä jos pitää varttia kauemmin ajaa autoa. Oikeastaan seistessä siis ei tunnu missään mutta kun jalka on hieman tietyssä kulmassa niin polven vasen sivu tulee todella kipeäksi. Syönyt nyt etorikoksibia 2 vkoa 120mg maksimiannostussa vuorokaudessa lääkärin määräyksestä mutta se ei paljoa vaikuta tuohon kipuun mitään. Röntgenissä ei jalassa näkynyt mitään kulumaa. Fyssarin mielestä nelipäinen reisilihas jumissa mutta en parin viikon venytteylillä ole saanut mitään apua kipuun. Mitähän sitä seuraavaksi..
 
Onkohan tehty liian kovaa & paljon? Venyttely ei aina auta, voi olla liian heikko lihas, että se lihashuolto pitäisi olla voimaharjoittelua. Nyt on paha sanoa kun on jo kipeä. Ehkä hierontaa tai LPG, jos jumi on todettu + akupunktio voi kokeilla.
Luulisi sen fysioterapeutin osaavan neuvoa tilanteessa. Se kipu pitäisi ensin saada pois, sitten venyttelyä jos tarvii.
 
Tein kesäkuussa vähän pidempiä yli 10km lenkkejä montakymmentä peräkkäisinä päivinä ilman kunnon lihashuoltoa ja nyt on vasen polvi ollut todella kipeä jos pitää varttia kauemmin ajaa autoa. Oikeastaan seistessä siis ei tunnu missään mutta kun jalka on hieman tietyssä kulmassa niin polven vasen sivu tulee todella kipeäksi. Syönyt nyt etorikoksibia 2 vkoa 120mg maksimiannostussa vuorokaudessa lääkärin määräyksestä mutta se ei paljoa vaikuta tuohon kipuun mitään. Röntgenissä ei jalassa näkynyt mitään kulumaa. Fyssarin mielestä nelipäinen reisilihas jumissa mutta en parin viikon venytteylillä ole saanut mitään apua kipuun. Mitähän sitä seuraavaksi..

Mulla ihan sama homma, aloitin liian lujaa ja polvi on juurikin tuosta vasemmasta sivusta ja lumpion alta kipeä. Kestää painoa ja liikettä, mutta sitten esim kenkien pois ottaminen sattuu kun jalkaan tulee tietty kulma :D nyt ollut 5vk ja aloitin nyt kipulääkkeet vasta, kun tuntui että ei itsestään parane :D
 
3 viikkoa enemmän ja vähemmän kipeänä. Normaalisti 3 lenkkiä viikossa n. 12-24 km vähän sen mukaan miten on aikaa. Nyt keskiviikkona kävin sitten ihan perus 12km lenkillä niin vieläkin reidet kipeät. Normaalisti ei tommonen päälle 20km tunnu yhtään missään kun on vuosia juossut sen 3 kertaa/viikko. Mutta yllättävän lyhyellä tauolla saa lihakset todella kipeäksi.
 
Yli 20 km on pitkä matka, jos sen juoksee vauhtikestävyysalueella tai yli, eli hengästyy selvästi.
Kannattaa tehdä pidemmät lenkit sillä vauhdilla, että pystyy puhumaan vaivatta. Se voi olla reipas kävelyvauhti tai sauvakävelyä. Samaten, jos taukoa liikunnasta on tullut pidemmän aikaa. Voi aloittaa vaikka hitaammin 6 km ja kasvattaa ajan kuluessa matkan pituutta normaaliin.
 
Yli 20 km on pitkä matka, jos sen juoksee vauhtikestävyysalueella tai yli, eli hengästyy selvästi.
Kannattaa tehdä pidemmät lenkit sillä vauhdilla, että pystyy puhumaan vaivatta. Se voi olla reipas kävelyvauhti tai sauvakävelyä. Samaten, jos taukoa liikunnasta on tullut pidemmän aikaa. Voi aloittaa vaikka hitaammin 6 km ja kasvattaa ajan kuluessa matkan pituutta normaaliin.
No joo, jatkoin vaan normaalisti. Pari lenkkiä tuntui jaloissa enemmän mutta nyt taas ihan normaalia eikä tunnu enää lihaksissa juurikaan. Hassua että noinkin pieni tauko johtaa tällaiseen lihaskipuun, kuitennin vuosia jo mennyt käytännössä maks viikon tauolla, mutta näin se sitten vaan on.

Avantoa nyt ei toki vielä ole, mutta merivesi jo melko viileää niin uinti auttoi todella kivasti lihaskipuihin. Mutta ei toki vielä yhtä hyvä vaikutus kun sitten kun vesi on 0 asteista.
 
Nännit meinaa räjähtää. Nyt syksyllä on ruvennut tuntumaan, että hiertyy hengiltä. Ehkä kun on enemmän vaatetta päällä?
Eilen kävin juoksemassa ja vielä tänäänkin sattuu. Jotain pakko tehdä, kun huomenna on taas juoksupäivä.
Laastarit, teipit vai mitä ihmettä suosittelette?
 
Nännit meinaa räjähtää. Nyt syksyllä on ruvennut tuntumaan, että hiertyy hengiltä. Ehkä kun on enemmän vaatetta päällä?
Eilen kävin juoksemassa ja vielä tänäänkin sattuu. Jotain pakko tehdä, kun huomenna on taas juoksupäivä.
Laastarit, teipit vai mitä ihmettä suosittelette?

Itellä harvoin hiertää nännit. Yleensä vain silloin kun paita pääsee kastumaan litimäräksi vaikkapa sateella. Olen todennut laastarin hyväksi keinoksi ehkäisemään noita hiertymiä. Jos hiertymä on päässyt jo tulemaan ja pitää päästä juoksemaan niin oon laittanut laastarit ja niihin laastarin tyynyihin Bepanthenia lisäksi
 
Laastari, urheiluteippi, tai jotain muuta mikä pysyy hikisellä iholla. Tapoja on monia vähentää kitkaa. Apteekistakin muistaakseni löytyy erityisiä tarroja tai uudelleenkäytettäviä silikonisuojia. Myös vaseliini tai talkki auttaa mutta sotkee enemmän.
Lisäksi kannattaa huomioida paidan materiaali, että se on pehmeää, sileätä ja hengittävää. Puuvilla pois.
 
Oletteko nähny jossain kotimaisessa kaupassa myynnissä laadukkaita pitkiä (180cm) kengännauhoja joissa on pikalukitus? Lock Laces on semmoinen mutta ei Suomesta löydy ollenkaan? :hmm:
 
Merrell Trail Glove 5:t ovat olleet tosi hyvät, mutta Merrellille tyypillisesti hajosivat aika pian.

Onko kellään kokemuksia vaihtaa vanhemmista Trail Gloveista 6:een tai 7:ään, koska ainakin kutosessa varoitetaan että lesti on kapeampi?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
284 160
Viestejä
4 880 021
Jäsenet
78 771
Uusin jäsen
Fixu "habanero" Bodari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom