io-techin lakimiehet hoi.

Onnistuuko avioehdon teko itse vai onko syytä kääntyä lakimiehen puoleen?

Ei tässä kummallakaan mitään omaisuuksia ole, mutta ihan periaatesyistä haluamme kuitenkin avioehdon. Kerrytämme säästöjä omilla tahoillamme, joten olisi loogista että molemmat saisi eron sattuessa pitää omansa. Tulevaisuudessa todennäköisesti myös jonkinlaista perintöä tulossa molemmille.

Ajattelimme sellaista mallia, jossa kuoleman sattuessa avio-oikeus säilyy. Onko tässä jotain asioita mitä pitäisi huomioida tai voiko tulla eteen tilanteita jossa avioehto aiheuttaaa haittaa? Lapsia ei vielä ole, mutta todennäkösesti tulevaisuudessa on.
 
Onnistuuko avioehdon teko itse vai onko syytä kääntyä lakimiehen puoleen?
Se on siitä kiinni luotatko netissä oleviin pohjiin. Jos luotat niin sama se on tehdä itse kun ne muut kohdat ovat yksinkertaisia. Todistajat eivät saa olla sukua ja heidän täytyy olla mukana alusta loppuun kun kirjoitellaan. Maistraattiin rekistöröinti sen jälkeen kun on kirjoitettu.

Jos et luota pohjiin netissä niin ei yksinkertainen aviehto voi paljoa maksaa koska sen pitäisi olla tunnissa naputeltu ja siitä vetäisin ajatuksen että hintaa olisi 200-300€. Avioehdossa on inan enemmän vaatimuksia kuin muissa sopimuksissa joten ei kannata vetää täysin intutiolla vaan lukaista ohjeet maistraatin sivuilta.
 
Ajattelimme sellaista mallia, jossa kuoleman sattuessa avio-oikeus säilyy. Onko tässä jotain asioita mitä pitäisi huomioida tai voiko tulla eteen tilanteita jossa avioehto aiheuttaaa haittaa? Lapsia ei vielä ole, mutta todennäkösesti tulevaisuudessa on.
Tämmöinenhän suorastaan ohjaa henkirikokseen tilanteen sopivasti eskaloituessa.
 
Tämmöinenhän suorastaan ohjaa henkirikokseen tilanteen sopivasti eskaloituessa.
Jos nyt lähdetään siitä ettei hengenvaaraa ole vaikka miten eskaloituisi. Tässä ajatuksena olisi estää tilanne, jossa kuoleman sattuessa lapset perii omaisuuden ja puoliso jää puille paljaille.
 
Onnistuuko avioehdon teko itse vai onko syytä kääntyä lakimiehen puoleen?

Ei tässä kummallakaan mitään omaisuuksia ole, mutta ihan periaatesyistä haluamme kuitenkin avioehdon. Kerrytämme säästöjä omilla tahoillamme, joten olisi loogista että molemmat saisi eron sattuessa pitää omansa. Tulevaisuudessa todennäköisesti myös jonkinlaista perintöä tulossa molemmille.

Ajattelimme sellaista mallia, jossa kuoleman sattuessa avio-oikeus säilyy. Onko tässä jotain asioita mitä pitäisi huomioida tai voiko tulla eteen tilanteita jossa avioehto aiheuttaaa haittaa? Lapsia ei vielä ole, mutta todennäkösesti tulevaisuudessa on.

On tuo toimintamalli nykyään jo muuttunut et ei tarvitse maksaa satoja euroja sopimuspohjan tulostamisesta paperille ja parista allekirjoituksesta.

 
Onnistuuko avioehdon teko itse vai onko syytä kääntyä lakimiehen puoleen?

Ei tässä kummallakaan mitään omaisuuksia ole, mutta ihan periaatesyistä haluamme kuitenkin avioehdon. Kerrytämme säästöjä omilla tahoillamme, joten olisi loogista että molemmat saisi eron sattuessa pitää omansa. Tulevaisuudessa todennäköisesti myös jonkinlaista perintöä tulossa molemmille.

Ajattelimme sellaista mallia, jossa kuoleman sattuessa avio-oikeus säilyy. Onko tässä jotain asioita mitä pitäisi huomioida tai voiko tulla eteen tilanteita jossa avioehto aiheuttaaa haittaa? Lapsia ei vielä ole, mutta todennäkösesti tulevaisuudessa on.
Tuo on niin rutiinihommaa lakimehelle ettei maksa juuri mitään (noin yleiseen lakimiehen laskuun verrattuna :cigar2: ), joten itse ainakin päädyin ottamaan netistä satunnaisen firman tuohon. Täytin heidän lomakkeeseen mitä halutaan ja puhelu/sähköposti jossa käytiin tuo läpi ja taisin jonkin muutoksen pyytää. Ehkä tyyliin 150€ 10 vuotta sitten :hmm:

Me rajasimme saadut perinnöt pois avioeron sattuessa...
 
Miksi juristit kirjoittavat sopimuksiin numerot kirjaimin ja sen perään numerot suluissa. Esim. "kauppahinta on viisisataayhdeksänkymmentäkahdeksamiljoonaa kahdeksansataayhdeksänkymmentäseitemäntuhatta viisisataakuusikymmentäkahdeksan eurua ja neljäkymmentä seitsemän senttiä (598.897.568,47 €)".
 
Miksi juristit kirjoittavat sopimuksiin numerot kirjaimin ja sen perään numerot suluissa. Esim. "kauppahinta on viisisataayhdeksänkymmentäkahdeksamiljoonaa kahdeksansataayhdeksänkymmentäseitemäntuhatta viisisataakuusikymmentäkahdeksan eurua ja neljäkymmentä seitsemän senttiä (598.897.568,47 €)".
Hankaloittaa sopimuksen väärentämistä, numeroihin voi olla helppo vedellä ylimääräisiä viivoja, jotka muuttavat summaa.
 
Hankaloittaa sopimuksen väärentämistä, numeroihin voi olla helppo vedellä ylimääräisiä viivoja, jotka muuttavat summaa.
Ihan samoin ennen oli pankkien lainapapereissa,vekselissä ja muissa sopimuksissa molemmilla tavoilla.
 
Sinänsä jos sopimus allekirjoitetaan sähköisesti, niin en näe mitään tarvetta laittaa tekstinä. Mutta voi toki olla vanhasta tottumuksesta.
 
Minkäslaista tuomiota ja seuraamuksia on luvasssa kun:

Henkilö A varastaa henkilö B:n asunnon avaimet. Katoo että B ei ole kotona, menee sinne avaimilla, löytää pankkikortin ja pin koodin (mikä on jossain kaapissa muiden paperien kanssa). Tekee saman vielä kaksi kertaa, eli käy automaatilla nostamassa maksimit.

Nyt joutunut tunnustamaan tekonsa. Pankki toimittanut uuden kortin jne. A luvannut palauttaa rahat ensi kuussa (mitenköhän pystyy?) Ai niin, uudet avaimet maksoi 60€.

Eli onko tässä nyt murto, kotirauhan häirintä? Maksuvälinepetos x 2. Joku varkaus siis avaimista päälle.?

Henkilö B siis tekee rikosilmoituksen asap tietenkin.
 
Rangaistusvaatimus- tai sakkokäsittelyllä menee maaliin.

Mitenhän pöllityt rahat saa takaisin? Kyseessä nee.. siis ulkomaalaistaustainen opiskelija. Vähän epäilen maksukykyä, toki jotain tuloja sillä on pakko olla kuitenkin että pärjää. Ulosoton kautta jos ei muuten maksa, vaikka on luvannut..?

En siis tunne tyyppiä millään tavalla tai edes tavannut ikinä. Nyt kuitenkin avautui uhrilleen että se oli hän, no poliisi kyselee loput. Tärkeintä toki saada rahat takaisin.
 
Takaisinsaanti voi olla vaikeaa varattomalta.

Henkilö A varastaa henkilö B:n asunnon avaimet. Katoo että B ei ole kotona, menee sinne avaimilla, löytää pankkikortin ja pin koodin (mikä on jossain kaapissa muiden paperien kanssa).
Koska säilytetty korttia ja tunnuslukua samassa paikassa (huolimattomasti), niin myöskään pankki ei korvaa mitään vaikka korttia käytetty luvattomasti. Ainut vaihtoehto on saada rahat takaisin rosvolta...
 
Koska säilytetty korttia ja tunnuslukua samassa paikassa (huolimattomasti), niin myöskään pankki ei korvaa mitään vaikka korttia käytetty luvattomasti. Ainut vaihtoehto on saada rahat takaisin rosvolta...

Toki näinkin, nyt vaan pin koodi, sekä mm. avainlukulista ei ollut ihan seinälle ripustettuna. Onhan mullakin parinkin pankin numerot omassa kämpässä siellä sun täällä. Ei edes kassakaapissa vaikka sellainenkin on. Eiköhän jokaisella ole samoja juttuja kotonaan enemmän tai vähemmän piilossa, toivoen ettei kukaan tule luvatta sisään. Ja tietysti ymmärretään että pankkia ei kiinnosta maksaa yhtään mitään jos voi vedota huolimattomuuuteen.

Tämä rosvo voi hyvinkin jättää maksamatta, paitsi sillä on omat intressinsä maksaa jos meinaa maassa pysyä tai töitä saada joskus. <-- tuota puolta en ole vielä tutkinut miten rikosmerkintä vaikuttaa ko. alaan.
 
Koska säilytetty korttia ja tunnuslukua samassa paikassa (huolimattomasti), niin myöskään pankki ei korvaa mitään vaikka korttia käytetty luvattomasti. Ainut vaihtoehto on saada rahat takaisin rosvolta...
Meinaatko että pitäisi hankkia erillinen asunto tai vuokrata tallelokero tunnuslukua varten. En nyt ihan pureksimatta nielisi tuota huolimattomuutta säilytyksessä.
 
Meinaatko että pitäisi hankkia erillinen asunto tai vuokrata tallelokero tunnuslukua varten. En nyt ihan pureksimatta nielisi tuota huolimattomuutta säilytyksessä.
Korkein oikeus tarjoaa tähän vastauksen:

KKO:2018:71

A oli säilyttänyt pankki- ja luottokorttiaan lompakossaan ja korttiin liittyvää tunnuslukua pankin kirjekuoressa asianajotoimistonsa työpöydän laatikossa. A oli poistunut toimistosta noin kymmenen minuutin ajaksi lukitsematta ulko-ovea ja jättäen lompakon työpöydälleen. Tuntemattomaksi jäänyt tekijä oli tuona aikana tullut sisään toimistoon ja anastanut lompakon ja tunnusluvun. Tekijä oli pian tämän jälkeen nostanut A:n kortilla rahaa läheisestä pankkiautomaatista. Pankki katsoi A:n menetelleen törkeän huolimattomasti maksukortin ja tunnusluvun säilyttämisessä ja vaati hänen velvoittamistaan korvaamaan oikeudettomasti nostetut varat täysimääräisesti.

Korkein oikeus katsoi, ettei A:n menettely osoittanut niin moitittavaa piittaamattomuutta turvallisuusmääräyksistä ja lisääntyneestä kortin väärinkäytön riskistä, että hänen huolimattomuuttaan olisi pidettävä törkeänä. A:n vastuu maksukortin oikeudettomasta käytöstä rajoittui käräjäoikeuden tuomitsemaan maksupalvelulain 62 §:n 2 momentin mukaiseen määrään. (Ään).
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
270 644
Viestejä
4 683 653
Jäsenet
76 633
Uusin jäsen
Volmari^^

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom