Suomalaisten kerrostalojen ilmastointi / ilmanvaihto järjestelmät

[pulatunnus]

Sama paikka kunta, en nyt tiedä oliko ihan sama ilman vaihto kones. Mutta ei nuo vakuuta. Olihan noissa ilta paskoissa vähän aikaa sitten juttu, jossa joku (vuokra?)asuja oli ihmetellyt noita pakkasen ilman vaihto kustannuxia. KuuleNma ihan normal oli tullut joka puolelta vastauxexi.

Viimetalvena oli etelässä niin kovia pakkasia että kiinteä kennoisissa lämmöntalteenotossa tuli sulatus jakosoja, se miten se vaikuttaa koneen sähkönkulutukseen riippuu asetuksista ja mallista. Jos kämpänlämitys on edullisemmalla enerkialla kuin suorasähkö, niin ei kannata tuloilmalla lämittää.

Jos toisessa kämpässä vastaavan IV koneen sähkönkulutus murto-osa niin vie ajatukse asetuserioihin, ja kosteuskuorma eroihin, mukaanlukien ilmamäärä erot.

 

[Juh44]

Siitä lämpöpumpusta kirjaimellisesti vain pistetään rasti ruutuun, että viilennystoiminto päälle ja säädetään lämpökäyrä kohdilleen myös sille puolelle - näin ainakin esimerkiksi meidän Panasonicin VILPissä. Loppuhan on sen lämpöpumpun ulkopuolista tekniikkaa, ja esimerkiksi termareiden pitäisi olla hieman hifimpää mallia ellei niitä vain väännä kesäksi täysille jolloin ovat aina auki. Itse näkisin yhtenä isona ongelmana senkin, että lattiat ovat tuolloin melko kylmät jaloille vaikka kastepiste ei ongelmaksi vielä muodostuisikaan.

Panasonicissa kai sitten toteutettu jotain erilailla kuin nibellä..

Niben maalämpöpumpuissa käytetään myös tuollaisia lisäpaketteja, tai sitten valitaan jonkun muun toimijan viilennysromut...
Yhtä kaikkea se ei ole vaan täpän vaihto asetuksiin..

Ja tosiaan on suuri todennäköisyys myös siihen että ne märkätilat jää viilennyskaudella lattialämmittämättä jos asiaa ei ole ennalta mietitty...

Ja sitä kämpän kosteutta olisi suotavaa mitata huonekohtaisesti koska lattiaviilennys ei poista kosteutta huoneilmasta ja siinä on suuret mahdollisuudet saada loppukesästä tropiikin ilmasto kotiinsa..

Ja en siis protestoi sitä lattiaviilennystä vastaan, itsellänikin on ja valitsisin sen uudestaankin, mutta se että sen saa kaikkialla käyttöön muuttamalla lämmityksen asetuksia on pötyä..

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://installer.nibe.eu/download/18.26177430180b11f0ff2526e/165449896378&ved=2ahUKEwjNkri279GTAxWgCRAIHTZgHO0QFnoECB0QAQ&usg=AOvVaw0m4Vmug7gEQTfiHSUMmt5B

 

[nortti.fi]

Tämä sopisi hyvin tuonne Ilmalämpöpumppu tai miten kämppä viileäksi? ketjuun, mutta laitetaan nyt tänne, kun on jäähdytyksestä keskustelua. On olemassa myös vesilauhdutteinen jäähdytin, joka sopii asuntoon johon ILP:n ulkoyksikköä ei voi asentaa. Esim. tuo Piccolo 12 on ääneltään aika hiljainen ja käyttökustannukset vielä siedettävät, noin pingviinin luokkaa.

Vesilauhdutteiset jäähdyttimet

Asunnossa ei parveketta, ei hätää vesilauhdutteisen jäähdytyslaitteen saa asennettua asuntoon koska siinä ei ole ulkoyksikköä.

www.innoair.fi

​

 

[Pakana]

Kiinnostaa nimittäin se että miten niissä hallitaan kastepiste, märkätilojen samanaikainen lattialämmitys, jäähdytyksen kiertoveden shunttaus ja termostaattien toimintalogiikkojen kääntö...

(Minulla on uponorin lattiaviilennys ja en tiedä mitä nappia sieltä nibestä olisi pitänyt painaa jotta sieltä tulee muutama venttiili, anturi ja lämmönvaihdin seinälle.)

Eihän noissa ole mitään sen kummempaa hallintaa, jonka takia niitä ei kyketä päälle, mutta toiminnallisuus on olemassa.

Kaikissa vilpeissähän on jäähdytysominaisuus jo ihan teknisen välttämättömyyden takia, toki varmasti on valmistajia jotka estävät softalla sen viilennyksen käytön, jotta sen saman koneen voi myydä viilennysominaisuudella muutaman tonnin kalliimmalla, ja esim serkun oilon mlp:ssa on ainakin asetuksissa tuo viilennys (talossa on jäähdytys suoraan maapiirikonvektoreilla, joten ei käytössä).

Eihän se tietysti mitään valtavaa modaamista tarvitse että sen läähyn voisi ottaa käyttöön. Äkkiä en keksi muuta kuin kääntää huonetermarit tappiin, kph piiri kiinni ja jakotukin ja sille tulevien putkien kondensoitumisen hallinta.

Ja sitä kämpän kosteutta olisi suotavaa mitata huonekohtaisesti koska lattiaviilennys ei poista kosteutta huoneilmasta ja siinä on suuret mahdollisuudet saada loppukesästä tropiikin ilmasto kotiinsa..

Ja en siis protestoi sitä lattiaviilennystä vastaan, itsellänikin on ja valitsisin sen uudestaankin, mutta se että sen saa kaikkialla käyttöön muuttamalla lämmityksen asetuksia on pötyä..

Ei kai kukaan ole väittänyt että se kaikissa noin onnistuisi.

Jos mä asuisin talossa jossa on vilp, jonka pelkällä asetuksella saisi jäähdyttämään, niin kyllä mä sen varmasti käyttöön ottaisin, sitten vaikka tavallisella halvalla ilmankuivaimella kosteuden poisto ja släbäreillä suihkuun.

 

[Juh44]

Eihän noissa ole mitään sen kummempaa hallintaa, jonka takia niitä ei kyketä päälle, mutta toiminnallisuus on olemassa.

Kaikissa vilpeissähän on jäähdytysominaisuus jo ihan teknisen välttämättömyyden takia, toki varmasti on valmistajia jotka estävät softalla sen viilennyksen käytön, jotta sen saman koneen voi myydä viilennysominaisuudella muutaman tonnin kalliimmalla, mutta esim serkun oilon mlp:ssa on ainakin asetuksissa tuo viilennys (talossa on jäähdytys suoraan maapiirikonvektoreilla, joten ei käytössä).

Eihän se tietysti mitään valtavaa modaamista tarvitse että sen läähyn voisi ottaa käyttöön. Äkkiä en keksi muuta kuin kääntää huonetermarit tappiin, kph piiri kiinni ja jakotukin ja sille tulevien putkien kondensoitumisen hallinta.

Juu vilpeissä se toiminnallisuus on sulatuksen takia.. Maalämmöissä ei.. ja jos siellä oilonin asetuksissakin joku täppä on niin se on todennäköisesti siksi että saadaan koneesta ohjaukset maaviileän käyttämiseksi joka taas vaatii lämmönvaihdinta yms...

Jakotukit ei kondensoi koska siellä lattiassa kierrätetään luokkaa 18c vettä, jos sinne jotain muuta laitetaan on asiat vialla...
Se kondensio ongelma koskee enemmän koko huoneistoa kun loppukesän kuuma ja kostea ulkoilma jäähdytetään niin sisäilman kosteus% nousee liiaksi, tätä voi taklata konvektoreilla, kuivaimillla ja ilmanvaihtokoneen patterilla, mutta pelkällä lattiaviilennyksellä on viilennystä vähennettävä/lopetettava ja se ei taas onnistu ilman aktiivista mittausta/säätöä, ihmisen tekemänä tai automaatiolla..

Huonetermarit tappiin -> osa huoneista menee pirun kylmäksi ja lämpötilat on epätasaisia.

Sitten kun se lattiaviilennys järjestelmä on toteutettu järkevästi niin se on todella hyvä, eli=

-ilmanvaihtokoneella patteri/ kenno joka kondensoi suurimman osan kosteudesta ja poistaa suurimman osan ulkoa tulevasta lämpökuormasta.
-lattilämmitystä vaativat tilat omassa piirissään ja lämmitettyinä.
-shuntattu viilennyskierto -> järkevä kiertoveden lämpötila.
-Termostaatit jotka toimivat myös viilennyskäytössä ja mittaavat huoneilman kosteus% ja tarvittaessa jäähdytystä katkaisten.

Minun mielipiteeni siis on edelleen se että tuo ylläoleva ei ole saavutettavissa jollain lämpöpumpun raksiruutuun asialla...

 

[Pakana]

Juu vilpeissä se toiminnallisuus on sulatuksen takia.. Maalämmöissä ei.. ja jos siellä oilonin asetuksissakin joku täppä on niin se on todennäköisesti siksi että saadaan koneesta ohjaukset maaviileän käyttämiseksi joka taas vaatii lämmönvaihdinta yms...

Jakotukit ei kondensoi koska siellä lattiassa kierrätetään luokkaa 18c vettä, jos sinne jotain muuta laitetaan on asiat vialla...
Se kondensio ongelma koskee enemmän koko huoneistoa kun loppukesän kuuma ja kostea ulkoilma jäähdytetään niin sisäilman kosteus% nousee liiaksi, tätä voi taklata konvektoreilla, kuivaimillla ja ilmanvaihtokoneen patterilla, mutta pelkällä lattiaviilennyksellä on viilennystä vähennettävä/lopetettava ja se ei taas onnistu ilman aktiivista mittausta/säätöä, ihmisen tekemänä tai automaatiolla..

Huonetermarit tappiin -> osa huoneista menee pirun kylmäksi ja lämpötilat on epätasaisia.

Sitten kun se lattiaviilennys järjestelmä on toteutettu järkevästi niin se on todella hyvä, eli=

-ilmanvaihtokoneella patteri/ kenno joka kondensoi suurimman osan kosteudesta ja poistaa suurimman osan ulkoa tulevasta lämpökuormasta.
-lattilämmitystä vaativat tilat omassa piirissään ja lämmitettyinä.
-shuntattu viilennyskierto -> järkevä kiertoveden lämpötila.
-Termostaatit jotka toimivat myös viilennyskäytössä ja mittaavat huoneilman kosteus% ja tarvittaessa jäähdytystä katkaisten.

Minun mielipiteeni siis on edelleen se että tuo ylläoleva ei ole saavutettavissa jollain lämpöpumpun raksiruutuun asialla...

Kävin vähän ninjaeditoimassa tuota edellistä viestiä..

Eihän se systeemi tietysti hyvä ole jos sen vaan päälle laittaa, mutta toiminnallisuus on monessa koneessa valmiina, ja ainakin henkilökohtaisesti mä näkisin hieman ylimääräistä vaivaa systeemin käsikäytöllä ennemmin kuin hikoilisin yöt.

Tuon ylimääräisen kosteuden tosiaan saa pois halvalla kosteuden poistajalla, jos asunto käy epämiellyttäväksi.

Ainakin mitä mä olen noita maaviileällä toteutettuja IV esijäähdyttimiä nähnyt, on IV suunnittelia laittanut kaikki tuloputket eristetyksi solukumilla, olen ainakin kuvitellut että nimenomaan kondenssiriskin takia, eli jos IV putket ei ole eristetty, kovin helposti tuota tulokanavan kuivaavaa jäähdytintä ei voi laittaa. Tosin jollain 18˚C vedellä ei taida tuloilma kuivua lainkaan, ellei nyt ihan tropiikissa ole.

Tuo jonkun huoneen liika jäähdytys kuulostaa siltä että kierto on väärin säädetty. Oikein säädetty systeemihän saa lämmittäessä jokaisen huoneen saman lämpöiseksi jos termarit on tapissa, jäähdytyskäytössä on tietysti joissain huoneissa suurempi lämpökuorma auringon takia, mutta tuohan saa sen huoneen lämpimämmäksi, ei kylmäksi.

Mutta eihän tuo nyt kokonaisessa kerrostalossa mitenkään valtava kustannus olisi.

 

[zepi]

Onko tämä keskestelu nyt relevanttia kerrostaloasumisen näkökulmasta?
-
Jos mekaaninen LTO huoneistokohtaisesti on hyvä, niin miksei samalla vaivalla ILP joka ottaa poistoilmasta lämmöt talvella talteen ja kesällä vastaavasti jäähdyttää tuloilmaa, poistaa kosteutta ja pumppaa kuumat ulos?

Tuossa toki sitten on varmaan enemmän huollettavaa kuin mekaanisessa ilmanvaihtokoneessa.

Ja tämä toimisi aivan mainiosti lattialämmityksen kanssa jolloin märkätilojen pintojen kuivaus voi olla käytössä kesälläkin?

 

[Juh44]

Kävin vähän ninjaeditoimassa tuota edellistä viestiä..

Eihän se systeemi tietysti hyvä ole jos sen vaan päälle laittaa, mutta toiminnallisuus on monessa koneessa valmiina, ja ainakin henkilökohtaisesti mä näkisin hieman ylimääräistä vaivaa systeemin käsikäytöllä ennemmin kuin hikoilisin yöt.

Tuon ylimääräisen kosteuden tosiaan saa pois halvalla kosteuden poistajalla, jos asunto käy epämiellyttäväksi.

Ainakin mitä mä olen noita maaviileällä toteutettuja IV esijäähdyttimiä nähnyt, on IV suunnittelia laittanut kaikki tuloputket eristetyksi solukumilla, olen ainakin kuvitellut että nimenomaan kondenssiriskin takia, eli jos IV putket ei ole eristetty, kovin helposti tuota tulokanavan kuivaavaa jäähdytintä ei voi laittaa. Tosin jollain 18˚C vedellä ei taida tuloilma kuivua lainkaan, ellei nyt ihan tropiikissa ole.

Tuo jonkun huoneen liika jäähdytys kuulostaa siltä että kierto on väärin säädetty. Oikein säädetty systeemihän saa lämmittäessä jokaisen huoneen saman lämpöiseksi jos termarit on tapissa, jäähdytyskäytössä on tietysti joissain huoneissa suurempi lämpökuorma auringon takia, mutta tuohan saa sen huoneen lämpimämmäksi, ei kylmäksi.

Mutta eihän tuo nyt kokonaisessa kerrostalossa mitenkään valtava kustannus olisi.

-Siellä patterissa kiertää ≈4c neste, ja tuloilma vedetään kylmemmäksi kuin 18c, siksi kanavissa kondenssieristys...
-Lattiassa kiertää se esim. 18c, käytännössä lämpimämpikin riittänee...

-se että aurinko lämmittää huoneita vaikuttaa huoneiden viilennystarpeeseen aivan eri tavalla/mittakaavassa kuin talvella lämmityskaudella-> lämpötilaerot ja muutokset on kertaluokkaa isompia...

Ymmärtäisit näitä asioita jos sinulla olisi käytännön kokemusta järjestelmistä ja niiden toiminnasta, nyt on vain optimismiä ja toiveita...

 

[pulatunnus]

Onko tämä keskestelu nyt relevanttia kerrostaloasumisen näkökulmasta?
-
Jos mekaaninen LTO huoneistokohtaisesti on hyvä, niin miksei samalla vaivalla ILP joka ottaa poistoilmasta lämmöt talvella talteen ja kesällä vastaavasti jäähdyttää tuloilmaa, poistaa kosteutta ja pumppaa kuumat ulos?

Tuossa toki sitten on varmaan enemmän huollettavaa kuin mekaanisessa ilmanvaihtokoneessa.

Ja tämä toimisi aivan mainiosti lattialämmityksen kanssa jolloin märkätilojen pintojen kuivaus voi olla käytössä kesälläkin?

Antaa ideoiden rönsyillä . kerrostalon jäähdtyssaneeraus vesikiertoinen lattia viilee. Kosteista tiloista kosteuden poisto laittiakaivonkautta ehkä energia tehokasta , ehkä kallista.

No vakavasti, ei ihan selkeyttä pohditaanko omistus vai vuokrayhtiötä, kaikka asunnot kuitenkin tarkoitus viilentää, jos ainakin kymmeniä asuntoja, niin ehkä ulkoyksiköitä vähän vähemmän, ja huollon , metelin ja julkisuvin kannalta ulkoyksikkö tolkulliseen paikkaan.

Yhtiön kannattaa ihan tosissaan miettiä että onko asukkailla maksuhalukkuutta (alle 22 astetta aina), jos vastikkeet on miinusmerkkisiä niin johokin se raha halutaan käyttään, jossain hiipuvassa ysäri lähiössä seuraavan rempan miljoonat kun muuttaa asuntokohtaiseksi, niin mieli voi olla nuukempi.

Isovaikutus on sen säteilykuorman vähentäminen, jos tuloilmaa vo viilentää, niin tuloilma olisi tontilla, jos räppänät kiinni niin pääsee jo pitkälle.

Onko kerrostaloyhtiöissä normaali "patteri" kierrolla jäähdytetty ? pienillä lämpötilaeroilla kuitenkin pelataan, menevä ei voi olla kovin viileää, mutuilen siis lähinnä viileän tuloilman tukena. siis huone ilma riittävän kuivaa ettei parketit kärsi.

 

[Pakana]

-Siellä patterissa kiertää ≈4c neste, ja tuloilma vedetään kylmemmäksi kuin 18c, siksi kanavissa kondenssieristys...
-Lattiassa kiertää se esim. 18c, käytännössä lämpimämpikin riittänee...

No sinä tuon 18°C lämpötilan kerroit, meinasin vaan ettei 18°C vedellä jäähdytetystä patterista ole mitään iloa iv koneessa.

-se että aurinko lämmittää huoneita vaikuttaa huoneiden viilennystarpeeseen aivan eri tavalla/mittakaavassa kuin talvella lämmityskaudella-> lämpötilaerot ja muutokset on kertaluokkaa isompia...

Joo, jos olisit lukenut viestin johon vastasit, niin olisit huomannut että toin tuon asian esiin.

Viileä leviää myös suhteellisen tehokkaasti kun vaan jättää huoneiden ovet auki. Toki jos jonkun kasvihuoneen haluaa auringonpaisteessa pitää tasan 21°C, niin kyllähän se tietysti tarvitsee jäähdytystehoa paljon, eikä tuo onnistu muuten kuin aktiivisesti säätämällä.

Ymmärtäisit näitä asioita jos sinulla olisi käytännön kokemusta järjestelmistä ja niiden toiminnasta, nyt on vain optimismiä ja toiveita...

Eli tuo asunnon jäähdyttäminen ei kannata, jos se ei samantein ole automatisoitu täydellisesti toimimaan myös niin että naapurikorttelin taiteilijastudiossa olisi riittävä jäähdytys?

Jos koko systeemin tekisi niin miten se on paras, niin talossa olisi ilmanvaihdon kautta toimiva keskusviilennys, ja isoissa aurinkoisissa tiloissa lisäksi kanavoitu konvektori(tms) antamassa lisäjäähdytystä. Lisäksi tietysti automaattiset kaihtimet jotka sulkeutuvat kun tilat ovat tyhjillään. Lattiajäähdytys on kyllä yksi mahdollisuus toteuttaa jäähdytys, mutta ei se mikään optimaalinen toteutus sekään ole

Koko topikin pointtihan nyt kuitenkin on kerrostalon jäähdytys. Tuo lattiaviilennys olisi kyllä yksi potentiaalinen tapa hoitaa jäähy, mutta olisiko se kokonaisuudessaan taloudellisin ratkaisu, sekä myös ratkaisu joka ylläpitää taloyhtiösopua? Jos kerrostalon ainoan lämmityskiertopiirin muuttaa jäähdyttäväksi se on kyllä periaatteessa toimiva ratkaisu, mutta aiheuttaa kuitenkin melkoista vääntöä siitä pitäisikö järjestelmässä olla päällä lämmitys vai jäähdytys. Rinnakkaiset järjestelmät tietysti ratkaisevat tuon ongelman, mutta samalla se on ratkaisuna kalliimpi. Nykytilanne tietysti on se että minkäänlaista jäähdytystä ei rakenneta, ja mielellään kielletään sen asuntokohtaisen jäähdytyslaitteenkin käyttö, ainakin naapurilta.

 

[Purple]

10v kerrostalossa täynnä ja asunnossa lämpötila 24 c vaikka lämmitys pois päältä talvellakin. Ei sinällään minua haittaa, mutta oudol lämpöisiä on. 2 eri taloa kyseessä joten asuntokin on vaihtunut välissä.

 

[GGoljatti]

10v kerrostalossa täynnä ja asunnossa lämpötila 24 c vaikka lämmitys pois päältä talvellakin. Ei sinällään minua haittaa, mutta oudol lämpöisiä on. 2 eri taloa kyseessä joten asuntokin on vaihtunut välissä.

Hieman varmaan riippuu millä kohtaa taloa asuu. Esim. yksiö jossain keskikerroksessa, lämpimiä seiniä joka puolella paitsi se yksi ikkunaseinä. Verrattuna johonkin ylimmän kerroksen isoon kulmahuoneistoon. Lämpimiä seiniä lähinnä lattia ja sisäseinät rappukäytävään.

 

[eskoasko45]

10v kerrostalossa täynnä ja asunnossa lämpötila 24 c vaikka lämmitys pois päältä talvellakin. Ei sinällään minua haittaa, mutta oudol lämpöisiä on. 2 eri taloa kyseessä joten asuntokin on vaihtunut välissä.

Monellako talon sivulla sinun asunnossa on ulkoseinä?
Onko talossa vesikiertoinen lämmitys?

 

[pulatunnus]

10v kerrostalossa täynnä ja asunnossa lämpötila 24 c vaikka lämmitys pois päältä talvellakin. Ei sinällään minua haittaa, mutta oudol lämpöisiä on. 2 eri taloa kyseessä joten asuntokin on vaihtunut välissä.

Jos viimetalvella pakkaset etelässäkin kolmenkympin nurkilla, niin taitaa joku lämittää aika lujasti. Ei energiatehokkaatkaan talot ihan ihmeisiin pysty. Kuuma tuloilmakin huonoselitys, varsinkni jos kahdessa eritalossa.

Veikkaan että oma lämmöntuott on rajua, siis forumin huomioiden siellä kuumottaa useampikin vesäjäähyt

Tai sitten se lämitys on päällä, ja säädetty vähän yläkanttiin. (luotetaan että huonelämpötilan mittaus suurinpiirtein oikein)

 

[Rollerix]

Silloin kun puhutaan kerrostaloista kaupungeissa, ei varmaan kannata jättää tätä kaukojäähdytystä huomiotta. Sehän on ainakin Helsingissä jo käytössä, ilmeisesti lähinnä toimistoissa.

Kaukojäähdytys – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Kaukojäähdytys

Kaukojäähdytys on huomaamaton ja hiljainen jäähdytysratkaisu, joka mahdollistaa miellyttävän lämpötilan Helsingin kantakaupungin kiinteistöille hiilineutraalisti ja huoltovapaasti.

www.helen.fi

 

[0nanias]

Silloin kun puhutaan kerrostaloista kaupungeissa, ei varmaan kannata jättää tätä kaukojäähdytystä huomiotta. Sehän on ainakin Helsingissä jo käytössä, ilmeisesti lähinnä toimistoissa.

Kaukojäähdytys – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Kaukojäähdytys

Kaukojäähdytys on huomaamaton ja hiljainen jäähdytysratkaisu, joka mahdollistaa miellyttävän lämpötilan Helsingin kantakaupungin kiinteistöille hiilineutraalisti ja huoltovapaasti.

www.helen.fi

Muutaman projektin kokemuksella jäähdytysteho jää näissä hellekaudella usein riittämättömäksi.

e. Näissä siis orkkis VJK korvattuna kaukojäähdytyksellä.

 

[Juh44]

No sinä tuon 18°C lämpötilan kerroit, meinasin vaan ettei 18°C vedellä jäähdytetystä patterista ole mitään iloa iv koneessa.

Minä kerroin lämpötilan joka kiertää lattiassa, sinä laitoit sen kiertämään siellä iv-koneen patterissa...

Viileä leviää myös suhteellisen tehokkaasti kun vaan jättää huoneiden ovet auki. Toki jos jonkun kasvihuoneen haluaa auringonpaisteessa pitää tasan 21°C, niin kyllähän se tietysti tarvitsee jäähdytystehoa paljon, eikä tuo onnistu muuten kuin aktiivisesti säätämällä.

Viileä ei leviä sen tehokkaammin kuin lämpökään, ainakaan niillä lämpötilaeroilla jotka ovat asumisviihtyvyydeltään sopivia, lämmön siirtyminen riippuu aika paljon myös siitä miten ilmanvaihto on toteutettu, oletuksenahan se on puhtaista likaisiin -> makuuhuoneista märkätiloihin...

Eli tuo asunnon jäähdyttäminen ei kannata, jos se ei samantein ole automatisoitu täydellisesti toimimaan myös niin että naapurikorttelin taiteilijastudiossa olisi riittävä jäähdytys?

Kannattaa, mutta siinä jäähdytyksessä pitää olla järki mukana, pingviinit, ilmalämpöpumput ja konvektorit poistaa kosteutta ja säätävät toimintaansa termostaatin mukaan..
Se purkkavirityksellä tehty patteri tai lattialämmitysviilennys ei tee mitään ylläolevista ja joten siinä on potentiaalia saada kotiinsa kivat kosteusvauriot ja mikrobikasvustot aikaan sen lisäksi että se huonelämpötila soutaa laidasta laitaan sen mukaan mikä on ulkolämpötila suhteessa auringonpaisteeseen...

Sillä että onko siinä kodissa 70 vai 10% seinistä ikkunapintaa ei ole mitään väliä, aivan samat ongelmat siinä on automaation ja rakennusterveyden kannalta, ainoastaan poistettavan energian määrä vaihtelee...

Jos koko systeemin tekisi niin miten se on paras, niin talossa olisi ilmanvaihdon kautta toimiva keskusviilennys, ja isoissa aurinkoisissa tiloissa lisäksi kanavoitu konvektori(tms) antamassa lisäjäähdytystä.

Ei... Vai meinaatko työntää -15c ilmaa sieltä kanavista? Vai nolla-asteista niin että kanavat kuulostaa junan pillille?

Normaalit ilmanvaihdon litramäärät eivät mahdollista jatkuvaan asumismukavuuteen riittävää jäähdytystä pelkkää ilmanvaihtoa käyttäen.

Lisäksi tietysti automaattiset kaihtimet jotka sulkeutuvat kun tilat ovat tyhjillään. Lattiajäähdytys on kyllä yksi mahdollisuus toteuttaa jäähdytys, mutta ei se mikään optimaalinen toteutus sekään ole

Sitten odotellaan kun ne kaihtimet veivaa ylös-alas, ja julkisivuvaikutuksistakaan ei kaikki tykkää.. Toki kustannuksiakin tulee nopeasti enemmän kuin sen ilpin, konvektorin tai lattiaviileän hinta jos huoneessa on enemmän kuin yksi 6*6 ikkuna ja halutaan jotain muuta kuin vihreä kevytpeite ikkunaan...

Lattiaviilennys on erinomainen vaihtoehto, muttei sovellu ainoaksi järjestelmäksi, esim. Itsellä painoi vaakakupissa seuraavat asiat:
- ei melua sisä, tai ulkoyksiköstä.
-ei "turhia" murikoita sisä- tai ulkoseinille.
-energiankulutus 0 vs ilp
-lataa maapiiriä
-Tasainen viilennys kaikkialla

Koko topikin pointtihan nyt kuitenkin on kerrostalon jäähdytys.

Itse toit esille maa/vilp -lämpöpumppujen jäähdytysominaisuudet jotka saa käyttöönsä laittamalla täpän asetuksiin...

Tuo lattiaviilennys olisi kyllä yksi potentiaalinen tapa hoitaa jäähy, mutta olisiko se kokonaisuudessaan taloudellisin ratkaisu, sekä myös ratkaisu joka ylläpitää taloyhtiösopua? Jos kerrostalon ainoan lämmityskiertopiirin muuttaa jäähdyttäväksi se on kyllä periaatteessa toimiva ratkaisu, mutta aiheuttaa kuitenkin melkoista vääntöä siitä pitäisikö järjestelmässä olla päällä lämmitys vai jäähdytys. Rinnakkaiset järjestelmät tietysti ratkaisevat tuon ongelman, mutta samalla se on ratkaisuna kalliimpi. Nykytilanne tietysti on se että minkäänlaista jäähdytystä ei rakenneta, ja mielellään kielletään sen asuntokohtaisen jäähdytyslaitteenkin käyttö, ainakin naapurilta.

Ei sitä kerrostalon "ainoaa" lämmityspiiriä voi oikeastaan koskaan ottaa jäähdytyskäyttöön, se alimman kerroksen pohjoispuolen nurkkahuone tarvitsee lämmitystä samalla kun yläkerrassa etelänurkkaa jäähdytetään...
Järkevin ratkaisu lienee putkiremontin yhteydessä vetää ne asuntokohtaiset konvektorit ja siihen saakka olosuhteita voisi edes hieman parantaa laittamalla ilmanvaihtoon jäähdytys ja pitää automaatiolla huoli siitä ettei kastepiste tule ongelmaksi vaikka kanavista puuttuu eristeet...

 

[Pakana]

Minä kerroin lämpötilan joka kiertää lattiassa, sinä laitoit sen kiertämään siellä iv-koneen patterissa...

Koska en ajatellut että ollaan samantein rakentamassa monipiiristä chilleriä.

Viileä ei leviä sen tehokkaammin kuin lämpökään, ainakaan niillä lämpötilaeroilla jotka ovat asumisviihtyvyydeltään sopivia, lämmön siirtyminen riippuu aika paljon myös siitä miten ilmanvaihto on toteutettu, oletuksenahan se on puhtaista likaisiin -> makuuhuoneista märkätiloihin...

Kyllä viileä leviää paremmin kuin lämmn, kuten jokainen jolla on seinäsyyläilppi on voinut todeta.

Ei... Vai meinaatko työntää -15c ilmaa sieltä kanavista? Vai nolla-asteista niin että kanavat kuulostaa junan pillille?

Normaalit ilmanvaihdon litramäärät eivät mahdollista jatkuvaan asumismukavuuteen riittävää jäähdytystä pelkkää ilmanvaihtoa käyttäen.

Ainakin suomen oloissa nuo IV kanavan kautta jäähdyttävät toimii ihan hyvin, ellei nyt sitten ole jotain kasvihuonearkkitehtuuria. Jopa ne pelkät maaviileäkennot tulokanavassa riittävät tyydyttävästi jos auringon vaikutus saadaan riittävän hyvin blokattua.

Sitten odotellaan kun ne kaihtimet veivaa ylös-alas, ja julkisivuvaikutuksistakaan ei kaikki tykkää.. Toki kustannuksiakin tulee nopeasti enemmän kuin sen ilpin, konvektorin tai lattiaviileän hinta jos huoneessa on enemmän kuin yksi 6*6 ikkuna ja halutaan jotain muuta kuin vihreä kevytpeite ikkunaan...

En nyt tiedä millaisia kaihtimia ajattelet, mutta mä meinasin ihan vaan ikkunalasien väliin tulevaa sälekaihdinta, jossa on vaan sähkömoottori.

Itse toit esille maa/vilp -lämpöpumppujen jäähdytysominaisuudet jotka saa käyttöönsä laittamalla täpän asetuksiin...

Joo, no toivottavasti tämä keskustelurönsy on jotenkin aiheen mukaiseen pohdiskeluun hyödynnettävissä.

Ei sitä kerrostalon "ainoaa" lämmityspiiriä voi oikeastaan koskaan ottaa jäähdytyskäyttöön, se alimman kerroksen pohjoispuolen nurkkahuone tarvitsee lämmitystä samalla kun yläkerrassa etelänurkkaa jäähdytetään...
Järkevin ratkaisu lienee putkiremontin yhteydessä vetää ne asuntokohtaiset konvektorit ja siihen saakka olosuhteita voisi edes hieman parantaa laittamalla ilmanvaihtoon jäähdytys ja pitää automaatiolla huoli siitä ettei kastepiste tule ongelmaksi vaikka kanavista puuttuu eristeet...

En usko että vanhaan kerrostaloon tuota keskusviilennystä on järkevää toteuttaa, muuten kuin sellaisessa tapauksessa jossa ne asuntokohtaiset jäähdyttimet ei mitenkään ole mahdollisia. Käytännössä tuokin edellyttänee sen tasoista sopua yhtiökokouksessa, että tuskin toteutuu edes arvokiinteistössä.

Uudisrakennuksiin tuollaista voisi haaveilla.

 

[sushukka]

Alleviivaisin tässä keskustelussa enemmän tuota jäähdytyksen kondenssiriskiä. Se kun on sillä jäähdytyksen sesonkikaudelle todella voimakasta ja saa hyvin nopeasti vaikka minkälaisia kosteusongelmia aikaiseksi. Omakotitalossa tehnyt joskus PILP --> LTO -vaihdon ja hitto mikä työ siinä oli. Käytännössä siis tuotiin vanhan koneellisen "poistoilma+kylmät tuloilmaräppänät" tilalle koneellinen tulo sen koneellisen poiston lisäksi. Sen solukumieristyksen kanssa (mutkat, liitokset) sai olla todella tarkkana, ettei minnekään jäisi edes pientä rakoa näkyville joka alkaisi keräämään sitä kondessiovettä, joka sitten valuisi niitä putkia pitkin ties minne. Sitten niiden ei eristettyjen putkien kanssa pitää taas pitää huoli, etteivät ole ikinä liian kylmiä sisäilmaan nähden tai...taas se kondenssi. Se solukumieristys ainakin silloin ei ollut kovinkaan edullista. Aika tarkkaan sai laskea menekkiä.
Kun ilmanvaihdon kanssa oli tuon verran tarkkaa, niin en itse kuvittelisi edes ryhtyväni mihinkään lattiajäähdytyssäätöön, joka kunnolla kustuna saisi aikaan koko lattian kostumisen ties kuinka monen muun riskikohdan lisäksi. Turvallisin tapa jäähdyttää oma kämppä on se ILP. Kondensiovesi johdetaan ulkopuolelle hyvin nopeasti, joten eristettävää on vähän. Jos mahdollista, niin kannatta vilkaista kuinka paljon tuollainen ILP tuottaa kosteutta lämpimänä kesäpäivänä. Antaa vähän ymmärrystä siitä kosteuden määrästä, se on helposti kymmeniä litroja.

Mutta takaisin kerrostalopuolelle. Aikanaan asensin tuollaisen pingviinijäähdyttimen vuokrakerrostaloasuntoon. Koska tuon tyyppinen jäähdytin puhaltaa sen kosteuden poistoilman mukana ulos ilman omaa korvausilmakanavaa, se asuntoon muodostuva alipaine on melkoisen voimakas. Asunnon ovea avatessa sai käyttää voimaa ja liesituulettimen reikä piti tukkia ettei muiden asukkaiden paistohöyryt tulleet omaan kämppään. Kerrostalo oli silloin 2000-alussa juuri rakennettu ja siisti kaikin puolin, mutta silti siinä oli kuitenkin vain koneellinen poistoilma ja korvausilmaräppänät ikkunoiden yläpuolella. Liekö vieläkin aika yleinen ratkaisu? Kämppä ei ollut läpiastikämppä, joten tuota korvausilmaa ei voinut ottaa ns. varjon puoleltakaan. Etelään päin osoittavat ikkunat käytännössä melkein pakottivat jonkun tuuletusratkaisun hankkimisen, jotta asuminen oli mielekästä. Tuo jäähdytin oli aikansa huippua jo jotenkin energiatehokaskin, mutta kyllä se silti ääntä piti sen verran, ettei sitä makkarissa yöllä voinut oikein pitää päällä. Sitä varten oli sitten tuollainen kattotuuletin onneksi jeesaamassa.

Tuo sallivampi ILP-lupamenettely on kyllä mielestäni todella hyvä uudistus. Se on turvallisin tapa tuoda se jäähdytys melkein mihin tahansa asuntoon. Kaikissa muissa ratkaisuissa, joista nyt itse olen kuullut, niin teho on joko alimitoitettu tai kustannukset/suojausvaatimukset kasvavat merkittävästi. Ja tosiaan näiden kanssa käytettävät ratkaisut on oltava idioottivarmoja. Kaikki diy-automaatiot (joita itsekin tykkään kyllä suunnitella) saa ja kannattaa usein unohtaa kun puhutaan rakennusten perustekniikasta. Mitä enemmän komponentteja sen enemmän vikoja ja riskien kustannusvaikutukset tällä puoella ovat todella isoja. Jos ei olisi, niin kyllähän näitä jäähdytysratkaisuja olisi jo joka paikassa.