En ole lakimies mutta konkurssitilanteessa irtisanomisaika on aina 14 päivää riippumatta työsuhteen kestosta ja siltä 14 päivältä maksetaan irtisanomisajan palkka olettaen että konkurssipesässä on varoja mistä maksaa ja liekkö tässäkin menee isommat velkojat edelle. Palkkaturvastahan noita voi sit toki hakea jos firmalta jää maksamatta. Sieltäkään ei varmaan toki irtoa enempää kuin tuo 14pvä liksa.
io-techin lakimiehet hoi.
- Keskustelun aloittaja Sivustaseuraaja
- Aloitettu
En ole lakimies mutta konkurssitilanteessa irtisanomisaika on aina 14 päivää riippumatta työsuhteen kestosta ja siltä 14 päivältä maksetaan irtisanomisajan palkka olettaen että konkurssipesässä on varoja mistä maksaa ja liekkö tässäkin menee isommat velkojat edelle. Palkkaturvastahan noita voi sit toki hakea jos firmalta jää maksamatta. Sieltäkään ei varmaan toki irtoa enempää kuin tuo 14pvä liksa.
Eli jos pesä haluaisi ostaa osakkaan ulos tai jakaa osakkaalle hänen osuus, niin mikäli osakasta ei asia kiinnosta niin hän saa 1ke kululla aiheutettua toisille 15ke (+itselle 5ke lisää)? Lähinnähän tuossa voi jotain riitää tulla omaisuuden nykyarvosta, onko se supistunut vai kasvanut (vrt. muuttotappiopaikkakunnalla oleva okt ja huoneisto). Luulisi että käräjäoikeus voisi kieltäytyä pesänjakajan määräämisestä jos pesän tarjous ulosostosta on edes etäisesti järkevä? Kuvitteellisesti isän omaisuus ollut 80ke niin eikö tuossa osakas saa 20ke-1-5=14ke räpylään ja pesään jää kolmelle muulle 80k-20k-15k=45k arvosta omaisuutta eli pesästä pitäisi myydä melkein puolet jotta homman saa kuitattua.
Tämähän on sinänsä kerrassaan nerokasta esim. tilaneessa jossa leski (toki silloin leski ei ole 'äitiä) saattaapi olla joka nuorempi kuin osakas, ts. lesken kuolemaa odottaessa itse on lähtijä listalla ylempänä niin kyllähän tuossa nyt jotain kannattaa maksaa siitä että saa ne rahat omaan käyttöönsä.
Käräjäoikeus ei voi kieltäytyä hakemuksesta määrätä pesänjakajaa.
Pesänjaka määrätään jos yksikin osakas sen vaaatii käräjillä. Ei tarvi edes perustella muuta kuin sillä että on pesän osakas.
Eikä asiaan vaikuta se vaikka muut olisivat tarjonneet sata kertaisen hinnan siitä pesänjakajaa hakeneelle verrattuna käypään arvoon.
Pesänjajakaa hakenut sitten maksaa yksin myös sen pesänjakajan kulut siltä osin kuin pesässä ei riitä varoja niiden maksuun. Siis sen jälkeen kun pesänjakaja on realisoinut sen omaisuuden vaikka myymällä metsät.
Yleensä ne perinnöstä riitelyt loppuu myös silloin kun pesä on varaton ja kaikki mennyt lakimiesten taskuun.
Pesänjakajan suorittamasta jaosta voi sen jaon jälkeen alkaa omalla kustannuksellaan riitelemään oikeudessa pesänjakajaa vastaan. Hyvin harva siihen lähtee kun menestymisen mahdollisuus on hyvin pieni ja hävitessään joutuu maksamaan sekä omat että pesänjakajan oikeudenkäyntikulut. Helposti kymppitonneja.
Paitsi, että kestää vähintään puolisen vuotta se pesänjakajavaihe ja itse maksaa siitä sen tonnin kenties hakemisesta ja kenties viisi tonnia osuutena pesänjakajasta.
Äitinsä vol vielä ilmoittaa, että jos ei kelpaa sovinnossa jakaa ilman pesänjakajaa, niin hänen osaltaan saa vain lakiosan.
Myös välit voi mennä tuosta pysyvästi ja todennäköisesti meneekin.
Toisaalta jos haluaa sen pesänjakajan, niin siihen on oikeus.
Vielä kiinnostaisi se kuinka vahva hallintaoikeus on?
Tai lähinnä että jos nyt ajatellaan että kp:n arvo on 500k joka koostuu 280k omk, 120k mökki, 80k kolmio, 10k + 10k mettä pläntti. äiti ja isä omistanut keskenään omk + mökki. kolmio sekä mettä pläntit kuolleen isän nimissä.
Jos testamentissa siis on hallintaoikeus leskelle eli äitille, voiko pesänjakaja silti realisoida omaisuutta mielivaltaisesti ja suorittaa jaon jotta 1 osakas saa itsensä "ulos" kuolinpesästä?
Eikö tuo omaisuus nyt ole että äitillä on 1/2. 4 lapsella sitten käytännössä 1/8 koko arvosta (500k) ?
Tai lähinnä että jos nyt ajatellaan että kp:n arvo on 500k joka koostuu 280k omk, 120k mökki, 80k kolmio, 10k + 10k mettä pläntti. äiti ja isä omistanut keskenään omk + mökki. kolmio sekä mettä pläntit kuolleen isän nimissä.
Jos testamentissa siis on hallintaoikeus leskelle eli äitille, voiko pesänjakaja silti realisoida omaisuutta mielivaltaisesti ja suorittaa jaon jotta 1 osakas saa itsensä "ulos" kuolinpesästä?
Eikö tuo omaisuus nyt ole että äitillä on 1/2. 4 lapsella sitten käytännössä 1/8 koko arvosta (500k) ?
Pesänjakajan oikeus omaisuuden myyntiin - Minilex
"Ilman tuomioistuimelta saatua myyntilupaa tai kuolinpesän osakkaiden suostumusta ei pesänjakajalla ole oikeutta kuolinpesän omaisuuden myymiseen."
Tuon mukaan ei ainakaan saisi mielivaltaisesti myydä, ellei tuomioistuimelta ole lupaa siihen.
Pesänjakan ilmoitettava myyntilupaa hakiessa miksi jako ei muuten onnistu, muuten tuota ei saa. Niin luulisi, jos muut ovat valmiita ostamaan sen yhden osuuden ulos, niin tämä menee tuon myyntilupaa ei saa.
Käytännössä en tiedä miten helppo tuo myyntilupa on saada ja miten tuo hallintaoikeus vaikuttaa, mutta pitkä prosessi ainakin taitaa olla.
Jos äitisi on perukirjassa kieltäytynyt maksamasta tasinkoa varakkaampana puolisona, niin isäsi kuolinpesän omaisuus on tuossa yllä oli tuo kolmio plus ja kaksi metsäplänttiä.
Yhteensä 100 tuhatta euroa.
Siitä neljäsosa on 25 tuhatta euroa. Siitä pesänjakajan kuluihin se 5000 euroa ja 1000 € sen hakemiseen.
Eli kovin isoja summia ei pesänjajakan hakemista vaativa tule saamaan. Siitä en ole varma, että alentaako vielä hallintaoikeus leskelle sitä arvoa. Enempää kuin puolet se ei voi sitä missään nimessä alentaa kun puolet perinnöstä on lakiosuus jota ei voi aloittaa.
Luultavasti pesänjakajaa vaativa ei ymmärrä asiaa ja ajattelee että neljäsosan saisi nyt puolen miljoonan euron potista..
Isäsi perukirjan kopiosta selviää ja varmistuu nuo kuka omisti mitäkin ja kieltäytyikö leski maksamasta tasinkoa.
Eikö äiti nyt ollut se köyhempi osapuoli eli olisi saanut tasinkoa? Olettaen että nuo summat on kokonaisarvoja.
Äiti: (280+120)/2=200k
Isä: (280+120)/2 + 80+10+10 = 300k
Äidillä oikeus 50k tasinkoon. Kuolinpesällä (äiti ei siihen kuulu kun ei peri mitään), omaisuutta siis 300-250k tasingosta riippuen.
Hallinta-oikeus laskee vain perintöveroja ei vaikuta kp arvoon mitenkään. Leskellä elinikäinen asumis/hallintaoikeus vakituiseenasuntoon, tässä tapauksessa okt, sitä ei pysty edes pesänjakaja realisoimaan niin kauan kun leski siinä asuuu virallisesti. Eli kp:ssä on tässä vaiheessa realisoitavaa (300k tai 250k) - 120k eli 180k tai 130k ja tästä 1 lapsen osa on /4 eli 45k tai 32,5k jonka käsittääkseni saa räpylään kun maksaa (mahdollisesti oikaistut perintöverot hallintaoikeudesta, pesänjakajan hakemisen ja /4 jakajan kulut) eli käteen saisi ~37k tai 25k tasingosta riippuen ja sisään jää vielä 30k okt:sta eli pesästä ei tässä vaiheessa pääse irti millään väkipakolla koska siellä on tuo asumisoikeus ellei muut ota sitä okt-osuutta itselleen vaihdossa muusta omaisuudesta.
Missä meni väärin?
Käyttöoikeuden haltijan asema vaikuttaa vahvalta:
Myyminen vaatii suostumuksen tai oikeuden tuomion. Myymisen jälkeenkin uusi omaisuus kuuluu käyttöoikeuden piiriin:
Myyntilupaa voi käyttää omaisuusjärjestelyihin, mutta omistaja ei tällöinkään saa omaisuutta hallintaansa.
Viimeksi muokattu:
Äiti 400 k€.
Isä 100 k€
Isä kuoli.
Nyt omaisuus pistetään osituksessa puoleksi avioparin välillä.
Äidin pitäisi maksaa tasinkoa isän kuolinpesälle 150 tonnia. Sitten olisi molemmat 250 tonnia.
Lesken tasinkoprivilegi (tasinkoetuoikeus) on lesken avio-oikeuteen perustuva suoja, jonka nojalla varakkaampi eloonjäänyt puoliso ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan tasinkona kuolleen puolison perillisille osituksessa. Oikeus on henkilökohtainen, ja siihen on vedottava osituksessa. Se on voimassa vain, jos ositus toimitetaan lesken eläessä.
Eli jaettavaa on isän jälkeen vain tuo 100 k€.
Se perukirjan kopio kannattaa hommata. Siitä näkee sen isäsi omaisuuden mitä nyt voidaan jakaa pesänjakajan toimesta. Tai vastaava euromäärä rahana sille vaatijalle.
Mistä ihmeestä vedät äidille ton 400k jos okt ja mökki on olleet yhteisessä omistuksessa?
Testamentilla ei kuitenkaan voi kävellä ainakaan lakiosan yli eli vaikka muuhun omaisuuteen ehkä voikin antaa sitovan hallintaoikeuden niin lakiosa on koskematon. Tuntuisi muutenkin erikoiselta että testamentilla voitaisiin antaa hallintaoikeus ohi perillisen, siten että perintöverot pärähtävät maksuun omaisuudesta jota ei välttämä ikinä itse tai edes omat lapsen lapset saa hallintaan...
Luin aiemmin huolimattomasti vain tuon kohdan "kolmio sekä mettä pläntit kuolleen isän nimissä." ja se edellä ollut kohta jäi lukematta että loput yhdessä omistettuja.
Kun nuo korjaa, niin äitisi on vähemmän varakas paperilla kuin isäsi oli ja isäsi kuolinpesän pitää maksaa äidillesi tasinkoa kun sitä vaatii.
Sen jälkeen isäsi kuolinpesän arvo on 250 tuhatta. Ja sitä rasittaa se äidin elinikäinen hallintaoikeus.
Välttämättä pesänjakajaa vaativa sisarus ei saa nyt mitään. Testamenttia olisi pitänyt moittia 6 kk sisällä sen tiedoksisaannista 10 vuotta sitten.
Ei moittinut, niin omaisuus meni testamentin mukaan eli hallintaoikeus leskelle ja omistusoikeus ilmeisesti rintaperillisille.
Eli äitisi saa ne pitää loppuelämän hallinnassa ja niiden tuotot.
Käsittääkseni pesänjakajaa voi hakea ja pesänjakaja voi sen omaisuuden jakaa, mutta se äitisi hallintaoikeus omaisuuteen säilyy silti loppuelämän.
Ei kannata minusta tehdä oikein mitään. Ostaa jakoa vaativan sisaruksen kuolinpesäosuus pois jos kiinnostunut myymään. Jos ei ole, niin odotella sitten että hakee mahdollisesti pesän jakajaa ja sitten ostaa ulos se yksi.
Vaikka jokia vaativa saisi ne metsäpalstat siinä ja rahaa, niin metsäpalstojen hallinta pysyisi äidilläsi ja niistä saatava tuotto.
Testamenttia jos ei moiti 6 kk määräajassa, niin se menee ohi siitä lakiosasta.
10 vuoden päästä sitä lakiosaa ei enää voi saada kun silloin keksii että haluaakin sen.
Omistusoikeuden jo saivatkin, mutta sen käyttöä rajoittaa se lesken testamentilla saatu elinikäinen hallintaoikeus.
Tämä on just ehkä se mitä olen hakenut takaa hallinta oikeuden osalta ja on toisaalta ollut hieman epäselvää. Chatgpt olen tätä asiaa udellut, toki ei sekään aina kaikkea oikein tulkitse, mutta sieltä olen saanut myös vähän tälläisen vastauksen että käytännössä omaisuus voidaan jakaa, mutta hallinta oikeus jää jaettua omaisuutta rasittamaan koska sille ei oikein voi mitään tehdä (myydä).
Voiko äiti vaatia tasinkoa edelleen ? vaikka perunkirjat on tehty kauan aikaa sitten, mutta pesä on jäänyt avoimeksi (testamentin toiveiden mukaisesti). Vanhemmilla siis oli eroja tuossa omaisuudessa perunkirjan perusteella.
Tasinkoa osituksessa voi vaatia äitisi niin kauan kuin elää.
Ellei sitä ositusta ole tehty jo aiemmin siinä perukirjoituksen yhteydessä esimerkiksi.
Tutustu siihen perukirjaan mikä on isäsi osalta.
Siinä se voi jo näkyä.
Jos ei näy että se on tehty, niin kannattanee tehdä jossain vaiheessa asianajajan tai lupalakimiehen avustuksella se.
Omaisuutta ei välttämättä kannata laittaa kaikkea puoliksi vaan jakaa sopivasti ne niin että rintaoerillisen on vaikeinta päästä siihen käsiksi äitisi eläessä.
Perunkirjassa ei mitään viitettä tasingosta ole, äidin ja isän varallisuuden ero oli noin 100k, eli käytännössä äidillä olisi oikeus n.50k tasinkoon?
Ositus voidaan toimittaa niin kauan kuin leski on elossa ja kuolinpesää ei ole lopullisesti jaettu. Vaikka kuolemasta olisi kulunut vuosikymmeniä, ositusperuste säilyy.
Tuolle on kaksi vaihtoehtoista tapaa:
Sopimusositus: Jos leski ja perilliset ovat yksimielisiä, ositus voidaan tehdä milloin vain. Laskenta perustuu kuolinhetken arvoihin (vaikka nykyarvot voivat vaikuttaa sopuun).
Toimitusositus: Jos sopua ei synny, kuka tahansa osapuoli voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Hän määrää tasingon maksettavaksi ajankohdasta riippumatta.
Minusta kannattaisi äitisi käydä lupalakimiehen tai asianajajan juttusilla ja kuulla ne ammattilaisen neuvot mitä tehdä vai kannattaako hänen tehdä yhtään mitään.
Samalla kenties teettää itselleen tulevien vuosikymmenten varalta edunvalvontavaltuutus. Vaikka nykyinen puoliso siihen ensisijaiseksi valtuutetuksi ja sitten lapsia pari toissijaiseksi ja varalle vielä jääviystilanteita varten joku perheen ulkopuolinen tai serkkua kauempi sukulainen.
Ja samalla voisi halutessaan testamenttiaan päivittää. Vaikka päivittää se pesänjakajaa vaativa siitä saamaan vain lakiosansa, jos hakee hänen eläessään isänsä kuolinpesään pesänakajaa.
Luultavasti äitiäsi stressaa tuo asia kun yksi lapsista uhkailee pesänjakajalla ja aiheuttaa hänelle epävarmuutta. Lakimiehen juttusilla kävisi tunnin vaikka, niin muutamalla sadalla eurolla siihen saisi neuvot ja mielenrauhan. Tuo isäsi perukirja ja testamentti on ne mitkä haluaa nähdä lakimies ja niistä tarvii ne tiedot. Verottajalta noista saa kopiot jos ei ole tallessa.
Lakimiehillä on myös vaitiolovelvollisuus. Kun osa pelkää että sieltä perheen riidat leviäisivät kylille tiedoksi. Jos myös edunvalvontavaltuutuksen samalla tekee ja testamentin päivittää, niin yli tonnin se varmaan maksaa.
Testamentin ja edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen aloite pitää tulla äidiltäsi. Ja äitisi niiden osalta maksaa se lakimies niin ei ole mitään epäselvää kenen etua se lakimies vain ajaa niitä tehdessä.
Taas myöskin hyvä esimerkki siitä että miksi perillisenä vaatia aina kuolinpesän jakoa per heti eikä jättää mitä jakamatonta häröpalloa pyörimään ikuisiksi ajoiksi. Siellä voi kuka tahansa koska tahansa muuttaa mieltänsä asiasta X ja toisilla vieläpä siihen elinikäinen oikeus. Jakamattomassa pesässä päästään myöskin jakotilanteessa tappelemaan muuttuneessa ympäristössä siitä että kuka saa mitäkin. Joku rempannut mökkiä jotta siellä viitsii itse mökkeillä niin jakotilanteessa mökki alkaa kiinnostamaan kaikkia jne.
Miten tässäkin tapauksessa nyt menee perintöverot jos äiti hakee tasingon yli vuosikymmen myöhemmin, korjataanko ne jälkeenpäin, tuskin koska niin pitkä aika? Nythän verot on maksettu 10v sitten 300k (4*75k) mukaan kun tasingon jälkeen olisi 250k (4*62,5k). Tuonkin veroerotuksen perillinen olisi sijoittanut bitcoiniin niin olisi miljönääri...
Miten tässäkin tapauksessa nyt menee perintöverot jos äiti hakee tasingon yli vuosikymmen myöhemmin, korjataanko ne jälkeenpäin, tuskin koska niin pitkä aika? Nythän verot on maksettu 10v sitten 300k (4*75k) mukaan kun tasingon jälkeen olisi 250k (4*62,5k). Tuonkin veroerotuksen perillinen olisi sijoittanut bitcoiniin niin olisi miljönääri...
Ne menee tuossa tapauksessa kuten aina tahtoo mennä, eli mitään ei saa takaisin niistä liikaa maksetuista enää.
Viitisen vuotta taisi olla aiemmin ainakin aikaa muutosta hakea niihin. Sitäkin taidettiin lyhentää pari vuotta sitten hallintoalamaisten vahingoksi.
Voihan se kuolinpesä olla hyvä joskus jättää jakamatta. Tyyliin Per Gösta Viktor Hartwall kuolinpesä vuodelta 1959. Nykyäänkin satojen miljoonien omaisuus ja osakkaille jakaa rahaa sen mukaan vuosittain. Osakkaille riittää varmaan kun tilinumeron pitää ajan tasalla ilmoittamalla siitä pesän varainhoitajille. Jakamattomuussopimuksilla pitävät viritelmää kasassa.
Sitten tyypillisessä tapauksessa joku perintönä joku kesämökki tai omakotitalo syrjäseuduilla. Niiden omistajuus ja kohtalo kannattaa vuoden sisällä kuolemasta ratkaista. Yhteisomistajuudesta ei tule 99 prosentissa tapauksissa mitään pidemmän päälle. Paitsi toki riitoja.
Itsekin olen joutunut selvittelemään itselle perinnöksi tulleita kuolinpesiä, jotka olleet osakkaina yli 40 vuotta vanhoissa jakamattomissa sotkuisissa kuolinpesissä. En suosittele kenellekään. Joku osakas vielä ominut vähän kuin itselleen omaksi jonkun tilan metsineen ja käyttänyt sitä kuin omaansa vuosikymmeniä. Sitten ei tahdo mennä jakeluun, että omistaa siitä vain pienen murto-osan ja pitää rahaa kaivaa jos sen haluaa pitää itsellään.
- Liittynyt
- 30.05.2018
- Viestejä
- 4 683
Eikö osituksen voi (ja myös pitää) tehdä myös lesken kuoleman jälkeen? Näin ainakin veronmaksajien lakimies neuvoi..
Eli meillä isäni kuoli 2007 jolloin tehtiin perukirja mutta pesää ei jaettu (omaisuus asunto- ja puhelinosake). Äitini kuoli 2021 jolloin äidilleni oli omaisuutta muutama kymppitonni kertynyt.
Lakimies neuvoi tekemään normi perukirjan äidistäni, sen jälkeen osituksen 2007 mukaan ja perinnönjaon isäni kuolinpesästä ja lopettamaan sen. Tämän jälkeen toinen perinnönjako äitini kuolinpesästä ja lopettamaan myös sen. Pesän osakkaat molemmissa kuolinpesissä sanat eli minä ja sisarukseni. Tämä meni ainakin verottajalle läpi kerrasta.
Voi sen kyllä tehdä sittenkin. Ja usein pitääkin tehdä.
Joskus on hyödyllistä kun on kaksi sisäkkäistä kuolinpesää. Muistaakseni niillä voi sumplia vaikka kiinteistöjä myytäväksi eteenpäin sillä peruskirjan arvolla kumpi on kannattavampi ja käydä kauppaa kuolinpesien kesken kunhan se tapahtuu kuolinpesän sisäisiin varoin.
Eli se ei oikein onnistu jos joku talo enää jakamatta jäämistönä kun toinen kuollut 1984 ja toinen vaikka 2022 ja rahat jaettu aikoja sitten ja muu rahaksi helposti muutettava.
Sen sijaan jos niissä on metsätiloja ja asuntoja ja mökkiä ja pörssiosakkeita ja rahaa vaikka useamman vuosipalkan edestä jakamatta, niin kannattaa tarkkaan laskea kumman perukirjalla mitäkin kannattaa jakaa ja myydä ja sen mukaan toimia. Ja lakimiehelle vaikka maksaa että neuvoo kun voi isot verot säästää kun tietää mitä osakkaat haluavat tehdä niillä.
Samalla metsätilalla voi olla siis kaksi arvoa yhtä aikaa eri perukirjoilla verotuksen perusteeksi.
Tuota asiaa oli hyvin vaikea itseni hahmottaa vaikka siitä luin alan professorin kirjasta. Piti useampi päivä miettiä ja paperille laskea ennen kuin avautui.
Sisäkkäisellä pesällä tarkoitat että toinen pesä omistaa kokonaan toisen? Tottakai tuossa tilanteessa voi myydä kumman tahansa pesän arvolla, samalla kuitenkin perintöverot on jo maksettu kahteen kertaan että ”etu” on melko mitätön. Lisäksi tarttee markkinassa olla melko erikoisia käänteitä että sisemmässä pesässä vanhemmassa (keskimäärin min 20v) voisi olla suotuisampi (korkeampi) arvo kuin uudemmassa. Joku metsätila mihin tehty avohakkuu välissä…
Tietysti jotain poikkeuksen poikkeuksia aina löytyy…
Tietysti jotain poikkeuksen poikkeuksia aina löytyy…
Moi.
Tiedustelisin kun huoltajuuskiista on menossa todennäköisesti oikeuteen niin mitä kirjallisia todisteita siellä voi käyttää? Eli siis voiko lapsen lääkärinlausuntoja tai sosiaalihuollon lausuntoja jne käyttää todisteena? Tai toisinpäin mitä ei voi käyttää?
# asiallinen
Tiedustelisin kun huoltajuuskiista on menossa todennäköisesti oikeuteen niin mitä kirjallisia todisteita siellä voi käyttää? Eli siis voiko lapsen lääkärinlausuntoja tai sosiaalihuollon lausuntoja jne käyttää todisteena? Tai toisinpäin mitä ei voi käyttää?
# asiallinen
No jos se on oikeuteen menossa niin sinulla on varmaan lakimies keltä kysyä neuvoa?
Wau. Kiitos panoksestasi.
- Liittynyt
- 07.02.2017
- Viestejä
- 3 148
Kuuleppas, sait just parhaan neuvon mitä tältä keskustelualueelta voi saada ja se on harvinaista. Yleensä arvausautomaatit ehtii vastaamaan ensin.
Sosiaalihuollon lausuntoja, päätöksiä (olosuhdeselvitys, lasujen selvitykset jne) voi huoletta käyttää kirjallisena näyttönä.
Lääkärinlausunnoista en nyt suoraan osaa sanoa, mutta en tiedä miksi ne poikkeaisivat vaikka noista edeltämainituista. Asianomaisten asioitahan siellä käsitellään.
Esimerkiksi omalla kohdallani tekaistu lastensuojeluimoitus ja siitä seurannut sosiaalihuollon lausunto olivat ratkaisevassa asemassa
Pitäisi osallistua koulutukseen toisen kaupungin toimistolla eikä junalla ehdi ajoissa aamulla eli pitäisi mennä jo edellisenä päivänä yöksi. Voiko työnantaja vaatia yön yli reissulle? Tietotekniikan palvelualan tes, sitä lukemalla on löytänyt vastausta
En tiedä tietotekniikan tessistä, mutta eikö tuo ole aika normaali työmatka. Jos aamulla ei kerkeä niin pyydät työnantajaa hommaamaan majoituksen ja lähdet edellisenä päivänä. Päivärahamaksu määräytyy etäisyydestä varsinaiselle työhönottopaikalle ja koulutustarjoiluista.
Tessistä ja omasta työsopimuksesta riippuen matkustusaika voi olla, tai ei ole palkallista
- Liittynyt
- 19.08.2018
- Viestejä
- 413
EDIT:
meni aiheen vierestä vastaus joten voi poistaa viestin
meni aiheen vierestä vastaus joten voi poistaa viestin
- Liittynyt
- 10.02.2021
- Viestejä
- 156
Irtisanomislappu tulossa piakkoin kouraan ja selvittelen oikeuksiani. En ollut ennen kuullut työllistymisvapaasta, jonka työsopimuslaki takaa työntekijälle. Onko kokemuksia siitä mitä tuo oikeasti tarkoittaa - mitä tuon tekemisen pitää olla? Laki mainitsee, että se voi olla myös oma-aloitteista.
Soitin työvoimaviranomaiselle ja sieltäkään tätä ei osattu oikein selventää. Omassa tapauksessani on vielä lisämutkana se, että työnantaja tulee määräämään lomia irtisanomisajalleni. Mieluummin käyttäisin tätä työllistymisvapaata ja ottaisin sitten ylijäämälomat rahana ulos työsuhteen päättyessä.
Onko kenelläkään käytännön kokemusta aiheesta?
Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:
1)
enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2)
enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta;
3)
enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.
Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.
Soitin työvoimaviranomaiselle ja sieltäkään tätä ei osattu oikein selventää. Omassa tapauksessani on vielä lisämutkana se, että työnantaja tulee määräämään lomia irtisanomisajalleni. Mieluummin käyttäisin tätä työllistymisvapaata ja ottaisin sitten ylijäämälomat rahana ulos työsuhteen päättyessä.
Onko kenelläkään käytännön kokemusta aiheesta?
12 §Työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen
Jolleivät työnantaja ja työntekijä työnantajan irtisanottua työsopimuksen 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:
1)
enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2)
enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta;
3)
enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.
Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.
Disclaimerina mainittakoon, että en ole lakimies mutta työlainsäädäntöä tunnen ja muutosneuvotteluista on neuvottelupöydästä kokemusta. Lisäksi oletan, että irtisanomisen perusteena on muutosneuvottelut ja tuta syyt.
Omalla kohdalla (noin vuosikymmen sitten) riitti oma-aloitteisuuteen mm. avointen työpaikkojen selaaminen, CV:n viilaus, mahdolliseen koulutustarjontaan tutustuminen. Kovin tarkkaa selvitystä ei silloinen työnantaja vaatinut mutta tähän saattoi toki vaikuttaa irtisanottavien suuri lukumäärä (satoja ihmisiä) ja työnantajan velvoite perustella vapaan epääminen työntekijän niin vaatiessa. Päiviä oli kertynyt maksimit ja pidinkin muistaakseni ainakin yhden viikon mittaisen työllistymisvapaan. Osan päivistä pidin myös normaalien viikonloppuvapaiden yhteydessä. Viranomaispalvelut ovat heikosti saavutettavissa viikonloppuisin
.
Lomat työnantaja saa määrätä pidettäväksi irtisanomisaikana, mikäli asiasta ilmoitetaan minimissään kahta viikkoa ennen ja kyseessä on irtisanomisajalle osuvalle lomakaudelle kertyneet lomapäivät (eli jos irtisanomisaika on välillä 2.5.–30.9. menee talvilomapäivät ja 1.4.2026 eteenpäin kertyneet lomapäivät maksuun).
Mikäli työnantaja evää työnhakuvapaan kohtuuttomaan haittaan vedoten, kannattaa vaatia asiasta kirjallinen peruste. Merkittävän haitan verrokkina käytetään usein työntekijän yllättävää sairastumista. Mikäli irtisanotun poissaolon katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa, herää kysymys onko irtisanomisen perusteet ja kohde oikeat.
Omalla kohdalla (noin vuosikymmen sitten) riitti oma-aloitteisuuteen mm. avointen työpaikkojen selaaminen, CV:n viilaus, mahdolliseen koulutustarjontaan tutustuminen. Kovin tarkkaa selvitystä ei silloinen työnantaja vaatinut mutta tähän saattoi toki vaikuttaa irtisanottavien suuri lukumäärä (satoja ihmisiä) ja työnantajan velvoite perustella vapaan epääminen työntekijän niin vaatiessa. Päiviä oli kertynyt maksimit ja pidinkin muistaakseni ainakin yhden viikon mittaisen työllistymisvapaan. Osan päivistä pidin myös normaalien viikonloppuvapaiden yhteydessä. Viranomaispalvelut ovat heikosti saavutettavissa viikonloppuisin
. Lomat työnantaja saa määrätä pidettäväksi irtisanomisaikana, mikäli asiasta ilmoitetaan minimissään kahta viikkoa ennen ja kyseessä on irtisanomisajalle osuvalle lomakaudelle kertyneet lomapäivät (eli jos irtisanomisaika on välillä 2.5.–30.9. menee talvilomapäivät ja 1.4.2026 eteenpäin kertyneet lomapäivät maksuun).
Mikäli työnantaja evää työnhakuvapaan kohtuuttomaan haittaan vedoten, kannattaa vaatia asiasta kirjallinen peruste. Merkittävän haitan verrokkina käytetään usein työntekijän yllättävää sairastumista. Mikäli irtisanotun poissaolon katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa, herää kysymys onko irtisanomisen perusteet ja kohde oikeat.
- Liittynyt
- 10.02.2021
- Viestejä
- 156
Kiitti, tässä oli jo enemmän konkretiaa kuin missään muualla. Kysyin työvoimaviranomaiselta voisinko ilmoittautua jo jollekin kurssile tms jolla voisin blokata tuon loman pakotetun käyttämisen. Siihen ei osannut vastata mutta piti kyllä ihan varteenotettavana vaihtoehtona. Jos joku keksii miten tämän tekisi niin olen ikuisesti kiitollinen,Disclaimerina mainittakoon, että en ole lakimies mutta työlainsäädäntöä tunnen ja muutosneuvotteluista on neuvottelupöydästä kokemusta. Lisäksi oletan, että irtisanomisen perusteena on muutosneuvottelut ja tuta syyt.
Omalla kohdalla (noin vuosikymmen sitten) riitti oma-aloitteisuuteen mm. avointen työpaikkojen selaaminen, CV:n viilaus, mahdolliseen koulutustarjontaan tutustuminen. Kovin tarkkaa selvitystä ei silloinen työnantaja vaatinut mutta tähän saattoi toki vaikuttaa irtisanottavien suuri lukumäärä (satoja ihmisiä) ja työnantajan velvoite perustella vapaan epääminen työntekijän niin vaatiessa. Päiviä oli kertynyt maksimit ja pidinkin muistaakseni ainakin yhden viikon mittaisen työllistymisvapaan. Osan päivistä pidin myös normaalien viikonloppuvapaiden yhteydessä. Viranomaispalvelut ovat heikosti saavutettavissa viikonloppuisin
Lomat työnantaja saa määrätä pidettäväksi irtisanomisaikana, mikäli asiasta ilmoitetaan minimissään kahta viikkoa ennen ja kyseessä on irtisanomisajalle osuvalle lomakaudelle kertyneet lomapäivät (eli jos irtisanomisaika on välillä 2.5.–30.9. menee talvilomapäivät ja 1.4.2026 eteenpäin kertyneet lomapäivät maksuun).
Mikäli työnantaja evää työnhakuvapaan kohtuuttomaan haittaan vedoten, kannattaa vaatia asiasta kirjallinen peruste. Merkittävän haitan verrokkina käytetään usein työntekijän yllättävää sairastumista. Mikäli irtisanotun poissaolon katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa, herää kysymys onko irtisanomisen perusteet ja kohde oikeat.
Jomppeli
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 623
Hei!
Käytetyn auton kaupasta kysymys - tässä tapauksessa 2000€ auto ja yksityinen myyjä.
Kävimme vaimon kanssa katsomassa yhtä autoa. Kaiken piti olla kunnossa, mutta ”yllättäen” ilmastointi olikin tyhjä.
No, sovimme/teimme kauppakirjan, jossa lukee että maksamme käsirahan 300€ ja loput sitten kun myyjä korjaa ilmastoinnin, tai hän palauttaa rahat mikäli ei korjaa, jos olisi tosi kallis korjata. Tämän suhteen kaikki ookoo, myyjä löytänyt vuodon ja aikoo sen korjata kun halvalla pääsee (n. 60€ osa).
Autoa katsoessamme myyjä mainitsi viime katsastuksessa tulleen korjauskehoituksen kun jäähdytinnestettä oli ollut alle alarajan. Sanoi korjanneensa vuodon.
Emme siinä sen kummempia ajatelleet, mutta jälkikäteen tuli mieleen jos nesteet on olleet tosi vähissä ja ajeltu enemmän onko kansipahvi voinut palaa. Tätä olisi voinut hieman selvittää vilkaisemalla esim jäähdytinnesteen säiliöön näkyykö öljyä seassa.
Mietin nyt että tuo olisi mahdollista kurkata silloin kun menemme kauppoja viimeistelemään. Jos öljyä näkyisi jäähdytinnesteen seassa olisi autossa selvästi ikävä vika. En pidä tätä todennäköisenä, mutta olisi kiva vielä varmistaa asia.
Jos emme maksaisikaan loppusummaa, voisiko tässä olla muita seurauksia kuin käsirahan menettäminen?
Käytetyn auton kaupasta kysymys - tässä tapauksessa 2000€ auto ja yksityinen myyjä.
Kävimme vaimon kanssa katsomassa yhtä autoa. Kaiken piti olla kunnossa, mutta ”yllättäen” ilmastointi olikin tyhjä.
No, sovimme/teimme kauppakirjan, jossa lukee että maksamme käsirahan 300€ ja loput sitten kun myyjä korjaa ilmastoinnin, tai hän palauttaa rahat mikäli ei korjaa, jos olisi tosi kallis korjata. Tämän suhteen kaikki ookoo, myyjä löytänyt vuodon ja aikoo sen korjata kun halvalla pääsee (n. 60€ osa).
Autoa katsoessamme myyjä mainitsi viime katsastuksessa tulleen korjauskehoituksen kun jäähdytinnestettä oli ollut alle alarajan. Sanoi korjanneensa vuodon.
Emme siinä sen kummempia ajatelleet, mutta jälkikäteen tuli mieleen jos nesteet on olleet tosi vähissä ja ajeltu enemmän onko kansipahvi voinut palaa. Tätä olisi voinut hieman selvittää vilkaisemalla esim jäähdytinnesteen säiliöön näkyykö öljyä seassa.
Mietin nyt että tuo olisi mahdollista kurkata silloin kun menemme kauppoja viimeistelemään. Jos öljyä näkyisi jäähdytinnesteen seassa olisi autossa selvästi ikävä vika. En pidä tätä todennäköisenä, mutta olisi kiva vielä varmistaa asia.
Jos emme maksaisikaan loppusummaa, voisiko tässä olla muita seurauksia kuin käsirahan menettäminen?
- Liittynyt
- 30.10.2023
- Viestejä
- 9
Samaa mieltä. Oikeudessa voi antaa savunäytteen pyydettäessä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 862
Henkilö on kuollut ja asunnon vastikkeet yms saa maksaa kuolinpesän varoista mutta miten on kesäpaikan kiinteistövero, meneekö se sieltä vai joutuuko odottamaan perinnönjakoa..?
Lasku on siis tullut siitä mutta eräpäivä on muistaakseni syyskuulle eli tuolloin en perinnönjakokin jo tehty.
Jos kesäpaikka laitetaan lihoiksi niin maksu jäänee uudelle omistajalle, vai..?
Lasku on siis tullut siitä mutta eräpäivä on muistaakseni syyskuulle eli tuolloin en perinnönjakokin jo tehty.
Jos kesäpaikka laitetaan lihoiksi niin maksu jäänee uudelle omistajalle, vai..?
Kiinteistöveron maksuvelvollinen on se, joka omistaa kiinteistön vuoden alussa.
Sitten sama vaikka se asunto myydään tammikuun lopussa, niin kiinteistöverön maksaa se entinen omistaja.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 862
Eli kuolinpesän varoista...?
Omistaja 1.1.2026 maksaa: Kiinteistövero määrätään sille, joka omistaa kiinteistön vuoden ensimmäisenä päivänä (1.1.).
Omistajanvaihdos vuoden aikana: Jos myyt kiinteistön 2.1. tai sen jälkeen, sinä olet velvollinen maksamaan koko vuoden kiinteistöveron. Uusi omistaja on verovelvollinen vasta seuraavan vuoden alusta.
Eli kuolinpesän varoista se kiinteistövero vuodelle 2026 maksetaan.
Varmaan joskus vatvonut tätä jo mutta mitens se nyt kannattaisi tehdä.
Mulla ja proidilla on isän vanha yritys OY ja me otettiin se proitin kanssa haltuun. siis me ollaan hallitus.. mutta osakkeet on vielä isällä. miten ne kannattaa meille siirtää vai odotetaanko perintönä niitä? arvio arvo noin 100-200tk€
Isä noin 80v että kauanko vielä porskuttaa,,toivotaan että pitkään. Ehdotuksia miten kannattaisi siirtää noita osakkeita mahdollisimman pienillä verojutuilla meille.
Mulla ja proidilla on isän vanha yritys OY ja me otettiin se proitin kanssa haltuun. siis me ollaan hallitus.. mutta osakkeet on vielä isällä. miten ne kannattaa meille siirtää vai odotetaanko perintönä niitä? arvio arvo noin 100-200tk€
Isä noin 80v että kauanko vielä porskuttaa,,toivotaan että pitkään. Ehdotuksia miten kannattaisi siirtää noita osakkeita mahdollisimman pienillä verojutuilla meille.
finWeazel
Make ATK Great Again
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 15 608
Jos ukko hyväkuntoinen ja oletettavasti elää vielä pitkään niin 7499e arvoinen veroton lahja 3v välein sinulle ja veljellesi.
Lahja tänään,3 vuoden päästä, 6v, 9v,12v. 12v aikana 5 pompsia sais verottomana lahjana meneen 5*7499e*2 = 74990e. Tosin ei toimi jos ukko kuolee enne aikojaan. Lahjat 3v ajalta ennen kuolemaa verotetaan perintönä. Sais tuolla varmaan kuitenkin merkittävästi laskettua omaisuuden määrää mikä verotetaan perintönä.
Miten noita osakkeita annetaan lahjana?(for dummies versio)
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 16 069
E: Vastaukseni oli täysin turha, koska en lukenut ketjua ja ajattelin yleisesti mitä tahansa normaalin piensijoittajan pörssiosakkeita arvo-osuustilillä.
Viimeksi muokattu:
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Oura Ring 5 -älysormus
19.8.2026 18:57
-
Corsair julkaisi parannellut RMe-sarjan virtalähteet ThermalProtect 12V-2×6 -kaapelilla
19.8.2026 00:51
-
Fairphone julkaisi vaihdettavalla akulla varustetun (Gen. 6+) -mallin
18.8.2026 23:16
-
Intel julkaisi uudet Game On -ajurit Arc-näytönohjaimilleen ja -grafiikkaohjaimilleen (32.0.101.8974)
18.8.2026 00:15
-
Näyttövalmistajat varoittavat hintojen noususta
17.8.2026 23:53
