io-techin lakimiehet hoi.

Tämä lähinnä mielipidekysymys. Kiinteistökauppa. Ostaja vaatii hinnanalennusta kalkkiviivoilla (5 vuotta tulossa täyteen ostajan omistusta). Asianajajalta reklamaatio.

Reklamaatiossa: " (ostaja) on valmis neuvottelemaan asian sovinnollisesta ratkaisemisesta pitkän ja kalliin oikeudenkäynnin välttämiseksi. Mikäli asiassa ei kuitenkaan päästä (OSTAJAA) tyydyttävään sovintoratkaisuun, tulee (OSTAJA) nostamaan kanteen käräjäoikeudessa".

En osaa sanoa onko tämä hyvää asianajajatapaa vai uhkailua.

Onko joku törmännyt vastaavaan?
 
Viimeksi muokattu:
Siis kauppoja ei vielä ole tehty, mutta jo on asianajaja palkattu? Teksti haiskahtaa vähän siltä, että tuolla haetaan pelkästään oikeudenkäyntikuluihin liittyvää etua "me oltais sovittu, mutta kun tuo toinen...". Jos ei ole mitään (sopimus)pakkoa myydä, niin kehottaisin ostajan painumaan helvettiin.

e: Onko tämä asianajaja "asianajaja" vai joku aito, mutta ostajaan sidoksissa?
 
Siis kauppoja ei vielä ole tehty, mutta jo on asianajaja palkattu? Teksti haiskahtaa vähän siltä, että tuolla haetaan pelkästään oikeudenkäyntikuluihin liittyvää etua "me oltais sovittu, mutta kun tuo toinen...". Jos ei ole mitään (sopimus)pakkoa myydä, niin kehottaisin ostajan painumaan helvettiin.

e: Onko tämä asianajaja "asianajaja" vai joku aito, mutta ostajaan sidoksissa?
Kaupat tehty paria viikkoa vajaa 5 vuotta sitten. Asianajaja-tstolta pitkä reklamaatio. Osittain on asiaakin, mutta kovat vaateet.
 
Viimeksi muokattu:
Kaupat tehty paria viikkoa vajaa 5 vuotta sitten. Asianajaja-tstolta pitkä reklamaatio. Osittain on asiaakin, mutta kovat vaateet.
Ai sillä tavalla kalkkiviivoilla. Kyllähän tuo nyt haiskahtaa aikamoisesti. Ensimmäisenä kävisin listan läpi niiden virheiden osalta, jotka olisi pitänyt reklamoida jo aiemmin (ja siten kelvottomia korvaukseen). Ei tunnu uskottavalta, että kaikki on just ja nyt havaittu muutaman kk sisään, kun määräaika on umpeutumassa.

Tämä kannattenee lukea läpi:

Ja ehkä ehdottaa mahdollisen riidan ratkaisua tätä kautta:

Jos asiasta tuli ensimmäinen kontakti suoraan asianajajan kautta, niin ehkä kannattaa palkata oma vastaamaan. Ja selvittää onko tällä ostajan käyttämällä toimistolla joku kytkös ostajaan. Jolloin kyseessä voisi helposti olla kepillä jäätä kikkailu.
 
Viimeksi muokattu:
Ai sillä tavalla kalkkiviivoilla. Kyllähän tuo nyt haiskahtaa aikamoisesti. Ensimmäisenä kävisin listan läpi niiden virheiden osalta, jotka olisi pitänyt reklamoida jo aiemmin (ja siten kelvottomia korvaukseen). Ei tunnu uskottavalta, että kaikki on just ja nyt havaittu muutaman kk sisään, kun määräaika on umpeutumassa.
Virheitä on yksi. Joka havaittu "vuosien varrella", viemärikuvaus joulukuun lopussa. Mielestäni ei ole kohtuullisessa ajassa kun hillottu sen rapiat 3kk.

Ostaja kyllä viestitteli, muttei vaateita ole aiemmin ollut. Ei siis selkeää reklamaatiota.

Asia on mielestäni muutenkin riidaton, ts ostajalla ei oikein juttua, kun viivytellyt ja kyseessä vielä teknisen käyttöiän ylittänyt viemäri.

Lähinnä sylettää tuo asianajajan kommentti. Ei ole mielestäni oikein asiallista kirjoittaa tuollaista.
 
Virheitä on yksi. Joka havaittu "vuosien varrella", viemärikuvaus joulukuun lopussa. Mielestäni ei ole kohtuullisessa ajassa kun hillottu sen rapiat 3kk.

Ostaja kyllä viestitteli, muttei vaateita ole aiemmin ollut. Ei siis selkeää reklamaatiota.

Asia on mielestäni muutenkin riidaton, ts ostajalla ei oikein juttua, kun viivytellyt ja kyseessä vielä teknisen käyttöiän ylittänyt viemäri.

Lähinnä sylettää tuo asianajajan kommentti. Ei ole mielestäni oikein asiallista kirjoittaa tuollaista.

Tuommosen saadessa ehkä kysyisin vaikka Asianajajaliitosta eettisiä ohjeita tms. ja vaikka kyseisen herran kirje liitteeksi. Mutta riita-asiat ne tuntuu olevan mistä helppoa rahaa saavat.
 
Oleelinen kysymykseni siis edelleen onko tässä tilanteessa samalla aivan normaalia tai laillista kieltää myös sopimuspalkan kertominen.
No ei ole normaalia. Itse en todellakaan ole juristi, mutta etköhän ole jo tähän tarvittavat vastaukset saanut? Jos ei usko iotechin parviälyyn, niin voi varmaan vaikka liiton juristilta varmistaa.
 
Viimeksi muokattu:
Virheitä on yksi. Joka havaittu "vuosien varrella", viemärikuvaus joulukuun lopussa. Mielestäni ei ole kohtuullisessa ajassa kun hillottu sen rapiat 3kk.

Ostaja kyllä viestitteli, muttei vaateita ole aiemmin ollut. Ei siis selkeää reklamaatiota.

Asia on mielestäni muutenkin riidaton, ts ostajalla ei oikein juttua, kun viivytellyt ja kyseessä vielä teknisen käyttöiän ylittänyt viemäri.

Lähinnä sylettää tuo asianajajan kommentti. Ei ole mielestäni oikein asiallista kirjoittaa tuollaista.

Kenties kannattaisi harkita oman kiinteistöriitoihin erikoistuneen asianajajan tai lupalakimiehen palkkaamista miettiä, että arvioi ne vaatimukset mitä sinulle on esitetty ja antaa sitten vastineen niistä sen mukaan mihin päädytte.

Jos viemäri ylittänyt teknisen käyttöikänsä, niin sehän ei ole sen myyjän homma alkaa sitä viiden vuoden jälkeen maksamaan uusiksi.

Tuolla on tuollainen juttu noista viemärien vastuista:


Paljon on myös niitä uskovaisten kotiremonttifirmoja, jotka kuvailevat niitä putkia yleensä ilmaiseksi ja kusettavat että ne tarvivat heti jonkun 15+ tuhannen euron remontin. Vaikka niissä nyt ei ole mitään vikaa ja hyvin toimivat vuosikymmeniä vielä kunhan painehuuhtelee ne vain muutaman sadan euron hinnalla jollakin firmalla joka tekee niitä esimerkiksi sakokaivojen tyhjennysten ohessa.
 
Virheitä on yksi. Joka havaittu "vuosien varrella", viemärikuvaus joulukuun lopussa. Mielestäni ei ole kohtuullisessa ajassa kun hillottu sen rapiat 3kk.

Ostaja kyllä viestitteli, muttei vaateita ole aiemmin ollut. Ei siis selkeää reklamaatiota.

Asia on mielestäni muutenkin riidaton, ts ostajalla ei oikein juttua, kun viivytellyt ja kyseessä vielä teknisen käyttöiän ylittänyt viemäri.

Lähinnä sylettää tuo asianajajan kommentti. Ei ole mielestäni oikein asiallista kirjoittaa tuollaista.
Siis onko ostaja vuosien varrella havainnut ongelma, mutta vasta joulukuun kuvauksen jälkeen alkanut viestitellä ja nyt lähettänyt reklamaation? Silloinhan hän on auttamatta myöhässä, jos itse tunnustaa huomanneensa vian vuosia sitten. Lucas voi olla oikeilla jäljillä, että myyjä on päässyt puhumaan ihan paskaa ostajille. Onko ostajilla antaa jotain kuvatodistetta, että vikaa löytyy?

Ikävä tapaus kaikkiaan ja helpoiten sen ehkä saa tulpattua, kun lyö omalla pätevällä lakimiehellä luun kurkkuun heti kättelyssä.
 
Siis onko ostaja vuosien varrella havainnut ongelma, mutta vasta joulukuun kuvauksen jälkeen alkanut viestitellä ja nyt lähettänyt reklamaation? Silloinhan hän on auttamatta myöhässä, jos itse tunnustaa huomanneensa vian vuosia sitten. Lucas voi olla oikeilla jäljillä, että myyjä on päässyt puhumaan ihan paskaa ostajille. Onko ostajilla antaa jotain kuvatodistetta, että vikaa löytyy?



Nuo viemäreiden kusetus-kuvaukset huijareiden toimesta ovat ihan arkipäivää omakotitaloissa.

Eli mahdollisesti viemäreissä ei ole edes mitään ongelmaa.

Jos taas viemäreissä on joku ongelma ja ne ovat 35 vuotta vanhoja ja tekninen käyttöikä on 40 vuotta, niin aiemman linkin perusteella myyjä vastaa maksimissaan tuosta 40-35/40 osuudesta eli yksi kahdeksasosasta sen uusimisen hinnasta. Eli esim. 8000 euron remontista maksimissaan 1000 euroa.

Jos taas tekninen käyttöikä on ylitetty, niin silloin myyjä ei vastaa viisi vuotta kaupan jälkeen enää lainkaan sen osalta.

Sehän pätevä lakimies tai asianajaja laskuttaa sen noin 300 euroa tunnissa sis. alv. Se voi olla kuitenkin viisasta maksaa heti alkuun pätevästä avusta.

Jos vaikka viemärien kunto on se isoin ongelma, niin myyjä voi kenties teettää niistä oman arvion LVI asioihin perehtyneellä Keskuskauppakamarin hyväksymät tavarantarkastajalla (HTT tavarantarkastaja).

Kalliita nuo tavarantarkastajat, mutta niiden lausunnot ja todistamiset ovat oikeudessa sellaisia joille annetaan paljon painoarvoa.

Luultavasti se kiinteistöalaan erikoistunut lakimies osaa neuvoa miten tuon jutun kanssa lähteä liikkeelle.

Mahdollisesti se ostaja heittää kirveen kaivoon kun selviää, että myyjällä on pätevämmät juristit ja tavarantarkastaja heti tukena.

Se on äkkiä useamman kymmenen tonnin oikeudenkäyntikulut tulossa käräjiltä jos sinne menee riita-asiassa ja häviää jutun siellä. Hävinnyt maksaa ne omat ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut yleensä aina.
 
X ja Y tekevät irtaimen kaupan josta tehdään kauppakirja. Kauppakirjassa maininta että kauppasumma maksetaan XX.XX.XXXX mennessä.

Voiko myyjä Y antaa X:lle pidemmän maksuajan tarvittaessa? Onko tällaiseen kolmannella osapuolella (lähinnä verottaja) nokan koputtamista?
 
X ja Y tekevät irtaimen kaupan josta tehdään kauppakirja. Kauppakirjassa maininta että kauppasumma maksetaan XX.XX.XXXX mennessä.

Voiko myyjä Y antaa X:lle pidemmän maksuajan tarvittaessa? Onko tällaiseen kolmannella osapuolella (lähinnä verottaja) nokan koputtamista?
Miksi verottajaa moinen edes teoriassa kiinnostaisi?
Vai missaanko nyt jotain?

Eiköhän kaupan ehdot ole ihan myyjän/ostajan välinen juttu lähtökohtaisesti.
 
Jos nyt ajatellaan vaikka luovutusvoitto- tai varainsiirtoverotusta, niin merkitsevä päivä on joka tapauksessa kaupantekopäivä, ei maksupäivä. Maksuajan antaminen on aivan myyjän harkinnassa.
 
Jos nyt ajatellaan vaikka luovutusvoitto- tai varainsiirtoverotusta, niin merkitsevä päivä on joka tapauksessa kaupantekopäivä, ei maksupäivä. Maksuajan antaminen on aivan myyjän harkinnassa.
Jos maksajalla on maksuperusteinen kirjanpito, maksuajankohta ratkaisee verovuoden. Pitäisi olla tosin lähipiiriin kuuluvat osapuolet, että maksuajankohtaa voisi pitää keinotekoisena. Muuten voi aina selittää, että on liiketaloudellinen peruste.
 
Jos maksajalla on maksuperusteinen kirjanpito, maksuajankohta ratkaisee verovuoden. Pitäisi olla tosin lähipiiriin kuuluvat osapuolet, että maksuajankohtaa voisi pitää keinotekoisena. Muuten voi aina selittää, että on liiketaloudellinen peruste.
Eihän tuossa tapauksessa sillä sopimuksella muutenkaan ole mitään väliä... jos sopimuksessa lukee että maksetaan 25.3.2025 mennessä mutta et maksa vaan maksat vasta 1.4.2026 niin sehän on myyjän patti mitä tuon vuoden välissä tekee, odotteleeko kiltisti vai lähteekö karhuamaan saatavia - ei vaikuta maksajan kirjanpitoon mitenkään.

Jos tuossa nyt olisi takana joku verotuksellinen jekku niin miksi sitä alkuperäistä kauppakirjaa ei olisi tehty sopivilla päivillä ja voihan sen alkuperäisen kauppakirjan repiä (perua kaupat) ja tehdä uuden sopivalla päivällä eli vaikea nähdä punaista lankaa koko kysymyksessä.
 
Jos maksajalla on maksuperusteinen kirjanpito, maksuajankohta ratkaisee verovuoden. Pitäisi olla tosin lähipiiriin kuuluvat osapuolet, että maksuajankohtaa voisi pitää keinotekoisena. Muuten voi aina selittää, että on liiketaloudellinen peruste.
Juu, oletin yksinkertaisimman tilanteen eli luonnolliset henkilöt ilman mitään liiketoimintakytköstä, kun muuta ei annettu ymmärtää, mutta olisihan sen voinut toki kirjata näkyviinkin.
 
Onko kellään hajua seuraavasta skenaariosta?

- Henkilö on kuollut ja hänellä on velkoja sanotaan vaikka 10.000€
- Omaisuutta ei ole, paitsi auto joka hankittu rahoituksella jota ei ole vielä maksettu kokonaan. Sanotaan nyt että autosta on maksettu vaikka 15000€ ja siitä on jäljellä 5000€.
- Velkoja on siis kuolinpesällä tuo 10000+5000 euroa. Ymmärsinkö oikein, että auto on palautettava rahoitusyhtiölle koska se on menehtyneen henkilön ainoa omaisuudeksi laskettava asia ja menee noita velkoja vastaan? Sitä ei ole mahdollista maksaa loppuun ja saada perillisille käyttöön?
 
Onko kellään hajua seuraavasta skenaariosta?

- Henkilö on kuollut ja hänellä on velkoja sanotaan vaikka 10.000€
- Omaisuutta ei ole, paitsi auto joka hankittu rahoituksella jota ei ole vielä maksettu kokonaan. Sanotaan nyt että autosta on maksettu vaikka 15000€ ja siitä on jäljellä 5000€.
- Velkoja on siis kuolinpesällä tuo 10000+5000 euroa. Ymmärsinkö oikein, että auto on palautettava rahoitusyhtiölle koska se on menehtyneen henkilön ainoa omaisuudeksi laskettava asia ja menee noita velkoja vastaan? Sitä ei ole mahdollista maksaa loppuun ja saada perillisille käyttöön?

Auton omistaa todennäköisesti se rahoitusyhtiö.

Usein auton osamaksuerät on laitettu niin, että ne suunnilleen kattavat auton jäljellä olevan käyvän arvon.

Oletetaan vaikka että siinä on auton käypä arvo 7000 euroa, niin sen voinee kuolinpesä myydä auton omistavan rahoitusyhtiön kanssa sopimalla suunnilleen samalla hinnalla. Vaikka 6000 eurolla. Rahoitusyhtiölle pitää maksaa se loppuvelka 5000 euroa ennen kuin auton omistus siirtyy ostajalle. Ja se saatu 1000 euroa menee sitten kuolinpesälle.

Kuolinpesän varoista maksetaan päältä hautajaiskulut ja sitten perunkirjoituskulut. Auton osalta merkitään se auton arvo ja siitä oleva velka mitä oli kuolinpäivänä.

Hautausavustusta voi yrittää saada eri paikoista jos pesän varat eivät riitä hautajaisiin.
 
Auton omistaa todennäköisesti se rahoitusyhtiö.

Usein auton osamaksuerät on laitettu niin, että ne suunnilleen kattavat auton jäljellä olevan käyvän arvon.

Oletetaan vaikka että siinä on auton käypä arvo 7000 euroa, niin sen voinee kuolinpesä myydä auton omistavan rahoitusyhtiön kanssa sopimalla suunnilleen samalla hinnalla. Vaikka 6000 eurolla. Rahoitusyhtiölle pitää maksaa se loppuvelka 5000 euroa ennen kuin auton omistus siirtyy ostajalle. Ja se saatu 1000 euroa menee sitten kuolinpesälle.

Kuolinpesän varoista maksetaan päältä hautajaiskulut ja sitten perunkirjoituskulut. Auton osalta merkitään se auton arvo ja siitä oleva velka mitä oli kuolinpäivänä.

Hautausavustusta voi yrittää saada eri paikoista jos pesän varat eivät riitä hautajaisiin.
Joko kysymys on laadittu päin helvettiä tai tässä on taas jotain muuta erikoista, mutta kysymyksestä jää auki auton arvo kokonaan, lisäksi on pääteltävissä että on muutakin velkaa.

velkaa 15ke, josta auto-osaria 5ke eli muuta velkaa 10ke. Ja kun on muuta velkaa (jota ei voida maksaa niin ei kuolinpesä voi sitä autoa lähipiirille myydä - tai ainakin siinä myynnissä on helvetin iso riski siitä että vastaa sitten noista muista veloista kaupantekijäisiksi koska on pesään sekaantunut).

Jos auton arvo on yli 15ke niin sen voi myydä, tällöin rahoitusyhtiö saa 5ke ja 10ke menee toiselle velkojalle (ja kuolinpesän osakas saa auton - jonka maksoi pesälle) ja pesän nettovarallisuus on sitten 0e. Muussa tapauksessa ilmoittaisin rahoitusyhtiölle että ei ole rahaa lyhentää lainaa, hakekaa auto pois ja sen mitä yhtiö tilittää kuolinpesälle niin sillä maksetaan hautajaiskulut ja loput tuolle 10ke velkojalle.
 
Onko kellään hajua seuraavasta skenaariosta?

- Henkilö on kuollut ja hänellä on velkoja sanotaan vaikka 10.000€
- Omaisuutta ei ole, paitsi auto joka hankittu rahoituksella jota ei ole vielä maksettu kokonaan. Sanotaan nyt että autosta on maksettu vaikka 15000€ ja siitä on jäljellä 5000€.
- Velkoja on siis kuolinpesällä tuo 10000+5000 euroa. Ymmärsinkö oikein, että auto on palautettava rahoitusyhtiölle koska se on menehtyneen henkilön ainoa omaisuudeksi laskettava asia ja menee noita velkoja vastaan? Sitä ei ole mahdollista maksaa loppuun ja saada perillisille käyttöön?

Taloustaidossa oli tällainen mielenkiintoinen näkökanta koskien nimenoaan autolainaa

Auto merkitään perukirjaan perinnönjättäjän varoiksi siitä huolimatta, että rahoitusyhtiö on muodollisesti auton omistaja.

Menettely johtuu siitä, että perintöverotuksessa rahoitusyhtiön ja auton ostajan solmiman osamaksukaupan omistuksen pidätysehdolla on vain vakuustarkoitus.

Eli se auto menisi muun omaisuuden joukkoon ja autolaina sinne samaan nippuun muiden kanssa maksettavaksi.

Samaa sanoisi myös Vaihtoautomaan ohjesivusto.

Perunkirjoituksessa auto merkitään vainajan varoiksi, ja velka vainajan veloiksi. Loppuvelka tulee maksaa pois ennen perinnönjakoa tai auton myyntiä. Mahdollinen perintövero maksetaan auton arvon ja velan erotuksesta.
 
Olet vastaamassa viestiketjuun: io-techin lakimiehet hoi.

Statistiikka

Viestiketjuista
272 613
Viestejä
4 703 256
Jäsenet
76 928
Uusin jäsen
robinrr

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom