io-techin lakimiehet hoi.

Hei,
Seuraavanlainen tapaus. Kyseessä 2020 rakennettu okt. Olemme asuneet nyt noin 2½ vuotta talossa. Talon ostimme sen rakentaneelta rakennusmieheltä. Muiden asioiden yhteydessä lattiakaivojen asennuksissa havaittiin rakennusterveysasiantuntijan toimesta puutteita. Toimenpiteitä vaativat havainnot olivat
- kaivojen korokerenkaista puuttuvat tukirenkaat
- puuttuva kiristysrengas
- vedeneristyssuojaus tulisi asentaa ja olla nähtävillä
Lisäksi yhden makuuhuoneen parketti on alkanut kupruilemaan (listojen alla liian vähän tilaa puulle "elää")

Ovatko em. asiat rakennusvirheitä? Olenko oikeutettu teettämään työt jollain muulla, kuin talon myyneen rakennusmiehen firmalla ja oikeutettu saamaan kulut toimenpiteistä takaisin talon rakentaneelta ja myyneeltä henkilöltä? Hän ei ole itse halukas toteuttamaan em. toimia, vaan on sitä mieltä, että hän asentaa vain yhteen kaivon kiristysrenkaan, muut lattiakaivot eivät hänen mielestään toimenpiteitä vaadi. Näkemys siis eroaa rakennusterveysasiantuntijan toimenpidesuosituksista. Kiitos!
Ensimmäinen kysymys tietysti olisi riitatilanteessa, että miksi se asiantuntija on siellä nyt eikä silloin 2,5v sitten? Kiinteistökaupan 5v vastuu ei tarkoita sitä, että 5v kaupan teon jälkeen voi vielä ilmoitella asioista, mitkä olisi voinut havaita jo ennen kaupantekoa.
Lisäksi rahallinen intressi tässä vaikuttaa pieneltä, varsinkin kun myyjä on lupautunut yhden asioista tulla korjaamaan. Kokonaisuuteen nähden pienistä virheistä ei kannata lähteä riitaa hakemaan.
 
Ensimmäinen kysymys tietysti olisi riitatilanteessa, että miksi se asiantuntija on siellä nyt eikä silloin 2,5v sitten? Kiinteistökaupan 5v vastuu ei tarkoita sitä, että 5v kaupan teon jälkeen voi vielä ilmoitella asioista, mitkä olisi voinut havaita jo ennen kaupantekoa.
Lisäksi rahallinen intressi tässä vaikuttaa pieneltä, varsinkin kun myyjä on lupautunut yhden asioista tulla korjaamaan. Kokonaisuuteen nähden pienistä virheistä ei kannata lähteä riitaa hakemaan.
Hyvää keskustelua ja näkökulmia, kiitos. Kun ostimme talon, tehtiin rakennukselle kuntotarkastus, myös lattiakaivot tarkastettiin ja kaikki oli ok. Hiljattain, ihmeteltyämme viemäristä noussutta hajua, pyysimme putkimiehen tarkistamaan asiaa, joka huomasi, että lattiakaivojen asennuksissa on tehty virheitä. Ihmetteli, miten kuntotarkastajalta jäänyt huomaamatta.
Saimme suosituksen ja yhteystiedot asiantuntijalle, joka aiemmin mainitsemani lausunnon antoi.
 
Osaisiko täällä kukaan auttaa kuolinpesän jakoa koskevassa kysymyksessä.
Tilanne on sellainen, että isovanhemmiltani jäi kuolinpesään talo. Pesässä oli jäseninä isäni ja hänen siskonsa. Ymmärtääkseni tuota pesää ei koskaan virallisesti jaettu eli pesä on edelleen auki.
Nyt kun isäni menehtyi niin merkitsimme hänen kuolinpesäänsä puolet tuosta asunnosta ja hoidimme sen perusteella jaon. Eli epävirallisesti minä ja siskoni omistamme 1/4 per naama ja isäni sisko 1/2. Mitään papereita asiasta omistusoikeuksista ei olla tehty eli asunto on edelleen isoäitini kuolinpesän "nimissä".
Kyse on vanha talo syrjäseudulla eli rahallisesti se ei ole merkittävä ja tulemme kaikki hyvin toimeen eli nämä eivät ole ongelmia.
Aloin ennakoimaan vain tuota vaihetta, kun isäni siskosta aika jättää ja me olemme siskoni kanssa lähimmät perilliset. Eli asunto tulee meille, mutta kuinka virallisten papereiden kanssa menee tuollainen tilanne, että yksi kuolinpesä on jäänyt välistä auki eikä asunto ole paperilla kenenkään oikean henkilön nimissä.
 
Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä, pesä voi olla auki vaikka maailmannloppuun asti. Käsittääkseni kun siskosta aika jättää niin ensin suljette sen isovanhempien pesän ja sitten isän (tämähän voi olla suljettu jo nyt) että siskon ja homma on siinä.

Huomatkaa toki että jakamattomassa pesässä omistusosuus ei esitä ”äänivaltaa” eli päätökset pitää olla yksimielisiä, sinänsä ihan sama kuka omistaa mitä…
 
Osaisiko täällä kukaan auttaa kuolinpesän jakoa koskevassa kysymyksessä.
Tilanne on sellainen, että isovanhemmiltani jäi kuolinpesään talo. Pesässä oli jäseninä isäni ja hänen siskonsa. Ymmärtääkseni tuota pesää ei koskaan virallisesti jaettu eli pesä on edelleen auki.
Nyt kun isäni menehtyi niin merkitsimme hänen kuolinpesäänsä puolet tuosta asunnosta ja hoidimme sen perusteella jaon. Eli epävirallisesti minä ja siskoni omistamme 1/4 per naama ja isäni sisko 1/2. Mitään papereita asiasta omistusoikeuksista ei olla tehty eli asunto on edelleen isoäitini kuolinpesän "nimissä".
Kyse on vanha talo syrjäseudulla eli rahallisesti se ei ole merkittävä ja tulemme kaikki hyvin toimeen eli nämä eivät ole ongelmia.
Aloin ennakoimaan vain tuota vaihetta, kun isäni siskosta aika jättää ja me olemme siskoni kanssa lähimmät perilliset. Eli asunto tulee meille, mutta kuinka virallisten papereiden kanssa menee tuollainen tilanne, että yksi kuolinpesä on jäänyt välistä auki eikä asunto ole paperilla kenenkään oikean henkilön nimissä.

Siihen isäsi perukirjaan pitäisi merkitä, että isäsi kuolinpesä omistaa 1/2 osuuden isänsä kuolinpesästä ja 1/2 osuuden äitinsä kuolinpesästä. Ja sille joku euromääräinen arvo pistää. Jos siis isäsi omisti molempien vanhempien jakamattomista kuolinpesistä osuudet. Toisaalta voi olla että isän isäsi kuolinpesä on jaettu ja ositus tehty isovanhempien välillä ja isoäitisi omisti sen koko talon.

Sitten sinä ja siskosi taas omistatte isänne kuolinpesistä 1/2 osuuden. Ellei testamentti muuksi sitä muuta.

Te voitte siskonne kanssa jakaa sen isänne kuolinpesän ja sopia keskenänne miten sovittekin vaikka noista isovanhempienne kuolinpesäosuuksien jaosta. Vaikka toisella koko osuus siitä isältänne ja toiselle sitten jotain muuta omaisuutta sen edestä. Tai puolet ja puolet.

Verottajan kautta saanette nuo isovanhempien perukirjat ja sitten mahdollisen jakokirjan jos ne pesät on jaettu ja tiedon samalla osituksesta siinä. Ja Maanmittauslaitokselta saanee sen lainhuutotodistuksen, jossa näkyy talon rekisteriin merkityt omistajat.


Pidemmän päälle se syrjäseudulla sijaitsevan talon yhteisomistajuudesta on odotettavissa ongelmia. Menee helposti useamoitonni vuodessa rahaa sen ylläpitoon vaikka peruslämmöillä kun on ja sitten työtä sen ylläpidossa riittää loputtomasti. Voi yhteisomistus toimiakin, mutta odotusarvo on että ongelmia ja riitaisuuksia on luvassa ennemmin tai myöhemmin. Em. syystä voi olla viisasta viimeistään siinä vaiheessa kun isänne siskosta aika jättää ratkaista sen talon kohtalo niin että siihen jää omistajaksi vain sinä tai siskosi tai sitten myytte sen kokonaan ulkopuoliselle.

Vanha talo syrjäseudulla, niin sen käypä arvo voi liikkua kenties jossain 30 tuhannen euron luokassa. Edellyttäen että se kunnossa eikä vaadi jotain kattoremonttia tai muuta isompaa remonttia. Ja että sille jostain löytyisi ostaja. Jos taloon pitää teettää ulkopuoliselle vaikka kattoremontti, niin odotusarvo on ettei niitä remonttirahoja saa koskaan takaisin. Toisaalta jos katto vuotaa ja taloon tulee isoja kosteusvaurioita, niin siitä ei saa myytäessä mitään ellei tontti ole arvokkaampi kuin talon purkukulut. Purkukuntoisesta omakotitalostakin pitää maksaa kiinteistäveroa vuosittain sen purkamiseen saakka.
 
Viimeksi muokattu:
Ensimmäinen kysymys tietysti olisi riitatilanteessa, että miksi se asiantuntija on siellä nyt eikä silloin 2,5v sitten? Kiinteistökaupan 5v vastuu ei tarkoita sitä, että 5v kaupan teon jälkeen voi vielä ilmoitella asioista, mitkä olisi voinut havaita jo ennen kaupantekoa.
Lisäksi rahallinen intressi tässä vaikuttaa pieneltä, varsinkin kun myyjä on lupautunut yhden asioista tulla korjaamaan. Kokonaisuuteen nähden pienistä virheistä ei kannata lähteä riitaa hakemaan.
Jos talonmyyjä rakentelee taloja työkseen ja myy niitä eteenpäin niin...

" Maakaaren 2:10 §:n mukaan jos ostaja on hankkinut kiinteistön asunnoksi tai vapaa-ajan asunnoksi itseään tai perheenjäseniään varten elinkeinonharjoittajalta, joka ammattimaisesti rakentaa tai myy kiinteistöjä, ei kaupassa voida poiketa maakaaren virhevastuusäännöksistä ostajan vahingoksi, eikä reklamaation esittämistä ole rajoitettu muuten maakaaren mukaiseen 5 vuoden määräaikaan. Lisäksi tällaisessa tilanteessa myyjä on vahingonkorvausvelvollinen vaikka kyseessä olisi salainen virhe tai vaikka myyjä voi osoittaa toimineensa huolellisesti. Elinkeinonharjoittaja-myyjän mahdollinen vastuu päättyy 10 vuoden kuluttua yleiseen vanhentumisaikaan. "
 
Jos talonmyyjä rakentelee taloja työkseen ja myy niitä eteenpäin niin...

" Maakaaren 2:10 §:n mukaan jos ostaja on hankkinut kiinteistön asunnoksi tai vapaa-ajan asunnoksi itseään tai perheenjäseniään varten elinkeinonharjoittajalta, joka ammattimaisesti rakentaa tai myy kiinteistöjä, ei kaupassa voida poiketa maakaaren virhevastuusäännöksistä ostajan vahingoksi, eikä reklamaation esittämistä ole rajoitettu muuten maakaaren mukaiseen 5 vuoden määräaikaan. Lisäksi tällaisessa tilanteessa myyjä on vahingonkorvausvelvollinen vaikka kyseessä olisi salainen virhe tai vaikka myyjä voi osoittaa toimineensa huolellisesti. Elinkeinonharjoittaja-myyjän mahdollinen vastuu päättyy 10 vuoden kuluttua yleiseen vanhentumisaikaan. "
Ei mainittu, että myyjänä olisi elinkeinoharjoittaja vaan että myyjällä on oma yritys, joka tekisi korjauksen.
 
Ei mainittu, että myyjänä olisi elinkeinoharjoittaja vaan että myyjällä on oma yritys, joka tekisi korjauksen.
Ymmärtääkseni maksajalla on oikeus valita tai ainakin vaikuttaa korjauksen tekijään. Vai antaisitko itse riitatilanteessa avoimen valtakirjan, että pistä kuntoon ja laita lasku minulle?
 
Ymmärtääkseni maksajalla on oikeus valita tai ainakin vaikuttaa korjauksen tekijään. Vai antaisitko itse riitatilanteessa avoimen valtakirjan, että pistä kuntoon ja laita lasku minulle?
Miten tämä skenaario liittyy tapaukseen? Myyjä oli tulossa korjaamaan omaan piikkiinsä yhtä vioista. Muita ei katsonut tarpeelliseksi korjata.
 
Nyt tarvitsen apua. Isäni henkivakuutuksen rahat on nyt maksettu tililleni. Joudunko maksamaan näistä perintöveroa vai pääomatuloveroa? Käsittääkseni nämä rahat pitää joka tapauksessa ilmoittaa perunkirjoitukseen? Mutta mitä tapahtuu, jos perunkirjoitus siirretään ensi vuoteen? Tullaanko ne verottamaan tämän vuoden verotuksessa vai ensi vuoden verotuksessa? Kysyn tätä, koska minulla on osaketappioita, jotka haluaisin hyödyntää verovähennyksenä.
 
Nyt tarvitsen apua. Isäni henkivakuutuksen rahat on nyt maksettu tililleni. Joudunko maksamaan näistä perintöveroa vai pääomatuloveroa? Käsittääkseni nämä rahat pitää joka tapauksessa ilmoittaa perunkirjoitukseen? Mutta mitä tapahtuu, jos perunkirjoitus siirretään ensi vuoteen? Tullaanko ne verottamaan tämän vuoden verotuksessa vai ensi vuoden verotuksessa? Kysyn tätä, koska minulla on osaketappioita, jotka haluaisin hyödyntää verovähennyksenä.
 

Minä olen edunsaaja, ei kuolinpesä. Tämä etu tulee kuitenkin säästöhenkivakuutuksen ohjeiden mukaan merkitä perunkirjan Lisätiedot kohtaan kun edunsaaja on nimetty lähiomainen. Jos taas kuolinpesä on edunsaaja, se tulee merkitä perinnönjättäjän varoihin. Ohjeessa lukee myös että säästöhenkivakuutuksen verotus tapahtuu perintöveron yhteydessä. Sain nyt 3kk lisäaikaa perunkirjoituksen tekoon (olisi muuten ehkä voinut pyytää enemmän kun päätös oli automatisoitu), joten siirtyykö verovuosi myös, jos perunkirjoitus menee ensi vuoden puolelle vai lasketaanko se kuitenkin kuolinvuoden verotukseen?
 
Hyvät neuvot olisivat tarpeen. Olen asunut nykyisessä asunnossani jo useita vuosia ja naapurissani asuu vanhapiika joka kolistelee seinän takana jatkuvasti ja mielestäni myös tahallaan, kun olen hänelle siitä huomauttanut, ja mainittakoon että olen pyytänyt kauniisti häntä vähentämään meluamistaan. Siis en ole hänelle kiukutellut. Tässä yhtenä iltana hän taas kolisteli normaalia enemmän ja kävin -ensimmäistä kertaa- hänen oven takana kauniisti pyytämässä että voisiko hän toimia hiljempaa.
Kului muutaman tunti niin ovikelloani soitti poliisi ja kun avasin niin he kertoivat, että naapurista oli hälytetty heidät kun minä käyn häiriköimässä tämän ovella. No tämähän ei ollut totta ja kerroin sen heille ja muutenkin juteltiin asioista siinä vartin verran hyvässä ymmärryksessä. He menivät takaisin siihen asuntoon, enkä tiedä mitä sitten tapahtui vai tapahtuiko mitään, mutta kolistelu ei ainakaan loppunut.
Tämä tapaus on jäänyt harmittamaan minua, sillä olen hyvämaineinen kansalainen, enkä ole ollut oikeudessa muuten kuin todistajana pari kertaa eikä taida olla kuin yksi liikennesakkokaan 😁
Voiko kuka tahansa kerrostalossa asuva soittaa poliisille ja kertoa puutaheinää naapureistaan, vai miten tämä homma oikein menee. Minun oikeustajuni mukaan naapurini on valehdellut poliisille ja vaivannut heitä tulemaan paikan päälle turhaan. Kaiken lisäksi pidän tätä itseäni kohtaan melko nöyryyttävänä tekona, että minua syytetään asioista joita en ole tehnyt ja vielä kaiken lisäksi kutsutaan poliisi asuntooni.
Kysymys kuuluukin, että voinko syyttää naapuriani kunnianloukkauksesta tai muusta vastaavasta?
Kiitos vastauksista.
 
Hyvät neuvot olisivat tarpeen. Olen asunut nykyisessä asunnossani jo useita vuosia ja naapurissani asuu vanhapiika joka kolistelee seinän takana jatkuvasti ja mielestäni myös tahallaan, kun olen hänelle siitä huomauttanut, ja mainittakoon että olen pyytänyt kauniisti häntä vähentämään meluamistaan. Siis en ole hänelle kiukutellut. Tässä yhtenä iltana hän taas kolisteli normaalia enemmän ja kävin -ensimmäistä kertaa- hänen oven takana kauniisti pyytämässä että voisiko hän toimia hiljempaa.
Kului muutaman tunti niin ovikelloani soitti poliisi ja kun avasin niin he kertoivat, että naapurista oli hälytetty heidät kun minä käyn häiriköimässä tämän ovella. No tämähän ei ollut totta ja kerroin sen heille ja muutenkin juteltiin asioista siinä vartin verran hyvässä ymmärryksessä. He menivät takaisin siihen asuntoon, enkä tiedä mitä sitten tapahtui vai tapahtuiko mitään, mutta kolistelu ei ainakaan loppunut.
Tämä tapaus on jäänyt harmittamaan minua, sillä olen hyvämaineinen kansalainen, enkä ole ollut oikeudessa muuten kuin todistajana pari kertaa eikä taida olla kuin yksi liikennesakkokaan 😁
Voiko kuka tahansa kerrostalossa asuva soittaa poliisille ja kertoa puutaheinää naapureistaan, vai miten tämä homma oikein menee. Minun oikeustajuni mukaan naapurini on valehdellut poliisille ja vaivannut heitä tulemaan paikan päälle turhaan. Kaiken lisäksi pidän tätä itseäni kohtaan melko nöyryyttävänä tekona, että minua syytetään asioista joita en ole tehnyt ja vielä kaiken lisäksi kutsutaan poliisi asuntooni.
Kysymys kuuluukin, että voinko syyttää naapuriani kunnianloukkauksesta tai muusta vastaavasta?
Kiitos vastauksista.
Taitaa olla "sana sanaa vastaan"-tilanne. Seuraavan kerran kun joudut käymään oven takana sanomassa, niin nauhoita keskustelu vaikka puhelimella.

Omaan käyttöön nauhoitettaessa siitä ei tarvitse informoida vastapuolta, mutta tästä voi olla apua, jos täytyy näyttää toteen jotakin.
 
Hyvät neuvot olisivat tarpeen. Olen asunut nykyisessä asunnossani jo useita vuosia ja naapurissani asuu vanhapiika joka kolistelee seinän takana jatkuvasti ja mielestäni myös tahallaan, kun olen hänelle siitä huomauttanut, ja mainittakoon että olen pyytänyt kauniisti häntä vähentämään meluamistaan. Siis en ole hänelle kiukutellut. Tässä yhtenä iltana hän taas kolisteli normaalia enemmän ja kävin -ensimmäistä kertaa- hänen oven takana kauniisti pyytämässä että voisiko hän toimia hiljempaa.
Kului muutaman tunti niin ovikelloani soitti poliisi ja kun avasin niin he kertoivat, että naapurista oli hälytetty heidät kun minä käyn häiriköimässä tämän ovella. No tämähän ei ollut totta ja kerroin sen heille ja muutenkin juteltiin asioista siinä vartin verran hyvässä ymmärryksessä. He menivät takaisin siihen asuntoon, enkä tiedä mitä sitten tapahtui vai tapahtuiko mitään, mutta kolistelu ei ainakaan loppunut.
Tämä tapaus on jäänyt harmittamaan minua, sillä olen hyvämaineinen kansalainen, enkä ole ollut oikeudessa muuten kuin todistajana pari kertaa eikä taida olla kuin yksi liikennesakkokaan 😁
Voiko kuka tahansa kerrostalossa asuva soittaa poliisille ja kertoa puutaheinää naapureistaan, vai miten tämä homma oikein menee. Minun oikeustajuni mukaan naapurini on valehdellut poliisille ja vaivannut heitä tulemaan paikan päälle turhaan. Kaiken lisäksi pidän tätä itseäni kohtaan melko nöyryyttävänä tekona, että minua syytetään asioista joita en ole tehnyt ja vielä kaiken lisäksi kutsutaan poliisi asuntooni.
Kysymys kuuluukin, että voinko syyttää naapuriani kunnianloukkauksesta tai muusta vastaavasta?
Kiitos vastauksista.
Vanhapiika kiinnostunut susta sillei ja haluaa vain kiinnittää sun huomion. Siitä vaan nisua kainaloon ja kahvittelemaan.
 
Taitaa olla "sana sanaa vastaan"-tilanne. Seuraavan kerran kun joudut käymään oven takana sanomassa, niin nauhoita keskustelu vaikka puhelimella.

Omaan käyttöön nauhoitettaessa siitä ei tarvitse informoida vastapuolta, mutta tästä voi olla apua, jos täytyy näyttää toteen jotakin.
Totta tuokin mutta naapuri vaivasi poliisia ilman todisteita ja minusta se on melko vakavaa viranomaisten turhaa hyväksikäyttöä. Minähän tavallaan jouduin vain käsikassaraksi tässä eli naapuri käytti minua välikappaleena kutsuakseen viranomaiset paikalle ja kun hänellä ei ole todisteita niin voin väittää hänen valehdelleen kuten asia olikin. Ei mahdu oikeustajuuni etteikö hän ei ole syyllistynyt tässä johonkin, mutta en tiedä mihin?
 
Totta tuokin mutta naapuri vaivasi poliisia ilman todisteita ja minusta se on melko vakavaa viranomaisten turhaa hyväksikäyttöä. Minähän tavallaan jouduin vain käsikassaraksi tässä eli naapuri käytti minua välikappaleena kutsuakseen viranomaiset paikalle ja kun hänellä ei ole todisteita niin voin väittää hänen valehdelleen kuten asia olikin. Ei mahdu oikeustajuuni etteikö hän ei ole syyllistynyt tässä johonkin, mutta en tiedä mihin?

Ehkä hän koki sen uhkaavana kun vieras mies tuli ovelle ilman kutsua syyttelemään/ahdistelemaan. Varmaan kannattaisi ensi kerralla miettiä jotain toista lähestymistapaa. On sitä vähemmästäkin haettu lähestysmiskieltoa.

Enkä tarkoita että toimit mitenkään väärin, kaikenlaista hiihtäjää sitä on nykyään liikkeellä, nuo omituiset "vanhat piiat" eivät ole helpoimmasta päästä, etenkään jos kokevat että heitä salakuunnellaan.
 
Ehkä hän koki sen uhkaavana kun vieras mies tuli ovelle ilman kutsua syyttelemään/ahdistelemaan. Varmaan kannattaisi ensi kerralla miettiä jotain toista lähestymistapaa. On sitä vähemmästäkin haettu lähestysmiskieltoa.

Enkä tarkoita että toimit mitenkään väärin, kaikenlaista hiihtäjää sitä on nykyään liikkeellä, nuo omituiset "vanhat piiat" eivät ole helpoimmasta päästä, etenkään jos kokevat että heitä salakuunnellaan.
No ensinnäkin ollaan molemmat asuttu tässä talossa useamman vuoden jo ja ollaan toki nähty toisemme monesti, enkä minä syytellyt enkä ahdistellut, vaan pyysin kauniisti toimimaan hiljempaa.
Alkuperäisellä kysymykselläni hain todellista oikeudellista näkökantaa tällaisiin asioihin enkä tavisten heittoja- ja syyttelyjä puoleen enkä toiseen.
Veikkaan että tässä porukassa kuitenkin on joku joka tietää oikeasti näistä asioista?
 
No ensinnäkin ollaan molemmat asuttu tässä talossa useamman vuoden jo ja ollaan toki nähty toisemme monesti, enkä minä syytellyt enkä ahdistellut, vaan pyysin kauniisti toimimaan hiljempaa.
Alkuperäisellä kysymykselläni hain todellista oikeudellista näkökantaa tällaisiin asioihin enkä tavisten heittoja- ja syyttelyjä puoleen enkä toiseen.
Veikkaan että tässä porukassa kuitenkin on joku joka tietää oikeasti näistä asioista?
Mistä sä häntä syyttäisit ja millä perusteella? Poliisin voi (yrittää) soittaa paikalla melkein mistä tahansa asiasta ja asiasta riippuen tulevat jos jaksavat/ehtivät. Hätäkeskuspäivystäjä tekee päätöksen poliisin lähettämisestä eli teknisesti ottaen soittaja ei voi "tilata" poliisia ovelle vaan sen tekee hätäkeskuksen päivystäjä (toki päivitystäjälle voi antaa sopivia tietoja jotka edesauttavat tavoitteen toteutumista).

Tuossa vastaava kuin sinun case tapaus: perätön ilmianto - - Suomi24 Keskustelut, nähdäkseni tässä on _korkeintaan_ tuhlattu hätäkeskusen/poliisin resursseja vaikka sulla olisi videoituna koko naapurin ovella käynti. Jos sut olisi kopitettu tuon seurauksena niin sitten väärän ilmiannon tunnusmerkit täyttyisivät.

Jos tuo touhu jatkuisi eli naapuri huvikseen soittelisi poliiseja sun ovelle niin asia olisi eri, sanoisin kuitenkin että aina kun käyt ovella niin naapuri voi suht. turvallisin mielin soittaa skoudet paikalle ilman että hänelle siitä mitään koituisi, koska tilanteen "uhkaavuus" on täysin subjektiivinen kokemus eikä 'semi-turhaa' hätäkeskussoittoa ole mitenkään sanktioitu.
 
Totta tuokin mutta naapuri vaivasi poliisia ilman todisteita ja minusta se on melko vakavaa viranomaisten turhaa hyväksikäyttöä. Minähän tavallaan jouduin vain käsikassaraksi tässä eli naapuri käytti minua välikappaleena kutsuakseen viranomaiset paikalle ja kun hänellä ei ole todisteita niin voin väittää hänen valehdelleen kuten asia olikin. Ei mahdu oikeustajuuni etteikö hän ei ole syyllistynyt tässä johonkin, mutta en tiedä mihin?
Ei tuossa oikein minkään rikoksen tunnusmerkit kyllä täyty. Ainoastaan typerää käyttäytymistä naapurin piialta. Taloyhtiötä ehkä pitäisi kiinnostaa, jos naapurikämpässä aiheutetaan tahallaan meteliä häiritsemistarkoituksessa.
 
Ukilta kerrostalo osake. Ukki kuoli. Kämppä pitää myydä heti kun perunkirjat ja perintö hoidettu.
Minkä mukaan menee luovutusvoittovero kun tämähän on osake? Sen mitä ukki maksoi 40v sitten vai sen millä se nyt saadaan perikunnalle
 
Ukilta kerrostalo osake. Ukki kuoli. Kämppä pitää myydä heti kun perunkirjat ja perintö hoidettu.
Minkä mukaan menee luovutusvoittovero kun tämähän on osake? Sen mitä ukki maksoi 40v sitten vai sen millä se nyt saadaan perikunnalle

Jos olet saanut omaisuuden perintönä tai lahjana, hankintahinta on sama kuin verotusarvo, jota on käytetty perintö- ja lahjaverotuksessa. Eli myyntihinnasta vähennetään perintöverotusarvo ja jäljelle jäävästä osuudesta maksetaan vero.
 
Jos olet saanut omaisuuden perintönä tai lahjana, hankintahinta on sama kuin verotusarvo, jota on käytetty perintö- ja lahjaverotuksessa. Eli myyntihinnasta vähennetään perintöverotusarvo ja jäljelle jäävästä osuudesta maksetaan vero.
Eli sillä ei ole merkitystä onko se kerrostalo-osake vai omakotitalo ja sillä 40v vanhalla ostohinnalla ei ole mitään tekemistä homman kanssa, menikö oikein?
 
Eli sillä ei ole merkitystä onko se kerrostalo-osake vai omakotitalo ja sillä 40v vanhalla ostohinnalla ei ole mitään tekemistä homman kanssa, menikö oikein?

Joo ei tässä tilanteessa merkitystä onko kerrostalo-osake vai omakotitalo, ei myöskään perinnönjättäjän suorittamalla ostohinnalla merkitystä.

Lisäksi hankintamenoon voidaan lukea myös verotuksessa poistamatta oleva osa verovelvollisen suorittamista lahjana tai perintönä saaman omaisuuden perusparannusmenoista. Mitään perusparannuksia nyt ei varmaankaan ole tehty, kun tarkoitus on kerran heti myydä pois. Pesänselvitykseen, perinnönjakoon ja ositukseen liittyvät kulut ei ole luovutusvoiton verotuksessa vähennyskelpoisia. Toki yleisesti ottaen perintöverotusarvon sijaan voidaan käyttää hankintameno-olettamaa, jos se on verovelvolliselle edullisempi, mutta tässä tilanteessa näin tuskin on.

EDIT: Niin ja ehkä nyt sen verran vielä, että jos se osake on arvostettu perintöverotuksessa vaikka 100 000 euroa ja myyt sen pari kuukautta tämän jälkeen 200 000 eurolla niin kannattaa hakea oikaisua perintöverotukseen.
 
Vuoden sisään myydessä korjataan aina perintöverotusta, muita vaihtoehtoja ei käsittääkseni edes ole.
 
Siirrän jatkokeskustelun tuolta Perintätoiminta-ketjusta:

Laitoin Ulosottolaitokselle sähköpostitiedustelun noiden Tori-huijareiden petostuomioiden perinnästä. Alla vastaus:

"
Ulosottohakemuksen voi tehdä ulosoton sähköisessä asiointipalvelussa: Ulosotto. Hakemuksen voi lähettää myös sähköpostilla, postittaa tai toimittaa suoraan Ulosottolaitoksen toimipaikkaan. Ulosottohakemukseen tulee liittää kopio tuomioistuimen päätöksestä tai muu ulosottoon oikeuttava asiakirja.

Asian vireilläolo ulosotossa päättyy joko velan tultua maksetuksi tai ulosottomiehen toteamaan perinnän esteeseen. Jos velallisella ei ole ulosmittauskelpoista tuloa tai omaisuutta, ulosottomies toteaa velallisen varattomaksi ja palauttaa asian velkojalle. Mikäli asia palautetaan velkojalle varattomuuden perusteella, peritään hakijalta ulosoton käsittelymaksu. Käsittelymaksu tavallisessa ulosotossa on 10 euroa, suppeassa ulosotossa 5 euroa, passiivisaatavassa lisäosa 10 euroa. Velkojan on suoritettava hänelle kulloinkin tilitettävästä rahamäärästä tilitysmaksua. Tilitysmaksun suuruus on 1,45 % tilitettävästä rahamäärästä.

Mikäli asia palautetaan esteellä, hakemus kannattaa uusia ennen kuin esteen toteamisesta tulee 5 vuotta täyteen, ettei velka pääse vanhenemaan. Yksityisoikeudellisten velkojen vanhentumisaika on tuomion antamisen jälkeen viisi vuotta ja tämä vanhentumisaika voidaan katkaista esimerkiksi muistuttamalla velallista velasta tai hakemalla ulosottoa.

Täällä lisätietoa ulosoton hakemisesta: Ulosottohakemus.

Täältä löydät lisätietoa ulosottomaksuista: Ulosottomaksut.

Täältä löydät tietoa velan vanhentumisesta: Velan vanhentuminen.
"


Ei voi muuta sanoa, kuin vmp.

Eli jos mulla on 5kpl Tori-kusettajien tuomioita, saatavat väliltä 20-80€, niin jokaisen kohdalla pitäis ottaa 10€ riski, että tuomittu todetaan perinnässä varattomaksi. Jos yhdeltäkään ei saada mitään perittyä, niin mulle jää käteen 50€ lasku, kaiken aiemman lisäksi.

Olettaisin, että yksityishenkilön luottotietojen selvitys ei varmaankaan ole maksutonta, jos pyrkisi tekemään vähän etukäteisselvitystä tuomitun nykymaksukyvystä?

Opin tämän myötä entistä vahvemmin siis sen, kuinka yhteiskunta hyysää näitä elämäntapaluusereita ja mahdollistaa heidän keppostelunsa.

Tuosta tuli mieleen, että mikäköhän on lain näkökulmasta riittävä tapa muistuttaa velallista velasta saatavan vanhentumisen katkaisemiseksi? Riittääkö Facebook yv-viesti ja kuvakaappaus siitä?
 
Viimeksi muokattu:
Miten saan rahat takaisin kuolinpesältä, kun jouduin pulittamaan omasta kukkarosta 19 euroa kun poistin kuolinpesän auton liikennekäytöstä?
 
Siirrän jatkokeskustelun tuolta Perintätoiminta-ketjusta:

Laitoin Ulosottolaitokselle sähköpostitiedustelun noiden Tori-huijareiden petostuomioiden perinnästä. Alla vastaus:

"
Ulosottohakemuksen voi tehdä ulosoton sähköisessä asiointipalvelussa: Ulosotto. Hakemuksen voi lähettää myös sähköpostilla, postittaa tai toimittaa suoraan Ulosottolaitoksen toimipaikkaan. Ulosottohakemukseen tulee liittää kopio tuomioistuimen päätöksestä tai muu ulosottoon oikeuttava asiakirja.

Asian vireilläolo ulosotossa päättyy joko velan tultua maksetuksi tai ulosottomiehen toteamaan perinnän esteeseen. Jos velallisella ei ole ulosmittauskelpoista tuloa tai omaisuutta, ulosottomies toteaa velallisen varattomaksi ja palauttaa asian velkojalle. Mikäli asia palautetaan velkojalle varattomuuden perusteella, peritään hakijalta ulosoton käsittelymaksu. Käsittelymaksu tavallisessa ulosotossa on 10 euroa, suppeassa ulosotossa 5 euroa, passiivisaatavassa lisäosa 10 euroa. Velkojan on suoritettava hänelle kulloinkin tilitettävästä rahamäärästä tilitysmaksua. Tilitysmaksun suuruus on 1,45 % tilitettävästä rahamäärästä.

Mikäli asia palautetaan esteellä, hakemus kannattaa uusia ennen kuin esteen toteamisesta tulee 5 vuotta täyteen, ettei velka pääse vanhenemaan. Yksityisoikeudellisten velkojen vanhentumisaika on tuomion antamisen jälkeen viisi vuotta ja tämä vanhentumisaika voidaan katkaista esimerkiksi muistuttamalla velallista velasta tai hakemalla ulosottoa.

Täällä lisätietoa ulosoton hakemisesta: Ulosottohakemus.

Täältä löydät lisätietoa ulosottomaksuista: Ulosottomaksut.

Täältä löydät tietoa velan vanhentumisesta: Velan vanhentuminen.
"


Ei voi muuta sanoa, kuin vmp.

Eli jos mulla on 5kpl Tori-kusettajien tuomioita, saatavat väliltä 20-80€, niin jokaisen kohdalla pitäis ottaa 10€ riski, että tuomittu todetaan perinnässä varattomaksi. Jos yhdeltäkään ei saada mitään perittyä, niin mulle jää käteen 50€ lasku, kaiken aiemman lisäksi.

Olettaisin, että yksityishenkilön luottotietojen selvitys ei varmaankaan ole maksutonta, jos pyrkisi tekemään vähän etukäteisselvitystä tuomitun nykymaksukyvystä?

Opin tämän myötä entistä vahvemmin siis sen, kuinka yhteiskunta hyysää näitä elämäntapaluusereita ja mahdollistaa heidän keppostelunsa.

Tuosta tuli mieleen, että mikäköhän on lain näkökulmasta riittävä tapa muistuttaa velallista velasta saatavan vanhentumisen katkaisemiseksi? Riittääkö Facebook yv-viesti ja kuvakaappaus siitä?
Sanoisin, että ei maksa vaivaa alkaa perimään nisteiltä mitään. Jos ihan rakkaudesta lajiin haluaa pitää velkaa yllä, mikäpä ettei. Yhden 80e kusetuksen oon kokenut, se vitosen ulosotto menee käytännössä hukkaan koska se lakkaa heti. Eipä noilla koskaan ole varallisuutta. Ja tuo kympin uusiminen muutaman vuoden välein ja vaiva vaatii vähintään isomman saatavan. Nykyään torissakin on tunnistamista ja ainakin vielä nykyään hemmetin halpaa toridiiliä, niin pitää vaan vältellä liian halpoja, hämäriä kauppiaita ja suosia noutoa. Vaikka joskus jotain saisi, tai päätyisi töihin, ne sun kymppien velat on siellä pitkän listan päässä.
 
Kuitti on, mutta ei ole tilin käyttöoikeutta. Eikö se käyttöoikeus ole mahdollista saada vasta perunkirjan jättämisen jälkeen?
Sitten kun on perukirjoitus tehty ja jollain on oikeus tiliin niin se voi maksella tuommoiset sieltä pois ennen perinnönjakoa.
 
Tutun puolesta kysellen, onko ajankohtainen työsopimusriita (työntekijän näkemys laiton irtisanominen, työnantajan näkemys ettei vain tarjottu uutta määräaikaista) este hakea ko. työnantajalta toiselta osastolta töitä? Terveydenhuollosta ja hyvinvointialueesta siis kyse, eli se käytännössä kattaa aika paljon alueen työmahdollisuuksista.
 
Tutun puolesta kysellen, onko ajankohtainen työsopimusriita (työntekijän näkemys laiton irtisanominen, työnantajan näkemys ettei vain tarjottu uutta määräaikaista) este hakea ko. työnantajalta toiselta osastolta töitä? Terveydenhuollosta ja hyvinvointialueesta siis kyse, eli se käytännössä kattaa aika paljon alueen työmahdollisuuksista.
Miksi se olisi lain puolesta este, voithan sä hakea mitä tahansa paikkaa koska tahansa. Toki jos työnantajan päässä ollaan edes vähän hereillä niin saattaapi tuo riita 'pienehkö este' olla...
 
Sitten kun on perukirjoitus tehty ja jollain on oikeus tiliin niin se voi maksella tuommoiset sieltä pois ennen perinnönjakoa.

Kiitos. Tuleeko se kuitenkin merkata perunkirjan Velat kohtaan?

Toinen kysymys, mitä jos hautakivi ei ole hommattu ennen perunkirjoitusta, voiko sille kuitenkin varata varoja? Miten?
 
Kuitti on, mutta ei ole tilin käyttöoikeutta. Eikö se käyttöoikeus ole mahdollista saada vasta perunkirjan jättämisen jälkeen?
Ei tarvitse käyttöoikeutta. Kuka tahansa osakas voi maksaa vainajan laskuja ennen perunkirjoitusta, kunhan ne liittyvät selvästi kuolintapaukseen. Eli tilisiirtolomake, jossa vainajan kuolinpesä on maksaja riittää.
 
Ei tarvitse käyttöoikeutta. Kuka tahansa osakas voi maksaa vainajan laskuja ennen perunkirjoitusta, kunhan ne liittyvät selvästi kuolintapaukseen. Eli tilisiirtolomake, jossa vainajan kuolinpesä on maksaja riittää.
Ei sinänsä ole mitään kiirettä saada rahat takaisin. Laskun maksamisesta veloitetaan 3,40e (Nordea), joten voin kyllä odottaa kunnes itse saan maksettua tililtä.
 
Kiitos. Tuleeko se kuitenkin merkata perunkirjan Velat kohtaan?

Toinen kysymys, mitä jos hautakivi ei ole hommattu ennen perunkirjoitusta, voiko sille kuitenkin varata varoja? Miten?
Voi tuon merkitä velkoihin perukirjaan.

Ja tosiaan järkevämpi on odotella että saa itse siirreltyä tililtä rahat. Minimiin ne maksut, mitkä pankki maksaa kun niissä on poskettomat kulut.
 
Tutun puolesta kysellen, onko ajankohtainen työsopimusriita (työntekijän näkemys laiton irtisanominen, työnantajan näkemys ettei vain tarjottu uutta määräaikaista) este hakea ko. työnantajalta toiselta osastolta töitä? Terveydenhuollosta ja hyvinvointialueesta siis kyse, eli se käytännössä kattaa aika paljon alueen työmahdollisuuksista.
Laillisesti ei ole mikään esteitä, mutta käytännössä aika varmasti blokkaantuu kun/jos se uusi mahdollinen esihlö kyselee aiemmalta esihlöltä kokemuksia ja/tai HR huomaa tämän haun ja informoi osapuolia.
 
Yksi kysymys lisää perinnöstä ja testamentista. Haluaisin tehdä testamentin, jolla varmistan, että avopuoliso saa osuuden perinnöstäni kuollessani. Olemme lapsettomia ja asumme vuokra-asunnossa eikä mitään arvokasta yhteistä omaisuutta ole, minulta jäävä perintö olisi ensisijaisesti sijoitussalkku. Lakisääteisiä perillisiä minulle on myös, ja tarkoitus olisi jakaa testamentilla perintö siten, että avopuoliso saa puolet ja lakisääteiset perilliset jakavat toisen puolen.

Voisin ajatella tekeväni testamentin itsekin, jos valmiihko pohja löytyisi. Toisaalta en näe ongelmaa maksaa siitä myöskään ammattilaiselle, että muotoseikat tulevat varmasti huomioitua oikein. Pikaisella haulla löytyy tietoa, että lakimiehen tekemän testamentin hinnat ovat 200€ ylöspäin jopa tonniin monimutkaisemmissa tapauksissa. Oletan että haluamani sisältö on suhteellisen yksinkertainen.

Osaatteko suositella jotain hyvää palvelua tai lakiasiaintoimistoa tällaiseen pääkaupunkiseudulta, tai, onko netissä mitään palvelua, jolla voisi hakea asianajajia ja saada vaikka hintatarjouksia useammalta samalla kertaa?

Ja vielä, miten muut olette testamenttejanne säilyttäneet, onko kotona jemmassa vai pankin holvissa tai jossain muualla? Sellaista mahdollisuutta ei taida olla, että testamentin voisi säilöä sähköisenä esim. suomi.fiihin tai johonkin muuhun palveluun?
 
Yksi kysymys lisää perinnöstä ja testamentista. Haluaisin tehdä testamentin, jolla varmistan, että avopuoliso saa osuuden perinnöstäni kuollessani. Olemme lapsettomia ja asumme vuokra-asunnossa eikä mitään arvokasta yhteistä omaisuutta ole, minulta jäävä perintö olisi ensisijaisesti sijoitussalkku. Lakisääteisiä perillisiä minulle on myös, ja tarkoitus olisi jakaa testamentilla perintö siten, että avopuoliso saa puolet ja lakisääteiset perilliset jakavat toisen puolen.

Voisin ajatella tekeväni testamentin itsekin, jos valmiihko pohja löytyisi. Toisaalta en näe ongelmaa maksaa siitä myöskään ammattilaiselle, että muotoseikat tulevat varmasti huomioitua oikein. Pikaisella haulla löytyy tietoa, että lakimiehen tekemän testamentin hinnat ovat 200€ ylöspäin jopa tonniin monimutkaisemmissa tapauksissa. Oletan että haluamani sisältö on suhteellisen yksinkertainen.

Osaatteko suositella jotain hyvää palvelua tai lakiasiaintoimistoa tällaiseen pääkaupunkiseudulta, tai, onko netissä mitään palvelua, jolla voisi hakea asianajajia ja saada vaikka hintatarjouksia useammalta samalla kertaa?

Ja vielä, miten muut olette testamenttejanne säilyttäneet, onko kotona jemmassa vai pankin holvissa tai jossain muualla? Sellaista mahdollisuutta ei taida olla, että testamentin voisi säilöä sähköisenä esim. suomi.fiihin tai johonkin muuhun palveluun?
Itse käytin samaan aiheesen liittyen Osuuspankin bonuksia, niillä voi maksaa myös lakipalveluja.

En toki tiedä missä pankissa olet asiakkaana, mutta yleisesti tiedoksi, että tällainenkin mahdollisuus on jos on OP:n asiakas ja on bonuksia käytettävänä.

Minä säilytän testamenttia kotona paloturvallisessa salkussa.
 
Yksi kysymys lisää perinnöstä ja testamentista. Haluaisin tehdä testamentin, jolla varmistan, että avopuoliso saa osuuden perinnöstäni kuollessani. Olemme lapsettomia ja asumme vuokra-asunnossa eikä mitään arvokasta yhteistä omaisuutta ole, minulta jäävä perintö olisi ensisijaisesti sijoitussalkku. Lakisääteisiä perillisiä minulle on myös, ja tarkoitus olisi jakaa testamentilla perintö siten, että avopuoliso saa puolet ja lakisääteiset perilliset jakavat toisen puolen.

Voisin ajatella tekeväni testamentin itsekin, jos valmiihko pohja löytyisi. Toisaalta en näe ongelmaa maksaa siitä myöskään ammattilaiselle, että muotoseikat tulevat varmasti huomioitua oikein. Pikaisella haulla löytyy tietoa, että lakimiehen tekemän testamentin hinnat ovat 200€ ylöspäin jopa tonniin monimutkaisemmissa tapauksissa. Oletan että haluamani sisältö on suhteellisen yksinkertainen.

Osaatteko suositella jotain hyvää palvelua tai lakiasiaintoimistoa tällaiseen pääkaupunkiseudulta, tai, onko netissä mitään palvelua, jolla voisi hakea asianajajia ja saada vaikka hintatarjouksia useammalta samalla kertaa?

Varminta se testamentti on teettää joko asianajajalla tai lupalakimiehellä.

Tuolta löytyy lupalakimiesten lista:


Tuolta taas asianajajien lista.


Eli katso että nimi on jommalla kummalla listalla sillä jonka palkkaat sen tekemään.

Voi sen tehdä itsekin. Todella tärkeää on, että kaksi esteetöntä todistajaa todistajaa sitten todistaa sen testamentin. Serkkua lähempi sukulainen ei ole sukulaisuussuhteen vuoksi esteetön. Lisäksi testamentin edunsaaja on esteellinen. Ja kaikkien noiden edellisten puolisot tai seurustelukumppanit. Todistajan ei tarvitse tietää sen testamentin sisällöstä, mutta pitää tietää että testamenttia tässä todistaa nyt. Ja pitää olla yhtä aikaa molempien todistajien paikalla kun sen allekirjoitat. Eli vaikka naapuri tai joku ystäväsi kelpaa siihen todistajaksi.

Perintökaaren mukaan ainoastaan rintaperilliset ovat sellaisia perillisiä, joilla on aina oikeus vähintään lakiosaansa.
Lakiosa tarkoittaa osaa perinnöstä, jota perittävä ei voi testamentilla ohittaa. Suomessa lakiosa on puolet perintöosasta, jonka rintaperillinen (perittävän lapsi tai tämän sijaisperillinen, kuten lapsenlapsi) normaalisti perisi. Jos siis perittävän lapsi on kuollut ennen perittävää, lapsenlapsi perii vanhempansa osuuden ja on oikeutettu lakiosaan vanhempansa sijaan.

Jos lapsia ei ole, niin ilman testamenttia omaisuus menee sitten kuolleen vanhemmille tai sisaruksille tai isovanhemmille jos ovat vielä elossa tai sedille tai tädeille. Serkut eivät enää peri ilma testamenttia mitään. Halutessasi testamentilla voit sivuuttaa nuo kaikki kuitenkin ja määrätä omaisuutesi menevän vaikka puolisollesi kokonaisuudessaan.

Kannattaa samoilla tulille tehdä vaikka kolme neljä kappaletta niitä testamenttikopioita ja allekirjoittaa ne ja todistaa samalla kaikki. Silloin niitä voi säilyttää eri paikoissa ja kaikki on yhtä päteviä. Jos myöhemmin haluat tehdä uuden testamentin, niin uusi uudempi testamentti kumoaa vanhan. Tai voit siitä tehdä myös lapun jolla kumoaa sen aiemman testamentin vaikka uutta testamenttia ei tekisi.

Testamenttia tärkeämpi asiakirja on usein edunvalvontavaltuutus.


-->"Miten turvaan tahtoni -opas oikeudelliseen ennakointiin on tilattavissa ja luettavissa Suomen Muistiasiantuntijoiden sivuilla. Opas on myös kuunneltavissa Mikkelin Seudun Muistiyhdistyksen sivulla. – Edunvalvontavaltuutuksen muotovaatimuksiin voi voi tutustua sivuilla 36-37 olevan mallilomakkeen avulla. Se ei ole sellaisenaan täytettävä tai tulostettava, vaan sitä voi käyttää oman pohdinnan tukena."
 
Testamenttia tärkeämpi asiakirja on usein edunvalvontavaltuutus.
Tämä on todella hyvä huomio.

Teetätin tuon samalla kun hoidin testamentin kuntoon.

Itsellä tärkeintä oli, että jomman kumman kuollessa jälkielävä puoliso perii edesmenneen, näin rintaperillisten lakiosaa ei tarvitse vielä jakaa(tulikohan sanamuodot oikein).
 
Varminta se testamentti on teettää joko asianajajalla tai lupalakimiehellä.

Tuolta löytyy lupalakimiesten lista:


Tuolta taas asianajajien lista.


Eli katso että nimi on jommalla kummalla listalla sillä jonka palkkaat sen tekemään.

Voi sen tehdä itsekin. Todella tärkeää on, että kaksi esteetöntä todistajaa todistajaa sitten todistaa sen testamentin. Serkkua lähempi sukulainen ei ole sukulaisuussuhteen vuoksi esteetön. Lisäksi testamentin edunsaaja on esteellinen. Ja kaikkien noiden edellisten puolisot tai seurustelukumppanit. Todistajan ei tarvitse tietää sen testamentin sisällöstä, mutta pitää tietää että testamenttia tässä todistaa nyt. Ja pitää olla yhtä aikaa molempien todistajien paikalla kun sen allekirjoitat. Eli vaikka naapuri tai joku ystäväsi kelpaa siihen todistajaksi.

Perintökaaren mukaan ainoastaan rintaperilliset ovat sellaisia perillisiä, joilla on aina oikeus vähintään lakiosaansa.
Lakiosa tarkoittaa osaa perinnöstä, jota perittävä ei voi testamentilla ohittaa. Suomessa lakiosa on puolet perintöosasta, jonka rintaperillinen (perittävän lapsi tai tämän sijaisperillinen, kuten lapsenlapsi) normaalisti perisi. Jos siis perittävän lapsi on kuollut ennen perittävää, lapsenlapsi perii vanhempansa osuuden ja on oikeutettu lakiosaan vanhempansa sijaan.

Jos lapsia ei ole, niin ilman testamenttia omaisuus menee sitten kuolleen vanhemmille tai sisaruksille tai isovanhemmille jos ovat vielä elossa tai sedille tai tädeille. Serkut eivät enää peri ilma testamenttia mitään. Halutessasi testamentilla voit sivuuttaa nuo kaikki kuitenkin ja määrätä omaisuutesi menevän vaikka puolisollesi kokonaisuudessaan.

Kannattaa samoilla tulille tehdä vaikka kolme neljä kappaletta niitä testamenttikopioita ja allekirjoittaa ne ja todistaa samalla kaikki. Silloin niitä voi säilyttää eri paikoissa ja kaikki on yhtä päteviä. Jos myöhemmin haluat tehdä uuden testamentin, niin uusi uudempi testamentti kumoaa vanhan. Tai voit siitä tehdä myös lapun jolla kumoaa sen aiemman testamentin vaikka uutta testamenttia ei tekisi.

Testamenttia tärkeämpi asiakirja on usein edunvalvontavaltuutus.


-->"Miten turvaan tahtoni -opas oikeudelliseen ennakointiin on tilattavissa ja luettavissa Suomen Muistiasiantuntijoiden sivuilla. Opas on myös kuunneltavissa Mikkelin Seudun Muistiyhdistyksen sivulla. – Edunvalvontavaltuutuksen muotovaatimuksiin voi voi tutustua sivuilla 36-37 olevan mallilomakkeen avulla. Se ei ole sellaisenaan täytettävä tai tulostettava, vaan sitä voi käyttää oman pohdinnan tukena."

Todella kattava ja selkeä vastaus, kiitos tästä!
 
Yksi mahdollisuus perinnön kanssa on Nordnetin sijoitusvakuutus. Tämä siis jos on sijoitusvarallisuutta. Sijoitusvakuutusta ei lasketa kuolinpesän varoihin ja voit edunsaajiksi laittaa kenet haluat.
 
Yksi mahdollisuus perinnön kanssa on Nordnetin sijoitusvakuutus. Tämä siis jos on sijoitusvarallisuutta. Sijoitusvakuutusta ei lasketa kuolinpesän varoihin ja voit edunsaajiksi laittaa kenet haluat.
Ja toinen suuri etu noissa vakuutuksissa on se, että tuolla olevan omaisuuden saa heti. Jos on esim. riitaa osakkaiden kesken niin pesänjakohan voi viedä vuosia.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
260 167
Viestejä
4 516 762
Jäsenet
74 565
Uusin jäsen
St1

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom