io-techin lakimiehet hoi.

Hei,
Seuraavanlainen tapaus. Kyseessä 2020 rakennettu okt. Olemme asuneet nyt noin 2½ vuotta talossa. Talon ostimme sen rakentaneelta rakennusmieheltä. Muiden asioiden yhteydessä lattiakaivojen asennuksissa havaittiin rakennusterveysasiantuntijan toimesta puutteita. Toimenpiteitä vaativat havainnot olivat
- kaivojen korokerenkaista puuttuvat tukirenkaat
- puuttuva kiristysrengas
- vedeneristyssuojaus tulisi asentaa ja olla nähtävillä
Lisäksi yhden makuuhuoneen parketti on alkanut kupruilemaan (listojen alla liian vähän tilaa puulle "elää")

Ovatko em. asiat rakennusvirheitä? Olenko oikeutettu teettämään työt jollain muulla, kuin talon myyneen rakennusmiehen firmalla ja oikeutettu saamaan kulut toimenpiteistä takaisin talon rakentaneelta ja myyneeltä henkilöltä? Hän ei ole itse halukas toteuttamaan em. toimia, vaan on sitä mieltä, että hän asentaa vain yhteen kaivon kiristysrenkaan, muut lattiakaivot eivät hänen mielestään toimenpiteitä vaadi. Näkemys siis eroaa rakennusterveysasiantuntijan toimenpidesuosituksista. Kiitos!
Ensimmäinen kysymys tietysti olisi riitatilanteessa, että miksi se asiantuntija on siellä nyt eikä silloin 2,5v sitten? Kiinteistökaupan 5v vastuu ei tarkoita sitä, että 5v kaupan teon jälkeen voi vielä ilmoitella asioista, mitkä olisi voinut havaita jo ennen kaupantekoa.
Lisäksi rahallinen intressi tässä vaikuttaa pieneltä, varsinkin kun myyjä on lupautunut yhden asioista tulla korjaamaan. Kokonaisuuteen nähden pienistä virheistä ei kannata lähteä riitaa hakemaan.
 
Ensimmäinen kysymys tietysti olisi riitatilanteessa, että miksi se asiantuntija on siellä nyt eikä silloin 2,5v sitten? Kiinteistökaupan 5v vastuu ei tarkoita sitä, että 5v kaupan teon jälkeen voi vielä ilmoitella asioista, mitkä olisi voinut havaita jo ennen kaupantekoa.
Lisäksi rahallinen intressi tässä vaikuttaa pieneltä, varsinkin kun myyjä on lupautunut yhden asioista tulla korjaamaan. Kokonaisuuteen nähden pienistä virheistä ei kannata lähteä riitaa hakemaan.
Hyvää keskustelua ja näkökulmia, kiitos. Kun ostimme talon, tehtiin rakennukselle kuntotarkastus, myös lattiakaivot tarkastettiin ja kaikki oli ok. Hiljattain, ihmeteltyämme viemäristä noussutta hajua, pyysimme putkimiehen tarkistamaan asiaa, joka huomasi, että lattiakaivojen asennuksissa on tehty virheitä. Ihmetteli, miten kuntotarkastajalta jäänyt huomaamatta.
Saimme suosituksen ja yhteystiedot asiantuntijalle, joka aiemmin mainitsemani lausunnon antoi.
 
Osaisiko täällä kukaan auttaa kuolinpesän jakoa koskevassa kysymyksessä.
Tilanne on sellainen, että isovanhemmiltani jäi kuolinpesään talo. Pesässä oli jäseninä isäni ja hänen siskonsa. Ymmärtääkseni tuota pesää ei koskaan virallisesti jaettu eli pesä on edelleen auki.
Nyt kun isäni menehtyi niin merkitsimme hänen kuolinpesäänsä puolet tuosta asunnosta ja hoidimme sen perusteella jaon. Eli epävirallisesti minä ja siskoni omistamme 1/4 per naama ja isäni sisko 1/2. Mitään papereita asiasta omistusoikeuksista ei olla tehty eli asunto on edelleen isoäitini kuolinpesän "nimissä".
Kyse on vanha talo syrjäseudulla eli rahallisesti se ei ole merkittävä ja tulemme kaikki hyvin toimeen eli nämä eivät ole ongelmia.
Aloin ennakoimaan vain tuota vaihetta, kun isäni siskosta aika jättää ja me olemme siskoni kanssa lähimmät perilliset. Eli asunto tulee meille, mutta kuinka virallisten papereiden kanssa menee tuollainen tilanne, että yksi kuolinpesä on jäänyt välistä auki eikä asunto ole paperilla kenenkään oikean henkilön nimissä.
 
Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä, pesä voi olla auki vaikka maailmannloppuun asti. Käsittääkseni kun siskosta aika jättää niin ensin suljette sen isovanhempien pesän ja sitten isän (tämähän voi olla suljettu jo nyt) että siskon ja homma on siinä.

Huomatkaa toki että jakamattomassa pesässä omistusosuus ei esitä ”äänivaltaa” eli päätökset pitää olla yksimielisiä, sinänsä ihan sama kuka omistaa mitä…
 
Osaisiko täällä kukaan auttaa kuolinpesän jakoa koskevassa kysymyksessä.
Tilanne on sellainen, että isovanhemmiltani jäi kuolinpesään talo. Pesässä oli jäseninä isäni ja hänen siskonsa. Ymmärtääkseni tuota pesää ei koskaan virallisesti jaettu eli pesä on edelleen auki.
Nyt kun isäni menehtyi niin merkitsimme hänen kuolinpesäänsä puolet tuosta asunnosta ja hoidimme sen perusteella jaon. Eli epävirallisesti minä ja siskoni omistamme 1/4 per naama ja isäni sisko 1/2. Mitään papereita asiasta omistusoikeuksista ei olla tehty eli asunto on edelleen isoäitini kuolinpesän "nimissä".
Kyse on vanha talo syrjäseudulla eli rahallisesti se ei ole merkittävä ja tulemme kaikki hyvin toimeen eli nämä eivät ole ongelmia.
Aloin ennakoimaan vain tuota vaihetta, kun isäni siskosta aika jättää ja me olemme siskoni kanssa lähimmät perilliset. Eli asunto tulee meille, mutta kuinka virallisten papereiden kanssa menee tuollainen tilanne, että yksi kuolinpesä on jäänyt välistä auki eikä asunto ole paperilla kenenkään oikean henkilön nimissä.

Siihen isäsi perukirjaan pitäisi merkitä, että isäsi kuolinpesä omistaa 1/2 osuuden isänsä kuolinpesästä ja 1/2 osuuden äitinsä kuolinpesästä. Ja sille joku euromääräinen arvo pistää. Jos siis isäsi omisti molempien vanhempien jakamattomista kuolinpesistä osuudet. Toisaalta voi olla että isän isäsi kuolinpesä on jaettu ja ositus tehty isovanhempien välillä ja isoäitisi omisti sen koko talon.

Sitten sinä ja siskosi taas omistatte isänne kuolinpesistä 1/2 osuuden. Ellei testamentti muuksi sitä muuta.

Te voitte siskonne kanssa jakaa sen isänne kuolinpesän ja sopia keskenänne miten sovittekin vaikka noista isovanhempienne kuolinpesäosuuksien jaosta. Vaikka toisella koko osuus siitä isältänne ja toiselle sitten jotain muuta omaisuutta sen edestä. Tai puolet ja puolet.

Verottajan kautta saanette nuo isovanhempien perukirjat ja sitten mahdollisen jakokirjan jos ne pesät on jaettu ja tiedon samalla osituksesta siinä. Ja Maanmittauslaitokselta saanee sen lainhuutotodistuksen, jossa näkyy talon rekisteriin merkityt omistajat.


Pidemmän päälle se syrjäseudulla sijaitsevan talon yhteisomistajuudesta on odotettavissa ongelmia. Menee helposti useamoitonni vuodessa rahaa sen ylläpitoon vaikka peruslämmöillä kun on ja sitten työtä sen ylläpidossa riittää loputtomasti. Voi yhteisomistus toimiakin, mutta odotusarvo on että ongelmia ja riitaisuuksia on luvassa ennemmin tai myöhemmin. Em. syystä voi olla viisasta viimeistään siinä vaiheessa kun isänne siskosta aika jättää ratkaista sen talon kohtalo niin että siihen jää omistajaksi vain sinä tai siskosi tai sitten myytte sen kokonaan ulkopuoliselle.

Vanha talo syrjäseudulla, niin sen käypä arvo voi liikkua kenties jossain 30 tuhannen euron luokassa. Edellyttäen että se kunnossa eikä vaadi jotain kattoremonttia tai muuta isompaa remonttia. Ja että sille jostain löytyisi ostaja. Jos taloon pitää teettää ulkopuoliselle vaikka kattoremontti, niin odotusarvo on ettei niitä remonttirahoja saa koskaan takaisin. Toisaalta jos katto vuotaa ja taloon tulee isoja kosteusvaurioita, niin siitä ei saa myytäessä mitään ellei tontti ole arvokkaampi kuin talon purkukulut. Purkukuntoisesta omakotitalostakin pitää maksaa kiinteistäveroa vuosittain sen purkamiseen saakka.
 
Viimeksi muokattu:
Ensimmäinen kysymys tietysti olisi riitatilanteessa, että miksi se asiantuntija on siellä nyt eikä silloin 2,5v sitten? Kiinteistökaupan 5v vastuu ei tarkoita sitä, että 5v kaupan teon jälkeen voi vielä ilmoitella asioista, mitkä olisi voinut havaita jo ennen kaupantekoa.
Lisäksi rahallinen intressi tässä vaikuttaa pieneltä, varsinkin kun myyjä on lupautunut yhden asioista tulla korjaamaan. Kokonaisuuteen nähden pienistä virheistä ei kannata lähteä riitaa hakemaan.
Jos talonmyyjä rakentelee taloja työkseen ja myy niitä eteenpäin niin...

" Maakaaren 2:10 §:n mukaan jos ostaja on hankkinut kiinteistön asunnoksi tai vapaa-ajan asunnoksi itseään tai perheenjäseniään varten elinkeinonharjoittajalta, joka ammattimaisesti rakentaa tai myy kiinteistöjä, ei kaupassa voida poiketa maakaaren virhevastuusäännöksistä ostajan vahingoksi, eikä reklamaation esittämistä ole rajoitettu muuten maakaaren mukaiseen 5 vuoden määräaikaan. Lisäksi tällaisessa tilanteessa myyjä on vahingonkorvausvelvollinen vaikka kyseessä olisi salainen virhe tai vaikka myyjä voi osoittaa toimineensa huolellisesti. Elinkeinonharjoittaja-myyjän mahdollinen vastuu päättyy 10 vuoden kuluttua yleiseen vanhentumisaikaan. "
 
Jos talonmyyjä rakentelee taloja työkseen ja myy niitä eteenpäin niin...

" Maakaaren 2:10 §:n mukaan jos ostaja on hankkinut kiinteistön asunnoksi tai vapaa-ajan asunnoksi itseään tai perheenjäseniään varten elinkeinonharjoittajalta, joka ammattimaisesti rakentaa tai myy kiinteistöjä, ei kaupassa voida poiketa maakaaren virhevastuusäännöksistä ostajan vahingoksi, eikä reklamaation esittämistä ole rajoitettu muuten maakaaren mukaiseen 5 vuoden määräaikaan. Lisäksi tällaisessa tilanteessa myyjä on vahingonkorvausvelvollinen vaikka kyseessä olisi salainen virhe tai vaikka myyjä voi osoittaa toimineensa huolellisesti. Elinkeinonharjoittaja-myyjän mahdollinen vastuu päättyy 10 vuoden kuluttua yleiseen vanhentumisaikaan. "
Ei mainittu, että myyjänä olisi elinkeinoharjoittaja vaan että myyjällä on oma yritys, joka tekisi korjauksen.
 
Ei mainittu, että myyjänä olisi elinkeinoharjoittaja vaan että myyjällä on oma yritys, joka tekisi korjauksen.
Ymmärtääkseni maksajalla on oikeus valita tai ainakin vaikuttaa korjauksen tekijään. Vai antaisitko itse riitatilanteessa avoimen valtakirjan, että pistä kuntoon ja laita lasku minulle?
 
Ymmärtääkseni maksajalla on oikeus valita tai ainakin vaikuttaa korjauksen tekijään. Vai antaisitko itse riitatilanteessa avoimen valtakirjan, että pistä kuntoon ja laita lasku minulle?
Miten tämä skenaario liittyy tapaukseen? Myyjä oli tulossa korjaamaan omaan piikkiinsä yhtä vioista. Muita ei katsonut tarpeelliseksi korjata.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
255 117
Viestejä
4 435 787
Jäsenet
73 485
Uusin jäsen
ramboaslak

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom