• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Ilmastonmuutos

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja -SD-
  • Aloitettu Aloitettu
Tuolta oikealta yläkulmasta löytyy 'Asetukset' ja avatuvan valikon 'Muita Tarkenteita' kohdassa 'Sähköauton akuston valmistuksen päästökerroin' voi itse säätää oman arvion mukaan akkujen valmistuksen päästöjä.
Mistähän löytyisi tämän päivän arviot Li-ion ja LiFePO4 akkujen valmistuksen päästöistä?
 
Tuolta oikealta yläkulmasta löytyy 'Asetukset' ja avatuvan valikon 'Muita Tarkenteita' kohdassa 'Sähköauton akuston valmistuksen päästökerroin' voi itse säätää oman arvion mukaan akkujen valmistuksen päästöjä.

Jaa katos, kätevää.

Ja siellä on näköjään defaulttina aika korkeat arvot, 115 kg per kWh. Pikaisella googletuksella löytyy Teslan akuille about 60kg per kWh joten tuolla muutoksella näyttää että se 75kWh akkuinen Tesla ottaa päästöt kiinni noin 2-3 vuodessa.
 
Jos päästöt akku tuotannossa on ok niin mites sitten työvoima puolella, onko kestävällä pohjalla? Kuva tarkoitettu kevennykseksi, huom.
 

Liitteet

  • you-have-stolen-my-dreams-and-my-childhood-getting-that-cobalt-for-your-electric-cars-fast-as-...jpg
    you-have-stolen-my-dreams-and-my-childhood-getting-that-cobalt-for-your-electric-cars-fast-as-...jpg
    114,1 KB · Luettu: 334
Huomioidaanko sähköauton valmistuksen päästöjä jotenkin? Jos miettii Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetasoja henkeä kohden, niin 2030 vuosipäästöt 2500 kg co2-ekvivalenttia ja 2040 vain 1400 kg. Isomman puoleisen sähköauton valmistuksessa taitaa kuitenkin syntyä 15 tonnin päästöt, niin aika tiukkaa tekee, vaikka jyvittää kymmenelle vuodelle. Toki jos jakaa nelihenkiselle perheelle niin sitten ei.
 
Huomioidaanko sähköauton valmistuksen päästöjä jotenkin? Jos miettii Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetasoja henkeä kohden, niin 2030 vuosipäästöt 2500 kg co2-ekvivalenttia ja 2040 vain 1400 kg. Isomman puoleisen sähköauton valmistuksessa taitaa kuitenkin syntyä 15 tonnin päästöt, niin aika tiukkaa tekee, vaikka jyvittää kymmenelle vuodelle. Toki jos jakaa nelihenkiselle perheelle niin sitten ei.

Siksi tarvitaankin maahanmuuttoa jotta rikkaat ostaa köyhiltä lisää päästöoikeuksia.
 
Kesät kuumia = ilmastonmuutos. Talvet lumisia = ilmastonmuutos. Kesät sateisia = ilmastonmuutos. Talvet leutoja = ilmastonmuutos. Tuntuu olevan sää mikä tahansa on se aina ilmastonmuutos. Jotenkin tuntuu pointti kadonneen keskustelusta kokonaan, kun jokainen osapuoli yrittää vetää raflaavia otsikoita ihan kaikesta mitä tapahtuu, oli se faktaa tai fiktiota. Jos tässä ilmastonmuutoshommassa ei pyörisi valtavia rahavirtoja ja hyvesignalointia, kehtaisin väittää että tavallinen kansalainenkin suhtautuisi tähän vähän vakavammin. Eihän siitä montaa vuotaa ole, kun olikos se brittien jostain IPCC:stä paljastui niitä dokkareita, joissa tuloksia oli tahallaan vääristelty ja mitä vielä. En oikein jaksa uskoa, että kenenkään etu on huono luonto ja paska ilma.
 
Jos tässä ilmastonmuutoshommassa ei pyörisi valtavia rahavirtoja ja hyvesignalointia, kehtaisin väittää että tavallinen kansalainenkin suhtautuisi tähän vähän vakavammin.

Nyt en kyllä tätä logikkaa tajua. Eiköstä se että ilmastonmuutoksen torjuntaan käytetään massiivisia määriä rahaa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla juurikin alleviivaa sitä että kyseessä on asia joka pitää ottaa vakavasti.
 
Nyt en kyllä tätä logikkaa tajua. Eiköstä se että ilmastonmuutoksen torjuntaan käytetään massiivisia määriä rahaa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla juurikin alleviivaa sitä että kyseessä on asia joka pitää ottaa vakavasti.

Olet oikeassa, ilmaisin itseäni epäselvästi tässä asiayhteydessä. Tarkoitin, että esim. päästökaupan toiminnan avaamisella ja tavallisten ihmisten sivistämisellä asian polarisuuden vuoksi olisi hienoa tietää, miten esim. päästötullit ja muut toimivat. Nykyään jos kysyt asiasta normaalilta veronmaksajilta, sieltä tulee yhtä monta vastausta kuin on vastaajaakin. Tähän päälle hallituksen epäonnistuneet puheet vihreästä siirtymästä ja muusta, niin ei kannata ihmetellä miten moni järkeväkin ihminen suhtautuu tähän välinpitämättömällä asenteella.
 
Virossa eivät kuulemma puhu yhtään mistään ilmastonmuutoksesta. Järkiporukkaa.
Viron tavoittelema 70 % päästövähennys vuonna 2030 on sitä samaa kunnianhimoisinta tasoa Tanskan, Suomen, ynnä muiden kanssa. EU:n päästövähennystavoite 2030 on 55 %.

 
Kesät kuumia = ilmastonmuutos. Talvet lumisia = ilmastonmuutos. Kesät sateisia = ilmastonmuutos. Talvet leutoja = ilmastonmuutos. Tuntuu olevan sää mikä tahansa on se aina ilmastonmuutos. Jotenkin tuntuu pointti kadonneen keskustelusta kokonaan, kun jokainen osapuoli yrittää vetää raflaavia otsikoita ihan kaikesta mitä tapahtuu, oli se faktaa tai fiktiota. Jos tässä ilmastonmuutoshommassa ei pyörisi valtavia rahavirtoja ja hyvesignalointia, kehtaisin väittää että tavallinen kansalainenkin suhtautuisi tähän vähän vakavammin. Eihän siitä montaa vuotaa ole, kun olikos se brittien jostain IPCC:stä paljastui niitä dokkareita, joissa tuloksia oli tahallaan vääristelty ja mitä vielä. En oikein jaksa uskoa, että kenenkään etu on huono luonto ja paska ilma.


Ilmastohan on muuttunut niin kauan kuin se on ollut olemassa. Nyt vaan on ihminen valjastettu kuskin paikalle että saadaan kupattua rahaa verojen yms. Muodossa. Itse väitän että hiilidioksidi, mikä nyt on kai suurin syypää "ilmastonmuutokseen", toimii keppihevosena kun ei parempaakaan ole saatavilla, varsinkin se että liikenteen päästöt olisi isossa roolissa tässä hyteriassa. Väkiluvun kasvu ja tämän takia ruuan tuotanto aiheuttaa mittavia päästöjä esim. Metaania joka on 20-kertaa vahvempi kasvihuonekaasu vs. Hiilidioksidi. No annetaan hörhöjen sekoilla nyt kun rauta on kuumaa. Btw. Mites se ippc lätkäjengin ennuste on on pitänyt? Ennustuksesta on jo tovi niin voidaan tarkastella kuinka hyvin näitten "ammattilaisten" lapa ennuste piti paikkansa. Uutta propagandaahan puskee koko ajan ja thubergiin ja elohörhöihin tämä on tarttunut kun takiainen.
 
  • Tykkää
Reactions: jad
Nyt en kyllä tätä logikkaa tajua. Eiköstä se että ilmastonmuutoksen torjuntaan käytetään massiivisia määriä rahaa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla juurikin alleviivaa sitä että kyseessä on asia joka pitää ottaa vakavasti.

Eli mielestäsi mitä enemmän johonkin asiaan lapataan rahaa niin se tekee asiasta entistä vakavemman?
 
En linkannut "TheStarlightLass" kanavaa ollenkaan, sen teit sinä. Linkkasin alkuperäisen kanavan (myytinkertojat) joka on videon tehnyt.
Ok, sori sekaannus, klikkasin videolinkkiäsi, ja mainittuu "kokelmaan" näytti polut vievän. Ehkä sitten vähän rikki. ja ainakin siellä muiden "laatu" videoin joukossa oli.

No eipä kai siinä mitään mainitsemisen arvosta asiaa ollut.
 
Viimeksi muokattu:
Virossa eivät kuulemma puhu yhtään mistään ilmastonmuutoksesta. Järkiporukkaa.
Hienoa, eli siellä siis tehdään jo työtä asian eteen ja lyödään kiinteitä päätöksiä, eikä vain puhella. Todellakin järkiporukkaa. Kumpa Suomessakin alettaisiin tehdä asioita eikä vain lupailla lämpimikseen
 
Hienoa, eli siellä siis tehdään jo työtä asian eteen ja lyödään kiinteitä päätöksiä, eikä vain puhella. Todellakin järkiporukkaa. Kumpa Suomessakin alettaisiin tehdä asioita eikä vain lupailla lämpimikseen

Mitä Suomessa pitäisi nyt tehdä et maapallo viilenisi?
 
Mitä Suomessa pitäisi nyt tehdä et maapallo viilenisi?
Onko koukku siinä että vaihdoit tavoitteen ja kysyt mitä pitäisti tehdä että maapallo viilenisi ?

Ja sitten odotellaan että vastataan ihan muuhun, jolloin pääsee sitten sanoon, ei tule onistuun.

Mutts jos oikeasti leikkittelit ajatuksella millä tavalla voisi maapalloa viilentään, niin varmaan joten mömmöjä taivaalle, tai jos edes vähän liippaa ketjun keskustelua, niin massiivinen hiilinielu joka imee meristä hiilet pois jonnekkin pysvään paikkaan/muotoon, jos ei mielellään kauheasti muuta haittaa.
 
Suomessa ei niin haittaa, jos muualle kelit vähän lämpiääkin. Antaa palaa vaan. Kylmältä tää 20 nyt tuntuukin.
 
Suomessa ei niin haittaa, jos muualle kelit vähän lämpiääkin. Antaa palaa vaan. Kylmältä tää 20 nyt tuntuukin.
No mutta kun ääri-ilmiöt lisääntyy, myrskyjä, hurrikaaneja, tulvia jne. Kaikki vähänkään epätyypillinen sää johtuu ilmastonmuutoksesta. Joku aika sitten Oulussakin yksi pääsi hengestään kun oli vähän myräkkää.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
No mutta kun ääri-ilmiöt lisääntyy, myrskyjä, hurrikaaneja, tulvia jne. Kaikki vähänkään epätyypillinen sää johtuu ilmastonmuutoksesta. Joku aika sitten Oulussakin yksi pääsi hengestään kun oli vähän myräkkää.

2030 epäilijät sitten ihmettelee että mites tämä luonnollinen ilmaston vaihtelu aiheuttaa vuosisatojen lämpöennätyksiä toisensa perään. Toki silloin keksitään jo uusi tekosyy kieltää kaikki. Tai ehkä ne voidaan laittaa tulivuorien syyksi.
 
Megalomaaninen vitsaus joka kiihtyy ja lämpiää kauniisti suoden meille enemmän pölyttäviä lajeja jotka parantavat yleistä hyvinvointiamme. Satomme tuottavuus kasvaa merkkittävästi.

Todella hauska olla täällä ilman räkkää. Paarmoja ja sielunimijöitä yritän välttää.
 
Niin juuri. Suomeenkiin saadaan eteläeurooppalainen ilmasto. Niin ei kelpaa. Ilmastonjarruttajat pitäs karkottaa siperiaan.
 
Näin ilmastonmuutospropagandaa tehdään. Ylen uutinen viime viikolta:
Perämerellä on heinäkuussa mitattu jopa seitsemän astetta keskimääräistä korkeampia pintavesien lämpötiloja vuosien 1990–2019 keskiarvoihin verrattuna. Saimaan vedenlämpö nousi tänään ennätyksellisen korkeisiin lukemiin sataan vuoteen: 26,2 astetta.
Suomen ympäristökeskuksen hydrologin Merja Pulkkasen mukaan hellelämpötiloja on mitattu Suomen pienemmillä järvillä jo aikaisemmin tänä kesänä. Nyt poikkeuksellista on, että veden lämpötila on noussut hellelukemiin myös isoilla järvillä.
Tällä viikolla tilanne on "hieman" muuttunut:
Screenshot at 2021-07-23 00-23-24.png


Merelläkin oli lämmintä vaan eipä ole enää:
Map_coastalTemp.png

kruunuvuorenselka_watertemp14d.png

Missä ovat Ylen uutiset nopeasti alentuneista pintavesien lämpötiloista? Reilusti yli 20 asteesta on monin paikoin pudottu jopa 10 asteen tuntumaan ja mm. Pielisen ja Näsijärven vesi on nyt n. 5 astetta tavanomaista kylmempää.

Faktaahan viimeviikoiset korkeat lämpötilat olivat mutta niistä tulee valikoituja faktoja, kun vastakkaiset faktat jätetään uutisoimatta.
 
Näin ilmastonmuutospropagandaa tehdään. Ylen uutinen viime viikolta:
Perämerellä on heinäkuussa mitattu jopa seitsemän astetta keskimääräistä korkeampia pintavesien lämpötiloja vuosien 1990–2019 keskiarvoihin verrattuna. Saimaan vedenlämpö nousi tänään ennätyksellisen korkeisiin lukemiin sataan vuoteen: 26,2 astetta.
Suomen ympäristökeskuksen hydrologin Merja Pulkkasen mukaan hellelämpötiloja on mitattu Suomen pienemmillä järvillä jo aikaisemmin tänä kesänä. Nyt poikkeuksellista on, että veden lämpötila on noussut hellelukemiin myös isoilla järvillä.
Tällä viikolla tilanne on "hieman" muuttunut:
Screenshot at 2021-07-23 00-23-24.png


Merelläkin oli lämmintä vaan eipä ole enää:
Map_coastalTemp.png

kruunuvuorenselka_watertemp14d.png

Missä ovat Ylen uutiset nopeasti alentuneista pintavesien lämpötiloista? Reilusti yli 20 asteesta on monin paikoin pudottu jopa 10 asteen tuntumaan ja mm. Pielisen ja Näsijärven vesi on nyt n. 5 astetta tavanomaista kylmempää.

Faktaahan viimeviikoiset korkeat lämpötilat olivat mutta niistä tulee valikoituja faktoja, kun vastakkaiset faktat jätetään uutisoimatta.
En oikein ymmärrä mikä tässä on se ongelma. Ilmastonmuutos nostaa keskiarvolämpötilaa, mutta ei tasaisesti vaan nimenomaan horjuttaen aiempaa tasapainoa ja kaikenlainen varianssi sekä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät.
 
Näin ilmastonmuutospropagandaa tehdään. Ylen uutinen viime viikolta:
Perämerellä on heinäkuussa mitattu jopa seitsemän astetta keskimääräistä korkeampia pintavesien lämpötiloja vuosien 1990–2019 keskiarvoihin verrattuna. Saimaan vedenlämpö nousi tänään ennätyksellisen korkeisiin lukemiin sataan vuoteen: 26,2 astetta.
Suomen ympäristökeskuksen hydrologin Merja Pulkkasen mukaan hellelämpötiloja on mitattu Suomen pienemmillä järvillä jo aikaisemmin tänä kesänä. Nyt poikkeuksellista on, että veden lämpötila on noussut hellelukemiin myös isoilla järvillä.
Tällä viikolla tilanne on "hieman" muuttunut:
Screenshot at 2021-07-23 00-23-24.png


Merelläkin oli lämmintä vaan eipä ole enää:
Map_coastalTemp.png

kruunuvuorenselka_watertemp14d.png

Missä ovat Ylen uutiset nopeasti alentuneista pintavesien lämpötiloista? Reilusti yli 20 asteesta on monin paikoin pudottu jopa 10 asteen tuntumaan ja mm. Pielisen ja Näsijärven vesi on nyt n. 5 astetta tavanomaista kylmempää.

Faktaahan viimeviikoiset korkeat lämpötilat olivat mutta niistä tulee valikoituja faktoja, kun vastakkaiset faktat jätetään uutisoimatta.
Tai sitten ne uutisoidaan ja niille on ihan järkevä selitys:
"Ilmatieteenlaitoksen meriasiantuntija Aleksi Arolan mukaan lämpötilaerojen taustalla on rantojen erilaiset olosuhteet. Viime aikoina lisääntynyt tuulisuus on aiheuttanut paikoittain niin kutsuttua kumpuamista, jossa lämmin pintavesi korvautuu viileämmällä.

”Tuulen vaikutuksesta veden pintakerros siirtyy ulapalle päin, ja pintavesi korvautuu syvemmältä tulevalla viileämmällä vedellä rannikon läheisyydessä. Kylmeneminen on usein huomattavaa erityisesti rantojen lähellä”

Veden lämpötilaan vaikuttaa Arolan mukaan se, miten suojassa vesialue on kumpuamiselta. Vähemmän suojaisilla rannoilla pintavesi pääsee vaihtumaan helpommin, jolloin vesi on kylmempää.

Lämpimämpää vettä on siis todennäköisemmin esimerkiksi poukamissa tai lahdissa. Myös saaristot voivat suojata vesialueita kumpuamiselta."

Edit: Muistaakseni tämän kumpuamisen mahdollisuus mainittiin ihan Pekka Poudan toimesta kymppiuutisissa n. viikko sitten.
 
Tai sitten ne uutisoidaan ja niille on ihan järkevä selitys:
Ja sitten voi ottaa silmän käteen ja katsoa kuka uutisoi ja kuka ei:
- viittaamani artikkelin oli julkaissut julkisen palvelun Yle
- sinun artikkelin oli julkaissut yksityinen HS.

Vaikka median tila Suomessa onkin aika murheellinen, niin kai näillä nyt sentään on erilliset toimitukset?

Mitä järkeviin selityksiin tulee, niin myös korkeille lämpötiloille on järkeenkäypä selitys: heikkotuulisen korkeapaineen aikana tuulet eivät ole sekoittaneet rannikon lämpimiä vesiä yhtään mihinkään, joten vesien lämpötila nousi korkeaksi.
 
Ja sitten voi ottaa silmän käteen ja katsoa kuka uutisoi ja kuka ei:
- viittaamani artikkelin oli julkaissut julkisen palvelun Yle
- sinun artikkelin oli julkaissut yksityinen HS.

Vaikka median tila Suomessa onkin aika murheellinen, niin kai näillä nyt sentään on erilliset toimitukset?

Mitä järkeviin selityksiin tulee, niin myös korkeille lämpötiloille on järkeenkäypä selitys: heikkotuulisen korkeapaineen aikana tuulet eivät ole sekoittaneet rannikon lämpimiä vesiä yhtään mihinkään, joten vesien lämpötila nousi korkeaksi.
Julkisen palvelun YLE uutisoi asiasta eilen:
Disaster averted.
 
Me ihmiset ajattelemme ja katselelemme muutoksia meidän silmin ja "mittaustemme" historian mukaan. Siitä vaan jokainen miettiköön kuinka kauan me olemme täällä olleet mittaustaitoineen.
Miten on maapallon ilmasto muuttunutkaan radikaalisisti ilman ihmistä aikojen kuluessa?
 
Julkisen palvelun YLE uutisoi asiasta eilen:
Disaster averted.
Ylen uutinen oli Keski-Suomen alueuutinen kun taas lämpimistä vesistä uutisoitiin Kotimaan osaston etusivun uutisena.

Lisäksi sekä HS että Yle toimivat vasta, kun olin ottanut asian täällä esille. :comp:

Me ihmiset ajattelemme ja katselelemme muutoksia meidän silmin ja "mittaustemme" historian mukaan. Siitä vaan jokainen miettiköön kuinka kauan me olemme täällä olleet mittaustaitoineen.
Miten on maapallon ilmasto muuttunutkaan radikaalisisti ilman ihmistä aikojen kuluessa?
Ilmasto muuttuu tosiaan omia aikojaankin, joten pelkkä ilmaston muutoksen toteaminen ei riitä osoittamaan sitä ihmisen aiheuttamaksi. Alarmistit on kyllä erittäin taitavia leimaamaan tavanomaisenkin vaihtelun ja äärevät olot näytöksi ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.

Moniko nuori on karkeasti yksinkertaistavalla propagandalla masinoidun vahvistusharhan pauloissa aina kun uutisoidaan jotain säästä?

Mittausdata ja sen puutteet onkin sitten oma suonsa. Eihän lämpötilamittaukset ole ongelmattomia vielä tänä päivänäkään, joten voidaanko johonkin 1800-luvun mittauksiin luottaa niin paljon, että voidaan varmuudella sanoa ilmaston lämmenneen joitakin asteen murto-osia?
 
Me ihmiset ajattelemme ja katselelemme muutoksia meidän silmin ja "mittaustemme" historian mukaan. Siitä vaan jokainen miettiköön kuinka kauan me olemme täällä olleet mittaustaitoineen.
Miten on maapallon ilmasto muuttunutkaan radikaalisisti ilman ihmistä aikojen kuluessa?

Kyllähän maapallon ilmastonmuutoksesta pitkällä aikavälillä tiedetään jo paljon. Nyt eletään jääkausien väliä ja on menossa kuudes jäätiköimisvaihe, eli kylmempään suuntaan. Lisäksi tiedetään lyhytaikasemmista vaihteluista mihin vaikuttaa esim. tulivuorten purkaukset tai ihan ilmastojärjestelmän osien vuorovaikutuksesta johtuvat heittelyt.

Tästä kaikesta huolimatta, nyt nähdään ihmisten aiheuttama ilmaston lämpeneminen. Yksittäisistä sääilmiöistä ei puhuta ilmastonmuutoksena, koska sitä ei voida tietää, mutta osana laajempaa ilmastonmuutosta sään ääri-ilmiöt yleistyy. Nyt nähtävällä ilmastonmuutoksella ja ihmisen vaikutuksella on tiedeyhteisöissä laaja yksimielisyys.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä kaikesta huolimatta, nyt nähdään ihmisten aiheuttama ilmaston lämpeneminen. Yksittäisistä sääilmiöistä ei puhuta ilmastonmuutoksena, koska sitä ei voida tietää, mutta osana laajempaa ilmastonmuutosta sään ääri-ilmiöt yleistyy. Nyt nähtävällä ilmastonmuutoksella ja ihmisen vaikutuksella on tiedeyhteisöissä laaja yksimielisyys.
Millaisella varmuudella ilmaston nyt on ylipäänsä osoitettu lämpenevän ja miten suuri osa tästä lämpenemisestä on ihmisen aiheuttamaa? On ollut varsin vaikeaa löytää kunnollista virhearviota ilmastonlämpenemiselle ja sen eri komponenteille.

Ilmastofanaatikot antavat mielellään ymmärtää, että data on suunnilleen tällaista (kvalitatiivinen esitys):
ilmasto1.png


Mistä tiedetään, että todellinen tilanne ei ole esim. tällainen
ilmasto2.png

tai peräti näin huono
ilmasto3.png
?

Arvio on valitettavasti arvoton, jos arvion epävarmuutta ei kyetä uskottavasti perustelemaan.
 
Ilmastofanaatikot antavat mielellään ymmärtää, että data on suunnilleen tällaista (kvalitatiivinen esitys):

En tiedä ilmastofanaatikoista juuri mitään.

edit. kohta tulee uutta raporttia ja koostetta tutkitusta tiedosta. Itse odotan sitä mielenkiinnolla. Oisko jo elokuun alussa luonnontieteellinen osuus.
 
Viimeksi muokattu:
Millaisella varmuudella ilmaston nyt on ylipäänsä osoitettu lämpenevän ja miten suuri osa tästä lämpenemisestä on ihmisen aiheuttamaa? On ollut varsin vaikeaa löytää kunnollista virhearviota ilmastonlämpenemiselle ja sen eri komponenteille.

Ilmastofanaatikot antavat mielellään ymmärtää, että data on suunnilleen tällaista (kvalitatiivinen esitys):
ilmasto1.png


Mistä tiedetään, että todellinen tilanne ei ole esim. tällainen
ilmasto2.png

tai peräti näin huono
ilmasto3.png
?

Arvio on valitettavasti arvoton, jos arvion epävarmuutta ei kyetä uskottavasti perustelemaan.
IPCC:n käppyröistä löytyy epävarmuudet. Huomaa, että nuissa käsitellään säteilypakotetta, koska se on SE juttu mikä aiheuttaa kasvihuoneilmiön.



Tarkemmat selitykset yo. kuvaajille löytyy IPCC AR5 WG1 Chapter 8 kappaleista 8.5.1 ja 8.5.2:


edit. kohta tulee uutta raporttia ja koostetta tutkitusta tiedosta. Itse odotan sitä mielenkiinnolla. Oisko jo elokuun alussa luonnontieteellinen osuus.
Jep, AR6:sta odotellessa.
 
IPCC:n käppyröistä löytyy epävarmuudet. Huomaa, että nuissa käsitellään säteilypakotetta, koska se on SE juttu mikä aiheuttaa kasvihuoneilmiön.
Tuo on vain yksi osatekijä, kun väitetään ilmaston lämmenneen 1800-luvun lopulta. Minua kiinnostaa ennen kaikkea se, millaista lämpenemistä oikeasti pystytään mittauksin osoittamaan ja kuinka tarkasti.

Mikään ei takaa sitäkään, että historiallinen säteilypakote olisi oikein mallinnettu. Miksi tuossa ei ole mukana vesihöyryn vaikutusta? Vesi on varsin voimakas kasvihuonekaasu ollessaan kaasuna (ts, kirkas, kostea ilma). Toisaalta tiivistyessään pilviksi vesi estää auringonvalon pääsyä maanpinnalle.

En tiedä ilmastofanaatikoista juuri mitään.
Mittauksiin ja mallinnuksiin perustuvaan tieteeseen ja tieteelliseen tietoon liittyy olennaisena osana epävarmuudet ja epätarkkuudet. Tieteeseen kuuluu myös kritiikki ja kyseenalaistaminen. Jos ne sivuutetaan, on syytä puhua tieteen sijasta uskonnosta ja sen dogmeista. Aika paljon tuntuu nykyään olevan ilmassa dogmien fanaattista puolustamista, jossa kritiikki rinnastetaan esim. litteän maan teoriaan.
 
Tuo on vain yksi osatekijä, kun väitetään ilmaston lämmenneen 1800-luvun lopulta. Minua kiinnostaa ennen kaikkea se, millaista lämpenemistä oikeasti pystytään mittauksin osoittamaan ja kuinka tarkasti.
Mikä on vain yksi tekijä? Säteilypakotekerroinko? Siinähän on itsessään monta komponenttia, jotka on pystytty erottelemaan luonnollisiin ja ihmisen aiheuttamiin komponentteihin (ns. fingerprinting).

Tietenkin maapallon ilmastonmuutoksen historiassa on ollut muitakin tekijöitä: mannerlaattojen liike, vulkaaninen aktiivisuus, merivirtojen vaihtelu, kiertoradan heiluminen, yms. jne. Mikään edellä mainituista ei selitä nykyistä lämpenemistä, koska ne tapahtuivat ns. geologisilla aikajänteillä (tuhannet - miljoonat vuodet):

Mikään muu tunnettu tekijä kuin säteilypakotekertoimen kasvu ihmisen aiheuttamien kasvihuonepäästöjen takia ei pysty selittämään nykyistä tai historiallista lämpenemistä teollisesta vallankumouksesta lähtien ja nykyinen lämpeneminen on mitattu hyvin tarkasti ja riippumattomasti ympäri maapallon.

Tietenkin lämpenemisen voi aiheuttaa vielä jokin tuntematon tekijät tai tekijät, mutta tiedeyhteisön konsensus on aika vahva:
Edit: Jaha, joku Captcha, otsikko on:
"Consensus on consensus: a synthesis of consensus estimates on human-caused global warming"

Tai sitten en ymmärrä minkälaista lämpenemistä tässä haet...
Mikään ei takaa sitäkään, että historiallinen säteilypakote olisi oikein mallinnettu.
Ilmastomallit, niin nykyiset kuin vanhemmatkin, ovat kuitenkin aika hyviä sekä taannustamaan (hindcast suomeksi?), että ennustamaan, joten eivät ne varmaan ihan metsässä ole:

Heh, empä tiennyt, että näitä malleja on ajeltu 400M vuottakin taaksepäin:
1627497361454.png

Miksi tuossa ei ole mukana vesihöyryn vaikutusta? Vesi on varsin voimakas kasvihuonekaasu ollessaan kaasuna (ts, kirkas, kostea ilma). Toisaalta tiivistyessään pilviksi vesi estää auringonvalon pääsyä maanpinnalle.
Kyllä, vesihöyry on itseasiassa voimakkain kaikista tunnetuista säteilypakotteista. Vesihöyry on siis mukana, mutta sen lämpötilaan kytkeytyvästä luonteesta johtuen sitä ei ajatella suorana säteilypakotekertoimena:
1627494942316.png


Pidempi selitys löytyy edellisessä viestissä linkkaamastani dokkarista sivulta kahdeksan.
Edit: TL;DR:
"With every extra degree of air temperature, the atmosphere can retain around 7% more water vapour. This increase in concentration amplifies the green-house effect, and therefore leads to more warming. This process, referred to as the water vapour feed-back, is well understood and quantified. It occurs in all models used to estimate climate change, where its strength is consistent with observations. Although an increase in atmospheric water vapour has been observed, this change is recognized as a climate feed-back (from increased atmospheric temperature) and should not be interpreted as a radiative forcing from anthropogenic emissions."
 
Viimeksi muokattu:
Tai sitten en ymmärrä minkälaista lämpenemistä tässä haet...
Ihan sitä lämpenemistä, siis väitettyä (ja väitetysti odotettavissa olevaa) maapallon lämpötilan nousua. Kai maapallon keskilämpötila on jollain tapaa määritelty fysikaalinen, mitattavissa oleva suure? Mitä sillä itse asiassa tarkoitetaan?

Kyse on siis sitä, paljonko tämä suureen on todettu nousseen 1800-luvun lopulta lähtien, paljonko tämän mitatun lämpötilan nousun epävarmuus on ja miten suuri osuus noususta on luontaista vaihtelua ja mikä on ihmisen aiheuttamaa. En siis nyt hae mekanismeja, jotka väitetyn nousun selittäisivät vaan sitä, paljonko tämä nousu on.

Kyllä, vesihöyry on itseasiassa voimakkain kaikista tunnetuista säteilypakotteista. Vesihöyry on siis mukana, mutta sen lämpötilaan kytkeytyvästä luonteesta johtuen sitä ei ajatella suorana säteilypakotekertoimena:
1627494942316.png
Eli *voimakkain* säteilypakotetekijä jätetään huomiotta. Eihän oletus lämpötilakytkennästä edes pidä yleisesti paikkaansa. Esimerkiksi aavikoilla ilma voi olla hyvin kuumaa mutta kastepiste pakkasasteilla. Jos aavikkoilman absoluuttinen kosteus kasvaa, se voi heikentää aavikoiden yöaikaista ulossäteilyä.

Kastelun vaikutus voi ollakin marginaalinen mutta entäpä kun raivataan metsiä pelloiksi? Etenkin sademetsissä lehtikatteen ylä- ja alapuolella voisi ajatella olevan erilainen mikroilmasto. Pellolla taas kaikki haihtuva kosteus on eristämässä lämpösäteilyä pellon pinnasta.Pellolla säteilyrajapinta on maanpinnassa, kun metsässä se on ylimmässä lehvästössä.
 
Ihan sitä lämpenemistä, siis väitettyä (ja väitetysti odotettavissa olevaa) maapallon lämpötilan nousua. Kai maapallon keskilämpötila on jollain tapaa määritelty fysikaalinen, mitattavissa oleva suure? Mitä sillä itse asiassa tarkoitetaan?
Kyllä on ja sillä voidaan tarkoittaa montaa asiaa. Yleisesti ottaen puhuttaneen varmaan maapallon keskipintalämpötilasta, eli GST:stä. Se on siis keskiarvo globaaleista meri- ja pintalämpötiloista. Mittaussarjoja on sitten monta:
1627580371091.png


Yo. mittaussarjojen korrelaation on varsin hyvä vaikka ne kaikki tuotetaan eri tavoilla eri paikoissa.


Nasan GISSTEMP:n vuosittaiset keskilämpötilojen epävarmuus on näköjään luokkaa +/- 0,05 - 0,15 C:
"The most complete assessment ever of statistical uncertainty within the GISS Surface Temperature Analysis (GISTEMP) data product shows that the annual values are likely accurate to within 0.09 degrees Fahrenheit (0.05 degrees Celsius) in recent decades, and 0.27 degrees Fahrenheit (0.15 degrees C) at the beginning of the nearly 140-year record. "

Berkeley näyttää about samoja epävarmuuksia:
1627602564300.png

Kyse on siis sitä, paljonko tämä suureen on todettu nousseen 1800-luvun lopulta lähtien, paljonko tämän mitatun lämpötilan nousun epävarmuus on ja miten suuri osuus noususta on luontaista vaihtelua ja mikä on ihmisen aiheuttamaa. En siis nyt hae mekanismeja, jotka väitetyn nousun selittäisivät vaan sitä, paljonko tämä nousu on.
Ihmisten osuus lämpenemisestä on suhteellisesti about sama kuin ihmisen osuus säteilypakotekertoimen kasvusta (eli ~kasvihuonekaasujen konsentraation kasvusta ilmakehässä):

1627581054014.png


Tarkemmin ihmisen osuudesta vielä:
"We show that a human-caused latitude/altitude pattern of atmospheric temperature change can be identified with high statistical confidence in satellite data. Results are robust to current uncertainties in models and observations … Our results provide clear evidence for a discernible human influence on the thermal structure of the atmosphere "
Eli *voimakkain* säteilypakotetekijä jätetään huomiotta.
Ei jätetä:
"This process, referred to as the water vapour feed-back, is well understood and quantified. It occurs in all models used to estimate climate change, where its strength is consistent with observations."
https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WG1AR5_Chapter08_FINAL.pdf

"Data from the satellite-based Special Sensor Microwave Imager (SSM/I) show that the total atmospheric moisture content overoceans has increased by 0.41 kg/m2 per decade since 1988. Results from current climate models indicate that water vapor increases of this magnitude cannot be explained by climate noise alone. In a formal detection and attribution analysis using the pooled results from 22 different climate models, the simulated ‘‘fingerprint’’ pattern of anthropogenically caused changes in water vapor is identifiable with high statistical confidence in the SSM/I data. Experiments in which forcing factors are varied individually suggest that this fingerprint ‘‘match’’ is primarily due to human-caused increases in greenhouse gases and not to solar forcing or recovery from the eruption of Mount Pinatubo."


Eihän oletus lämpötilakytkennästä edes pidä yleisesti paikkaansa. Esimerkiksi aavikoilla ilma voi olla hyvin kuumaa mutta kastepiste pakkasasteilla. Jos aavikkoilman absoluuttinen kosteus kasvaa, se voi heikentää aavikoiden yöaikaista ulossäteilyä.
Kyllä se pitää, koska kyse on pohjimmiltaan (vesi)molekyylien liike-energiasta:
"For molecules of a liquid to evaporate, they must be located near the surface, they have to be moving in the proper direction, and have sufficient kinetic energy to overcome liquid-phase intermolecular forces.[4] When only a small proportion of the molecules meet these criteria, the rate of evaporation is low. Since the kinetic energy of a molecule is proportional to its temperature, evaporation proceeds more quickly at higher temperatures. "

Korkeampi lämpötila myös ylläpitää saavutettua tasapainotilaa, koska nopeampaa viilettävät vesimolekyylit eivät tiivisty vesipisaroiksi niin helposti ja täten lämpimämpi ilma voi "kantaa" enemmän vettä kuin viileämpi. Aavikkoesimerkissä vettä joka voisi höyrystyä ei yksinkertaisesti ole ja siksi absoluuttinen kosteus ja kastepiste voivat olla todella matalia.

Ilmaston kosteusprosentin kasvu on myös ihan mittalaittein havaittu ja todettu yhtäpitäväksi teorian kanssa:
"Strong surface q (specific humidity) –T (temperature) correlation is found over most oceans (r = 0.6–0.9) and most of Eurasia and North America (r = 0.4–0.8), whereas it is weak and statistically insignificant over desserts and arid areas where atmospheric subsidence and soil wetness play an important role. Globally, the qT anomaly relationship is approximately linear, and the observed dq/dT is close to the estimated rates using a constant RH (relative humidity). In percentage terms, surface q averaged over the globe, global land, and global ocean increases by 4.9%, 4.3%, and 5.7% per 1°C warming, respectively, values that are close to those suggested by the Clausius–Clapeyron equation with a constant RH. "

Kastelun vaikutus voi ollakin marginaalinen mutta entäpä kun raivataan metsiä pelloiksi? Etenkin sademetsissä lehtikatteen ylä- ja alapuolella voisi ajatella olevan erilainen mikroilmasto. Pellolla taas kaikki haihtuva kosteus on eristämässä lämpösäteilyä pellon pinnasta.Pellolla säteilyrajapinta on maanpinnassa, kun metsässä se on ylimmässä lehvästössä.
Juu, maankäytön muutokset ovat arvioissa mukana:

Edit: Seuraavat lähteistämättömät heitot ohitan merkityksettömänä tai linkkaan vastauksen suoraan taulukosta.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä on ja sillä voidaan tarkoittaa montaa asiaa. Yleisesti ottaen puhuttaneen varmaan maapallon keskipintalämpötilasta, eli GST:stä. Se on siis keskiarvo globaaleista meri- ja pintalämpötiloista.
Onko kyse todellakin _pinta_lämpötilasta eikä meteorologisesta ilmanlämpötilasta n. 2 metrin korkeudella?

Jo ammoin on tiedetty, että ei ilman lämpötilaa ole mielekästä mitata aivan pinnasta, koska auringonpaisteessa voidaan saada suorastaan koomisia lukemia. Samoin haihtuva kosteus voi tehdä tepposet. Siksi meteorologisiin lämpötilamittauksiin on vakiintunut mittaaminen n. parin metrin korkeudelta ja suojata itse mittari mm. suoralta auringonpaisteelta, sateelta ja tuulelta (esim. Stevenson screen - Wikipedia).

Mittaussarjoja on sitten monta:
.
.
Yo. mittaussarjojen korrelaation on varsin hyvä vaikka ne kaikki tuotetaan eri tavoilla eri paikoissa.
Kun on kyse mittaussarjoista niin eikö data pitäisi mitata eikä tuottaa?! Kun on kyse historiallisesta datasta, niin mittaukset on varmaankin tehty jo aikaa sitten - vai vieläkö historiallisia mittauksiakin "tuotetaan" lisää?:facepalm:

Väitätkö, että tuotosten taustalla oleva mittausdata on toisistaan riippumatonta koko ajanjaksolta vai onko kyse pikemminkin siitä, että eri instituutit on prosessoineet samaa mittausdataa vähän erilaisin menetelmin?

Oma käsitykseni on, että ei maailmassa ole mitään keskilämpötilan mittaria vaan kyse on lähinnä numeerisesta konstruktiosta, jolle on annettu päheä nimi. Voi vaikuttaa nippeleihin tarttumiselta tingata onko kyse pintalämpötilasta vai ilmanlämpötilasta pinnan lähellä mutta sillä on aivan olennainen vaikutus, koska pinnan lämpötila heiluu paljon laajemmin kuin ilman. Kun on kyse ilmastosta ja säästä, niin juuri ilmanlämpötila on se mikä kiinnostaa.

Nasan GISSTEMP:n vuosittaiset keskilämpötilojen epävarmuus on näköjään luokkaa +/- 0,05 - 0,15 C:
"The most complete assessment ever of statistical uncertainty..."
Helppohan tilastollisia virheitä on analysoida. Entäpä mittausaineiston systemaattiset virheet?

Esimerkiksi vanha säädata on käsittääkseni pääsääntöisesti juuri ilmanlämpötilan mittauksia. Sen sijaan satelliitit mittaavat ennen kaikkea pinnan lämpötilaa tai syviä profiileja. Tietääkseni satellittimittauksilla ei voida mitata ilmanlämpötilaa 2 metrin korkeudessa. Kun satelliittimittauksille annetaan nykyään enemmän painoa, tästä voi tulla systemaattista biasta ja virhettä lopputulokseen.

Sekin on hyvä huomata, että vaikka nyt osattaisiin määrittää maapallon keskilämpötila yksikäsitteisesti ja eksaktisti, niin 1960-luvulla, 1920- luvulla tai 1870-luvulla EI osattu. Historiallinen data on vain käsinkirjattuja ilmanlämpötilan mittauksia, sitä harvemmalta asemalta mitä vanhemmasta datasta on kyse. Suurelta osin ei ole edes tarkkaa kuvausta millaiselta asemalta.

Tarkemmin ihmisen osuudesta vielä:
"We show that a human-caused latitude/altitude pattern of atmospheric temperature change can be identified with high statistical confidence in satellite data.
Tämä ei ole mitenkään yllättävää. Jos metsät parturoidaan pelloiksi, niin on hyvin uskottavaa, että vaikutuksia voidaan nähdä myös satelliittimittauksin.

Kannattaa joskus käydä vaikka Välimerellä kesäaikaan, niin voi huomata, että puiden varjossa pintalämpötila voi olla hyvinkin miellyttävä samalla kun aukea heinikko on paahtava pätsi.

Ei jätetä:
"This process, referred to as the water vapour feed-back, is well understood and quantified. It occurs in all models used to estimate climate change, where its strength is consistent with observations."
https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WG1AR5_Chapter08_FINAL.pdf
Koitapa nyt päättää, kun eilen vesihöyryn vaikutukset dumpattiin pelkäksi tyhmäksi lämpötilaan reagoivaksi feedback-efektiksi. Tuosta raportista:
"...tropospheric water vapour (typically below 10 km altitude) is not considered to be an anthropogenic gas contributing to radiative forcing."

"Eihän oletus lämpötilakytkennästä edes pidä yleisesti paikkaansa."

Kyllä se pitää, koska kyse on pohjimmiltaan (vesi)molekyylien liike-energiasta:
.
.
Korkeampi lämpötila myös ylläpitää saavutettua tasapainotilaa, koska nopeampaa viilettävät vesimolekyylit eivät tiivisty vesipisaroiksi niin helposti ja täten lämpimämpi ilma voi "kantaa" enemmän vettä kuin viileämpi. Aavikkoesimerkissä vettä joka voisi höyrystyä ei yksinkertaisesti ole ja siksi absoluuttinen kosteus ja kastepiste voivat olla todella matalia.
Nyt menee kyllä pikkunäppäräksi mukatieteilyksi. Yritäpä nyt sisäistää näitä suhteelliseen kosteuteen liittyviä käsitteitä paremmin. Huomioi se, että höyrystyminen ei tapahdu itsestään vaan juuri se vaatii paljon energiaa, jota on helpoiten saatavilla kuivan ilman lämpöenergiasta. Veden haihtuminen ja kosteuden kasvu jäähdyttää ilmaa tehokkaasti.

Hyvin havaittu, että aavikon kuiva ilma johtuu siitä, että haihtuvaa vettä ei ole saatavilla. Sama pätee yleisesti muuallakin mantereella, ja juuri siksi en usko tuohon feedback-teoriaan. Ei ilman lämpötilan muutos vaikuta absoluuttiseen kosteuteen, jos vettä ei ole haihdutettavaksi. Tässäpä yksi esimerkki aavikolta, METARista 37/M09 eli lämpötila +37 astetta ja kastepiste -9 astetta:
Screenshot at 2021-07-30 23-56-02.png


Ilmaston kosteusprosentin kasvu on myös ihan mittalaittein havaittu ja todettu yhtäpitäväksi teorian kanssa:
"Strong surface q (specific humidity) –T (temperature) correlation is found over most oceans (r = 0.6–0.9) and most of Eurasia and North America (r = 0.4–0.8)
Kosteissa ympäristöissä on itsestään selvää, että ilmankosteudella on lämpötilariippuvuus. Kun kosteutta on yleisesti saatavilla, ilmankosteus ja lämpötila hakeutuvat tasapainoon, jossa suhteellinen kosteus on liki 100%. Tämähän näkyy esim. siinä, että kun sataa helteiden jälkeen, lämpötila laskee ja ilmankosteus nousee lähelle 100%. Mantereillakin on paljon alueita, joissa kosteutta on tarjolla, mm. vesistöt, suot ja talvella lumipeitteiset alueet.
Yllättävää on lähinnä, että valtamertenkään yllä korrelaatio ei ole tuon vahvempi.

Missä kohtaa on käsitelty maankäytön muutosten vaikutuksia ilmankosteuden säteilyvaikuksiin?
 
Jos yrittää kommunikoida jonkun kanssa joka oikeasti tietää ilmastosta jotain niin kannattaisi varmaan yrittää käyttää edes yhtä lähdettä omille teorioilleen (wikipedia ei ole lähde). Aika hyvä viihdearvo kyllä, jos jaksaisi lukea.
 
...niin kannattaisi varmaan yrittää käyttää edes yhtä lähdettä omille teorioilleen...
Huomaatkos tuossa pienen loogisen mahdottomuuden - jos ei satu olemaan niin korkean profiilin kriitikko, että pystyy julkaisemaan omat arviot esim. Nature:ssa.

Tämä on toki oiva strategia ilmastonmuutoskritiikin vaimentamiseen: vaaditaan, että on hyväksyttävää toistaa ainoastaan hyvämaineisissa lehdissä julkaistuja näkemyksiä. Kielletään kaikki oma ajattelu.
 
Ymmärrän kyllä oman järjen käytön, mutta kun tavoitteenasi on selkeästi kritisoida koko ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen tieteellistä konsensusta niin olettaisi että siinä olisi mukana muutakin kuin tehdyn tutkimuksen menetelmien kritisointia. Missä se oman teoriasi tuki on jos pystyt pelkästään kritisoimaan "vastapuolen" metodeja, mutta sinulla ei ole esittää mitään?
 
Ymmärrän kyllä oman järjen käytön, mutta kun tavoitteenasi on selkeästi kritisoida koko ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen tieteellistä konsensusta niin olettaisi että siinä olisi mukana muutakin kuin tehdyn tutkimuksen menetelmien kritisointia. Missä se oman teoriasi tuki on jos pystyt pelkästään kritisoimaan "vastapuolen" metodeja, mutta sinulla ei ole esittää mitään?
Tämä oikeastaan kuvaa hyvin, mistä kenkä puristaa: meillä on vain tätä selkääntaputtelijoiden ringin muodostamaa konsensustutkimusta ja vakava kritiikki puuttuu kokonaan.

Eihän meillä vaikka Suomessa ole yhtään yliopistotasoista ilmastotutkimuksen yksikköä, jonka missiona olisi ampua konsensusmallit alas. Ei tämä ole asiaa, jota voi tehdä harrastepohjalta iltapuhteiksi, vaan se vaatii raakaa työvoimaa ja rahoitusta. Sanoisin, että kolmasosa ilmastotieteen rahoituksesta pitäisi kohdentaa "ilmastokriittiseen" tutkimukseen - eikä vain Suomessa vaan kaikkialla länsimaissa.

Minusta se, että pienellä pintaraaputuksella löytää heti pehmeitä teemoja - esim. mikä oikeastaan on maapallon keskilämpötila: pinnan vai ilman lämpötila - osoittaa sen, että kriittiselle tarkastelulle on tarvetta. Aivan liikaa luotetaan auktoriteetteihin: kun NASA sanoo tehneensä kaikkien aikojen tilastollisen tarkastelun, hehkutellaan sitä, eikä kukaan kysele systemaattisten virheiden perään.
 
Tämä oikeastaan kuvaa hyvin, mistä kenkä puristaa: meillä on vain tätä selkääntaputtelijoiden ringin muodostamaa konsensustutkimusta ja vakava kritiikki puuttuu kokonaan.

Eihän meillä vaikka Suomessa ole yhtään yliopistotasoista ilmastotutkimuksen yksikköä, jonka missiona olisi ampua konsensusmallit alas. Ei tämä ole asiaa, jota voi tehdä harrastepohjalta iltapuhteiksi, vaan se vaatii raakaa työvoimaa ja rahoitusta. Sanoisin, että kolmasosa ilmastotieteen rahoituksesta pitäisi kohdentaa "ilmastokriittiseen" tutkimukseen - eikä vain Suomessa vaan kaikkialla länsimaissa.

Minusta se, että pienellä pintaraaputuksella löytää heti pehmeitä teemoja - esim. mikä oikeastaan on maapallon keskilämpötila: pinnan vai ilman lämpötila - osoittaa sen, että kriittiselle tarkastelulle on tarvetta. Aivan liikaa luotetaan auktoriteetteihin: kun NASA sanoo tehneensä kaikkien aikojen tilastollisen tarkastelun, hehkutellaan sitä, eikä kukaan kysele systemaattisten virheiden perään.

Taitaa nyt olla perusasiat hukassa. Se konsensus ei muodostu niin että keskitetään varoja pro ihmisen ilmastonmuutos kohdetta varten. Huoh.

Toisekseen, en olisi halunnut sanoa itsestäänselvyyksiä, mutta sanotaan nyt silti. Jos ja etenkin kun keskustelet jonkun kanssa joka tietää oikeasti asioista: kannattaisi ymmärtää että se vastapuoli toivoo että ymmärtäisit jo perusasiat eikä kaikkea tarvitsisi kirjoittaa rautalangasta. Eli käytä myös oma vaiva asioiden tutkimiseen. Aiempi kirjoittaja tarjosi sinulle ystävällisesti paljon materiaalia, mutta itse vastasit kaikkeen pikkunippeliin kysymyksellä, koska et jaksanut nähdä vaivaa ymmärtääksesi asioita itse aineistosta. Miten kauan luulet että sinulle jaksetaan vastata jos et itsekin näe vaivaa? Etenkin joltain, joka tietääkin asioista.

Kun lainaa viittauksia niin osoittaa (toivottavasti) että ymmärtää myös asiaa. Silloin siltä vastapuoleltakin saa ehkä jopa vastauksen.

Näin aiheena ilmastonmuutos on vaikeimmasta päästä. Se mitä yrität on yksinkertaistaa asiaa, mikä ei toimi. Siis jos haluat kumota yleista konsensusta niin siihen ei todellakaan toimi pikku nyanssien kritisoiminen, vaan myös sinun pitäisi ymmärtää ja omata laaja ymmärrys aiheesta. Jo noihin peruskysymyksiisi vastaaminen on todella työlästä, koska ne vaativat laaja-alaista osaamista. Veikkaan että jopa tälle fiksulle tässä ketjussa.
 
Taitaa nyt olla perusasiat hukassa. Se konsensus ei muodostu niin että keskitetään varoja pro ihmisen ilmastonmuutos kohdetta varten. Huoh.
Ydinongema on siinä, että tiede lakkaa olemasta tiedettä, kun ruvetaan puhumaan konsensuksesta. Eikä ole olemassa mitään kollektiivista tiedeyhteisöä vaan riippumattomia tutkimusryhmiä ja tutkijoita - tai näin ainakin pitäisi olla.

Kaikkien olettamusten ja menetelmien jatkuva altistaminen kritiikille on tieteen ydintä. Jos tutkijat on liian samanmielisiä, niin silloin on suuri riski, että menetetään kritiikki ja kyseenalaistaminen varsinkin perusolettamusten osalta ja "tieteestä" tuleekin samanmielisten selkääntaputtelijoiden rinki, jossa mikä tahansa huttu tulee julkaistuksi, kunhan sen sisältö oikeamielistä:

Ilmastotutkimukseen käytetään useita miljardeja rahaa vuosittain
Screenshot at 2021-08-01 12-32-46.png


Paljonko tästä käytetään "ilmastokriittiseen" antikonsensus-tutkimukseen?

Eli käytä myös oma vaiva asioiden tutkimiseen. Aiempi kirjoittaja tarjosi sinulle ystävällisesti paljon materiaalia, mutta itse vastasit kaikkeen pikkunippeliin kysymyksellä, koska et jaksanut nähdä vaivaa ymmärtääksesi asioita itse aineistosta.
Mikä jäi minulta ymmärtämättä ja miksi se olisi oleellista lämpötilamäärityksen epävarmuuden kannalta?

Itsehän kritisoin mm. @ViKiV:n väitettä siitä, että keskilämpötilan mittauksista olisi useita yhtäpitäviä mittaussarjoja. Ensinnäkään nämä eivät taida olla mittaussarjoja vaan numeerisen laskennan tuloksia ja toiseksi, ne eivät ole riippumattomia, jos taustalla on oleellisesti samaa mittausdataa.

Samoin kritisoin sitä, että hehkutetaan NASAn tekemää tilastollista virheanalyysiä mutta ei kysellä systemaattisten virheiden perään.

Näin aiheena ilmastonmuutos on vaikeimmasta päästä. Se mitä yrität on yksinkertaistaa asiaa, mikä ei toimi. Siis jos haluat kumota yleista konsensusta niin siihen ei todellakaan toimi pikku nyanssien kritisoiminen, vaan myös sinun pitäisi ymmärtää ja omata laaja ymmärrys aiheesta. Jo noihin peruskysymyksiisi vastaaminen on todella työlästä, koska ne vaativat laaja-alaista osaamista. Veikkaan että jopa tälle fiksulle tässä ketjussa.
Tuo vaatimustaso on täysin mahdoton kenellekään harrastepohjalta. Millä eväillä ilmastotutkimusta oikein voisi tehokaasti kritisoida?
Jos ilmastotutkimus on konsensushömpällään korottanut itsensä kritiikin yläpuolelle, se on samalla tehnyt koko alasta epätiedettä.
 
Tutkimusmäärärahat jaetaan hakemusten perusteella. Ei sen m,ukaan, että kuka kuuluu mihinkin ryhmään, konsensukseen tai "kriittiseen". Jos hakemus on hyvä, tutkimusaihe ja valittu metodi päteviä, tutkijat ansioituneita, niin silloin varmaan rahoitusta on helpompi saada kuin vaan selittämällä että antakaa mulle, olen kriittinen.
 
Tutkimusmäärärahat jaetaan hakemusten perusteella. Ei sen m,ukaan, että kuka kuuluu mihinkin ryhmään, konsensukseen tai "kriittiseen". Jos hakemus on hyvä, tutkimusaihe ja valittu metodi päteviä, tutkijat ansioituneita, niin silloin varmaan rahoitusta on helpompi saada kuin vaan selittämällä että antakaa mulle, olen kriittinen.
Onko ilmastonmuutoskriittisellä tutkimuksella mitään tosiasiallisia edellytyksiä saada kunnollista tutkimusrahoitusta - ja onko edes ollut? Kuka sellaista olisi lähenyt hakemaan?

Ensin ilmastokriitikon pitäisi päästä tekemään tutkimusta johonkin alan tutkimusryhmään, teeskennellä ilmastouskovaista kunnes ansioituu sen verran, että pääsee proffaksi (5-v määräaikainen, tietty) - ja sitten voisi ruveta kokoamaan tutkimusryhmää ja hakemaan rahoitusta ilmastokriittiseen tutkimukseen. Onko ehdotuksia, kuka sellaista rahoitusta myöntäisi?

Sattuipa silmiin artikkeli Seura:sta viime syksynä järjestetystä ilmastonmuutoskriittisestä seminaarista:

Huomioni kiinnittyy siihen, että seminaarissa ei ole paikalla muita toimittajia. Olen ainoana porukassa, jota ammattikuntani nähtävästi karttaa kuin ruttoa.
.
.
Tauolla hyörii myös seminaarin puuhamies Pekka Kangas.
Kun jossain järjestetään ilmastoseminaari, rahoittajana on usein SITRA, yliopisto tai jokin arvovaltainen instuutio. Tämän seminaarin rahoittaja on kuitenkin Lappajärven Konetyöstö.
Kangas on sen toimitusjohtaja.
.
.
Winterhalterin muistelo alan historiasta on kiintoisa. Aluksi häntä kuulemma kutsuttiin innokkaasti erilaisiin tapahtumiin keskustelemaan ja kertomaan ajatuksistaan.
”Sitten pääministeri Matti Vanhanen sanoi televisiossa, että ilmastonmuutoksen vähättelyn on kertakaikkiaan loputtava, ja sen jälkeen kutsut loppuivat.”
Ei tämä ainakaan heikennä näkemystäni, että ilmastotutkimuksesta puuttuu uskottava kritiikki ja kyseenalaistaminen - joten se ei ole enää tiedettä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 149
Viestejä
4 488 048
Jäsenet
74 159
Uusin jäsen
kahvirommi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom