Määrärahoja saa varmaan sillä, että esittää uskottavan tieteellisen hypoteesin sille, että ilmastonmuutos on ihmisestä riippumaton. Kuten totesin, hakemuksen perusteella niitä rahoja jaetaan. Mikäli ei uskottavaa tieteellistä hypoteesiä pysty esittämään, niin tuskin saa rahoitusta. Niin yksinkertaista se on. Jos esittää hakemuksessaan vain trumpilaista identiteettipolitiikkaa, jossa muiden löydökset kolataan "fake newsiksi", niin sillä ei tiedekentällä irtoa rahoitusta, vaikka kannatusta löytyisikin patriots.winistä yms.Onko ilmastonmuutoskriittisellä tutkimuksella mitään tosiasiallisia edellytyksiä saada kunnollista tutkimusrahoitusta - ja onko edes ollut? Kuka sellaista olisi lähenyt hakemaan?
Ensin ilmastokriitikon pitäisi päästä tekemään tutkimusta johonkin alan tutkimusryhmään, teeskennellä ilmastouskovaista kunnes ansioituu sen verran, että pääsee proffaksi (5-v määräaikainen, tietty) - ja sitten voisi ruveta kokoamaan tutkimusryhmää ja hakemaan rahoitusta ilmastokriittiseen tutkimukseen. Onko ehdotuksia, kuka sellaista rahoitusta myöntäisi?
Sattuipa silmiin artikkeli Seura:sta viime syksynä järjestetystä ilmastonmuutoskriittisestä seminaarista:
Suomen ilmastonmuutoksen epäilijät näkevät ympärillään hiljentämistä ja salaliittoja – Tämä ilmastoepäilijöiden mielestä on nyt pielessä
Ilmastonmuutoksen epäilijät järjestivät seminaarin, jossa tiedetoimittaja Jani Kaaro kohtasi uskossaan vahvan ilmastoepäilijöiden joukon.seura.fi
Huomioni kiinnittyy siihen, että seminaarissa ei ole paikalla muita toimittajia. Olen ainoana porukassa, jota ammattikuntani nähtävästi karttaa kuin ruttoa...Tauolla hyörii myös seminaarin puuhamies Pekka Kangas.Kun jossain järjestetään ilmastoseminaari, rahoittajana on usein SITRA, yliopisto tai jokin arvovaltainen instuutio. Tämän seminaarin rahoittaja on kuitenkin Lappajärven Konetyöstö. Kangas on sen toimitusjohtaja...Winterhalterin muistelo alan historiasta on kiintoisa. Aluksi häntä kuulemma kutsuttiin innokkaasti erilaisiin tapahtumiin keskustelemaan ja kertomaan ajatuksistaan.”Sitten pääministeri Matti Vanhanen sanoi televisiossa, että ilmastonmuutoksen vähättelyn on kertakaikkiaan loputtava, ja sen jälkeen kutsut loppuivat.”Ei tämä ainakaan heikennä näkemystäni, että ilmastotutkimuksesta puuttuu uskottava kritiikki ja kyseenalaistaminen - joten se ei ole enää tiedettä.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Ilmastonmuutos
- Keskustelun aloittaja -SD-
- Aloitettu
- Estetty
- #4 652
Jos yleinen ilmapiiri on sellainen, että ilmastonmuutoskriittisyys on salaliittoilua tai muuten suorastaan vahingollista, niin miten kriittinen tutkija pääsisi sellaiseen asemaan, jossa voisi edes anoa rahoitusta tutkimukselle? Kuka ylipäänsä kouluttaa uusia ilmastokriittisiä tutkijoita?
Mistä rahoitusta voisi edes hakea? Tässä esimerkki Suomen Akatemian hausta, joka on täysin korvamekitty pro-ilmastonmuutos-tutkimukseen: Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeut - Suomen Akatemia ja tässä toinen
Ilmastonmuutos ja terveys - CLIHE (2020-2023)
CLIHEssä tutkitaan ja ennakoidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia terveysriskejä ja epävarmuustekijöitä sekä terveysvaikutusten yhteiskunnallisia seurauksia. Ohjelma etsii keinoja torjua haitallisia terveysvaikutuksia ja sopeutua ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos ja terveys -akatemiaohjelman...
www.aka.fi
Ilmastonmuutos otetaan noissa annettuna lähtötietona, eikä kenellekään makseta siitä, että tarkastelisi kriittisesti teorian perusolettamia. Tällöin tutkijoille ei myöskään muodostu omaa asiantuntemusta taustoissa olevista kipupisteistä. Tämä muuten sitten vähentää nk. "tiedeyhteisön konsensuksen" arvoa.
Tietenkään mikään 'fake news':n huutelu ei ole peruste tiederahoituksen myöntämiselle. Sen sijaan perustellun epäilyn esittämisen pitäisi olla riittävä peruste tonkia asiaa pintaa syvemmältä. Ei tarvitse olla omaa korvaavaa teoriaa tai kummempia hypoteesejä. Olisi erittäin arvokasta tietoa, jos vaikka pystyisi osoittamaan, että tilastollisesti merkittävää muutosta maapallon keskilämpötilassa ei kyetä mittauksin perustelemaan.
No linkissäsi luki salaliitto suoraan. Täällä on tarkoitus keskustella itse tapahtumasta (ilmastonmuutos), eikä sen ympärillä pyörivästä härdellistä.
Tuo ilmastokriittinen tutkija on ihan sairasta. Harvemmin ne sitä tulosta ennalta tietää tutkiessaan asioita. Se on mitä on. Tuo ei ole mitään tiedettä vaan jotain pseudo hörhöilyä.
- Estetty
- #4 654
Sehän oli pelkkää viherpunaisen toimittajan klikkiotsikkoon tekemää tulkintaa. Hiljentäminen sen sijaan kuvaa paremmin jutusta ilmenevää suhtautumista.
Sinulla on muuten edelleen vastaamatta tähän:
"Mikä jäi minulta ymmärtämättä ja miksi se olisi oleellista lämpötilamäärityksen epävarmuuden kannalta?"
En edes jaksa katsoa mitä kaikkea olet kirjoittanut. Liian epäpätevää tekstiä omaan makuun. Toisekseen minä en ole se ammattilainen, tuo aiempi kirjoittaja on parempi vastaamaan kysymyksiisi, jos sitä nyt huvittaa enää.
Se mikä kiinnosti oli tuo ilmankosteusasia. Googlasin nopeasti ekan tuloksen: Investigating climate change’s ‘humidity paradox’
"
Interestingly, this new dataset shows that relative humidity has actually decreased over many regions of the oceans. This is enough to make the global ocean average relative humidity decrease.
This decrease is difficult to explain given our current physical understanding of humidity and evaporation. For example, the expectation from climate models is that ocean relative humidity should remain fairly constant or increase slightly.
However, we also know that there are data quality issues with observations of relative humidity over the oceans, so the uncertainty around this declining trend is large. So does the data reflect what is really happening?
In some regions, this decrease is consistent with declining relative humidity over land nearby. And reanalysis data – which provides estimates based on a combination of direct measurements and a weather model – also show a decrease on average, although the year-to-year pattern is a bit different. In short, we need to investigate this further.
"
Tämä oli ihan kiinnostavaa tietoa. Todella monimutkaista. Mutta kiinnostavaa.
- Estetty
- #4 656
Katsopa mistä syytit minua eilen:
Sopisiko siis mitenkään, että kerrot nyt oman näkemyksesi siitä, mitkä asiat minulta jäi ymmärtämättä ja miten ne ovat relevantteja maapallon keskilämpötilan määrittämisen kannalta.
ViKiV
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 429
Jep, noin 2m (lukee ekan kuvan kuvatekstissä). On vain semantiikkaa puhua pintalämpötilasta (EU Copernicus puhuu näköjään "near surface" -lämpötilasta), koska ilmastolla käsitetään yleensä koko troposfääri (Korkeus napa-alueilla keskimäärin 6–8 kilometriä, päiväntasaajalla noin 16–20 kilometriä).
Sanakikkailua. Historiallisten mittaussarjojen taustalla on ihan validia dataa ja tilastotiedettä*.
Maapallolla ei myöskään valitettavasti ole yksittäistä lämpömittaria mistä voidaan helposti tarkistaa päivän lukema. HYVIN yksinkertaisesti prosessi on nykyisten mittauksien osalta seuraavanlainen:
*Historiallisten lämpötilojen yhteydessä kyseessä ei ole pelkästään lämpötiladatasta:
The Raw Truth on Global Temperature Records
Ensuring the accuracy of Earth’s long-term global and regional surface temperature records is a challenging, constantly evolving undertaking. There are lots of reasons for this, including changes in the availability of data, technological advancements in how land and sea surface temperatures are...
climate.nasa.gov
Can historical temperature data records be trusted? Haven't they been skewed by non-climate factors like instrument changes and "urban heat islands"?
Our global historical temperature records undergo rigorous quality control and independent peer review. Plus, the proof Earth is warming is practically everywhere you look.
Why not both:
"With almost 200 years of raw data to work with, adjustments are a necessary part of the methodology for scientists constructing long-term global temperature records. But most of these adjustments are small and they have relatively little impact on temperature records over the past few decades.
The most significant account for the shift from buckets to ship intakes in ocean temperature records in the 1930s and 1940s, and these changes are well-understood by scientists. And, contrary to popular belief, adjustments actually reduce, rather than increase, the amount of warming experienced globally over the past century."
Explainer: How data adjustments affect global temperature records - Carbon Brief
Over the past two centuries, the times of day, locations and methods of measuring temperature have all changed dramatically.
www.carbonbrief.org
ja
"Astute readers then ask a deeper question: why do different institutions come up with slightly different numbers for the same planet? Although all four science institutions have strong similarities in how they track and analyze temperatures, there are subtle differences. As shown in the chart above, the NASA record tends to run slightly higher than the Japanese record, while the Met Office and NOAA records are usually in the middle.
There are good reasons for these differences, small as they are. Getting an accurate measurement of air temperature across the entire planet is not simple. Ideally, scientists would like to have thousands of standardized weather stations spaced evenly all around Earth’s surface. The trouble is that while there are plenty of weather stations on land, there are some pretty big gaps over the oceans, the polar regions, and even parts of Africa and South America.
The four research groups mentioned above deal with those gaps in slightly different ways. The Japanese group leaves areas without plenty of temperature stations out of their analysis, so its analysis covers about 85 percent of the globe. The Met Office makes similar choices, meaning its record covers about 86 percent of Earth’s surface. NOAA takes a different approach to the gaps, using nearby stations to interpolate temperatures in some areas that lack stations, giving the NOAA analysis 93 percent coverage of the globe. The group at NASA interpolates even more aggressively—areas with gaps are interpolated from the nearest station up to 1,200 kilometers away—and offers 99 percent coverage."
NASA GISS: Research Features: Why So Many Global Temperature Records?
www.giss.nasa.gov
Eikä tuossa mitään ihmeellistä ole, tiede ei ole koskaan valmis ja sen parissa joutuu jatkuvasti sietämään epävarmuutta ja tekemään parhaansa sen minimoimiseksi (poikkeus).
"If you’re a real data hound, you may have heard about other institutions that maintain global temperature records. In the last few years, a group at UC Berkeley — a group that was initially skeptical of the findings of the other groups — developed yet another approach that involved using data from even more temperature stations (37,000 stations as opposed to the 5,000-7,000 used by the other groups). For 2014, the Berkeley group came to the same conclusion: the past year was the warmest year on record, though their analysis has 2014 in a virtual tie with 2005 and 2010. "
"Rather than coming up with a way to fill the gaps, a few other groups have tried using a completely different approach. A group from the University of Alabama-Huntsville maintains a record of temperatures based on microwave sounders on satellites. The satellite-based record dates back 36 years, and the University of Alabama group has ranked 2014 as the third warmest on that record, though only by a very small margin. Another research group from Remote Sensing Systems maintains a similar record based on microwave sounders on satellites, although there are a few differences in the way the Remote Sensing Systems and University of Alabama teams handle gaps in the record and correct for differences between sensors. Remote Sensing Systems has 2014 as the 6th warmest on its record."
"But let’s get back to the original question: why are there so many temperature records? One of the hallmarks of good science is that observations should be independently confirmed by separate research groups using separate methods when possible. And in the case of global temperatures, that’s exactly what is happening. Despite some differences in the year-to-year rankings, the trends observed by all the groups are roughly the same. They all show warming. They all find the most recent decade to be warmer than previous decades. "
"Rather than coming up with a way to fill the gaps, a few other groups have tried using a completely different approach. A group from the University of Alabama-Huntsville maintains a record of temperatures based on microwave sounders on satellites. The satellite-based record dates back 36 years, and the University of Alabama group has ranked 2014 as the third warmest on that record, though only by a very small margin. Another research group from Remote Sensing Systems maintains a similar record based on microwave sounders on satellites, although there are a few differences in the way the Remote Sensing Systems and University of Alabama teams handle gaps in the record and correct for differences between sensors. Remote Sensing Systems has 2014 as the 6th warmest on its record."
"But let’s get back to the original question: why are there so many temperature records? One of the hallmarks of good science is that observations should be independently confirmed by separate research groups using separate methods when possible. And in the case of global temperatures, that’s exactly what is happening. Despite some differences in the year-to-year rankings, the trends observed by all the groups are roughly the same. They all show warming. They all find the most recent decade to be warmer than previous decades. "
Vai että helppoa, en ainakaan itse ole näin kokenut
En ole tilastomatemaatikko (ja YO:n vähäisistä kursseista on aikaa...), mutta päissäni ajattelisin, että systemaattiset virheet on kohtuu helppo havaita valtasta kasasta, toisistaan riippumattomista mittauksia ja tulos voidaan siten joko adjustoida tai hylätä. Systemaattinen virhe on äärimmäisen hankala huomata, jos mittareita on vain vähän tai jopa yksi esim. varmaan kaikki saunojen lämpötilamittarit (ne lämpölaajenemiseen perustuvat väsyvät ajan saatossa) näyttävät systemaattisesti ihan mitä sattuu ja saunominen tapahtunee x +/- 10C lämpötilassa
Triidin matemaatikot korjatkaa, jos meni metsään.
Tottahan se on, että mitä kauemmas historiaan mennään, sitä kriittisemmin dataan pitää suhtautua. Ylemmät linkkaukseni käsittelevät juuri tätä(kin).
En minä ole tuota kategorisointia päättänyt vaan ilmastotieteilijät (~fyyskoita). Edelleen, vesihöyryn ei ajatella olevan suora ihmisen toiminnasta (anthropogenic) muuttuva säteilypakotekerroin vaan keskilämpötilaan positiivisesti takaisinkytkeytyvä muuttuja. En osaa tätä tämän paremmin selittää.
Tuo ihan perusfysiikkaa eikä mitään mukatieteilyä. Lämpö on hiukkasten liikettä ja se on sinänsä ihan sama mistä se kineettinen energia sinne veteen johtuu. Ulkosalla mm. auringonvalo lämmittää myös tehokkaasti.
Temperature and particle motion - tec-science
The higher the temperature of a substance, the greater the kinetic energy of the particles!
www.tec-science.com
Absoluuttinen kosteus = veden määrä / ilman määrä per tilavuusyksikkö.
Suhteellinen kosteus = veden määrä suhteessa siihen kuinka paljon vettä ilma voisi "kantaa" (kunnes saturaatio saavutettaisiin) tietyssä lämpötilassa ja paineessa
Kastepiste = lämpötila johon ilma pitäisi jäähdyttää, jotta saavutettaisiin 100% suhteellinen kosteus (eli saturaatio)
Kiitos. Huomaa toki, että maapallon pinta-alasta n. 71% on veden peitossa. Aikaisemmin linkkaamani tutkimus, joka tuki "feedback teoriaa" teki saman havainnon, eli:
"In percentage terms, surface q averaged over the globe, global land, and global ocean increases by 4.9%, 4.3%, and 5.7% per 1°C warming, respectively, values that are close to those suggested by the Clausius–Clapeyron equation with a constant RH. "
Joo, suljetussa järjestelmässä näin. Maapallon mittakaavassa ilma- ja merivirrat sekoittavat pakkaa, lämpötilan vaihtelu aiheuttaa hydrologista kiertoa, yms. jne.
Niin mitäs sitten, olisiko suhteellinen kosteus aina 100%?
Nojoo, tuo tiivistelmä oli kyllä ehkä vähän turhan karsittu. Itse raportissa ainakin kappaleessa 2.5.1.1 käsitellään maankäytön muutoksen vaikutuksia mm. muuttuvan hydrologisen kierron vaikutuksista paikalliseen säteilypakotekertoimeen:
Lisäksi kaivoin lähteistä pari tutkimusta:
Biogeophysical effects of land use on climate: Model simulations of radiative forcing and large-scale temperature change
Changes in land cover affect climate through the surface energy and moisture budgets. Here we assess the importance of these biogeophysical effects fo…
www.sciencedirect.com
Kuten huomaat, moni osa-alue on IPCC:n termein vielä medium confidence, eli lisätutkimuksia tarvitaan. Sinänsä kyseessä ei ole aivan äärettömän tärkeä palanen globaalia ilmastonmuutosta, koska maankäytön muutoksen kokonaisvaikutus säteilypakotekertoimeen arvioidaan olevan n. dekadin pienempi kuin CO2:n yksistään (WG1 AR5 Ch 8.3.5.5). Paikalliset muut vaikutukset voivat sitten olla todella suuriakin, ääriesimerkkinä vaikkapa pelätty Amazonin sademetsän luisuminen savanniksi.
Viimeksi muokattu:
ViKiV
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 429
Hah, se ois kyllä hyvä jos tähän triidiin eksyisi joku joka näistä asioista oikeasti tietäisi
ViKiV
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 429
Mutta, Wikipediasta voi löytää ihan hyviä lähteitä.
Jos et jo tiedä (ja muista) kaikkea aiheesta kuin aiheesta, voit aivan hyvin tehdä väitteen tai ravistaa hypoteesin päästäsi ja koittaa löytää sille tukea kirjallisuudesta.
Tuo valtamerien alueella suurinpiirtein minkä tahansa tarkasti mittaaminen on hankalaa ihan vain siistä syystä, että me olemme maaeläimiä ja toisekseen satelliitit eivät, ainakaan vielä, sovellu tiettyihin mittauksiin kovin hyvin. Kuten jutussasi todettiin:
"As surface humidity is not something that can be easily measured by satellites or drifting buoys, there is a real risk to our continued ability to monitor this very important variable. "
More research needed, kuten aina
Konsensus, asiassa kuin asiassa, on aivan tajuttoman vaikeata saavuttaa juuri siitä syystä, että ei ole olemassa mitään kollektiivista tiedeyhteisöä vaan riippumattomia tutkimusryhmiä ja tutkijoita, jotka jatkuvasti arvostelevat toistensa töitä.
"Technically, a “consensus” is a general agreement of opinion, but the scientific method steers us away from this to an objective framework. In science, facts or observations are explained by a hypothesis (a statement of a possible explanation for some natural phenomenon), which can then be tested and retested until it is refuted (or disproved).
As scientists gather more observations, they will build off one explanation and add details to complete the picture. Eventually, a group of hypotheses might be integrated and generalized into a scientific theory, a scientifically acceptable general principle or body of principles offered to explain phenomena."
Ilmastonmuutoksen kohdalla konseuksen saavuttaminen ensimmäisistä löydöksistä (Tyndall, 1859, Arrhenius 1896 ja Keeling 1960) todistusaineiston karttumiseen kautta tiedeyhteisön konseukseksi 1990 -luvulla (IPCC FAR 1992) meni siis n. 130 v.
Uskomattomat väitteet vaativat uskomattomia todisteita. Lyö sellaisia pöytään ja eiköhän kaapissa voi alkaa tehdä tilaa Nobelille.
Fossiilisiin polttoaineisiin edelleen nojautuvilta energiayhtiöiltä vaikka. Itse suosittelisin ExxonMobilia.
Vinkkejä voi lueskellä näistä kirjoista:
Merchants of Doubt - Wikipedia
en.wikipedia.org
Boiling Point
In Boiling Point, Ross Gelbspan argues that, unchecked, climate change will swamp every other issue facing us today. Indeed, what began as an initial respons...
www.basicbooks.com
The Heat Is On
This book not only brings home the imminence of climate change but also examines the campaign of deception by big coal and big oil that i...
www.goodreads.com
Esikuvaksi voinee ottaa ilmastokriittisellä polulla erittäin ansioituneet herrat: Bill Nierenberg, Fred Seitz ja Fred Singer
He todellakin onnistuivat siinä, mitä lähtivät tekemään.
Se olisi kyllä vuosikymmenen, jopa vuosisadan uutispommi ja henk. koht. hyppisin onnesta. Mutta toisaalta:
Ihan muuten OT kysymyksenä @valurauta, mikä ja minkälainen olisi se mittaus tai data mikä saisi sinut vakuuttuneeksi siitä, että maapallon keskilämpötilassa on tapahtunut muutosta positiivisten reaalilukujen kasvavaan suuntaan?
Vahva tämä, todellisuus ei välitä meidän mielipiteistä, poliittisesta suuntautumisesta tai mielipahasta.
PS. Sori näistä tekstiseinistä, en ehdi ihan jatkuvasti keskusteluun osallistua.
Viimeksi muokattu:
Muutama päivä takaperin oli uutisissa maininta ylikulutuspäivästä. Tämän johdosta eksyin sivustolle (Open Data Platform) jonka päätarkoitus tuntuu olevan kerätä rahaa. Tuloksia katsomalla tullaan väistämättä siihen lopputulokseen, että teemme mitä hyvänsä vähentääksemme kulutusta, niin ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, mikäli sellainen on tapahtumassa, ei saada kuriin ilman väestömäärän laskua.
Väestönkasvu ei ole ongelma kaikissa maissa, mutta vaikka monessa maassa yksilön henkilökohtainen kulutus on pienentynyt, niin väestömäärän kasvu aiheuttaa maakohtaisen kulutuksen kasvun. Kiina vaikuttaisi hoitaneen asiansa kaikkein huonoiten (ainakin merkittävin kokonsa puolesta), sillä väestömäärä on tuplaantunut 60-luvulta ja kulutus per henkilö nelinkertaistunut ja lähentelee keski-euroopan tasoa.
Sivuston keräämien tietojen avulla olisi mahdollista laskea, kuinka paljon kussakin maassa on "ylimääräisiä" ihmisiä, mutta kysymys ei vaikuta sopivan minkään ilmastosta huolissaan olevan puolueen pirtaan.
Olisiko aika aloittaa uudet "ristiretket" ehkäisyneuvonnan nimissä ja keskittyä tämän jälkeen päästöjen vähentämiseen. Kaivattu tasapaino ainakin saavutettaisiin nopeammin.
Väestönkasvu ei ole ongelma kaikissa maissa, mutta vaikka monessa maassa yksilön henkilökohtainen kulutus on pienentynyt, niin väestömäärän kasvu aiheuttaa maakohtaisen kulutuksen kasvun. Kiina vaikuttaisi hoitaneen asiansa kaikkein huonoiten (ainakin merkittävin kokonsa puolesta), sillä väestömäärä on tuplaantunut 60-luvulta ja kulutus per henkilö nelinkertaistunut ja lähentelee keski-euroopan tasoa.
Sivuston keräämien tietojen avulla olisi mahdollista laskea, kuinka paljon kussakin maassa on "ylimääräisiä" ihmisiä, mutta kysymys ei vaikuta sopivan minkään ilmastosta huolissaan olevan puolueen pirtaan.
Olisiko aika aloittaa uudet "ristiretket" ehkäisyneuvonnan nimissä ja keskittyä tämän jälkeen päästöjen vähentämiseen. Kaivattu tasapaino ainakin saavutettaisiin nopeammin.
Diziet Sma
Tukijäsen
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 1 404
Mieluummin samaan aikaan kuin vasta jälkeen. Päästöjen vähentäminen ei onnistu helposti eikä nopeasti, mutta silti paljon helpommin ja nopeammin kuin väestön vähentäminen.
- Liittynyt
- 04.08.2017
- Viestejä
- 732
Vastataan nyt tänne Eu ketjusta, kun ei sinne kuulu.
Ongelmat, jotka ei ole nousseet julkisuuteen ei liity asiana millään tavalla markkinatalouteen/pääomiin, koska ihan samalla niitä esiintyy julkisella puolella.
Jos vielä kerran pääpointtiani, niin tuo pääomien ja yritysten syyllistäminen on todella vanhanaikaista ajattelua, mutta ei se tarkoita, etteikö olisi yrityksiä, joissa toimitaan väärin. Samaan tapaan ja oikeastaan yleisemmässä mittakaavassa on valtioita/poliitikkoja/sääntelijöitä, jotka toimivat väärin. Päätason ongelma on ihmisten ahneus ja lyhytnäköisyys, joka milleniaalien aikakaudella on alkanut kokea suurta muutosta hyvään suuntaan ja näkyy nyt markkinoilla rajusti kasvaneena/kasvavan vastuullisuuden kysynnän muodossa.
Olisi hienoa, jos markkinoita voisi sääntelemällä korjata vastuulliseen suuntaan, mutta valitettavasti näin vain ikinä tunnu tapahtuvan käytännössä, koska poliitikkojen toimia ohjaa raha ja ahneus.
Nimenomaan koko ajan olen sanonut, että yritysten ainoana tavoitteena on periaatteessa maksimoida voitot. Pointtini vain on ollut, että se ei ole pitkässä juoksussa ristiriidassa vastuullisuuden kanssa, koska vastuuttomuus tulee kalliiksi, kun asiat tulee julki. Siksi tällaiset ongelmat pyritään yrityksissä välttämään ensisijaisesti ennakolta, mutta ei kaikkia maailman/yritysmaailman ongelmia saada kerralla, tai edes koskaan korjattua.
Ongelmat, jotka ei ole nousseet julkisuuteen ei liity asiana millään tavalla markkinatalouteen/pääomiin, koska ihan samalla niitä esiintyy julkisella puolella.
Jos vielä kerran pääpointtiani, niin tuo pääomien ja yritysten syyllistäminen on todella vanhanaikaista ajattelua, mutta ei se tarkoita, etteikö olisi yrityksiä, joissa toimitaan väärin. Samaan tapaan ja oikeastaan yleisemmässä mittakaavassa on valtioita/poliitikkoja/sääntelijöitä, jotka toimivat väärin. Päätason ongelma on ihmisten ahneus ja lyhytnäköisyys, joka milleniaalien aikakaudella on alkanut kokea suurta muutosta hyvään suuntaan ja näkyy nyt markkinoilla rajusti kasvaneena/kasvavan vastuullisuuden kysynnän muodossa.
ViKiV
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 429
Ihmisten määrä on merkittävä tekijä, mutta asia ei ole niin mustavalkoinen. Energiasektorin dekarbonisointi on ainakin eettisesti helpommin (luulisin) perusteltava ja jopa vaikuttavampi keino.
Edit: Lisäksi, kasvihuonekaasut elottomana aineena eivät taistele vähentämistään vastaan, ihmiset kyllä. Riippuen tietenkin kuinka aggressiivista ehkäisyneuvontaa tässä nyt tarkoitettiin.
Sitten väestönkasvusta. Jotkin tutkimukset povaavat globaalin ihmispopulaation vähentymistä jo tällä vuosisadalla:
"The global TFR in the reference scenario was forecasted to be 1·66 (95% UI 1·33–2·08) in 2100. In the reference scenario, the global population was projected to peak in 2064 at 9·73 billion (8·84–10·9) people and decline to 8·79 billion (6·83–11·8) in 2100. "
Eipä näy taas linkki oikein:
"Fertility, mortality, migration, and population scenarios for 195 countries and territories from 2017 to 2100: a forecasting analysis for the Global Burden of Disease Study" - The Lancet
Fertility, mortality, migration, and population scenarios for 195 countries and territories from 2017 to 2100: a forecasting analysis for the Global Burden of Disease Study
Our findings suggest that continued trends in female educational attainment and access to contraception will hasten declines in fertility and slow population growth. A sustained TFR lower than the replacement level in many countries, including China and India, would have economic, social...
www.thelancet.com
Tietenkin tulevaisuuden ennustaminen (varsinkin ihmisten käyttäytymisen) on vaikeaa ja ainakin toistaiseksi YK:n konsensusarvio on se kuuluisa 11B/2100:
"The world population is projected to reach 8.5 billion in 2030, and to increase further to 9.7 billion in 2050 and 11.2 billion by 2100. "
Population | United Nations
In 1950, five years after the founding of the United Nations, world population was estimated at around 2.6 billion people. It reached 5 billion in 1987 and 6 in 1999. In October 2011, the global population was estimated to be 7 billion.
Suurimmat syyt trendinomaisesti laskevaan syntyvyyteen ovat (muistaakseni järjestyksessä):
1) Elintason nousu
2) Tyttöjen ja naisten koulutustaso
3) Ehkäisykeinojen ja perhesuunnittelun saatavuus
Globaalin hedelmällisyysluvun kehitys näyttää siis tältä:
Esimerkiksi akatemiassa kiistellään siitä mikä vaikutus Kiinan yhden lapsen politiikalla oli syntyvyyteen, kun kaikki yo. asiat etenivät myös siellä samaan aikaan ja verrokkimaissa sama syntyvyyden lasku tapahtui ilman pakottavia lakeja:
"In 1979, China introduced its unprecedented one-child policy, under which households exceeding the birth quota were penalized. However, estimating the effect of this policy on family outcomes turns out to be complicated. China had already enacted an aggressive family planning policy in the early 1970s, and its fertility rates had already dropped sharply before the enactment of the one-child policy. The one-child policy was also enacted at almost the same time as China's market-oriented economic reforms, which triggered several decades of rapid growth, which would also tend to reduce fertility rates. During the same period, a number of other developing countries in East Asia and around the world have also experienced sharp declines in fertility. Overall, finding defensible ways to identify the effect of China's one-child policy on family outcomes is a tremendous challenge."
The Evolution of China's One-Child Policy and Its Effects on Family Outcomes - American Economic Association
The Evolution of China's One-Child Policy and Its Effects on Family Outcomes by Junsen Zhang. Published in volume 31, issue 1, pages 141-60 of Journal of Economic Perspectives, Winter 2017, Abstract: In 1979, China introduced its unprecedented one-child policy, under which households exceeding...
www.aeaweb.org
Wikipediassa on myös aiheesta hyvä kappale: One-child policy - Wikipedia
Yllä kaivatut ristiretket olisivat siis todellisuudessa reilu ja ekologisesti kestävä kaupankäynti kehittyvien valtioiden kanssa, koulutuksen ja tiedon vienti ja lahjoituksia UNICEF:lle (tukee myös koulutustasoa ja ehkäisyasioita). Näiden asioiden perusteella voinee hahmotella minkä puolueiden pirtaan ne parhaiten sopivat.
Lisäksi ODP:n kartassa punaisena värjätyvät maat (Ecological Deficit/Reserve) korreloivat ainakin silmämääräisesti eniten maan per kapita biokapasiteetin kanssa. On jotenkin hankala nähdä, että globaalin populaatiokontrollin perusteena käytettäisiin lokaalia biokapasiteettia, kun nykymaailmassa ihmiset ja resurssit liikkuvat yli rajojen. Meidän länkkäreinä pitäisi tämä ilmiö tunnistaa (öljy idästä, tavarat Kiinasta).
Jos ilmastonmuutoksen nimissä lähdettäisiin "ylimääräisiä", syntyneitä tai syntymättömiä, ihmisiä karsimaan niin loogisin ("paras tuotto-panos -suhde") prioriteettilista lienee tämä:
Tai jos historialliset kumulatiiviset päästöt otetaan mukaan niin tämä (en löytänyt per maa tilastoja):
BTW: Project Drawdown (Non-profit NGO) listaa populaation määrän kasvun hillitsemisen (health and education) skenaariosta riippuen toiseksi tai viidenneksi vaikuttavimmaksi keinoksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi:
Bonus: Väestönkasvusta- ja kehityksestä kiinnostuneille en voisi enempää suositella Hans Roslingin (RIP) kirjaa Faktojen Maailma.
Viimeksi muokattu:
- Estetty
- #4 664
- Liittynyt
- 18.06.2021
- Viestejä
- 65
Nollapostaus, flametus
Kuwaitissa jälleen hehtaarikaupalla renkaita tulessa. Voisi mennä Greta kumppaneineen tuonne hiekkaa lapioimaan noiden päälle. Taitaa tuosta läjästä lähteä päästöjä jo enemmän, kuin koko euroopasta vuodessa.
au.news.yahoo.com
Sinister story behind thick black smoke seen from space
A video of burning tyres has been viewed more than 2.6 million times. Find out why it's upsetting so many people online.
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 2 369
(muoks)
Viimeksi muokattu:
ViKiV
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 429
Ei ihan. Sovitaan, että tuossakin palaa vaikka se sama miljoona rengasta mitä uutisen aiemmassa palossa.Kuwaitissa jälleen hehtaarikaupalla renkaita tulessa. Voisi mennä Greta kumppaneineen tuonne hiekkaa lapioimaan noiden päälle. Taitaa tuosta läjästä lähteä päästöjä jo enemmän, kuin koko euroopasta vuodessa.
Sinister story behind thick black smoke seen from space
A video of burning tyres has been viewed more than 2.6 million times. Find out why it's upsetting so many people online.
1. Yksi rengas painaa n. 10 kg.
2. Renkaan palamistuotteena näyttää syntyvän 2890 g CO2/kg.
3. EU-27:n päästöt 2020 olivat noin (tämä on ennakkoarvio) 2,54 Miljardia metristä tonnia C02* (eli 2,54*10^12 kg)
Miljoonan renkaan palo tuottaa siis:
1*10^6*10 kg * 2,890 = 28,9*10^6 kg CO2
Täten miljoonan renkaan rengaspalo vastaa noin:
28,9*10^6 kg / 2,54*10^12 kg * 100% = 0,001138%
EU:n vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä.
Renkaita pitäisi palaa ~87,9 miljardia kappaletta, että päästäisiin tasoihin.
MOT**
*Aika isoa COVID -droppia ennakoi tilastot.
**Pidätän oikeuden laskuvirheisiin.
- Estetty
- #4 668
- Liittynyt
- 18.06.2021
- Viestejä
- 65
Renkaasta taitaa tulla aika paljon kaikkea muutakin hiilidioksidin lisäksi
ViKiV
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 429
Jep, niin tulee. Linkeistäni voit kaivaa nämä tiedot jos kiinnostaa.
En jaksanut alkaa funtsimaan sen tarkemmin kumoaisivatko palon aerosolit hiilidioksidin säteilypakotekertoimen vaikutuksen ja millaisia terveysvaikutuksia eri pienhiukkaset mahdollisesti voisivat aiheuttaa paikallisella tasolla.
Suuruusluokka on kuitenkin tässä se avainasia.
Edit: Ja se, että mikä helvetti tuossa mustien renkaiden kasaamisessa kuumalle aavikolle suoraan auringon alle oikein on end-gamena? Onko tuossa mitään muuta mahdollisuuttakaan kuin se, että ne renkaat vaan jossain kohtaa palavat pois. Hupsista ja jäte on "poissa".
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.11.2016
- Viestejä
- 1 609
Hyvä että ilmasto lämpenee, koska suomessa on aika kylmää. Tämä kesä oli aika hyvä, oli paljo helteitä, mutta liian lyhyt oli tämäkin kesä, ja nyt on alkanu viilentymään.
Toinen hyöty ilmaston lämpenemisestä on että jos se lämpenee tarpeeksi paljon, suomalaiset voi ehkä tulevaisuudessa valloittaa Grönlannin, ja vielä myöhemmin ehkä jopa Etelämantereen. Vähä samaan tapaan kuten eurooppalaiset aikoinaan kolonisoivat Amerikan. Grönlannista ja etelämantereelta saa paljon uusia resursseja ja ääretön kasvu voi jatkua. Jos maapallo lämpenee liian paljon vuonna 2500, luultavasti me ollaan sitten jo muutettu Marssiin, ja kapitalismi voi jatkua siellä.
Hyvä että ihmiset lisääntyy maapallolla. Mitä enemmän ihmisiä sitä parempi, koska silloin ihmiskunta voi tuottaa enemmän. Tykkään Kiinasta koska siellä on reilusti yli miljardi ihmistä. Olisi hyvä jos Suomessa olisi ainaki 50 miljoonaa.
Toinen hyöty ilmaston lämpenemisestä on että jos se lämpenee tarpeeksi paljon, suomalaiset voi ehkä tulevaisuudessa valloittaa Grönlannin, ja vielä myöhemmin ehkä jopa Etelämantereen. Vähä samaan tapaan kuten eurooppalaiset aikoinaan kolonisoivat Amerikan. Grönlannista ja etelämantereelta saa paljon uusia resursseja ja ääretön kasvu voi jatkua. Jos maapallo lämpenee liian paljon vuonna 2500, luultavasti me ollaan sitten jo muutettu Marssiin, ja kapitalismi voi jatkua siellä.
Hyvä että ihmiset lisääntyy maapallolla. Mitä enemmän ihmisiä sitä parempi, koska silloin ihmiskunta voi tuottaa enemmän. Tykkään Kiinasta koska siellä on reilusti yli miljardi ihmistä. Olisi hyvä jos Suomessa olisi ainaki 50 miljoonaa.
- Estetty
- #4 671
Pinnan lämpötilan ja 2-metrin lämpötilan ero ole semantiikkaa, varsinkaan kun alalla näyttää olevan käytäntönä termeillä keppostelu. Täältä, luku 2 käsittelee lämpötilamittauksia, niiden haasteita ja miten niitä voi voittaa: Guide to Instruments and Methods of Observation | E-Library
Tietääkseni mm. satelliittimittaukset mittaavat juuri pinnan lämpötilaa eikä 2-metrin ilmalämpötilaa. Niitä ei siis voi suoraan verrata meteorologisiin mittauksiin.
Tietokonemallinnuksen väittäminen mittaussarjaksi on positiivisimmillaan termeillä keppostelua. Myös termi "scientific fraud" tulee mieleen, näin varsinkin, jos oleellisesti samaan dataan perustuvia analyysejä väitetään toisistaan riippumattomiksi. Tyhmempi kun saattaisi erehtyä luulemaan, että meillä on useita toisistaan riippumattomia mittauksia maapallon keskilämpötilahistoriasta.
Tässä on esimerkki mittausdatasta:
Tuosta voi huomata myös se, että organisaatio on "Department of Agriculture". Ilmastotieteen tekeminen ei liene ollut havainto-ohjelman päämotiivina?
Jos esitetään kvantitatiivisia väittämiä, tieteessä on tapana kvantifioida myös väitteiden epävarmuus eli analysoida myös se, miten tarkka tai epätarkka analyysi on. Ei mallintaminen poista lähtötietojen virheitä vaan tuo pussillisen uusia lisäksi. Nyt ilmastotiede esittää arviot historiallisista lämpötiloista eksakteina ilman virheanalyysiä. Ei tällaisille luvuille voi antaa arvoa.
Ihanko tosissaan väitetään, että meillä on käytettävissä useita toisistaan riippumattomia datajoukkoja nimenomaan historiallista dataa? Ei tuloksista tule riippumattomia sillä, että eri ryhmillä on omat analyysikoodinsa, jos analysoitava data on oleellisesti samaa.
Satunnaiset virheet keskiarvoistuu suuressa havaintojoukossa mutta systemaattiset ei.
Jos systemaattinen virhe tunnetaan, se on helppo korjata (esim. tietty mittari näyttää asteen liikaa ja tiedetään missä sitä on käytetty). Sen sijaan jos virhettä ei tunneta, korjaaminen on jotakuinkin haastavaa (esim. mittari, joka voi toimia joskus kylmän yön jälkeen kastepistemittarina).
Ei pelkkä kriittinen suhtautuminen riitä vaan pitää kasvattaa tulosten virherajoja vastaamaan lähtödatan epävarmuutta.
Veden mallintaminen onkin sellainen asia, että jos siinä tehdään vähäisiäkin virheitä, muut säteilypakotearviot voi siirtää suoraan museoon akateemisten kuriositeettien osastolle. Jos vettä ei saada laskettua oikein, mikään muu analyysi ei pysty virhettä korjaamaan.
Mitä tulee suoraan ihmisen toimintaan, niin IPCC:n raportissa katsotaan esim. että trooppisten metsien hakkaaminen vähentää veden haihtumista ilmaan: "Davin and de Noblet-Ducoudre (2010) analyses the impact on climate of large-scale deforestation; the albedo cooling effect dominates for high latitude whereas reduced evapotranspiration dominates in the tropics."
Satelliittidatasta on kuitenkin todettu, että Amazonin alueella veden haihtuminen on kasvanut hakatuilla alueilla enemmän kuin muualla: https://doi.org/10.1080/01431161.2016.1232874
Kun vesi kiertää ilmassa aika joutuisasti, ei välttämättä edes riitä tarkastella haihdunnan kokonaismäärää vaan haihtuva vesi voi esim. vaikuttaa yöllä ja päivällä eri tavoin.
Perusfysiikkaa on, että veden höyrynpaine kasvaa lämpötilan funktiona, joten lämmin ilma voi kantaa absoluuttisesti enemmän kosteutta. Ilmankosteus ei kuitenkaan muodostu itsestään vaan jostain on tultava energia veden höyrystämiseen. Jos se otetaan ilmasta, niin 1g/m³ höyrystäminen jäähdyttää ilmaa n. 2 asteella. Niinpä kolea ilma saavuttaa saturaation helposti mutta lämpimän ilman saturoiminen on haastavampaa (ja hitaampaa?). Käytännössä tämä näkyy mm. siinä, että Suomessa kastepiste nousee varsin harvoin selvästi yli 20 asteen. Oma sivujuonteensa on sekin, että absoluuttisesti kostea ilma alkaa helposti toimia energianlähteenä sääilmiöille.
Jos kummastellaan miksi suhteellinen kosteus merten yllä ei nouse, niin yksi selitys voisi olla eristävän kylmän (ja painavan) kerroksen muodostuminen vedenpintaan.
Tässäkin muuten todetaan "Reduced incoming longwave radiation at the surface from reduced evapotranspiration and thus less water vapour in the atmosphere has also been reported as a potential contributor to this cooling (Claussen et al. 2001)."
Kuinka ollakaan, tuo on tietokonemallinnukseen - ei mittauksiin - perustuva päätelmä.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 8 098
Kunhan eivät valloita liian pitkälle ja tipahda reunan yli?
Ilmasto | Golfvirran romahtaminen on uuden tutkimuksen mukaan aivan nurkan takana – vaikuttaisi miljardien ihmisten ruoantuotantoon ja vahvistaisi sään ääri-ilmiöitä
Torstaina ilmestyneen uuden tutkimuksen mukaan Golfvirran kriittinen osa on niin epätasapainoisessa tilassa, että se voi olla lähellä romahtamista tai ainakin merkittävää hidastumista.
www.hs.fi
Ilmastonmuutosta kiittävät taitavat vielä katua jos meidän elinaikana loppuukin lämmin merivirtaus.
Tuo on taas yksi myytti ilmastonmuutokseen liittyen. Käytännössä ilmastonmuutos lämmittäisi enemmän kuin golfvirran pysähtyminen viilentäisi, joten mitään dramaattista ei tapahtuisi.Ilmasto | Golfvirran romahtaminen on uuden tutkimuksen mukaan aivan nurkan takana – vaikuttaisi miljardien ihmisten ruoantuotantoon ja vahvistaisi sään ääri-ilmiöitä
Torstaina ilmestyneen uuden tutkimuksen mukaan Golfvirran kriittinen osa on niin epätasapainoisessa tilassa, että se voi olla lähellä romahtamista tai ainakin merkittävää hidastumista.
Ilmastonmuutosta kiittävät taitavat vielä katua jos meidän elinaikana loppuukin lämmin merivirtaus.
Se voi olla tottakin, jos mennään lähemmäs vuosisadan loppua ennenkuin se pysähtyy. Muualla maailmassa ne seuraamukset ovatkin sitten aika dramaattisia. Jos nimittäin lämpötila nousee 5 astetta.
Mutta se sitten on aivan eri asia, kuin mistä puhuit lainaamassani viestissä. Ja nykyisellä linjallakaan ei kai päädyttäisi 5 asteen lämpenemiseen, vaan ehkä johonkin 2-3 asteeseen?
Miten onnistuit tuon väärin ymmärtämään? Tarkoitin että jos golfvirta pysähtyy niin sen lämmitysefekti. Sen tarkkaa vaikutusta tuskin muuten tiedetään kuin että katastrofaalinen, mutta onhan tuo 2-3 astetta ihan liian pieni arvio (tajusin että tarkoitat eri asiaa).
Niin mitä ymmärsin väärin? Ja jos golfvirta pysähtyy, niin mitä sen lämmitysefekti? Vaikea ymmärtää, mitä yrität sanoa.
Ja pohjoisessa ilmastonmuutos lämmittää selvästi enemmän, kuin keskimäärin maailmassa, oliko jopa tuplasti? Joten pienempi lämpeneminen riittää kumoamaan golfvirran hiipumisen.
- Liittynyt
- 04.08.2017
- Viestejä
- 732
Edelleenkin ilmastonmuutoksen kieltäjien perustelut kuulostaa epävarmoilta. Oletteko tosiaan valmiita ottamaan sen riskin, ettei näkemyksenne olekaan oikea? Itsekään en kiistä sitä etteikö olisi mahdollista, ettei ihmisen toimilla ole vaikutusta, mutta mitä jos on?
Toisekseen ilmastonmuutokseen varautuminen tarkoittaa samalla pääsyä eroon sellaisista fossiilisista polttoaineista, joita ei esim. Suomesta löydy. Siirtyminen uusiutuviin tarkoittaa, että kehitymme lähemmäksi omavaraisuutta.
Itselle tämä uusiutuviin siirtyminen on Suomalaisittain no-brainer. Haittavaikutuksena on, että mahdollisesti menetämme seuraavan 100:n vuoden aikana talouskasvusta jokusen prosenttiyksikön. Hyötynä taas se, että saatamme välttää sen, että ihmiskunta tuhoaa oman elinympäristönsä. Suomelle tämä muutos on kokonaisuudessaan nettoneutraali/reilusti positiivinen.
Toisekseen ilmastonmuutokseen varautuminen tarkoittaa samalla pääsyä eroon sellaisista fossiilisista polttoaineista, joita ei esim. Suomesta löydy. Siirtyminen uusiutuviin tarkoittaa, että kehitymme lähemmäksi omavaraisuutta.
Itselle tämä uusiutuviin siirtyminen on Suomalaisittain no-brainer. Haittavaikutuksena on, että mahdollisesti menetämme seuraavan 100:n vuoden aikana talouskasvusta jokusen prosenttiyksikön. Hyötynä taas se, että saatamme välttää sen, että ihmiskunta tuhoaa oman elinympäristönsä. Suomelle tämä muutos on kokonaisuudessaan nettoneutraali/reilusti positiivinen.
Asiaton käytös
Ryssien trollit tai elämänkoululaiset kirjoittelee täällä muualta kopioimaansa "tietoa". Harmi vaan, että internet antaa tuolle kylähullujen laumalle isomman alustan, jossa pääsevät levittämään paskaa.
- Liittynyt
- 04.08.2017
- Viestejä
- 732
Itse en kuittaa vastustajien puheita vaan ryssäntrollin puheina, vaan odotan rationaalisia vastauksia. Todennäköisesti niitä ei tule, vaan kaivetaan vaan joku uusi omaa näkemystä tukeva yksittäinen esimerkki, josta lähdetään jauhamaan.
- Liittynyt
- 18.11.2016
- Viestejä
- 1 609
ihminen muuttaa ympäristöä enemmän kuin mikään muu olento maapallolla, joten tietysti meillä on suuri vaikutus myös ilmastoon. muut eläimet ei juuri kykene muuttamaan ympäristöä, se on meidän ihmisten erikoinen ominaisuus.
- Liittynyt
- 26.02.2019
- Viestejä
- 2 450
Täällä on moni varmasti seurannut enemmän ilmastokeskustelua mediankin kantilta, mutta luoko tälläien jotain luottamusta mediaan?
yle.fi
MOT:lle langettava päätös Julkisen sanan neuvostolta
Päätös koskee eri haastatteluvastausten yhdistämistä.
yle.fi
Spolerin sisällä on klippi missä tätä hiukan puidaan ja alussa näkee, että miten tämän haastattelun kohdalla media toimi.
- Estetty
- #4 684
Yksi "Climategaten" osajuonne oli osoitus siitä, että etulinjan tutkijat ovat olleet aktiivisesti hiljentämässä kriittisiä ääniä. NY Times 1.12.2009:
E-Mail Fracas Shows Peril of Trying to Spin Science (Published 2009)
Messages from British climate scientists gave insight into their thinking, and they might be their own worst enemies.
While Harry is puzzling over temperatures “I have that familiar Twilight Zone sensation” the scientists are confidently making proclamations to journalists, jetting to conferences and plotting revenge against those who question the dangers of global warming. When a journal publishes a skeptic’s paper, the scientists e-mail one another to ignore it. They focus instead on retaliation against the journal and the editor, a project that is breezily added to the agenda of their next meeting: “Another thing to discuss in Nice!”
.
.
Contempt for critics is evident over and over again in the hacked e-mail messages, as if the scientists were a priesthood protecting the temple from barbarians.
Eikä tässä kaikki, tutkijat ovat evänneet ulkopuolisilta pääsyn alkuperäiseen dataan ja menetelmiin:
It is not unreasonable to give outsiders a look at the historical readings and the adjustments made by experts like Harry. How exactly were the readings converted into what the English scientists describe as “quality controlled and homogenised” data?
Trying to prevent skeptics from seeing the raw data was always a questionable strategy, scientifically. Now it looks like dubious public relations, too.
Koska akateeminen kritiikki on käytännössä hiljennetty jo aikaa sitten, on melkoista jeesustelua valittaa siitä, että kriittisille näkemyksille ei löydy tukea kirjallisuudesta. Se, mitä voi tehdä, on osoittaa heikkouksia ja puutteita analyyseistä ja julkaistuista tuloksista.
Tässäpä pari poimintaa kuuluisasta HARRY_READ_ME.txt-tiedostosta:
AGREED APPROACH for cloud (5 Oct 06).
For 1901 to 1995 - stay with published data. No clear way to replicate
process as undocumented.
For 1996 to 2002:
1. convert sun database to pseudo-cloud using the f77 programs;
2. anomalise wrt 96-00 with anomdtb.f;
3. grid using quick_interp_tdm.pro (which will use 6190 norms);
4. calculate (mean9600 - mean6190) for monthly grids, using the
published cru_ts_2.0 cloud data;
5. add to gridded data from step 3.
This should approximate the correction needed.
.
.
I find that they are broadly similar, except the normals lines (which
both start with '6190') are very different. I was expecting that maybe
the latter contained 94-00 normals, what I wasn't expecting was that
thet are in % x10 not %! Unbelievable - even here the conventions have
not been followed. It's botch after botch after botch. Modified the
conversion program to process either kind of normals line.
.
.
..knowing how long it takes to debug this suite - the experiment
endeth here. The option (like all the anomdtb options) is totally
undocumented so we'll never know what we lost.
Epäilemättä tuossa on kollegiaalista kielenkäyttöä ym. mutta ainakin kaksi ongelmaa käy ilmi: Vanha datan prosessointi on huonosti dokumentoitua. Ei siis oikeastaan tiedetä, miten raakadatasta on päästy julkaistuun dataan. Toiseksi, kun vanhempaa dataa haluaa käyttää, on melkoinen trial-and-error-prosessi saada järkevältä vaikuttavaa dataa uudempaan muotoon. Ilmeiset virheet on toki helppo havaita: data on nollia, koodi kaatuu tai neliöiden summat on negatiivisia mutta on suuri riski, että vähemmän ilmeiset virheet jää havaitsematta.Olisikin perin tarpeellista, että julkaistuihin tuloksiin esim. maapallon keskilämpötilasta liittyisi aina perusteltu arvio tuloksen epävarmuudesta, missä huomioitaisiin kaikki epävarmuutta aiheuttavat tekijät. Ei pelkästään raakadataan liittyvät epävarmuudet vaan myös prosessoinnin ja mallinnuksen epävarmuudet.
Mitä mittauksia satellitteista saadaan tarkasti ja mitä heikommin, jos ollenkaan?
Ensin pitäisi määritellä mitä keskilämpötilalla tarkoitetaan. Onko se nyt sitten keskiarvo meteorologisesta ilman pintalämpötilasta (ts. 1,5-2 metriä pinnan yläpuolella)?
Sitten ei muuta kuin määrittämään tätä -ehkä jo arvasitkin- ...epävarmuuksineen. Tämän jälkeen onkin pala kakkua osoittaa pitävästi, että keskilämpötila nousee.
Jos nousee, niin sitten voikin siirtyä kysymykseen miksi.
- Estetty
- #4 685
IPCC-raportissa oli havainnollistava kuva ympäristön muuttamisen mittakaavasta:
Tämän mukaan yli 70% jäättömästä maa-alasta olisi otettu erilaiseen hyötykäyttöön ja lopusta yli 10% on autiomaata.
Pitäisinkin varsin todennäköisenä, että tällä on merkittäviä vaikutuksia niin hiilen kiertoon ja hiilinieluihin kuin hydrologiseen kiertoon. Näin äkkiä ajatellen fossiiliset polttoaineet ei ehkä olekaan merkittävin ilmastovaikutuksia aiheuttava tekijä.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 859
Huomenna julkaistaan uusimman IPCC-raportin ensimmäinen osa. Ympäristöministeriö käy huomenna raporttia Suomen näkökulmasta läpi.
ym.fi
Miten ilmastonmuutosta koskeva tutkimustieto on kehittynyt sitten vuoden 2013?
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisee ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa koskevan raportin (AR6 Climate Change 2021: The Physical Science Basis), joka kokoaa yhteen tiedot ilmastojärjestelmän muutoksista.
Tervetuloa kuulemaan tuoreeltaan raportin keskeiset tulokset ja päätöksenteon näkökulma niihin
maanantaina 9.8. kello 13.00–14.30.
Tilaisuus järjestetään verkossa, voit seurata suoraa lähetystä tästä linkistä
Tilaisuuden järjestävät ympäristöministeriö ja Ilmatieteen laitos.
Ohjelma:
Tilaisuuden avaus, Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja, pääjohtaja Jussi Kaurola, Ilmatieteen laitos
Raportin tulosten esittely ja vaikutukset Suomeen
Keskeiset tulokset, raportin kirjoittaja, apulaisprofessori Annalea Lohila, Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos
Vaikutukset Suomeen, tutkimusprofessori, toimialajohtaja Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos
IPCC-raportin julkaisutilaisuus: ilmastonmuutoksen luonnontieteellinen tausta - Ympäristöministeriö
Miten ilmastonmuutosta koskeva tutkimustieto on kehittynyt sitten vuoden 2013?
ym.fi
Miten ilmastonmuutosta koskeva tutkimustieto on kehittynyt sitten vuoden 2013?
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisee ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa koskevan raportin (AR6 Climate Change 2021: The Physical Science Basis), joka kokoaa yhteen tiedot ilmastojärjestelmän muutoksista.
Tervetuloa kuulemaan tuoreeltaan raportin keskeiset tulokset ja päätöksenteon näkökulma niihin
maanantaina 9.8. kello 13.00–14.30.
Tilaisuus järjestetään verkossa, voit seurata suoraa lähetystä tästä linkistä
Tilaisuuden järjestävät ympäristöministeriö ja Ilmatieteen laitos.
Ohjelma:
Tilaisuuden avaus, Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja, pääjohtaja Jussi Kaurola, Ilmatieteen laitos
Raportin tulosten esittely ja vaikutukset Suomeen
Keskeiset tulokset, raportin kirjoittaja, apulaisprofessori Annalea Lohila, Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos
Vaikutukset Suomeen, tutkimusprofessori, toimialajohtaja Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos
- Estetty
- #4 687
Miten kriittiset näkemykset voisivat ollakaan mitään muuta kuin epävarmoja? Eihän näiden tutkimiseen ole panostettu litin latia vaan kaikki julkiset tutkimusrahat on ainakin viimeisen 20 vuoden ajan kaadettu pro-ilmastonmuutos -tutkimukseen. Siksi meillä on aivan yksipuolinen kuva siitä, mikä ilmaston tila oikein on.
Kai sinä sen ymmärrät, että ilman tutkimusrahoitusta ei tehdä kovatasoista tutkimusta. Meillä on ollut myös tällaista tieteen poliittista ohjausta (HS 3.2.2007) :
Vanhanen: Ilmastonmuutoksen vähättely on lopetettava heti
Heinäluoma: "Ei ole epävarmuutta, onko tämä totta vai ei"
www.hs.fi
Entäpä jos ilmastovaikutusten taustalla onkin esim. maankäytön muutosten vaikutukset veden kiertoon ilmakehässä? Silloin pahin mitä voi tehdä, on hakata lisää metsää polttoaineiden kasvatukseen. Autiomaiden muuttaminen pelloiksi ei ole sekään hyvästä, koska se lisää haihduntaa ilmakehään ja kirkas vesihöyry on erittäin tehokas kasvihuonekaasu.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 8 098
Sitten kun huomaat että tämä kohta on itse keksimäsi juttu niin loputkin viestistäsi näkyy uudessa valossa.
Ei tiedettä tehdä niin että valitaan lopputulos ja sitten yritetään päästä sinne hylkäämällä kaikki mikä ei tue tuota haluttua tulosta ja hyväksymällä suoraan kaikki ilman tarkastusta mikä tukee haluttua tulosta.
Itse vaikutat tekevän juuri tuota ja vielä peräänkuuluttavan tieteellisen metodin korvaamista tavalla jossa tulokset valitaan etukäteen.
- Estetty
- #4 689
Ei tehdäkään mutta onko joku tuollaista väittänytkään?
Mitään tutkimusta ei tehdä ilman rahoitusta. Jos mitään rahoituksen kohdentumisongelmaa ei ole, niin miksi sitten näin - ja paikalla vain Seuran toimittaja:
Kun jossain järjestetään ilmastoseminaari, rahoittajana on usein SITRA, yliopisto tai jokin arvovaltainen instuutio. Tämän seminaarin rahoittaja on kuitenkin Lappajärven Konetyöstö.
Suomen ilmastonmuutoksen epäilijät näkevät ympärillään hiljentämistä ja salaliittoja – Tämä ilmastoepäilijöiden mielestä on nyt pielessä
Ilmastonmuutoksen epäilijät järjestivät seminaarin, jossa tiedetoimittaja Jani Kaaro kohtasi uskossaan vahvan ilmastoepäilijöiden joukon.
seura.fi
Voitko nimetä vaikka kolme merkittävintä suomalaista ilmastotutkimusryhmää, joiden asennoituminen olisi ...konsensuskriittinen? Nythän meillä on lähinnä yksittäisiä tutkijoita, jotka tuovat kriittisiä näkemyksiä esiin oman toimensa ohella.
Tutkimusta voi tehdä vaikka hypoteesista "IPCC-raportit on merkittävin osin huttua" ja tutkimuksen tarkoituksena voi olla selvittää, että miltä osin ne on huttua.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 8 098
Et vaikuta ymmärtävän itse pointtia, joten tästä voi olla hieman hankalaa lähteä hakemaan konsensusta(heh).
Tosiaan pitäisi alkuun miettiä onko mikään tutkimus minkään arvoista jos siinä pyritään saamaan haluttu tulos. Tunnut vieläkin käyttävän argumenttina sitä että tuollaista ei rahoiteta. Katsopa läpi niitä tutkimuksia jotka on saaneet rahoitusta ja kerro sitten haetaanko niissä tiettyä lopputulosta. Kun huomaat ettei haeta niin voitkin määritellä ne kaikki luokkaan missä yritetään tutkia onko IPCC huttua vai ei. Vai määritteletkö tutkimukselle agendan jälkikäteen sen mukaan mihin tuloksiin on päädytty?
Yksinkertaistetaan kokonaisuus todella rajusti vertauksen avulla.
Halutaan tietää mikä on Ladan huippunopeus.
Tieteellinen metodi: ajetaan kaasu pohjassa isoimmalla vaihteella vakioidussa ympäristössä, huomioidaan muuttujat kuten lämpö jne ja toistetaan testit monta kertaa ja lasketaan miten ne vaikuttaa. Monet muut ryhmät tekee samanlaisia tutkimuksia, tuloksia vertaillaan ja saavutetaan konsensus että noin 131km/h.
Sinun hakemasi tapa: päätetään että Lada itseasiassa kulkee 210km/h ja koitetaan saada rahoitusta tutkimukselle jonka alkuteksteistä jo näkyy että koitetaan saada tulos 210km/h.
Suuri salaliitto onkin siinä että se oikea tutkimus myös selvittää tuon että onko se nopeus 210km/h. Se saa rahoitusta koska siinä oikeasti tutkitaan, eikä haeta vaan vahvistusta omille mutuille.
Lopulta sitten Lappajärven konetyöstön rahoilla saavutetaan tulos 210km/h asentamalla ladaan rakettimoottori. Jostain ihme syystä tuloksen saavuttaneita "tieteilijöitä" ei oteta jatkossa kovin vakavasti.
- Estetty
- #4 691
- Liittynyt
- 03.01.2017
- Viestejä
- 904
Ippc lätkäjengi on taas heittänyt loton 2030-luvun alkupuolelle. Mitään ei kuulemma voi enää tehdä etteikö 1.5c nousisi maapallon lämpötila. Edelleen hourivat hiilidioksidista, mutta muita kasvihuone kaasuja ei mainita, ainakaan otsikoissa. Noh hihhulit hihhuloi ja karavaani kulkee...
ViKiV
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 429
- Liittynyt
- 20.10.2018
- Viestejä
- 2 533
Aika vähän on pohdittu SF6:n vaikutusta päästöihin tulevaisuudessa ja tuossakin raportissa se mainitaan vain sivuten. Kyseessä on kuitenkin 23500 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi ja nykyiselläänkin tämä aine aiheuttaa karkeasti noin 200 miljoonan hiilidioksiditonnin verran päästöjä eli 4 kertaa Suomen päästöt. Toistaiseksi puhutaan ihan marginaalisesta päästöstä globaalisti, mutta uusiutuvan energian yleistyessä ja liikenteen sähköistyessä tämän kaasun käyttö lisääntyy merkittävästi. Ja ongelmallisempi murhe on se, että tämä säilyy 1000 vuotta ilmakehässä eikä sitä voida sitoa kuten hiilidioksidia.
Ei kyllä näytä tapahtuvan tuo 1,5 asteen rajoissa pysyminen. Koko maailmaa ei millään saada hiilineutraaliksi 2050 mennessä, EU:n kaltaiselle suht. rikkaalle alueelle kun se tulee tekemään tiukkaa ja luultavasti vaatimaan elintason alasajoa ainakin jossain määrin.
- Liittynyt
- 03.01.2017
- Viestejä
- 904
..ainakaan otsikoissa....
- Liittynyt
- 14.11.2016
- Viestejä
- 821
Johtuu varmaan tästä:
Diagrammin luvut perustuu päästöihin hiilidioksidiekvivalentteina.
Metaani, typpioksidit ja SF6 ovat ongelmia, mutta suurin päästövähennyspotentiaali tässä ja nyt on hiilidioksidipäästöissä eli fossiilissa polttoaineissa ja hiilensidonnassa.
- Estetty
- #4 698
Enhän minä ole mitään tällaista ehdottanut. Tämä on ihan sinun itsesi kehittämä olkiukko. Tottakai tutkimuksen tavoitteena voi olla selvittää miten jokin asia on tai osoittaa jokin olettamus todeksi tai epätodeksi. Tekikö CERN huonoa tiedettä, kun rakensi ison hiukkaskiihdyttimen, jonka tarkoituksena oli oleellisesti osoittaa Higgsin bosonin olemassaolo? Toki tämän voi formuloida kysymykseksi esiintyykö tietyllä energialla tietynlainen, aiemmin tuntematon hiukkanen.
Voitko avata vähän tarkemmin, miten olisi huonoa tiedettä lähteä selvittämään, kuinka suuria epävarmuuksia maapallon historiallisiin keskilämpötiloihin liittyy? Entäpä sen selvittäminen, miten ihmisen toiminta on vaikuttanut veden kiertoon ilmakehässä (toki vastaus voi olla "ei, ei kertakaikkiaan mitenkään")? Tai hiilikierron osalta, onko syy CO2-kasvuun päästöt, nielut vai jotain muuta?
Sen sijaan tutkimuksen kontekstin määrittely on huonoa tiedettä. Esim. lähdetään selvittämään mikä auto on nopein siinä kontekstissa että ei ajeta ylinopeutta ja tehdään kokeet 80 km/h-valtatiellä. Kuinka ollakaan, päädytään tulokseen, että Porsche, BMW ja Lada ovat kaikki yhtä nopeita. Ilmastotutkimuksen piirissä tehdään käsittääkseni paljon tutkimusta, joka on mielekästä ainoastaan siinä kontekstissa, että IPCC:n ennusteet pitävät kutinsa. Se on huonoa tiedettä.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 1 892
Tai olemattomuus. Se oltiin mallinnettu aikalailla valmiiksi että jos se on niin pitäisi tapahtua asia x ja jos ei tapahdu niin jatketaan laskemista.
Tätä taidetaan tutkia koko ajan isolla rahalla ja täsmentää mallinnuksia sen perusteella. Toihan on yksi ilmastotutkimuksen kulmakivistä etsiä niitä epävarmuuksia ja yrittää sitten monitieteellisesti selvittää miten saadaan tarkempia lukemia mm. maaperästä, puista, jäätiköistä jne. kaivettua esiin että epävarmuudet vähenevät.
Sama kun edellä, totahan tutkitaan koko ajan aivan tolkuttomasti.
Jos asia oikeasti kiinnostaa niin kannattaa perehtyä aiheeseen "ilmastotutkimus".
- Liittynyt
- 03.01.2017
- Viestejä
- 904
Metaani on 20x tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi niin mielestäni pelkästä hiilidioksidista huutelu on joko tietoista vääristelyä tai sitten tiedemiehet ei vaan osaa asiaansa. Jos 99% ilmakehän kaasusta on typpeä sekä happea niin tuo 1% jää muille kaasuille esim. Hiilidioksidi ja metaani. Vaikka tuossa 1% muut kaasut on 76% hiilidioksidia ja 16% metaania niin metaanin tehokkaamman kasvihuonekaasu vaikutuksen johdosta metaanista pitäisi puhua samassa lauseessa aina kun puhutaan hiilidioksidista ilmastonmuutoksen yhteydessä, tämä on minun mielipide ja sen takia suhtaudun ippc ja muiden hihhuleiden horonoihin melko kriittisesti.Johtuu varmaan tästä:
Diagrammin luvut perustuu päästöihin hiilidioksidiekvivalentteina.
Metaani, typpioksidit ja SF6 ovat ongelmia, mutta suurin päästövähennyspotentiaali tässä ja nyt on hiilidioksidipäästöissä eli fossiilissa polttoaineissa ja hiilensidonnassa.
Uutiset
-
HP:lta langattomat HyperX-nappikuulokkeet ja -pelihiiri sekä uusi Omen-pelikannettava
27.4.2024 01:07
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (17/2024)
26.4.2024 12:29
-
Antec julkaisi Constellation-sarjan uuden C5-kotelon mustana ja valkoisena
26.4.2024 09:03
-
Kiinalaisen Zhaoxinin uusi KX-7000-prosessori testivuodossa
26.4.2024 08:56
-
Noctua julkaisi uuden matalaprofiilisen NH-L12Sx77 -prosessoricoolerin
26.4.2024 08:36
