Sun puheessa laji ja lajike menee railakkaasti sekaisin, mikä on tyypillinen maallikkovirhe. Metsäpuuston yhteydessä edes viljelytaimikannoista ei puhuta lajikkeina. Menepä johonkin metsään ja kerro, mitä "lajikkeita" siellä näkemäsi puut edustavat?
Enkä ala sulle mitään kirjallisuuslistausta tekemään. Jos sulla olisi sitä koulutuspohjaa niin löytäisit kirjallisuuden itse. Pointti oli just se, että jos ylipäänsä noista lajeista yhtään enemmän lukisit, niin puhuisit toiseen sävyyn ja paljon varovaisemmin. (Yllä muuten jo viittasin yhteen suomenkieliseen, Melin ym. 2020, Metsätieteen aikakauslehti, siitä pääset liikkeelle)
Se mikä jutuissasi ärsyttää on, että kevyellä asiantuntemuspohjalla ykskantaan vähättelet ilmastollisten muutosten vaikutusta puustoon ja tästä johtuvia laajoja muutoksia, jotka näkyvät väistämättä myös metsätaloudessa. Todella vastuutonta tuudittautumista tyyliin "ei meillä täällä Suomessa mitään sen kummempaa voi tapahtua".
Jokainen joka näiden asioiden päälle syvällisemmin ymmärtää, tunnistaa ja tunnustaa isot riskit eri ympäristötekijöiden yhdistyessä. Esim. kuivuusjaksot heikentävät puiden vastustuskykyä, ja kun tämä yhdistetään leviäviin uusiin tauteihin&loisiin ja kasvukauden pidentymiseen, niin kyllä tuossa on kasassa ainekset isoille metsätuhoille seuraavien 20-50 vuoden aikajänteellä.
Metsäpaloista puolestaan on nähty esim. Ruotsissa 2018 (ja Kalajoella 2021), ettei se sammuttaminen meidän olosuhteissakaan ole ollenkaan helppoa. Kalajoelle sidottiin liikeneviä palomiehiä ja vapaapalokuntia ympäri Suomea, ja silti oltiin helisemässä, vaikka palo oli vaivaiset 227 hehtaaria (Ruotsissa paloi 100x tuon verran metsää). Mitä sitten tehdään, kun tällaisia Kalajoen paloja syttyy useita samaan aikaan? Mitä Kanadassa, Australiassa, Yhdysvalloissa, Kreikassa, Espanjassa, Ruotsissa silloin tehtiin?
Lähtökohtaisesti tarvitaan nöyrää asennetta oman tietopohjan soveltamisessa edessä olevien valtavien luonnon muutosten edessä. Kukaan ei pysty sanomaan, mitkä lopulta ovat ne vakavimmat vaikutukset ja niiden yhdistelmät meillä, ja iskeekö nämä päälle toden teolla 10, 20, 40 vai vasta 60 vuoden päästä. Mutta riski kumuloituu koko ajan, ja todella pahalta näyttää, mikäli tämä nykyinen kehityssuunta jatkuu jossa ollaan kovaa vauhtia matkalla 2 asteen globaalin lämpenemisen yli.