• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Ilmastonmuutos

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja -SD-
  • Aloitettu Aloitettu
Pelkästään se, että jotain voidaan mitata ja sille voidaan antaa numero, ei tarkoita että se olisi ongelma. Pitää osata laittaa luvut perspektiiviin, jotta suuruusluokat selviävät. Eli, olettaen että tuo 1000 on oikein laskettu (vaikka väitteitä on siitä, ettei olisi), niin kolme kertaa ihmisen uloshengittämä co2 on vitun pieni määrä ja siitä vouhottaminen on tyhmää.

Niin ja sitten kun noita "vitun pieniä määriä" kasataan yhteensä 10 kappaletta niin yllättäen se loppusumma ei enää olekaan merkitsemätön vaan erittäin suuri ongelma. Vaikka jokainen osatekijä onkin sun logiikalla "vitun pieni määrä".
 
Pelkästään se, että jotain voidaan mitata ja sille voidaan antaa numero, ei tarkoita että se olisi ongelma. Pitää osata laittaa luvut perspektiiviin, jotta suuruusluokat selviävät. Eli, olettaen että tuo 1000 on oikein laskettu (vaikka väitteitä on siitä, ettei olisi), niin kolme kertaa ihmisen uloshengittämä co2 on vitun pieni määrä ja siitä vouhottaminen on tyhmää.

Vähän sama juttu, kuin säteilyä pelkäävät. Heti kun jotain voidaan mitata numeroina, aivan liian monelta loppuu kyky ajatella siihen paikkaan.
Ihmisen uloshengitys ei lisää hiilidioksidin määrää luonnon kierrossa. Pienetkin asiat kumuloituvat ajan myötä.

Edit: Ja olen siis ihan samaa mieltä siitä, että tuossa kyseessä olevassa selvityksessä näyttäisi olevan jotain laskettu oudosti.
 
Ihmisen uloshengitys ei lisää hiilidioksidin määrää luonnon kierrossa. Pienetkin asiat kumuloituvat ajan myötä.

Edit: Ja olen siis ihan samaa mieltä siitä, että tuossa kyseessä olevassa selvityksessä näyttäisi olevan jotain laskettu oudosti.
Mielenkiintoinen ajatusleikki, jos kuvitellaan että maapallolla olisi 20 miljardia ihmistä ja ihmiset hakkaisivat lyhyessä ajassa kaikki metsät poltettaviksi voimalaitoksissa. Lisäisikö ihmisen uloshengitys tällöin hiilidioksidin määrää luonnossa? Olisiko meri riittävä hapen lähde ja hiilidioksidin nielu?

Ja jos oikein syvälliselle tasolle mennään, niin ei fossiiliset polttoaineetkaan lisää hiilidioksidin määrää luonnon kierrossa. Se on vain sidottu tuhansia vuosia sitten maahan ja se vapautetaan polttamalla lyhyessä ajassa.
 
Mielenkiintoinen ajatusleikki, jos kuvitellaan että maapallolla olisi 20 miljardia ihmistä ja ihmiset hakkaisivat lyhyessä ajassa kaikki metsät poltettaviksi voimalaitoksissa. Lisäisikö ihmisen uloshengitys tällöin hiilidioksidin määrää luonnossa? Olisiko meri riittävä hapen lähde ja hiilidioksidin nielu?

Ja jos oikein syvälliselle tasolle mennään, niin ei fossiiliset polttoaineetkaan lisää hiilidioksidin määrää luonnon kierrossa. Se on vain sidottu tuhansia vuosia sitten maahan ja se vapautetaan polttamalla lyhyessä ajassa.
Kyllä kai, koska toinen puolisko hiilidioksidin kierrosta olisi poissa (taino, kyllä kaikki kasvit sitä sitovat mutta kuitenkin). En osaa sanoa, vaikkakin meri taitaa yli puolet hapesta tuottaa.

Se maailma missä kaikki fossiiliset on pistetty taivaalle olisi aikalailla erinäköinen kuin tämä missä olemme tottuneet elämään. Tuossa yksi ajatusleikki ja simulaatio aiheesta.

Ps. Fossiiliset polttoaineet ottavat luokkaa miljoonia vuosia kehittyä.

Edit: Ajatuspieru korjattu.
 
Viimeksi muokattu:
Nuoriso tuhlaa ruokaa :mad: ja samaan aikaan ahdistuu ilmastosta. Kehtaavat vielä vaatia äänestysiän laskemista 16 vuoteen.

498630e2fe194a3a8849bc47a61505c2.jpg.webp

Koivuniemen mukaan ruokia ei ole järjestelty kuvausta varten mitenkään, vaan ne on jätetty tällaisena pöytiin. (KUVA: Aki Koivuniemi)

Hän antaa esimerkin yhdeltä syysloma-aamulta: Aamiaisen noutopöydän valmistuksessa hävikkiä syntyi 3,5 kilogrammaa. Ahnehtivien ruokailijoiden jäljiltä lautashävikkiä syntyi samana päivänä 43 kilogrammaa.
Erityisesti Koivuniemi hämmästelee sitä, että hänen havaintonsa mukaan isoimmista hävikeistä ovat vastuussa lapset ja nuoret, noin 5–20-vuotiaat. Samaan aikaan nuoret potevat eniten ilmastoahdistusta.

Ikaalisten kylpylän keittiöpäällikkö julkaisi hätkähdyttävät kuvat hotellin aamiaisbuffetin jäljiltä – ”Valitettavasti totta”
 
Niin ja sitten kun noita "vitun pieniä määriä" kasataan yhteensä 10 kappaletta niin yllättäen se loppusumma ei enää olekaan merkitsemätön vaan erittäin suuri ongelma. Vaikka jokainen osatekijä onkin sun logiikalla "vitun pieni määrä".

10 kertaa hyttysen ininä on yhä vielä hyttysen ininää.
 
Nuoriso tuhlaa ruokaa :mad: ja samaan aikaan ahdistuu ilmastosta. Kehtaavat vielä vaatia äänestysiän laskemista 16 vuoteen.






Ikaalisten kylpylän keittiöpäällikkö julkaisi hätkähdyttävät kuvat hotellin aamiaisbuffetin jäljiltä – ”Valitettavasti totta”
Mulla oli kesällä samasta aiheesta pannu ihan jumissa, kun olin muutaman yön eräässä kotimaan kylpylähotellissa. Varsinkin lapsiperheet hamstrasivat ihan järjettömän määrän mättöä pöytään ja kakarat saivat juuri ja juuri sen suklaadonitsin ja omenamehun alas. Lopputulos näytti about samalta kuin yo. kuvassa. Ei perkele että pisti risomaan :rage:.

Helsingin päässä en vastaavaa huomannut, vaan about se syötiin mikä otettiinkin. Toki kyseessä oli hitu laadukkaampi hotellikin.

Ehkä nuihin aamiaisbuffetteihin pitäisi laittaa annoskohtainen hinnoittelu, niin tuohonki hommaan tulisi jotain tolkkua. Tai sitten muksut pitäisi vaan kasvattaa arvostamaan ruokaa.
 
Nuoriso tuhlaa ruokaa :mad: ja samaan aikaan ahdistuu ilmastosta. Kehtaavat vielä vaatia äänestysiän laskemista 16 vuoteen.

Tähän on syytä laskea mukaan myös se ylipaino, se jos mikä on ruuan tuhlaamista, mutta siitäpä ei paljon puhuta! On monta kertaa ollut pokassa pitelemistä kun joku vaatimattomasti 50+ kiloa ylipainoinen tapaus sönköttää kaksoisleuat väristen ilmastonmuutoksesta ja vaatii polttomoottoriautoille kieltoa ja vaikka mitä.

Länsimaissa ja muuallakin ylipainoisten osuus väestöstä kasvaa koko ajan, mutta sille ei ole kukaan tekemässä mitään vaikka tuo ylipaino kuormittaa ilmastoa aivan helvetisti. Eikä pelkästään siten että moni ylipainoinen syö kahden normaalin ihmisen edestä, vaan sen ylipainoisen ihmisen liikkuminen on sekin isompi rasite kuin normaalipainoisen, ajoneuvojen polttoainekulutuksen kautta esim.

Kuinkahan paljon maailma pelastuisi ja ilmastonmuutos hidastuisi, jos vaikka saataisiin ylipainoisten määrä puolitettua? :kahvi: Kun ilmastoahdistus on muotia, niin koulujen ja median pitäisi olla 24/7 huutamassa että ylipaino on yhteisen ilmastomme paskomista.
 
Helpompi vaan jeesustella jostain autoista kun se ei cityvihreitä kosketa, mutta jos pitäisi jotain itse ruveta tekemään eli pudottamaan painoa niin se on liikaa vaadittu. Verot voisi mennä BMI:n mukaan, mitä läskimpi sitä korkeammat verot, tuota voisi soveltaa vähän kaikkeen.
Onko jossain olemassa faktaa kuinka paljon enemmän energiaa ylipainoinen ihminen kuluttaa?
 
Jos bitcoin jo pelkästään saastuttaa nän rajusti:
Bitcoin Energy Consumption Index - Digiconomist

Niin paljonkohan kryptorahapelleily on kokonaisuudessaan tuottanut viimeisen 5 vuoden aikana saastetta?
Yksi vaiettu tekijä ilmastonmuutokseen on nimenomaan myös internet ja ihan kaikki siihen liittyvä. Pelkästään twiitit aiheuttavat päivittäin 10 tonnin hiilidioksidipäästöt, eli karkeasti 3,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Noin 6% suomen päästöistä. Siinä miettimisen aihetta, twitter on aika pieni osa kuitenkin internettiä. Toki idea datakeskusten pyörittämisestä täysin uusiutuvalla energialla ja käyttämällä hukkalämpö hyödyksi esimerkiksi kaukolämmöntuotannossa on ihan fiksua ja tavoiteltavaa.
 
Yksi vaiettu tekijä ilmastonmuutokseen on nimenomaan myös internet ja ihan kaikki siihen liittyvä. Pelkästään twiitit aiheuttavat päivittäin 10 tonnin hiilidioksidipäästöt, eli karkeasti 3,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Noin 6% suomen päästöistä. Siinä miettimisen aihetta, twitter on aika pieni osa kuitenkin internettiä. Toki idea datakeskusten pyörittämisestä täysin uusiutuvalla energialla ja käyttämällä hukkalämpö hyödyksi esimerkiksi kaukolämmöntuotannossa on ihan fiksua ja tavoiteltavaa.
Eli twiiteille olisi siis syytä pistää esim 50 senttiä /twiitti ilmastomaksu!?
 
Yksi vaiettu tekijä ilmastonmuutokseen on nimenomaan myös internet ja ihan kaikki siihen liittyvä. Pelkästään twiitit aiheuttavat päivittäin 10 tonnin hiilidioksidipäästöt, eli karkeasti 3,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Noin 6% suomen päästöistä. Siinä miettimisen aihetta, twitter on aika pieni osa kuitenkin internettiä. Toki idea datakeskusten pyörittämisestä täysin uusiutuvalla energialla ja käyttämällä hukkalämpö hyödyksi esimerkiksi kaukolämmöntuotannossa on ihan fiksua ja tavoiteltavaa.

Miten lasketaan twiittien aiheuttamat päästöt?
Laskemalla twitterin datakeskusten virrankulutus ja selvittämällä miten se tuotetaan?
Tosin siinä jää laskematta verkkojen ja päätelaitteiden twitteriin käyttämä virta ja selvittämättä miten ne tuotetaan.
Tuntuisi että tuollaista olisi mahdotonta laskea lähellekään oikein muuten kuin datakeskusten ja ehkä verkkojen osalta.
 
Miten lasketaan twiittien aiheuttamat päästöt?
Laskemalla twitterin datakeskusten virrankulutus ja selvittämällä miten se tuotetaan?
Tosin siinä jää laskematta verkkojen ja päätelaitteiden twitteriin käyttämä virta ja selvittämättä miten ne tuotetaan.
Tuntuisi että tuollaista olisi mahdotonta laskea lähellekään oikein muuten kuin datakeskusten ja ehkä verkkojen osalta.
Tuossa edellisen viestin linkissä on myös taustaa, jolla päästöt laskettu yhdelle twiitille. En ota sen oikeellisuuteen sen enempää kantaa, mutta tuota lukua olen nähnyt käytettävän muuallakin. Lähinnä keskustelua herättävänä huomiona internetin päästöistä.

On ollut todella silmiä avaavaa käydä Jenkeissä näkemässä ja kokemassa, mitä se oikea iltapäivän ruuhka on. Se autojen määrä on vaan niin käsittämätön ja ovat vielä varusteltu melko isoilla moottoreilla. Bensiinin hinta kolmannes siitä, mitä meillä täällä Suomessa.

Jos autoilun saralla jotain kevätjuhlaliikkeitä pitäisi harkita, niin tulisi ehdottomasti huomioida isojen kaupunkien ja pienten kaupunkien välinen kuilu esimerkiksi joukkoliikenteessä. Stadissa nyt pärjää varsin hyvin julkisillakin, mutta kun mennään alle sadan tuhannen asukkaan kaupunkeihin, niin vaikeaksi muuttuu elämä ilman autoa. Yleisesti ottaen tuntuu, että pääkaupunkiseudulla asuvat eniten rummuttavat autottomuuden perään ja täällä pöndellä taas auton tärkeyden perään, joten miksei määritettäisi kuntakohtainen ajoneuvovero. Kunnilla on jo nyt omat kunnallisverot, joten miksi ei ajoneuvon omistajan kotikunnan mukaan määritetty ajoneuvoverokin. Päästöt olisivat toki edelleen suuri tekijä ajoneuvoverossa. Myönnän, että vero on ideatasolla ja olisi enemmänkin ihmisten käyttäytymistä ohjaavaa kuin valtion kassaa kartuttava.
Traffic jam in USA.png
 
Mulla oli kesällä samasta aiheesta pannu ihan jumissa, kun olin muutaman yön eräässä kotimaan kylpylähotellissa. Varsinkin lapsiperheet hamstrasivat ihan järjettömän määrän mättöä pöytään ja kakarat saivat juuri ja juuri sen suklaadonitsin ja omenamehun alas. Lopputulos näytti about samalta kuin yo. kuvassa. Ei perkele että pisti risomaan :rage:.

Vaikka näyttää pahalta, niin onko tällä kuitenkaan muuta kuin tuohtumista aiheuttava vaikutus, kun suhteutetaan hävikki keittiön tuottamaan ruuan kokonaismäärään:
"Koivuniemen keittiössä oli tarjoiltu noin 14 000 annosta.
...
Aamiaisen noutopöydän valmistuksessa hävikkiä syntyi 3,5 kilogrammaa. Ahnehtivien ruokailijoiden jäljiltä lautashävikkiä syntyi samana päivänä 43 kilogrammaa."
Tuossa on kuitenkin kyse n. 300 huoneen hotellista, joten volyymit on suuria.

Lautashävikki maistuu varmaan sikalan possuille, jotka kierrättävät sen uudeksi kinkuksi.
 
Kokoomusedustajan jeesustelut tältä päivältä:

"Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra pitää hyvänä asiana sitä, että perussuomalaiset murtautuvat ulos kuorestaan ja alkavat keskustella vakavasti myös ilmastoasioista.

– Ajatus lentoverosta voi olla ok, jos se on globaali eli kaikki lentävät matkustajakoneet ja matkustajat osallistuvat sen maksamiseen, mutta missään nimessä emme voi tehdä sellaista, että pannaan vain suomalaiset maksumiehiksi, kansanedustaja Jukka Kopra sanoo Verkkouutisille."
Vaikka näyttää pahalta, niin onko tällä kuitenkaan muuta kuin tuohtumista aiheuttava vaikutus, kun suhteutetaan hävikki keittiön tuottamaan ruuan kokonaismäärään:
"Koivuniemen keittiössä oli tarjoiltu noin 14 000 annosta.
...
Aamiaisen noutopöydän valmistuksessa hävikkiä syntyi 3,5 kilogrammaa. Ahnehtivien ruokailijoiden jäljiltä lautashävikkiä syntyi samana päivänä 43 kilogrammaa."
Tuossa on kuitenkin kyse n. 300 huoneen hotellista, joten volyymit on suuria.

Lautashävikki maistuu varmaan sikalan possuille, jotka kierrättävät sen uudeksi kinkuksi.
Paitsi että nykyään sioille ei saa noita syöttää. JA se hotellin keittiö tekee sen määrän ruokaa, jonka tekee joka päivä. Uskomatonta jeesustelua tältä ravintolapäälliköltä, joka on itse vastuussa tästä hävikistä.
 
Kokoomusedustajan jeesustelut tältä päivältä:

"Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra pitää hyvänä asiana sitä, että perussuomalaiset murtautuvat ulos kuorestaan ja alkavat keskustella vakavasti myös ilmastoasioista.

– Ajatus lentoverosta voi olla ok, jos se on globaali eli kaikki lentävät matkustajakoneet ja matkustajat osallistuvat sen maksamiseen, mutta missään nimessä emme voi tehdä sellaista, että pannaan vain suomalaiset maksumiehiksi, kansanedustaja Jukka Kopra sanoo Verkkouutisille."

No Kopralla on tuossa hyvää pointtia, tosin sen ei tarvitse olla globaali vero. Mutta esimerkiksi Suomen tapauksessa sen pitäisi olla vähintään EU:n laajuinen vero. Siis jos halutaan esimerkiksi lentopetrolille laittaa joku merkityksellinen vero.
Jos se on vain Suomen sooloilu niin sitten Finnair on kusessa, Suomi menettää hyvät suorat lentoyhteydet joista seuraa se että väki lentää epäsuorilla reiteillä joka polttaa enemmän bensaa ja siten että lentävät vain lyhyen lennon pois korkean veron piiristä ja sitten loput sen valtion yhtiöllä jolla on pienet verot.
 
Miksei laiteta oviveroa? Kämpän oveen pakollinen tunnistin (jonka maksat tietenkin itse) ja aina kun avaat oven niin tililtä kilahtaa vitonen valtiolle. Jos rahat loppuu niin ovi ei aukea ja ikkunasta kulkeminen tehtäisiin laittomaksi. Hillitsisi hyvin porukan liikkumista (= turhaa energian kuluttamista) ja koskettaa aivan kaikkia.

Ruoan tuhlaus on kyllä oikea ongelma, joka kertoo vain siitä että ruoka on liian halpaa ja saatavilla oleva valikoima on liian suuri. Alotettaisiinko talkoot ulkomailta tuotujen hedelmien ja kasvisten kieltämisellä? Lanttu ja porkkana kasvaa hyvin täällä joten eikös niiden syönti olisi ekologista.

Jos ravintoloiden hävikkiä haluttaisiin oikeasti pienentää, niin pitäisi siirtyä enemmän aasialaisen ruokakulttuurin suuntaan. Pieniä suupaloja kuten sushia, itse pöydässä grillattavia lihanpaloja jne. yksikkönä pieniä annoksia joista kaikista maksat erikseen. Ei mitään jättimäisiä kebabbeja tai muita suuria valmiita annoksia josta helposti jää kolmannes yli. Tuommoisissa ravintoloissa ei koskaan jää mitään yli. Muutenkin porukka syö ihan liikaa, ainakin jos jotain voi päätellä katukuvasta.

Mutta siis tämä vouhotus on lähtenyt keulimaan niin pahasti, että ei jaksa enää edes naurattaa. Ketään ei näytä kiinnostavan se oikea ongelma eli hallitsematon väestöräjähdys.
 
Tuommoisissa ravintoloissa ei koskaan jää mitään yli. Muutenkin porukka syö ihan liikaa, ainakin jos jotain voi päätellä katukuvasta.
Ylensyönti on muuten ihan hyvä pointti, jota ei koskaan oteta puheeksi ilmastonmuutoskeskustelussa. Suomalaiset on 5,5 miljoonainen kansa, mutta syövät varmaan ainakin 7-8 miljoonan ihmisen edestä kun hävikki ja ylensyönti otetaan huomioon.. Sama pätee koko maailman ihmisiin, sillä ylensyönti on jo paljon yleisempää kuin aliravitsemus. Joissain Afrikan maissa lihavuus on jopa yleisempää kuin Suomessa!

Ja tietäähän sen, miksei asiasta puhuta. Siksi, että ilmastofanaatikoistakin suurin osa on ylipainoisia ja rakastavat ruokaa. Paljon kätevämpää syyllistää esimerkiksi autoilijoita.

Ruuan tuottaminen ja sen kuljetukseen liittyvä logistiikka aiheuttaa kasvihuonepäästöjä, oikeastaan riippumatta siitä missä se ruoka tuotetaan.

Toinen asia ilmastonmuutokseen liittyen mistä harvemmin puhutaan (samasta syystä johtuen) on LEMMIKKIELÄIMET. Sattumoisin etenkin citysinkkuilevat vasemmistonaiset pitävät lemmikeistä, JOTEN...
 
Viimeksi muokattu:
Ruoan tuhlaus on kyllä oikea ongelma, joka kertoo vain siitä että ruoka on liian halpaa ja saatavilla oleva valikoima on liian suuri.

Onko ruuan tuhlaus Suomessa muka joku ongelma? Esimerkiksi britit kantavat noin 30% ostamastaan ruuasta suoraan roskiin, mitä voi jo pitää asiana, jota voisi vähän yrittää optimoida. Suomessa ruokahävikki ei ole kuin 10% luokkaa, joten ruokahävikistä uliseminen on meillä pelkkää ihmisten aiheetonta syyllistämistä. On aivan luonnollinen asia, että osa ruuasta jää syömättä, milloin mistäkin syystä.

Kyse on vielä ikävästä, poliittisesta kuin-mikään-ei-riitä-tyyppisestä syyllistämisestä. Nämä syyllistäjät eivät koskaan aseta mitään tavoitteita hyväksyttävälle hävikille. Marmatus jatkuu, kunnes nuolet lautasen puhtaaksi ja sitten keksitään syömisestä jotain muuta marmatettavaa. Yksi osoitus marmattajien älyllisistä lahjoista on se, että hävikkiä mitataan kiloina ihan kuten neuvostoliittolaista tuotantoa: onko samanarvoista heittää pois huono peruna, leivänkannikka tai sisäfilepihvi?

Mutta siis tämä vouhotus on lähtenyt keulimaan niin pahasti, että ei jaksa enää edes naurattaa. Ketään ei näytä kiinnostavan se oikea ongelma eli hallitsematon väestöräjähdys.
Tarkoitushakuisella syyllistämisellä ajetaan arkinen toiminta puolustuskannalle, jolloin ei jää energiaa arvostella oikeita ongelmia?
 
Ei sillä (polttoaineiden "päästökauppa") esityksellä ruuhkia pyrittykkään vähentämään.

Ja hieno kuva, Kiinan maaseudulta ja Helsingin keskusta saisi varmaan samanlaisen parin napattua.
 
Ei sillä (polttoaineiden "päästökauppa") esityksellä ruuhkia pyrittykkään vähentämään.

Ja hieno kuva, Kiinan maaseudulta ja Helsingin keskusta saisi varmaan samanlaisen parin napattua.
Helsingin keskustassa on yksi kaista ruuhka-aikaan tukossa koska bussikaista. Aamulla keskustaan ja iltapäivällä sieltä pois. Ei saa lähellekään samanlaista kuvaa.
 
Onko ruuan tuhlaus Suomessa muka joku ongelma? Esimerkiksi britit kantavat noin 30% ostamastaan ruuasta suoraan roskiin, mitä voi jo pitää asiana, jota voisi vähän yrittää optimoida. Suomessa ruokahävikki ei ole kuin 10% luokkaa, joten ruokahävikistä uliseminen on meillä pelkkää ihmisten aiheetonta syyllistämistä. On aivan luonnollinen asia, että osa ruuasta jää syömättä, milloin mistäkin syystä.

Kyse on vielä ikävästä, poliittisesta kuin-mikään-ei-riitä-tyyppisestä syyllistämisestä. Nämä syyllistäjät eivät koskaan aseta mitään tavoitteita hyväksyttävälle hävikille. Marmatus jatkuu, kunnes nuolet lautasen puhtaaksi ja sitten keksitään syömisestä jotain muuta marmatettavaa. Yksi osoitus marmattajien älyllisistä lahjoista on se, että hävikkiä mitataan kiloina ihan kuten neuvostoliittolaista tuotantoa: onko samanarvoista heittää pois huono peruna, leivänkannikka tai sisäfilepihvi?


Tarkoitushakuisella syyllistämisellä ajetaan arkinen toiminta puolustuskannalle, jolloin ei jää energiaa arvostella oikeita ongelmia?
Suomessa ruokahävikki ravitsemuspalveluissa (joihin myös hotelliaamupalat kuuluvat) on noin yksi viidesosa eli 20%. Ei varmaan haittaisi, jos tuota lukua saadaan pienemmäksi. Kyseessä on kuitenkin 75-85 miljoonaa kiloa vuodessa, mikä on mielestäni ihan merkittävä kasa mättöä.

Ja aiheeseen liittyen:
"Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa. Tämän määrän on arvioitu tuottavan yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin noin 100 000 keskivertohenkilöautoa."

"Kun otetaan huomioon koko ruokaketju, eli alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ravintolat ja kotitaloudet, hävikin määrä Suomessa on arviolta 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa."
- Tietoa ruokahävikistä – Hävikkiviikko 2019

Eli kokonaisruokahävikin puolitus vastaisi 500/160*100k/2 ~= 160k henkilöauton päästöjen nollaamista.
 
Onko ruuan tuhlaus Suomessa muka joku ongelma? Esimerkiksi britit kantavat noin 30% ostamastaan ruuasta suoraan roskiin, mitä voi jo pitää asiana, jota voisi vähän yrittää optimoida. Suomessa ruokahävikki ei ole kuin 10% luokkaa, joten ruokahävikistä uliseminen on meillä pelkkää ihmisten aiheetonta syyllistämistä. On aivan luonnollinen asia, että osa ruuasta jää syömättä, milloin mistäkin syystä.
Ei varmasti minkään suuren kokonaisuuden kannalta ongelma ole, mutta se on kuitenkin asia johon olisi aika helppo kiinnittää huomiota ja jolla on osaltaan vaikutusta jokaisen talouteen. Itseltä kuluu vähemmän rahaa, kauppa häviää vähemmän, kaatopaikalle kannetaan vähemmän tavaraa jne.

Britit nyt onkin mitä ovat. Asuin siellä 11kk ja sen jälkeen on alkanut vielä enemmän ärsyttää juurikin tämä syyllistäminen ja muu pelleily mitä Suomessa harrastetaan kovasti. Voisivat ehkä katsoa mitä muualla tehdään ja sen jälkeen katsoa Suomea, ja vasta sitten päättää mihin suuntaan kannattaa alkaa huudella?
 
Ei varmasti minkään suuren kokonaisuuden kannalta ongelma ole, mutta se on kuitenkin asia johon olisi aika helppo kiinnittää huomiota ja jolla on osaltaan vaikutusta jokaisen talouteen. Itseltä kuluu vähemmän rahaa, kauppa häviää vähemmän, kaatopaikalle kannetaan vähemmän tavaraa jne.

Britit nyt onkin mitä ovat. Asuin siellä 11kk ja sen jälkeen on alkanut vielä enemmän ärsyttää juurikin tämä syyllistäminen ja muu pelleily mitä Suomessa harrastetaan kovasti. Voisivat ehkä katsoa mitä muualla tehdään ja sen jälkeen katsoa Suomea, ja vasta sitten päättää mihin suuntaan kannattaa alkaa huudella?
Suomessa vaan on paljon helpompi vaikuttaa Suomen asioihin. Huudella toki voi, mutta millä meriiteillä, jos täälläkään ei tehdä asioille mitään?
 
Britit nyt onkin mitä ovat. Asuin siellä 11kk ja sen jälkeen on alkanut vielä enemmän ärsyttää juurikin tämä syyllistäminen ja muu pelleily mitä Suomessa harrastetaan kovasti. Voisivat ehkä katsoa mitä muualla tehdään ja sen jälkeen katsoa Suomea, ja vasta sitten päättää mihin suuntaan kannattaa alkaa huudella?

Afrikassa dumpataan miljardeja muovipulloja suoraan maastoon, eikä edes jenkeillä taida olla kunnollista kierrätysjärjestelmää niille.
Joten ratkaistaan ongelmaa vähentämällä muovipillejä paikassa jossa muovia eniten kierrätetään :dead:
Tosin onhan se helpompaa ja mukavampaa vouhkata mitättömistä asioista kuin esimerkiksi alkaa vaatimaan pullopanttijärjestelmää afrikkaan.
 
Ei varmasti minkään suuren kokonaisuuden kannalta ongelma ole, mutta se on kuitenkin asia johon olisi aika helppo kiinnittää huomiota ja jolla on osaltaan vaikutusta jokaisen talouteen. Itseltä kuluu vähemmän rahaa, kauppa häviää vähemmän, kaatopaikalle kannetaan vähemmän tavaraa jne.

Britit nyt onkin mitä ovat. Asuin siellä 11kk ja sen jälkeen on alkanut vielä enemmän ärsyttää juurikin tämä syyllistäminen ja muu pelleily mitä Suomessa harrastetaan kovasti. Voisivat ehkä katsoa mitä muualla tehdään ja sen jälkeen katsoa Suomea, ja vasta sitten päättää mihin suuntaan kannattaa alkaa huudella?
Olet ihan oikeassa, että itse kukin voisi hyötyä toimimalla järkevästi. Se vain, että on jokaisen oma - ja vain oma - asia mitä itse kukin syö ja miten tehokkaasti hyödyntää raaka-aineet. Asia ei kuulu muille eikä varsinkaan julkisen vallan edustajille millään lailla.

Briteissä asuminen on tosiaan erittäin avartava kokemus, joka auttaa näkemään yhden jos toisen epäkohdan tässä Suomi-onnelassa. Yksi kammotus briteille on nanny-state: julkinen valta, joka paapoo, vahtii ja määräilee miten aikuisten ihmisten on elettävä. Olisi mitä toivottavinta, että Suomessakin nousisi laaja kapinaliike, joka näyttäisi holhoajille kaapin paikan.

Suomessa vaan on paljon helpompi vaikuttaa Suomen asioihin. Huudella toki voi, mutta millä meriiteillä, jos täälläkään ei tehdä asioille mitään?

Tässä kiteytyy oikein mainiosti suomalaisten holhousfanaatikoiden ajattelu: kun kaikki suomalaiset pakotetaan elämään kuten he haluavat, niin sitten näillä holhoajilla on jotain mitä näyttää maailmalle. Ei heille koskaan riitä, että saavat itse elää esimerkillisesti opetustensa mukaan vaan kaikki muutkin pitää pakottaa samaan. Koko kansa alistetaan koekaniineiksi, kerta toisensa jälkeen.
 
Yksi kammotus briteille on nanny-state: julkinen valta, joka paapoo, vahtii ja määräilee miten aikuisten ihmisten on elettävä. Olisi mitä toivottavinta, että Suomessakin nousisi laaja kapinaliike, joka näyttäisi holhoajille kaapin paikan.
Periaatteessa olen samaa mieltä. Esimerkiksi monien huumeiden dekriminalisointi vois olla hyvä ensiaskel pois nanny-statesta.
 
Tuossa edellisen viestin linkissä on myös taustaa, jolla päästöt laskettu yhdelle twiitille. En ota sen oikeellisuuteen sen enempää kantaa, mutta tuota lukua olen nähnyt käytettävän muuallakin. Lähinnä keskustelua herättävänä huomiona internetin päästöistä.


On ollut todella silmiä avaavaa käydä Jenkeissä näkemässä ja kokemassa, mitä se oikea iltapäivän ruuhka on. Se autojen määrä on vaan niin käsittämätön ja ovat vielä varusteltu melko isoilla moottoreilla. Bensiinin hinta kolmannes siitä, mitä meillä täällä Suomessa.

Jos autoilun saralla jotain kevätjuhlaliikkeitä pitäisi harkita, niin tulisi ehdottomasti huomioida isojen kaupunkien ja pienten kaupunkien välinen kuilu esimerkiksi joukkoliikenteessä. Stadissa nyt pärjää varsin hyvin julkisillakin, mutta kun mennään alle sadan tuhannen asukkaan kaupunkeihin, niin vaikeaksi muuttuu elämä ilman autoa. Yleisesti ottaen tuntuu, että pääkaupunkiseudulla asuvat eniten rummuttavat autottomuuden perään ja täällä pöndellä taas auton tärkeyden perään, joten miksei määritettäisi kuntakohtainen ajoneuvovero. Kunnilla on jo nyt omat kunnallisverot, joten miksi ei ajoneuvon omistajan kotikunnan mukaan määritetty ajoneuvoverokin. Päästöt olisivat toki edelleen suuri tekijä ajoneuvoverossa. Myönnän, että vero on ideatasolla ja olisi enemmänkin ihmisten käyttäytymistä ohjaavaa kuin valtion kassaa kartuttava.
Traffic jam in USA.png

Elikkä isoihin kaupunkeihin kamerat kuvaamaan autot ja rekkarin perusteella lasku auton omistajalle ja omistajalle lakiin velvoite joko maksaa itse tai kohdentaa maksu auton silloiselle kuskille.
Maksu voisi olla joku yleinen liikennöintimaksu tai ainankin, jos liikennöinti tapahtuu tyypillisen vilkkaan liikenteen aikaan. Saadut tulot tulisi sitten ohjata seudun julkisen liikenteen kehittämiseen, joka sekin vähentäisi oman autoilun tarvetta. Voisi olla esim että yhdellä maksulla voisi liikennöidä sitten vaikka tunnin tai päivän ko alueella.

Se, että kynitään niiltä, joilla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan on silkkaa kusipäisyyttä. Maantieteellisesti vain todella pienessä osassa Suomea julkinen liikenne on kelvollinen vaihtoehto.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä kiteytyy oikein mainiosti suomalaisten holhousfanaatikoiden ajattelu: kun kaikki suomalaiset pakotetaan elämään kuten he haluavat, niin sitten näillä holhoajilla on jotain mitä näyttää maailmalle. Ei heille koskaan riitä, että saavat itse elää esimerkillisesti opetustensa mukaan vaan kaikki muutkin pitää pakottaa samaan. Koko kansa alistetaan koekaniineiksi, kerta toisensa jälkeen.
Tässä kiteytyi kyllä oikein mainiosti sanojen suuhun laitto A.K.A olkinukkeilu ja hihasta repäisty keskusteluosapuolen profilointi.

Mun lähestyminen on lyhyesti se, että mestojen ja ilmakehän paskaamisesta pitää maksaa. Hinnan pitää myös olla sellainen, että sillä on markkinoilla ohjaava vaikutus puhtaampiin ratkaisuihin.
 
Suomessa ruokahävikki ravitsemuspalveluissa (joihin myös hotelliaamupalat kuuluvat) on noin yksi viidesosa eli 20%. Ei varmaan haittaisi, jos tuota lukua saadaan pienemmäksi. Kyseessä on kuitenkin 75-85 miljoonaa kiloa vuodessa, mikä on mielestäni ihan merkittävä kasa mättöä.

Ja aiheeseen liittyen:
"Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa. Tämän määrän on arvioitu tuottavan yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin noin 100 000 keskivertohenkilöautoa."

"Kun otetaan huomioon koko ruokaketju, eli alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ravintolat ja kotitaloudet, hävikin määrä Suomessa on arviolta 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa."
- Tietoa ruokahävikistä – Hävikkiviikko 2019

Eli kokonaisruokahävikin puolitus vastaisi 500/160*100k/2 ~= 160k henkilöauton päästöjen nollaamista.

Suhteutetaan hieman toisin, kun tuollainen autovertaus ei avaa lukuja sen enempää kuin sanoa, että se on 500 000 tonnia. Tuo vähennys tarkoittaisi <1%:n vähennystä Suomen hiilidioksidipäästöihin. Kotona hukan puolittaminen vähentäisi päivittäistä ruokahävikkiä 20-30 grammaa (~ kahden sormustimen verran). Laihoja ovat silakat joulukaloiksi. YK:n ja EU:n hävikkitavoite on puolittaa se globaalilla tasolla 2030 mennessä. Suomessa ruokahävikki on tuon tutkimuksen mukaan kolmannes maailman keskiarvosta ja puolet EU:n tasosta, Englannista nyt puhumattakaan. Täytämme siis nyt jo tavoitetason eli ei yllätyksiä tässäkään asiassa, eikä varmaan siinäkään, että myöskin 2030 me olemme yksi niistä harvoista EU-maista jotka ovat tavoitteessa. :tup:

Suomessa vaan on paljon helpompi vaikuttaa Suomen asioihin. Huudella toki voi, mutta millä meriiteillä, jos täälläkään ei tehdä asioille mitään?

Ainakin niillä meriiteillä, että me olemme asiassa edelläkävijä ja britit pahnan pohjimmaisia. Toisekseen kuulumme samaan valtioliittoon ja jaamme saman tavoitteen. En välttämättä kutsuisi tuota huuteluksi. Ohjeita nyt vain kannattaa ottaa edelläkävijöiltä.;)

Toinen aivan ilmeinen ongelma tuossa on, että mallioppilaan suorituksen parantaminen on paljon haasteellisempaa kuin luokan luuserin. Kuinka realistista on odottaa, että me edelleen puolitamme hävikkimme, kun naapurissa ei olla tähän mennessä päästy lähellekään meidän tasoa? Jossain vaiheessa juoksun parantamisessakin tulee raja vastaan. Kun toinen heittää ruokaa jätteeseen kilon ja toinen 50 grammaa, niin siitä kilosta vain on helpompi leikata tuntuvia vähennyksiä.

Otetaan Tanskasta mallia: Tanskaa pidetään ruokahukan esimerkillisenä onnistujana, kun siellä onnistuttiin vähentämään ruokahävikkiä 25% lyhyessä ajassa.

https://www.foedevarestyrelsen.dk/S...devaresikkerhed/Madspild/Madspildsrapport.pdf

Most of this waste, 103 ± 9 kg per household per year, represents avoidable food waste, namely “edible food that could have been eaten but instead is disposed of regardless of the reason”
...
Studies by the Danish Environmental Protection Agency showed that 24% of the waste that households produce represents food that could have been eaten
...
The estimated monetary consequences of food waste in Denmark are somewhat lower than those in the UK
...
In stable households, most respondents come from households with two members. Overall, the average number of members living at home most of the time in flexible size households was similar to that of the stable size households

Tässä vielä varmuudeksi samansuuntaiset madonluvut Tanskalle ja EU:lle.
(PDF) Addressing food waste reduction in Denmark

[Edellä linkitettyihin tutkimuksiin viitaten suomalainen tuhlaa syötävää ruokaa 20-25kg/hlö/vuosi ja kotitalouden keskikoko (sama kuin Tanskassa) on ~2 =40-50 kg/talous/vuosi. Suomessa kotitalouksien osuus kokonaishävikistä on 30% eli samaa luokkaa kuin Tanskassa. ...Ja Englanti vielä Tanskaakin pahempi!]

Tanskalainen kotitalous hukkaa vuosittain syötävää ruokaa ~100kg, kun suomalainen kotitalous hukkaa ~50kg.
Jos me edes vähän panostaisimme, niin voisimme päästä Tanskan lukuihin. Käynkin tyhjentämssä jääkaapin jäteastiaan! /s
Tilanne on taas niin absurdi, että tekee jo vähän mieli epäillä noita Luonnonvarakeskuksen lukuja ja omia silmiä.

Valitettavasti vallalla tuntuu olevan ajatusmalli jonka mukaan jos me olemme jossain asiassa muita huonompia on se syy tehdä enemmän, mutta kun olemme muita parempia se ei ole syy vetää henkeä tai ajatella omaa etua, vaan meidän pitää toimia esimerkkinä ja vetää muita perässä. Tälläinen ajattelu johtaa vain meidän talouden alasajoon. Meillä ei nytkään ole syytä juhlia, yhden historian pisimmän kasvukauden jälkeen. Joskus on ajateltava myös Suomen etua tai meillä ei ole taloutta jolla jatkossa parantaa maailmaa. Tästä huolimatta haaskauksen vähentäminen on hieno tavoite, varsinkin kun se ei ole omiaan heikentämään meidän kilpailukykyä, mutta suhteellista on tämäkin.
 
Tässä kiteytyi kyllä oikein mainiosti sanojen suuhun laitto A.K.A olkinukkeilu ja hihasta repäisty keskusteluosapuolen profilointi.

Mun lähestyminen on lyhyesti se, että mestojen ja ilmakehän paskaamisesta pitää maksaa. Hinnan pitää myös olla sellainen, että sillä on markkinoilla ohjaava vaikutus puhtaampiin ratkaisuihin.

..jotka ovat siis...?
 
Paitsi että nykyään sioille ei saa noita syöttää. JA se hotellin keittiö tekee sen määrän ruokaa, jonka tekee joka päivä. Uskomatonta jeesustelua tältä ravintolapäälliköltä, joka on itse vastuussa tästä hävikistä.

Eli Hotellin tarvitsee vain sanoa viimeisille aamiaisasiakkailleen, että syökää noista lautasista jämät mitä muut on jättänyt vai?

Totta helvetissä niiden pitää tehdä sen verran mitä menee. Vaikea sitä hävikkiä jonka asiakas tekee niin jättää korvaamatta muuten kun tekemällä lisää ruokaa tai tietty laittamalla pekonit ja munakokkelit takaisin jakoon.

Jos lautashävikkiä saataisiin pienemmäksi niin tottakai sitä valmistettavaa ruuan määrää pienennettäisiin samassa suhteessa.

edit: lisäyksiä
 
Viimeksi muokattu:
Vastailen myöhemmin muihin...

Ainakin niillä meriiteillä, että me olemme asiassa edelläkävijä ja britit pahnan pohjimmaisia. Toisekseen kuulumme samaan valtioliittoon ja jaamme saman tavoitteen. En välttämättä kutsuisi tuota huuteluksi. Ohjeita nyt vain kannattaa ottaa edelläkävijöiltä.
Prikuullinen tästä samasta syystä haluaisin, että Suomi on edelläkävijä ilmastoasioissa. Hienoa että löysimme yhteisen sävelen :). Parhaana olemisessa on myös se etu, että se on helvetin hyväksi bisnekselle.

Valitettavasti vallalla tuntuu olevan ajatusmalli jonka mukaan jos me olemme jossain asiassa muita huonompia on se syy tehdä enemmän, mutta kun olemme muita parempia se ei ole syy vetää henkeä tai ajatella omaa etua, vaan meidän pitää toimia esimerkkinä ja vetää muita perässä.
Niin, itse katson tätä markkinatalouden näkökulmasta. Kyllä kokoajan pitää parantaa, ei maailma ole koskaan valmis. Ihan vain tuuheana anekdoottina voipi miettiä vaikkapa miksi Intelille kävin miten kävi ja AMD painoi prossuissa edelle. Se että on nyt suhteessa hyvä jossain ei tarkoita sitä, että voisi alkaa lepäilemään ja antaa muun maailman juosta oikealta ohi.
 
Ainahan sitä voi vaatia. Eri asia on sitten se, mikä on mahdollista.

Josta palataan nykymaailman ongelmaan, koska se hyvä juttu joka piti tehdä on vaikeaa tai mahdotonta niin tehdään sitten jokin typerä juttu joka on helpompi toteuttaa mutta ei palvele tarkoitusta mitenkään.
Koska jotain piti tehdä.
 
Prikuullinen tästä samasta syystä haluaisin, että Suomi on edelläkävijä ilmastoasioissa. Hienoa että löysimme yhteisen sävelen :). Parhaana olemisessa on myös se etu, että se on helvetin hyväksi bisnekselle.

"Edelläkävijä ilmastoasioissa" on tyypillistä sanahelinää. Se ei tarkoita mitään ja riippuu puhtaasti omista näkökannoista.

Niin, itse katson tätä markkinatalouden näkökulmasta.

Jos tämä ilmastopelleily olisi hyvää bisnekselle ja toimisi markkinatalouden ehdoilla, niin siihen ei tarvitsisi kannustaa millään tukiaisilla ja haittaveroilla. Sitä haluttaisiin tehdä muutenkin. Se, että ilmastonmuutoksen varjolla nostetaan yritysten ja ihmisten veroja ja kustannuksia on kaikkea muuta kuin hyväksi bisnekselle.
 
Vastailen myöhemmin muihin...


Prikuullinen tästä samasta syystä haluaisin, että Suomi on edelläkävijä ilmastoasioissa. Hienoa että löysimme yhteisen sävelen :). Parhaana olemisessa on myös se etu, että se on helvetin hyväksi bisnekselle.

Meidän edelläkävijyys kasvaa maasta, mutta sitä vastustaa ympäristöjärjestöt sekä meidän kilpailijat EU:n sisällä. Sen sijaan velkarahalla hankitaan meille huonosti sopivia ulkomaisia ratkaisuja. Tutkimuslaitokset yrittävät takoa järkeä luisiin päihin, että varaa olisi hyödyntää tätä meidän biotekniikkaa laajemminkin, mutta se ei tunnu menevän jakeluun. "Ympäristötietoiset" tahot ruuhonjuuritasolta lähtien väheksyvät meidän bioenergiapyrkimyksiä, luonto kun kuuluu pitää koskemattomana. Saksa kairasi meitä oikein urakalla takalistoon kun metsien hakkuukiintiöt aikoinaan lyötiin lukkoon. Tuolloin Saksa ylihakkasi omia metsiään tietoisena siitä, että kiintiöt sidottaisiin pitkälle tulevaisuuteen olemassa oleviin hakkuisiin. Meillä tehtiin päinvastoin. Tästä suuresta typeryydestä saamme kärsiä vielä ties kuinka pitkään. Suot on määritelty fossiilisiksi lähteiksi ja ympäristöjärjestöt vastustavat sitäkin vähää uudesta vesivoimasta mitä meillä mahdollisesti voisi vielä kehittää. Samassa vastatuulessa on Nesteenkin bisnekset olleet. Se on hienoa, että kehitetään uutta ja onhan meillä jotain hyviäkin saavutuksia, mutta tuskin mitään näiden "vihreiden" ansiosta.


Kuinka pitkään meillä on varaa tehdä tätä helvetin hyvää bisnestä? Velkakellosta loppuu veto kesken...
(BKT/asukas)
suomi_kan002.gif



Niin, itse katson tätä markkinatalouden näkökulmasta. Kyllä kokoajan pitää parantaa, ei maailma ole koskaan valmis. Ihan vain tuuheana anekdoottina voipi miettiä vaikkapa miksi Intelille kävin miten kävi ja AMD painoi prossuissa edelle. Se että on nyt suhteessa hyvä jossain ei tarkoita sitä, että voisi alkaa lepäilemään ja antaa muun maailman juosta oikealta ohi.

Onko markkinatalous sitä, että valtio tukee tehottomia energiaratkaisuja ja ohjailee yritysten sijoituksia? Mielestäni ei ole. En ole seurannut Inteliä ja AMD:tä sen tarkemmin, joten joudut avaamaan tätä vähän. Kumpi näistä kahdesta lähti mukaan ilmastotalkoisiin?
 
Josta palataan nykymaailman ongelmaan, koska se hyvä juttu joka piti tehdä on vaikeaa tai mahdotonta niin tehdään sitten jokin typerä juttu joka on helpompi toteuttaa mutta ei palvele tarkoitusta mitenkään.
Koska jotain piti tehdä.
Siis en mä vastusta pullopanttijärjestelmän käyttöön ottamista Afri
Pullopanttijärjestelmä Afrikassa olis munkin mielestä hyvä asia. Ei se kuitenkaan tarkoita sitä, ettei mitään muuta voisi tehdä samaan aikaan.
 
Siis en mä vastusta pullopanttijärjestelmän käyttöön ottamista Afri
Pullopanttijärjestelmä Afrikassa olis munkin mielestä hyvä asia. Ei se kuitenkaan tarkoita sitä, ettei mitään muuta voisi tehdä samaan aikaan.

En olettanutkaan että vastustit sitä.
Muovi on vaan hyvä esimerkki, koska muovi on maailmanlaajuisesti vitunmoinen ongelma joka johtuu välinpitämättömyydestä/köyhyydestä/markkinataloudesta.
Siihen vaikuttaminen tosiaan olisi ympäristöteko.
Mutta koska olisi vaivalloista (eikä kovin mediaseksikästä) vaikka alkaa ajamaan wto:n kautta pakollista pullopanttijärjestelmää coka-cola companyn vientipulloille, niin halutaan tehdä jotain saman suuntaista pienemmässä mittakaavassa.
Joten aletaan ajamaan muovipillikieltoa suomeen.
Muovi on lähes täysin kierrätettävä materiaali nykyään, joten sen korvaaminen vaikka sellumössöpilleillä tuskin edes on ympäristöteko tällaisessa paikassa jossa kierrätysprosentti on maailman huippua.
Lopulta mitään hyödyllistä ei saatu aikaan, pelkästään pientä kiusaa ihmisille, mutta päästään taputtelemaan samanhenkisten kanssa itseämme selkään siitä kuinka tällainenkin "edistys" saatiin aikaan kun vaan on tahtoa.
 
Muovi on lähes täysin kierrätettävä materiaali nykyään, joten sen korvaaminen vaikka sellumössöpilleillä tuskin edes on ympäristöteko tällaisessa paikassa jossa kierrätysprosentti on maailman huippua.

Muovi on erittäin huonosti kierrätettävä materiaali, sillä muovilaatuja on tuhansittain. Sekalaisesta muoviroskasta ei saa millään eroteltua muovilaatuja niin, että niistä voisi tuottaa taas korkealaatuista raaka-ainetta. Tämän vuoksi kaikkein järkevintä on polttaa muovijäte muun poltettavan jätteen kanssa sähköksi ja lämmöksi.
 
Muovi on erittäin huonosti kierrätettävä materiaali, sillä muovilaatuja on tuhansittain. Sekalaisesta muoviroskasta ei saa millään eroteltua muovilaatuja niin, että niistä voisi tuottaa taas korkealaatuista raaka-ainetta. Tämän vuoksi kaikkein järkevintä on polttaa muovijäte muun poltettavan jätteen kanssa sähköksi ja lämmöksi.

Suurin osa muoveista on kuitenkin yleisiä ja ongelmia aiheuttavat muutamat teollisuuden muovit jotka ovat määriltään vähäisiä kuluttajamuoveihin verrattuna, pdf:ssä on pyramidi eri muovien yleisyydestä.
https://www.google.com/url?sa=t&sou...FjABegQIARAB&usg=AOvVaw0nj0BOS-1zNETV03lSWraW

L&T sanoo
Muovi sopii erinomaisen hyvin kierrätettäväksi. Siksi onkin tärkeää, että muovialan kierrätystä kehitetään kattavaksi ja kustannustehokkaaksi.

Kuinka suuri osa muovista kierrätetään?
Muovipakkausten kierrätysaste Suomessa on 27 % (lähde: Muoviteollisuus ry). Luku sisältää kuluttaja- ja yrityspakkaukset sekä pantilliset pakkaukset. Pantillisten juomapakkausten kierrätysaste on yli 90 %. EU:n asettaman tavoitteen mukaan muovipakkauksista pitäisi kierrättää 50 % vuonna 2025.

Ympäristöministeriö:
Mikä on muovin kierrätyksen tilanne EU:n alueella?
- EU:ssa muovijätteen kierrätyspotentiaali on suurimmaksi osaksi hyödyntämättä. Alle 30 % EU:n alueella syntyvästä muovijätteestä kerätään kierrätystä varten. EU-maiden muovijätteestä 31 % päätyi kaatopaikoille ja 39 % poltettavaksi. On arvioitu, että muovisten pakkausmateriaalien arvosta hukataan 95 % silloin, kun materiaalia on käytetty vain kerran ja lyhyen aikaa.

Huomioi että polttamista ei lasketa kierrätykseksi.
En lähtisi laskemaan erittäin huonosti kierrätettäväksi.
 
"Edelläkävijä ilmastoasioissa" on tyypillistä sanahelinää. Se ei tarkoita mitään ja riippuu puhtaasti omista näkökannoista.
Markkinoillahan tuo punnitaan kenellä on parhaat puhtaan energian ratkaisut myytäväksi.

Kuinka pitkään meillä on varaa tehdä tätä helvetin hyvää bisnestä? Velkakellosta loppuu veto kesken...
Niin en tainnut missään sanoa, että Suomi olisi jo edellä. Meillä oli yksi Nokia joka aikanaan dominoi teknologiallaan ja uutta, mieluummin uusia, tarvittaisiin ASAP. Puhtaan energian tuotteilla ja ratkaisuilla tuntuisi olevan kasvavaa kysyntää maailmalla niin siinä voisi olla saumaa, varsinkin kun täällä jo osataan ja tehdään ja Suomella on ihan kohtuu "puhdas" brändi.

Onko markkinatalous sitä, että valtio tukee tehottomia energiaratkaisuja ja ohjailee yritysten sijoituksia?
Eihän päästökauppa- tai verotus tee kumpaakaan nuista. Se (käytännössä valtion/liittovaltion/EUn politiikka) asettaa markkinoille raamit, joiden sisällä toimitaan. Ratkaisut ja sijoitukset saa edelleen tehdä miten parhaakseen näkee. Myös nostamalla kytkintä, jos jossain muualla on houkuttelevampia apajia. Täysin vapaata markkinataloutta ei taida olla oikeastaan missään ja käytännössä elämme sekatalouksissa.

En ole seurannut Inteliä ja AMD:tä sen tarkemmin, joten joudut avaamaan tätä vähän. Kumpi näistä kahdesta lähti mukaan ilmastotalkoisiin?
Intelistä tuli laiska, AMD:ltä tuli ZEN. Näköjään molemmat [1] [2]. Lopetan aloittamani offtopicin tähän.
 

Täyskäännös diesel-keskustelussa: Parjatut diesel-autot saattavatkin olla valmistajien väylä pienempiin päästöihin


Euroopan Unionin päästötavoitteiden vuoksi kaikkien autovalmistajien koko malliston on ensi vuonna alitettava keskimäärin 95 g/km hiilidioksidipäästöt.
Mikäli valmistaja ei pääse tavoitteeseen, mätkähtää EU:lta mojovat sakot. Summat tulevat kasvamaan miljardiluokkaan.
Näin tulee useiden analyytikkojen mukaan tapahtumaan monille merkittäville autovalmistajille.

Peugeot ei aio sakkoja maksella. Sen pääjohtaja Jean-Philippe Imparato ilmoittaa merkin 2020-malliston pääsevän alle EU:n päästörajan.

Dieselmoottorien kehitys on johtanut huomattavasti pienempiin päästöihin. Näin myös dieselmallisto alentaisi autovalmistajien keskimääräistä päästöarvoa.

PSA-yhtymän pääjohtaja Carlos Tavares arvioi viime vuonna Peugeotin tarvitsevan uusia sähköautomalleja, kuten Peugeot e-208, ja uusia dieselmalleja yltääkseen päästöraameihin. Hän kertoikin Peugeotin valmistavan ensi vuodelle ”tietynlaisen sekoituksen” dieseleitä ja sähkömalleja.

Iltalehti kertoi jo kesällä diesel-autojen päästöistä, jotka ovat todellisuudessa luultua pienempiä.

- IL

Diesel on ympäristöteko. :)
 
Suurin osa muoveista on kuitenkin yleisiä ja ongelmia aiheuttavat muutamat teollisuuden muovit jotka ovat määriltään vähäisiä kuluttajamuoveihin verrattuna, pdf:ssä on pyramidi eri muovien yleisyydestä.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.ym.fi/download/noname/%7BC3B5E587-A8C5-47FA-80EB-A034FBECAF99%7D/119332&ved=2ahUKEwjrgYGg5LflAhUHEpoKHXhcDNMQFjABegQIARAB&usg=AOvVaw0nj0BOS-1zNETV03lSWraW

Luin tämän sinun lähteesi ja se ei kyllä vahvista väitettäsi siitä, että muovi olisi "lähes täysin kierrätettävä materiaali nykyään".

Esim. luvussa 9 suositellaan, että kierrätysmuovista tehtyjä tuotteita ei saisi käyttää kierrätysmuoviraaka-aineen valmistukseen, vaan että kerran kierrätetyt pitäisi ohjata energiahyötykäyttöön. Eli poltettavaksi.

On tärkeää osata suhtautua jätehuoltoon pragmaattisesti. Tärkeintä on estää se, ettei roskat kulkeudu tai jää ympäristöön. Sen jälkeen voi toki kierrättää ne, mitä voi ja kannattaa kierrättää. Ja lopuksi polttaa energiaksi ne, mitä puhtaasti voi polttaa.

Jos yritetään olla liian vihreitä ja säädetään typeriä lakeja, jotka estävät muovijätteen polton, niin se ei automaattisesti muuta sitä kierrätykseen kelpaamatonta sekalaista muoviroskaa arvokkaaksi raaka-aineeksi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 286
Viestejä
4 507 877
Jäsenet
74 349
Uusin jäsen
maaniman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom