TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Karsia pois kaikki huonot ja käyttää jäljelle jääviä paikallisen ilmaston seuraamiseen.
Näiden adjustointisotkujen lisäksi meillä on maailmassa isot alueet, joista saatava data on täysin olematonta. Kun aineisto on puutteellista ja siihen kohdistuvat manipulaatiot ovat itse etsittävää signaalia suurempia, niin lopputulos on käyttökelvotonta.
USA:n mittausasemissa ja datassa on ihan samanlaisia ongelmia. Entä millainen luotto sinulla on siihen, että Afrikassa osataan asiat tehdä paremmin? Entä Etelä-Amerikassa, Aasiassa, Venäjällä?
Jos tarpeeksi kattavaa ja luotettavaa historiallista dataa ei ole olemassa, ei sitä oikein voi mistään keksiäkään.
Tuotteiden valmistus kun on monessa tapauksessa siirretty sinne Kiinaan, niin sen seurauksena vähintään osa tuotteesta on joka tapauksessa valmistettu siellä.
Miksi laittaisimme isot tullit kiinakamalle kun me halutaan sitä kamaa mahd halvalla? Kiinaa ei kiinnosta ympäristö pätkääkään niin kauan kuin me tahvot suostutaan ostamaan sitä kamaa. Ja mehän ostetaan. Ja paljon.
En ole ilmastotieteen asiantuntija mutta toisinaan tulee katsottua argumentteja vähän syvemmältäkin - mitä kiiltopinnan alta oikein löytyy.
Mä luulin, et nyt puhuttiin näistä mittausasemista, mut joo. Vilkaisin tuota vähän, ni ku sul ilmeisesti on selvä, et missä kohtaa tuossa artikkelissa on liioiteltu, ni voisitko sanoa sen? Tuossa: https://hal.archives-ouvertes.fr/hal-00599518/document on yks versio artikkelista ja siinä on rivinumerot jokaisella sivulla. Ehkä voisit sanoa jonkun yhden kohdan (sivunumero ja rivinumero), joka mielestäsi on väärin, ni voin sitten arvioida asiaa itsekkin.
Vielä ei taida olla mitään oikeita standardeja hiilijalanjäljen mittaamiseen. Kaura ei mikään puhdas pulmunen ole myöskään, löysin yhden artikkelin, katso sivu 2.
Johan sen kerroin: tarkkoja tuloksia abstraktissa vaikka käsitellyn aineiston epävarmuudet on suuria.
Tämä estimaattien ilmoittaminen jollain 6 merkitsevän numeron tarkkuudella on tietysti vähän hassu käytäntö. Parempi kai olisi ilmoittaa ne siihen tarkkuuteen, missä sillä on mitään käytännön merkitystä (tuossa paperissa ensimmäinen luku +- 100 km2 ei varmaan mitään väliä). Mutta mitään ihmeellistä tässä käytännössä ei sinänsä ole. Estimaattorit ovat vain mekaanisia koneita, jotka deterministisesti puskevat ulos tarkan luvun. Tilastollinen päättely tuottaa siihen kylkeen arvion epävarmuudesta eli luottamusvälin. Piste-estimaatti (siis kyseinen "best estimate") voi olla ihan hyvin vaikka 10^20 merkitsevän numeron tarkkuudella. Epävarmuus näkyy luottamusvälistä.
Tai toisin sanoen lääkäri määrää:
Kansainvälinen huomiohan onkin sama asia kuin kansainväliset toimenpiteet. Huvittunut naureskelu ja hyminä huru-ukkojen lausunnoille on sekin huomiota, samoin kuin ylistävä tekopyhä kannustus "better you than me" -periaatteella.
Ei, sillä uusiutuvat eivät ole toimiva ratkaisu energiantuotantoon. Se, että aikaa ja rahaa tuhlataan niiden kanssa pelleilyyn, hidastaa toimivien ratkaisujen käyttöönottoa.
"Mekaanisen koneen" ja abstraktin välissä on tai ainakin pitäisi olla ammattitaitoinen tutkija, joka osaa arvioida analyysikoneen pulauttamien numeroarvojen realistisen tarkkuuden. Ylitarkkojen lukuarvojen ilmoittaminen ei ole vain hassu käytäntö vaan yksiselitteisesti väärin. Se antaa perusteettoman kuvan analyysin tarkkuudesta.
Kuten sanoin, arvion epävarmuus heijastuu luottamusväliin. Meillä ei ole mitään muuta keinoa käytettävissä "numeroarvojen realistisen tarkkuuden" objektiiviseen arviointiin. Piste-estimaatin merkitsevien numeroiden määrällä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Tarkan estimaatin raportoiminen on ainoastaan osa läpinäkyvää tutkimusprosessia. Kukin osannee tehdä pyöristykset itsekin.
Yksittäisiä julkaisuja ei pidä tulkita kirjaimellisesti tai luulla, että ne esitetään "yhtenä ainoana totuutena". Ei kukaan, edes kyseiset tutkijat, usko, että oikea lukuarvo on tismalleen tuo. Se vain sattui pullahtamaan ulos kyseisellä metodilla. Epävarmuus heijastuu luottamusvälissä.
Tässä olet toki oikeassa. Luottamusväleissä ei missään tapauksessa näy kaikki epävarmuus. Noin nyrkkisääntönä kuitenkin puuttuva data = vähän havaintoja = suuri luottamusväli. Ainakin jos luottamusväli on laskettu oikein. Tämä on kuitenkin kohtalaisen haastava laji. En jaksa nyt kahlata kyseistä paperia läpi, mutta jotain kautta sieltä pitäisi ilmetä, heijastuuko puuttuvasta datasta aiheutuva epävarmuus lopullisiin luottamusväleihin. Jos näin ei ole, tämä pitäisi ilmetä selkeästi kyseisestä paperista. On myös paljon huonoja tieteellisiä papereita, joissa tätä ei ole osattu tehdä oikein, asiaa ei ole mainittu eikä julkaisijaakaan kiinnostanut.
Kyllä, nimenomaan ydinvoima. Valitettavasti vain ne tahot, jotka kannattavat uusiutuviin perustuvaa energiantuotantoa, lähes poikkeuksetta vastustavat kiihkeästi ydinvoimaa.
Jätteiden polttaminen energiaksi on hieno asia. Jälleen kerran, vihreät ja ympäristöjärjestöt ovat olleet kiihkeästi myös tätä vastaan.
Amen! Tämä on ihan tieteen alkeellisimpia perusasioita. Liiallinen tarkkuus on automaattinen fail koko tutkimukselle.
Sanoisin että tämä on epätäydellinen vastaus.
Well, kuten kirjoitat, uusiutuvat voivat olla toimiva ratkaisu osaan energiantuotannosta. Ongelmana on vaan, että sitä lobataan hirveällä kiihkolla ja hirveillä kustannuksilla ratkaisuksi kaikkeen energiantuotantoon.
Älä syötä lapaan.
Tieteen tunnusmerkkeihin kuuluu objektiiviset menetelmät eikä mitkään hihavakiot epävarmuuden määrittelemiseksi. Piste-estimaatti on piste-estimaatti, ja luottamusväli on luottamusväli. Merkitsevien numeroiden määrä on täysin toissijainen ja merkityksetön asia.
Kuka lobbaa ja missä? Suomessa? Espanjassa? Linkkiä?
Paitsi että merkitsevien numeroiden määrä ei ole merkityksetön asia, kun haluaa laskea erotuksia. Liian vähällä merkitsevien numeroiden määrällä tarkkuus katoaa täysin.Älä syötä lapaan.
Tieteen tunnusmerkkeihin kuuluu objektiiviset menetelmät eikä mitkään hihavakiot epävarmuuden määrittelemiseksi. Piste-estimaatti on piste-estimaatti, ja luottamusväli on luottamusväli. Merkitsevien numeroiden määrä on täysin toissijainen ja merkityksetön asia.
Mut eikös se ole sen abstraktin tarkoitus, että ilmoitetaan tulokset. Itsellänikin on nyt vähän sellainen tilanne, et ei ole aikaa kahlata koko tutkimusta läpi, mutta uskoisin, että ne on siellä jossain perusteltu. Pyysin siksi sitä sivua ja riviä, jos siellä olisi mielestäsi ollut joku räikeä virhe, joka on pyöristetty väärin. Eikä noihin abstrakteihin yleensä suoraan viitata, joten se ei hämärrä tieteellistä viestintää, kuten pelkäät. Tietty opinnäytetyöt voivat olla asia erikseen. Hyvässä tutkimuksessa lähteet "keskustelevat" toistensa kanssa - yhden lähteen varaan ei tulisi perustaa juuri mitään, ellei se sitten ole jokin kokoava tutkimus, joka on tehty hyvin.
Tietysti pitää koska vain määrillä on väliä. Vaikka Suomi leikkaisin päästöjään 100% ei sillä olisi kokonaiskuvan kannalta mitään vaikutusta, koska 1,7 promillea (ei siis prosenttia) on samaa luokkaa laiturilta kusemisen kanssa.
Ensinnäkin luottamusväli oli ilmoitettu vain hiilen kokonaismäärälle, ei muille tuloksille. Toiseksi, jotta piste-estimaatissa ja luottamusvälissa on mitään järkeä, pitää taustalla olevan datan kuvata mitattavaa asiaa hyvin. Datan ei tarvitse välttämättä olla tarkkaa mutta se ei saa olla vääristynyttä. Jos halutaan määrittää hiilen määrää mutta todetaan merkittävien komponenttien olevan tuntemattomia, niin kyllä siinä menee roskakoriin sekä piste-estimaatti että sen luottamusväli.
It's not a bug, it's a feature... Tarkkuuden kuulukin kadota, kun vähennetään samaa suuruusluokkaa olevia, epämääräisiä asioita toisistaan: <epämääräinen_a> - <epämääräinen_b> = <ihan_mitä_sattuu>
On, ja juuri tuosta jälkimmäisestä syystä johtuen tulokset pitäisi ilmoittaa oikein, liioittelematta mihinkään suuntaan ja tuoda olennaiset epävarmuudetkin esiin. Aika moneen tarpeeseen esikarsinta tehdään juuri abstraktien perusteella.
Oletetaan, että tuo 1000 kg/hkö on todellinen luku ja että siinä on mitään järkeä. Tuo ei ole kuin kolme kertaa se määrä hiilidioksidia, mitä me ihmiset tuotamme hengittämällä.
On tässä tiettyjä sävyeroja:
... paitsi että tutkimus vaikuttaisi olevaan huuhaata. Jätetty huomiomatta ulkomaalaisten tekemät välilaskut. Ja finnairilla lentää paljon länsi-eurooppalaisia aasiaan.
Olisikohan tuossa käynyt niin, että ulkomaalaiset matkaavat suomalaisten nimiin? Suomi on merkittävä solmukohta Aasiaan lennettäessä. Jos tarkoitus on häpäistä suomalaisia lentomatkustamisesta, niin silloin pitäisi myös käyttää suomalaisten lentomääriä.
Kyllähän tuossa on huomioitu kauttakulkulentoja:
YLE on ymmärtänyt väärin, ja uutisoi virheellisesti.
En kyllä osaa tuosta varmaksi tulkita, että olisi kyse samasta asiasta kuin näissä "transfer flight" -tapauksissa. Onko tuota koko tutkimusta missään luettavissa?
Pelkästään se, että jotain voidaan mitata ja sille voidaan antaa numero, ei tarkoita että se olisi ongelma. Pitää osata laittaa luvut perspektiiviin, jotta suuruusluokat selviävät. Eli, olettaen että tuo 1000 on oikein laskettu (vaikka väitteitä on siitä, ettei olisi), niin kolme kertaa ihmisen uloshengittämä co2 on vitun pieni määrä ja siitä vouhottaminen on tyhmää.
