Kuten olen pariin kertaan huomauttanut, edelleen kuulutan perään sitä ilmastotutkimusta, joka selittää ilmastonmuutoksen syitä ja lopputulema on, että ihmisellä ei ole (merkittävää) osaa. Muiden tutkimukseen kohdistuvaa kritiikkiä on nähty jo ja kaikki tietää, että virheellistä ja liioittelevaakin tutkimusta on tehty. Silti yksittäisiin tutkimuksiin kohdistuva kritiikki ei selitä muita tutkimuksia eikä se tarjoa mitään parempaa selitystä, jolla olisi kunnollinen tieteellinen pohja.
Oletusarvo on, että ilmasto muuttuu maapallolla luonnostaan. Siihen on olemassa vahvat todisteet geologisessa historiassa. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen teoriassa haasteena on erottaa ihmisen aiheuttama osuus luonnollisesta vaihtelusta. Jos ja kun joku väittää ihmisen osuuden olevan x% tai y astetta, niin hänellä on todistustaakka.
Jotta voidaan tietää nuo x tai y, tarvitaan tarpeeksi korkeatasoista tietoa. Meidän pitää kyetä arvioimaan historialliset lämpötilat ajalta ennen lämpötilamittauksia ja kyetä vetämään johtopäätöksiä maa-asemamittauksista ympäri maailman. Historiallisia lämpötiloja arvioidaan käyttämällä proxyjä, kuten esim. puulustoja.
Kun kyse on pienistä lämpötilaeroista (esim. 1 aste 100 vuodessa), niin mittausten ja tieteen laadulla on hurja merkitys. Mittauspisteet ja mittaustekniikat ovat vaihdelleet läpi vuosikymmenien. Samoin mittauspiteiden ympäristö on muuttunut dramaattisesti kaupungistumisen myötä. Kaupunkilämmön vaikutus on niin suuri, että se näkyy selvästi satelliiteissa:
Eli lämpömittari, joka nyt on keskellä betoni- ja asfalttiviidakkoa, oli ennen paljon maalaisemmassa kaupungissa, ellei jopa ihan maalla. Huomaat varmaan, että kaupunkilämmön vaikutus Pariisin tuossa kuvassa on monta astetta eli enemmän kuin mitä lämpötilasarjoissa oleva kaikki lämpeneminen esiteollisesta ajasta lähtien.
Kaupunkilämpöä yritetään huomioida lämpötilasarjojen laskennassa vertaamalla kaupungeissa olevia kaupunkilämmöstä kärsiviä mittauspisteitä lähiseudun maalla oleviin mittauspisteisiin ja säätämällä täten mittaustuloksia. Kun katsotaan jotain NASA:n GISS- lämpötilasarjaa, niin tulos on hyvin pitkälti kiinni siitä, miten paljon (tai vähän) lämpöjä on säädetty. Ja kun säätäminen tapahtuu vertaamalla ns. korkeatasoisiin maaseudun mittauspisteisiin, niin ei ole ollenkaan hauskaa löytää kymmeniä luokattomia mittauspisteitä, jotka myös kärsivät kaupunkilämmöstä. Tämä tarkoittaa suoraan sitä, että kaupunkilämmön vaikutusta huomioidaan liian vähän.
Näiden lämpötilamittausten lisäksi tulee sitten nuo itse laskennan laatuongelmat, joista tuo yllä linkkaamani Ian Harrisin readme antaa hyvin kaoottisen kuvan. Pointti on se, että en näe mitään syytä luottaa maa-asemien pohjalta tehtyihin lämpötilasarjoihin ja on ajan ja rahan tuhlausta edes yrittää käyttää niitä.
Mihin sitten voi luottaa? UAH:n satelliittimittauksiin pohjautuvalla lämpötilasarjalla on paras mahdollisuus olla luotetava:
Samoin vuorovesipoijuihin pohjautuvat merenpinnan mittaukset ovat hyvin todennäköisesti luotettavia.
Joten oletetaan, että yllä näkyvä UAH:n kuvaaja on luotettava, eli että esim. satelliittien ratakorjaukset on osattu tehdä oikein. Siitä näkyy aika selvästi, että pelkästään la Nina:n ja el Nino:n välinen ero globaalissa lämpötilassa on jopa aste, joten luonnollisen vaihtelun osuus ihan muutaman vuoden sisälläkin on aika suuri. Joten kysymys kuuluu: Mikä osuus tuosta kuvaajan 40 vuoden lämpötilatrendistä on luonnollista ja mikä osuus on ihmisen aiheuttamaa? How the fuck do we know?
Sä nyt vaan itse valitset uskoa yhteen puoleen, joka tällä kertaa sattuu olemaan se, jota tiede ei tue. Vähän kuin valitsisi kreationismin koska tulee parempi olo itselle.
Jos katsot viestihistoriaani, niin olen perustellut aika kattavasti omat mielipiteeni. Käytän siihen niin luotettavia menetelmiä, kuin suinkin voin ja yritän käyttää mahdollisimman luotettavia mittausmenetelmiä.
Vastaus sun kysymykseen: En ole väittänyt, että skeptisiä tiedemiehiä on vain öljyrahoituksen vuoksi. Jos vielä kerran luet viestini niin huomaat, että kirjoitin öljyrahoituksen ja vertaisarvioinnin puutteen sen sijaan vievän tutkimuksen uskottavuuden. Itseasiassa se on se vertaisarviointi, joka on avainasemassa.
Voisit itse myös vähän tarkistaa omia lähtökohtiasi. Katsot sormien läpi tämän tieteenalan laatuongelmia ja jaksat toitottaa kyllästymiseen öljyrahoituksesta, vaikka sen määrä on jopa tuon Wikipedia-sivun mukaan ollut kirjaimellisesti pisara meressä. Jos rahoituksen lähde vaikuttaa tieteeseen, niin silloin se vaikuttaa myös ekorahalla tehtyyn tieteeseen. You can't have the cake and eat it.