Pidentyvän kasvukauden ja keväiden lämpenemisen hyödyt riippuvat siitä, miten sateet jakautuvat kasvukaudella ja vuodenaikojen kesken. Ilmaston lämpeneminen voisi tuoda suurempia satoja, mutta samalla kasvit tarvitsevat enemmän vettä ja ravinteita kohonneen satopotentiaalin toteutumiseen. Sademäärien taas ennustetaan lisääntyvän etenkin kasvukauden ulkopuolella ja jakautuvan kasvukaudellakin yhä useammin kuivuusjaksoihin ja rankkasateisiin, joten odotettu sadonlisäys voi jäädä toteutumatta.
[15]
Satojen kasvattaminen vaatii viljelykasvien ja -tekniikoiden muutoksia
Jos Suomessa ei sopeuteta viljelytoimia olosuhteiden muutoksiin, satotasot eivät nouse odotusten mukaan, vaan voivat jopa laskea
[15],
[34]. Mikäli maanviljely sopeutetaan tulevaan ilmastoon, hehtaarisadot saattavat kasvaa ja Suomen tulevaisuus nykypäivän Tanskan tai Baltian tapaisena maanviljelysalueena toteutua
[12],
[21]. Kasvien kokonaistuotantoa lisäävät sopeuttamistoimet voivat myös hillitä ilmastonmuutosta, koska tarkemmalla ja tehokkaammalla tuotannolla voidaan vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä
[11].
Tuleviin ilmasto-oloihin voidaan sopeutua eli varautua eri tavoin. Maanviljelijät tekevät jatkuvasti säähän ja ilmastoon liittyviä päätöksiä, esimerkiksi käynnistäessään kylvöt kasvukauden alkaessa
[35],
[36],
[37]. Tällainen viljelijöiden omaehtoinen sopeutuminen ilmastonmuutokseen tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Lisäksi tarvitaan ennakoivaa ja suunniteltua sopeutumista, kuten sopivien viljelykasvilajikkeiden jalostamista ja kasvitautien seurantajärjestelmien kehittämistä
[15], jotta voidaan varautua esimerkiksi satojen vuosittaiseen vaihteluun ja sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin tuotantohäiriöihin
[38],
[39]. Suunnittelua vaativat myös pitkäaikaiset rakenteelliset muutokset, kuten muutokset viljelymenetelmissä, kasvilajikkeiden jalostamisessa ja maanhoitotekniikoissa
[40].
https://www.ilmasto-opas.fi/artikke...nevat-suomessa-ilmaston-muuttuessa#ref_PEL09c