^ Olen vaatimaton insinööri, jos viitsit laittaa lähteitä noihin absoluuttisen tarkkoihin lukuihin mitä viljelet, asioita olisi helpompi pohtia analyyttisesti. Ainoa lähteesi viittaa malariaan, jossa sanotaan mm. "Together with his crew, Columbus was infected with the disease during his voyage, although the malaria didn’t survive as the vector borne mosquitoes died off
in the cold climate". Eikö tämä todista pointtini että yhtenä esimerkkinä käyttämäni malaria leviäisi lämpötilan noustessa? Sanoit itsekin "Lämpötilalla ja Malarialla ei ole mitään yhteyttä."
Varmasti Suomi ja pohjoinen pallonpuolisko kuuluu ilmastonmuutoksesta hyötyviin osiin, mutta voimmeko me ajaa energiapolitiikkaa mentaliteetilla business-as-usual vain koska me itse hyötyisimme lämpöisemmästä ilmastosta?
Greenland glaciers melting at faster pace: study
Grönlannin sulamisen on arvioitu kestävän tosiaan vähintään tuhat vuotta. Puhutaanko tässä koko jäätikön sulamisesta, jonka arvioitu vaikutus merenpintaan on tuon mukaan ~7 metriä. 1000 vuoden tasaisella sulamisella 100 vuodessa sulaisi 70 cm nousua vastaava määrä. En itse usko että tahti tulee olemaan noin kova, mutta tuhansien vuosien sulaminen ei tarkoita, etteikö vaikutuksia näkyisi aiemmin.
Greenland ice melt speed has doubled
Sama lähde jonka mukaan kiihtymistä on havaittu. En ota kantaa siihen onko cbc.ca kuinka luotettava tässä, nämä olivat vain nopean googlailun tuloksia.
"Between 1900 and 2010, meltwater from Greenland boosted the global sea level by 25 millimetres" Eli vaikutus on tällä hetkellä todella pieni, 0,25-(0,5, olettaen että tahti on tuplaantunut viimeisenä ~10 vuotena) mm/vuodessa.
Oma ajatukseni kiihtyvään jäätiköiden sulamiseen perustuu siihen, että jos ne ovat jo nyt sulamassa jotakin tahtia, niin kaksi astetta lämpöisemmässä ne sulavat vielä hieman nopeammin. Voi olla että logiikkani on väärä. Ehkä tuo kaksi astetta lisää keskivertolämpötilassa ei ole kaksi astetta navoilla, oma mielikuvani on se että lämpötilan nousu korostuu lähempänä napoja. Ehkä kahden asteen nousun jälkeen sulamistahti nousee 0,25 mm/y:stä lukemaan 0,27mm/y jolloin sen merkitys jäisi olemattomaksi.
"Aavikot leviäisivät? Miksi ihmeessä lämpimämpi, kosteampi ja rehevämpi maapallo kasvattaisi aavikoita sen sijaan että pienentäisi niitä? Satelliittikuvista käy ilmi, että maapallomme on vihertynyt CO2:n vuoksi." Onko tälle esittää lähdettä? Olen itse ajatellut että lämpötilan kasvu poistaa tehokkaammin kosteutta maasta, jolloin maa itsessään on herkästi kuivempaa. Missä osin aavikot ovat lähteneet pienenemään?
Monet otsikot ovat sitä mieltä että 1,5 astetta on vielä hyödyllinen lämpeneminen maapallolle, 2 astetta alkaa menemään jo neutraaliksi, sitä lämpöisemmällä alkaa tulemaan haittavaikutuksia. Pointtinani on ollut ja on edelleen se, että 2 astetta vuosisadassa on järkyttävä vauhti lämpenemiselle. Luuletteko että 80 vuoden kuluttua Intia, Aasia, Afrikka ja E-Amerikka ovat taloudellisesti ja teknologisesti siinä tilanteessa että ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä tuolle tasolle? Etenkin jos osa siitä lämpenemisestä on luonnollista. Itselläni ei riitä luotto ihmiskuntaan tässä asiassa että lämpötilan kasvu yhtäkkiä saataisiin pysähtymään kun olemme saavuttaneet optimaalisen 1,5-2 asteen lämpötilanousun nykyiseen nähden.
Climate Change: Vital Signs of the Planet: Why a half-degree temperature rise is a big deal
Why is climate change's 2 degrees Celsius of warming limit so important?
"Most of these risks are assessed by the IPCC to increase in steady fashion. That is, for most aspects of climate impacts we do not “fall off a cliff” at 2°C, although considerable damage to
coral reefs and even agriculture may increase significantly around this threshold.
Like any goal, the 2°C limit should be ambitious but achievable. However, if it is not met, we should do everything we can to meet a 2¼°C or 2.5°C goal."
Tiedän että tuota kahden asteen ennustetta kohtaan ollaan täällä erittäin kriittisiä, mikä on toisaalta ihan tervettä. Itse pidän sitä erittäin mahdollisena skenaariona jonka mukaan voisimme antaa resursseja tai poliittista tukea puhtaamman energian tuotannon edistämiseen.
Voisiko Afrikan absoluuttisen ruoan tuotannon kasvu johtua tehostuneesta tekniikasta, lannotteista, menetelmistä, tietotaidon lisääntymisestä tai mistään muusta? Onko tämä varmasti johtunut ilmaston tähän astisesta lievästä lämpenemisestä? Vähän sama kuin sanoisin että maailman energiantuotanto on kasvanut lämpenemisen seurauksena ja väittäisin että tämä johtuu kasvaneista sateista ja vesivoiman lisääntyneestä tuotosta. Edellisen viestini graafi todistaa asian.
1500 miljardia vuosittain on mikä luku? Mihin rahat käytetään?