Ilmastonmuutos

[kekkeruusi]

Oma lukunsa on sitten päättäjien aivan päin vittua tekevät "hyvää tarkoittavat" (vaikka todellisuudessa taitaa olla poliittiset syyt) päätökset kuten päätös rajoittaa Suomen energiapuun käyttöä jos seurauksena sitten on että Suomessa aletaan korvaamaan puuta öljyllä. Jossain fantasioissa varmaan oli että täällä aletaan lämmittämään taloja ja tehdashalleja tuulisähköllä mistä on järki hyvin kaukana.

Varsinkin kun "luonnonpelastajat" vastustavat ankarasti järjellisten energianvarastoimissysteemien rakentamista tuuli/aurinkosähkön tuotannon heittelyiden tasaamiseksi.

 

[muppelo]

Millä tavoin puhtaisiin energiantuottomuotoihin siirtyminen voi kääntyä "itseään vastaan"? Loppujen lopuksi on ihan yksi lysti vaikka koko ilmastonmuutos olisikin vain kiinalaisten keksimä propaganda, koska siitä seuraavat toimenpiteet ovat vaikutuksiltaan pelkkästään positiivisia.

Jos sinua johdatellaan johonkin ja sittemmin huomaatkin että sulle on valehdeltu niin miten innoissasi olet jatkamassa ko. päämäärään?

 

[JCSH]

Oma lukunsa on sitten päättäjien aivan päin vittua tekevät "hyvää tarkoittavat" (vaikka todellisuudessa taitaa olla poliittiset syyt) päätökset kuten päätös rajoittaa Suomen energiapuun käyttöä jos seurauksena sitten on että Suomessa aletaan korvaamaan puuta öljyllä. Jossain fantasioissa varmaan oli että täällä aletaan lämmittämään taloja ja tehdashalleja tuulisähköllä mistä on järki hyvin kaukana.

Oikeastaan Suomessa sähkö on aika puhdasta CO2-päästöjen osalta. Eli ilmaston kannalta helposti yhdistelmä sähköä ja maalämpöä voi hyvinkin olla paras vaihtoehto.

 

[ATE]

Oikeastaan Suomessa sähkö on aika puhdasta CO2-päästöjen osalta. Eli ilmaston kannalta helposti yhdistelmä sähköä ja maalämpöä voi hyvinkin olla paras vaihtoehto.

Maalämpö ei sovi kaikkiin paikkoihin hyvin ja on kallis ja vaatii myös siivun sähköä ja tuulisähkö lämmitykseen nyt ei vaan toimi. Ilmaston kannalta puun poltto on ihan hyvä ratkaisu kun otetaan huomioon että se energiapuu tulee sen tukkipuun kylkiäisenä joka sitoo hiiltä pitkäksi aikaa ja hakattu metsä alkaa rakentamaan uutta hiilinielua.

Todellisuus nyt on että jos sitä puun polttoa yritetään vähentää Suomessa niin sitä korvataan öljyn poltolla. Ei sillä että haluaisin dissata maalämpöä tai geothermistä lämpöä. Niissä on valtavasti potentiaalia ratkoa Suomen lämmityspulmat ja voi olla että niistä saadaan täysin kestävä ratkaisu.

 

[JCSH]

Maalämpö ei sovi kaikkiin paikkoihin hyvin ja on kallis ja tuulisähkö lämmitykseen nyt ei vaan toimi. Ilmaston kannalta puun poltto on ihan hyvä ratkaisu kun otetaan huomioon että se energiapuu tulee sen tukkipuun kylkiäisenä joka sitoo hiiltä pitkäksi aikaa ja hakattu metsä alkaa rakentamaan uutta hiilinielua.

Miksi sä toistat tuota tuulisähköä?

Nykyiselläänkin Suomen sähköntuotannosta 80% on hiilidioksidineutraalia ja tuulisähköä on kokonaiset 4% tuotannosta.

 

[ATE]

Miksi sä toistat tuota tuulisähköä?

Nykyiselläänkin Suomen sähköntuotannosta 80% on hiilidioksidineutraalia ja tuulisähköä on kokonaiset 4% tuotannosta.

Kyllä minulle uudet ydinmiilutkin kelpaavat mutta millä muulla ajattelit tuottaa sitä hiilineutraalia sähköä? Aurinkopaneeleilla? Mites talvi ja pohjoisen Suomen olot? Vesivoima on todella iso no no luonnonsuojelijoille kuten nykyisellään on ydinvoimakin vihreille. Ehkä tulevat järkiinsa ja muuttavat kantaansa siitä.

 

[JCSH]

Kyllä minulle uudet ydinmiilutkin kelpaavat mutta millä muulla ajattelit tuottaa sitä hiilineutraalia sähköä? Aurinkopaneeleilla? Mites pohjoisen olot? Vesivoima on todella iso no no luonnonsuojelijoille.

No juurikin sillä ydinvoimalla.
Kuten sanoin, jo nykyisellään 80% sähköntuotannosta on jo CO2-neutraalia. Olki 3 lisää tuota vielä entisestään ja jos Fennovoima saadaan aikaiseksi niin se vielä enemmän. Ja eiköhän Fortumkin aikanaan pääse korvaamaan nykyiset reaktorit.

 

[ATE]

No juurikin sillä ydinvoimalla.
Kuten sanoin, jo nykyisellään 80% sähköntuotannosta on jo CO2-neutraalia. Olki 3 lisää tuota vielä entisestään ja jos Fennovoima saadaan aikaiseksi niin se vielä enemmän. Ja eiköhän Fortumkin aikanaan pääse korvaamaan nykyiset reaktorit.

Sähkössä on nykyisellään ongelmana valtavat kustannukset kuluttajille ja johonkin isojen teollisuushallien ja isojen omakotitalojen lämmitykseen ei tule kysymykseenkään hintansa takia ja se hinta näyttää vain nousevan jatkuvasti.

 

[JCSH]

Sähkössä on nykyisellään ongelmana valtavat kustannukset kuluttajille ja johonkin isojen teollisuushallien ja isojen omakotitalojen lämmitykseen ei tule kysymykseenkään hintansa takia ja se hinta näyttää vain nousevan jatkuvasti.

Niin ja isoissa taloissa ja teollisuushalleissa taaskin maalämpö jyrää.
Toki on aina jotain poikkeuksia joissa maalämpö ei ole toimiva mutta aina ei voi voittaa.

 

[ATE]

Niin ja isoissa taloissa ja teollisuushalleissa taaskin maalämpö jyrää.
Toki on aina jotain poikkeuksia joissa maalämpö ei ole toimiva mutta aina ei voi voittaa.

Puu jyrää monessa paikassa isommin. Sähkön hinnan nousu vaikuttaa negatiivisesti myös maalämmön kannattavuuteen kun maalämpö kuitenkin on 1/3 sähkölämmitys.

 

[vilkas]

Sähkössä on nykyisellään ongelmana valtavat kustannukset kuluttajille ja johonkin isojen teollisuushallien ja isojen omakotitalojen lämmitykseen ei tule kysymykseenkään hintansa takia ja se hinta näyttää vain nousevan jatkuvasti.

Sähkö on vielä halpaa Suomessa. Vertaa mihin tahansa maahan, jossa uusiutuvia on paljon. Esim. Saksa, Tanska, Iso-Britannia, Etelä-Autralian osavaltio. Mutta jos tätä ilmastopelleilyä ei saada vähitellen loppumaan, kallistuu se täälläkin. Pääasiassa siirtomaksujen kautta.

 

[vemkki]

Sähkö on vielä halpaa Suomessa. Vertaa mihin tahansa maahan, jossa uusiutuvia on paljon. Esim. Saksa, Tanska, Iso-Britannia, Etelä-Autralian osavaltio. Mutta jos tätä ilmastopelleilyä ei saada vähitellen loppumaan, kallistuu se täälläkin. Pääasiassa siirtomaksujen kautta.

Heh, Suomessa uusiutuvien energialähteiden osuus on Euroopan kolmanneksi suurin.

 

[ATE]

Sähkö on vielä halpaa Suomessa. Vertaa mihin tahansa maahan, jossa uusiutuvia on paljon. Esim. Saksa, Tanska, Iso-Britannia, Etelä-Autralian osavaltio. Mutta jos tätä ilmastopelleilyä ei saada vähitellen loppumaan, kallistuu se täälläkin. Pääasiassa siirtomaksujen kautta.

Suhteessa kulutukseen ei ole halpaa kun täällä täytyy melkoisesti käyttää sitä lämmitykseen.

 

[Kuvaaja]

UAH satelliittisarjan uusin iteraatio määrittää lämpenemisen 1,14 asteeseen vuosisadassa. Todellakin, yksi pahainen aste! Ollaan siis aika kaukana katastrofilukemista joita mediassa taukoamatta rummutetaan. Laskin aikaisemmin ketjussa hiilidioksidin lämmitysvaikutuksen ilmakehässä, ns. ilmastoherkkyyden eli paljonko CO2-tason kaksinkertaistaminen käytännössä nostaa lämpötiloja, historiadatan perusteella. Teoreettisesti se on n. 1 aste, mutta erilaiset takaisinkytkennät vaikuttavat lukemaan. Eräässä toisessa yhteydessä tuli asiaksi IPCC:n kolmas ilmastoraportti vuosituhannnen vaihteesta. Siinä 1900-luvun lämpeneminen oli määritetty 0,6 asteeseen (nykyään 0,74C) josta myös laskin kyseisen herkkyyden. Lopuksi laskin sen vielä edellä mainitun satelliittidatan pohjalta. Viitteet ja kätevä laskin löytyy linkin takaa.
Ihmisen aikaansaama ilmastonmuutos
Version 6.0 of the UAH Temperature Dataset Released: New LT Trend = +0.11 C/decade « Roy Spencer, PhD
Monthly CO2

Tulokset:
1850-nykyaika: 1,54
1940-nykyaika: 1,55
koko 1900-luku 1,59 (1,95)
1979-2015: 1,65

Löydätkö poikkeaman? Se on laskettu 2000-luvulla "adjustoidusta" datasta. Onko sitten sattumaa, että nämä ilmastotukimuksen Hansenit ja IPCC:t käyttävät edellä saatua lukemaa ennustustensa pohjana, tai oikeastaan pohjalukemana. Näiden ennustusten alimmaksi viitearvoksi on nimittäin valittu n. 1,5 ja ylimmäksi jotain ihan hulluja, tyyliin 6 ja siten kehityskin seuraa alinta arvioitua kehitystä. Nämä huru-ukot tietävät ihan tasan tarkkaan hiilidioksidin todellisen lämmitysvaikutuksen, mutta valehtelevat, jotta olematon lämpeneminen vaikuttaisi katastrofaaliselta.
https://pubs.giss.nasa.gov/docs/1981/1981_Hansen_ha04600x.pdf

Miksi sitten näin? Asiaa voi tiedustella Rooman Klubilta, jonka aivoriihestä on nykyisen "katastrofin" lisäksi sellaiset mestarilliset ajatukset kuin öljyhuippu, väestökatastrofi, vesipula, sekä raaka-aine- että ruokatuotannon romahdukset. Tämä syöpäläisjärjestö on takapiruna miltei jokaisessa merkittävissä katastrofiskenaarioissa viime vuosisadan jälkipuoliskolta. Vuoteen 2000 mennessä raaka-aineiden ennustettiin loppuvan, 2020-luvulle öljyn, 2050 ilmaston ja lopuksi oli tietysti luvassa väestöromahdus kun kaikki on pilattu ja tuhkatkin levitelty. Jokainen kupla on puhjennut järjestään.
"In searching for a common enemy against whom we can unite, we came up with the idea that pollution, the threat of global warming, water shortages, famine and the like, would fit the bill."
Club of Rome - Wikipedia

Edellä mainittu lainaus on tietysti ihan silkkaa hölynpölyä (vai tunsiko joku yhteenkuuluvuutta burkinafasolaisten kanssa öljykriisin johdosta? niinpä niin...) ja todellinen tarkoitus on hallita globaalilla tasolla väestön kollektiivista tajuntaa ja maailman resurssitaloutta, jota he tekevätkin ihailtavalla tehokkuudella. Seuraavan kerran, kun joku väittää ettei "laaja salaliitto" ole yksinkertaisesti mahdollista niin tässä on oiva esimerkki tai kuusi sellaisesta ja tunnustus vielä päälle. Kun poliitikot, talouselämä, media ja byrokraatit kaikki päättävät jotain niin siinä ei paljon kansan tuntoja kysellä. Asia nuijitaan puisiin päihin kouluissa, valemediassa, elokuvissa, poliittisessa retoriikassa jne. vaikka väkisin.

Hiilidioksidikatastrofi antaa esivallalle oivan tekosyyn määritellä energian hinnat uudestaan, riippumattomiksi niiden todellisista kustannuksista. Tämä sopii talouselämälle, koska kustantajana on kuluttajat ja veronmaksajat, öljy-yhtiöille, koska tämä ei estä heidän liiketoimintaansa nyt kun ydinvoima on vastatuulessa ja poliitikot ovat tietysti rahavallan juoksutettavissa olevia sätkynukkeja, kuten kotimaan politiikassakin on ikävällä tavalla saatu huomata. Tämä on anglo-yhdysvaltalaisen ja eurooppalaisen siirtomaa-ajattelun kolmas henkiinherääminen. Tuotanto pyritään siirtämään halpamaihin joita kiristetään ekotukiaisilla suostumaan länsimaiden määräiltäviksi.

Ohessa on pari ajatuksia herättävää raporttia. Ensimmäisessä on laskettu hiilen sosiaalis-taloudellisia kustannuksia ja hyötyjä. Siitä saatava hyöty on varsin vähäinen tuotantotaloudelle, mutta korkea kuluttajalle. HGW-teoria antaa mahdollisuuden siirtää taloudellista hyötyä takaisin talouselämälle, pois kuluttajalta. Jälkimmäisessä on arvoitu fossiilisten polttoaineiden riittävyyttä. Ne arvoidaan nykyään huimaksi 5000 Gigatonniksi hiiltä ja siten riittäisivät nykykulutuksella 500 vuodeksi. Käytännössä fossiiliset ovat loppumaton luonnonvara, vaikka niitä kaikkia ei voisikaan hyödyntää. Toisinsanoen kyseessä on uusi keinotekoisen niukkuuden luominen, joka nivoutuu saumattomasti taloudelliseen hyödyn tavoitteluun.
https://www.sussex.ac.uk/webteam/gateway/file.php?name=wps-07-2017.pdf&site=24
Fate of fossil fuel CO2 in geologic time

Takaisin ympäristövaikutuksiin. IPCC:n uusimmassa raportissa on annettu useita skenaarioita hiilen käytölle ja kasvihuonekaasupäästöille. Keskityn niistä keskimmäisiin ääriarvojen ollessa epärealistisia. Toinen on RCP4.5, toivottu, ja toinen RCP6.0 joka on todennäköinen. RCP4.5 vastaa hyvin nykyistä kehitystä. Sen mukaan vuonna 2100 lämpötila on asteen verran nykyistä korkeampi ja hiilidioksidin määrä n. 600ppm. On hieman epärealistista odottaa, että hiilidioksidipäästäjen kasvu jatkuu lineaarisesti koko vuosisadan.

RCP6.0 mielenkiintoisempi. Sen mukainen hiilidioksidimäärä vuosisadan lopulla olisi 700 ppm, 75% enemmän mitä nyt ja keskilämpötila vastaavasti 1,3 astetta nykyistä korkeampi. Se on varsin uskottava kehitys. Se ei ole niin tiukka, että tappaisi talouskasvun eikä myöskään sillä tavalla katastrofaalinen, että se pyrittäisiin estämään. Oman arvioni mukaan hiilidioksidi alkaa aiheuttamaan kasvavia ongelmia 1000ppm lukemissa. Useimmat kasvit ovat kehittyneet noihin oloihin, kognitio alkaa kärsiä ja lämpötilan nousu ylittää kaksi astetta. Tuohon lukemaan olisi siten kaksi vuosisataa aikaa varautua. Kahdensadan vuoden kuluttua meillä on luultavasti mielekkäämpääkin tekemistä kuin poltella hiiltä kattiloissa.

Summa summarum, ilmastoalarmismiin ei ole aihetta. Se on tarkoitushakuisesti luotu peikko jolla pelotella heikkomielisiä taloudellisen hyödyn ja vallan vuoksi.

 

[Tommy Goldfish]

Here’s what happens when you try to replicate climate contrarian papers | Dana Nuccitelli

Jokos tämä täällä oli? Tuossa käydään läpi kaikki ilmastonmuutos skeptikoiden tutkimukset ja koitetaan toistaa tulokset, mutta se 2,9% mitkä muodostaa nuo tutkimukset kaikki osoittautui virheellisiksi.

 

[Backstage]

Here’s what happens when you try to replicate climate contrarian papers | Dana Nuccitelli

Jokos tämä täällä oli? Tuossa käydään läpi kaikki ilmastonmuutos skeptikoiden tutkimukset ja koitetaan toistaa tulokset, mutta se 2,9% mitkä muodostaa nuo tutkimukset kaikki osoittautui virheellisiksi.

Jääkiekkomailan tulosten saamiseksi tehtiin paljon saadun datan "säätöä", mutta tätä ei kyseenalaisteta lainkaan?

Global Warming's Tree Ring Circus Brings Us The Costliest Show On Earth

En usko että kukaan kieltää että maapallon ilmasto muuttuu, sitä se on tehnyt koko maapallon historian ajan. Ketjun nimi on kuitenkin provosoivasti "ihmisen aikaansaama", tämä on kyseenalaista.

Maapallo on kokenut ääripäitä ilmastossaan paljon ennen ihmisten vaikutusta, johtuen lukuisista eri syistä, tämäkin on tieteellisesti todistettu paleoilmastotieteellisillä metodeilla.

Koko juttu on vaan suurempi kuin me kaikki ja tieteen ei tule olla politiikan jääkiekkomaila.

 

[vilkas]

Here’s what happens when you try to replicate climate contrarian papers | Dana Nuccitelli

Jokos tämä täällä oli? Tuossa käydään läpi kaikki ilmastonmuutos skeptikoiden tutkimukset ja koitetaan toistaa tulokset, mutta se 2,9% mitkä muodostaa nuo tutkimukset kaikki osoittautui virheellisiksi.

Meinasin ns. "Bite the bullet" ja syventyä siihen, mitä Dana kirjoittaa mutta kun tuo on vielä Guardianissa... Ei ole hirveästi järkeä lukea, mitä valehtelija kirjoittaa valehtelijan valehteluista.

Tiedän, että faktojen pitäisi puhua ja että kritisoiminen pelkän kirjoittajan ja siitä raportoivan tahon maineen perusteella on tieteen valossa väärin, mutta oikeasti... Dana Nuccitelli ja Guardian!

Jos mr. Nuccitelli on niin vakuuttunut skeptikoiden tiedepapereiden olevan roskaa, hän voi tehdä aikamoisen uran debunkkaamalla ne yksityiskohtaisesti yksi kerrallaan vertaisarvioiduissa tiedelehdissä. Siitä saa varmasti Nobel-palkinnon maailman pelastamisesta.

 

[Herra Ankka]

Jos mr. Nuccitelli on niin vakuuttunut skeptikoiden tiedepapereiden olevan roskaa, hän voi tehdä aikamoisen uran debunkkaamalla ne yksityiskohtaisesti yksi kerrallaan vertaisarvioiduissa tiedelehdissä.

Sitähän hän juuri ryhtyikin tekemään. Eli kirjoitti parin muun hemmon kanssa artikkelin, jossa debunkataan ainakin muutamia tutkimuksia. Wikipedian mukaan lehti, jossa tutkimus julkaistiin, on alansa keskitasoa.

Tuota urasuunnitelmaasi muuten haittaa vähän se, että ei ketään kiinnosta outliereiden debunkkaaminen. Ihan sama jos joku debunkkaa vaikka tutkimusta maidon myrkyllisyydestä, kun tutkimusten massa ei lähtökohtaisesti tue koko väitettä. Miksi ihmeessä debunkata jotain, mitä kukaan ei koskaan uskonutkaan?

Sen sijaan Nobelin voisi kyllä saada siitä, jos onnistuu debunkkaamaan sen 90-mitälie prosenttia ilmastotutkimuksista osoittamalla koko homman täydeksi huuhaaksi. Sitä odotellessa.

 

[vilkas]

Sitähän hän juuri ryhtyikin tekemään. Eli kirjoitti parin muun hemmon kanssa artikkelin, jossa debunkataan ainakin muutamia tutkimuksia. Wikipedian mukaan lehti, jossa tutkimus julkaistiin, on alansa keskitasoa.

Tuota urasuunnitelmaasi muuten haittaa vähän se, että ei ketään kiinnosta outliereiden debunkkaaminen. Ihan sama jos joku debunkkaa vaikka tutkimusta maidon myrkyllisyydestä, kun tutkimusten massa ei lähtökohtaisesti tue koko väitettä. Miksi ihmeessä debunkata jotain, mitä kukaan ei koskaan uskonutkaan?

Sen sijaan Nobelin voisi kyllä saada siitä, jos onnistuu debunkkaamaan sen 90-mitälie prosenttia ilmastotutkimuksista osoittamalla koko homman täydeksi huuhaaksi. Sitä odotellessa.

Kiitos linkistä itse artikkeliin. Siellähän on koko konnalauma hienosti lueteltuina: Lewandowsky, Cook ja Hayhoe. Ja itse artikkeli oli sen tason sanahelinää ja käsien heiluttelua, että. Hienosti kierrellään ja kaarrellaam, mutta konkretia puuttuu kokonaan. Meni siinä puolenvälin jälkeen farssin puolelle, kun kirjoittavat että:

It takes experts to make proper assessments, as it requires scientific skills, an appreciation of both context and theory, and hands-on ex- perience with computer coding and data analysis.

On hieman paksua kun maailman surkein social science tiedemies (Lewandowsky) ja sarjakuvien piirtäjä (Cook) paukuttavat henkseleitä tuohon malliin mainitsematta mitään specifistä, missä oikeasti olisi menty pieleen. Varsinkin sen farssin jälkeen, kun tämä porukka arvioi taannoin bulkkina tuhansittain ilmastopapereita abstractien pohjalta rikkoen sitä tehdessään kaikkia tieteen sääntöjä.

Mutta on tuolla hyviäkin asioita, joita täytyy ihan ihmetellä:

We also argue that science is never settled and that both main- stream and contrarian papers must be subject to sustained scrutiny.

False dichotomy was also a common theme, for example, when it is claimed that the sun is the cause of global warming, leaving no room for GHGs even though in reality the two forcings may coexist.

Vau! Jengi, joka on toistakymmentä vuotta vaahdonnut siitä, että 'Science is settled' ilmastonmuutoksessa yhtäkkiä kääntää kelkkansa? Michael Mann ja Al Gore saanevat raivokohtauksen.

Ja vielä jättävät oven auki sille, että aurinko vaikuttaa? Toinen kuolemansynti!

 

[Herra Ankka]

Ja itse artikkeli oli sen tason sanahelinää ja käsien heiluttelua, että. Hienosti kierrellään ja kaarrellaam, mutta konkretia puuttuu kokonaan.

Artikkeli on pelkkä selostus, tarkempi analyysi löytyy artikkelin liitteestä. Siitä vaan kritisoimaan.

 

[Jurppii]

Jos mr. Nuccitelli on niin vakuuttunut skeptikoiden tiedepapereiden olevan roskaa, hän voi tehdä aikamoisen uran debunkkaamalla ne yksityiskohtaisesti yksi kerrallaan vertaisarvioiduissa tiedelehdissä. Siitä saa varmasti Nobel-palkinnon maailman pelastamisesta.

Oletko pannut merkille, että tiedemaailman konsensus on jo samaa mieltä Nuccitellin kanssa? Jotta ulina loppuisi, pitäisi vaientaa viimeinenkin vaihtoehtotieteilijä internetistä, jotta peikoilta loppuisi "lähdeviittattava" mutta se lienee turha toivo.

 

[Herra Ankka]

Hiilidioksidikatastrofi antaa esivallalle oivan tekosyyn määritellä energian hinnat uudestaan, riippumattomiksi niiden todellisista kustannuksista.

Pakko tarttua tähän kysymyksellä. Kumpi seuraavista vaihtoedoista on mielestäsi kivihiilitonnin polttamisen "todellinen kustannus":

Vaihtoehto 1: Kivihiilitonnin maasta nostamiseen ja uuniin lappaamiseen käytetyn työn ja pääoman hinta siten kun ne markkinoilla määräytyy.
Vaihtoehto 2: Edellinen + astmaatikoille aiheutuvat keuhkoahtaumat + tuleville sukupolville aiheutuva haitta kuivuusjaksoista, rankkasateista, lämpöaalloista yms.

Jatkokysymys: Kumpaa näistä vaihtoehdoista kivihiilitonnin hinta tällä hetkellä enemmän kuvastaa?

 

[vilkas]

Oletko pannut merkille, että tiedemaailman konsensus on jo samaa mieltä Nuccitellin kanssa? Jotta ulina loppuisi, pitäisi vaientaa viimeinenkin vaihtoehtotieteilijä internetistä, jotta peikoilta loppuisi "lähdeviittattava" mutta se lienee turha toivo.

Minua ei oikeasti kiinnosta mikään konsensus, vaan se mitä oikeasti tapahtuu. Vaikka kuinka maalaillaan raflaavia uhkakuvia ja vaahdotaan ilmastonmuutoksesta, todellisuus on ollut kaukana ennusteista. Ja konsensuksella on vielä vähemmän painoarvoa niin korruptoituneessa tieteenalassa, kuin mitä tämä on.

Oikeasti tuon alan rehellisiä tiedemiehiä pitäisi vituttaa, että jotkut Nuccitellin, Lewandowskyn ja Cookin kaltaiset huijarit lokaavat heidänkin maineensa.

 

[JCSH]

Takaisin ympäristövaikutuksiin. IPCC:n uusimmassa raportissa on annettu useita skenaarioita hiilen käytölle ja kasvihuonekaasupäästöille. Keskityn niistä keskimmäisiin ääriarvojen ollessa epärealistisia. Toinen on RCP4.5, toivottu, ja toinen RCP6.0 joka on todennäköinen. RCP4.5 vastaa hyvin nykyistä kehitystä. Sen mukaan vuonna 2100 lämpötila on asteen verran nykyistä korkeampi ja hiilidioksidin määrä n. 600ppm. On hieman epärealistista odottaa, että hiilidioksidipäästäjen kasvu jatkuu lineaarisesti koko vuosisadan.

RCP6.0 mielenkiintoisempi. Sen mukainen hiilidioksidimäärä vuosisadan lopulla olisi 700 ppm, 75% enemmän mitä nyt ja keskilämpötila vastaavasti 1,3 astetta nykyistä korkeampi. Se on varsin uskottava kehitys. Se ei ole niin tiukka, että tappaisi talouskasvun eikä myöskään sillä tavalla katastrofaalinen, että se pyrittäisiin estämään. Oman arvioni mukaan hiilidioksidi alkaa aiheuttamaan kasvavia ongelmia 1000ppm lukemissa. Useimmat kasvit ovat kehittyneet noihin oloihin, kognitio alkaa kärsiä ja lämpötilan nousu ylittää kaksi astetta. Tuohon lukemaan olisi siten kaksi vuosisataa aikaa varautua. Kahdensadan vuoden kuluttua meillä on luultavasti mielekkäämpääkin tekemistä kuin poltella hiiltä kattiloissa.

Hiilidioksidipäästöjen lineraarinen kasvu johtaisi lopputulokseen joka on jossain RCP 8.5:n ja RCP 6.0:n välillä. RCP 4.5:n lopputulos vaatisi suht merkittävän laskun hiilidioksidipäästöissä.

Mitä tulee lämpötilojen nousuun, en tiedä mikä on sun "nyt" mutta AR5:stä:

The increase of global mean surface temperature by the end of the 21st century (2081–2100) relative to 1986–2005 is likely to be 0.3°C to 1.7°C under RCP2.6, 1.1°C to 2.6°C under RCP4.5, 1.4°C to 3.1°C under RCP6.0 and 2.6°C to 4.8°C under RCP8.59 . The Arctic region will continue to warm more rapidly than the global mean (Figure SPM.6a, Figure SPM.7a). {2.2.1, Figure 2.1, Figure 2.2, Table 2.1}

Eli toi sun 1,3 astetta on RCP6.0:n haarukan alakanttiin.

 

[Kuvaaja]

Edellinen huumoripläjäys liittyy tähän

Spoileri: Mike Mannin "hide the decline"

Eli ns. Climategate-skandaaliin ja Michael Mann väärentämään lämpötilakuvaajaan. Kuvaaja perustui puiden vuosilustoista johdettuun lämpötila-arvioon niiltä osin kuin se sopi alarmistiseen näkemykseen ja niiltä osin kuin se ei tähän sopinut Mann yksioikoisesti korvasi mittausdatalla. Tämä liittyy osaltaan aikaisemmin mainittuun lämpötilojen "mukauttamiseen" eli adjustointiin. Vanhaa lämpötilamittausdataa on mukautettu tällä vuosisadalla huomattavia määriä ympäri Maapallon. Oletuksena on, että ennen ei osattu lukea lämpömittaria oikein, mutta me suuressa viisaudessamme näemme oikean lukeman yli sadan vuoden takaa. Osa siitä on varmasti ihan aiheestakin, mutta lopputuloksena näin on hävitetty niin 30-luvun lämpöhuippu kuin keskiajan lämmin kausikin ja vaikuttaa vahvasti siltä, että sitä tehdään varsin tarkoitushakuisesti.

Täällä on asiasta lisää:
Scientists Expose Data Manipulation, ‘Hide The Decline’, And The Post-1940s Hockey Stick Temperature Myth

Uusi mukautettu datasarja eroaa tehdyistä mittauksista pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Merkittävä osa "todetusta" jälkiteollisen ajan lämpötilan noususta on tällä vuosisadalla valmistettua.

Haluan tuoda vielä erikseen esille edellisen linkin takaa tämän Kiinalaisten tekemän havainnon, myöskin perustuen puiden vuosilustoihin:

Tuossa näkyy kopeloimaton vuosilustodata yhdessä kopeloidun mittausdatan kanssa. Johtopäätös on sama johon Mannkin päätyi, eli ei lämpöhuippua, ja joka voidaan todentaa myös kopeloimattomasta alkuperäisestä mittausdatasta. Adjustoimalla on jälkikäteen saatu vaikutelma lämpötilojen n. puolen asteen ylimääräisestä noususta. Sama puoli astetta näkyy poikkeamana myöskin edellisen viestini laskelmissa.

Hiilidioksidin vaikutusta ilmastoon on vahvasti liioiteltu. Se näkyy myös niissä sadassa eri tietokonemallissa joista jokainen näyttää omia lukemiaan aina yhdestä asteesta yli kymmeneen. Melkoista hakuammuntaa. Tosin eri kätevää kun on tarvetta kohisuttavalle uutisotsikolle

 

[Kuvaaja]

Hiilidioksidipäästöjen lineraarinen kasvu johtaisi lopputulokseen joka on jossain RCP 8.5:n ja RCP 6.0:n välillä. RCP 4.5:n lopputulos vaatisi suht merkittävän laskun hiilidioksidipäästöissä.

Ei vaan ihan roiman korotuksen. Käytin laskelman pohjana 700ppm, koska siinä on varaa lisätä hiilidioksin tuottoa entisestäänkin. Laske vaikka itse. Saman lukeman saa käyttämällä pohjana niin viimeistä neljääkymmentä kuin kymmentä vuottakin
ftp://aftp.cmdl.noaa.gov/products/trends/co2/co2_annmean_mlo.txt

Mihin arviosi perustuu? Alarmistien projektiot eivät pidä paikkaansa edes niinkin helposti todennettavassa asiassa kuin hiilidioksidin tuotanto. Nyt kuljetaan "siedettävän" kehityksen polulla, kuten on aina kuljettu, vaikka väitös on että kehitys on paljon kovempaa. Eihän tälläisia kukaan viitsi tarkistaa, joten voi väittää ihan ihan mitä vain.

Mitä tulee lämpötilojen nousuun, en tiedä mikä on sun "nyt" mutta AR5:stä:

Eli toi sun 1,3 astetta on RCP6.0:n haarukan alakanttiin.

Nyt on nyt, vuosi 2017. Tuota olen sanonut monesti aiemminkin. IPCC:n projektion alalaita viistää todellista kehitystä kuten aina ennenkin. Näin voidaan luoda illuusio menestyksellisestä ennakoinnista, kuin myös saada aikaan pelottavia otsikoita aina 8 asteen lämpötilan nousuista ja huimista katastrofeista joita ei koskaan nähdä. Sirkusta. Lopuksi voidaan todeta, että katastrofilta vältyttiin poliitikkojen ja byrokraattien kaukonäköisyyden ja tarmokkuuden vuoksi (kansan uhrauksia unohtamatta!), vaikka todellisuudessa ei saatu aikaiseksi yhtään mitään!

 

[JCSH]

Ei vaan ihan roiman korotuksen. Käytin laskelman pohjana 700ppm, koska siinä on varaa lisätä hiilidioksin tuottoa entisestäänkin. Laske vaikka itse. Saman lukeman saa käyttämällä pohjana niin viimeistä neljääkymmentä kuin kymmentä vuottakin
ftp://aftp.cmdl.noaa.gov/products/trends/co2/co2_annmean_mlo.txt

Mihin arviosi perustuu? Alarmistien projektiot eivät pidä paikkaansa edes niinkin helposti todennettavassa asiassa kuin hiilidioksidin tuotanto. Nyt kuljetaan "siedettävän" kehityksen polulla, kuten on aina kuljettu, vaikka väitös on että kehitys on paljon kovempaa. Eihän tälläisia kukaan viitsi tarkistaa, joten voi väittää ihan ihan mitä vain.

No ihan siihen IPCC:n AR5:een:

The RCPs include a stringent mitigation scenario (RCP2.6), two intermediate scenarios (RCP4.5 and RCP6.0) and one scenario with very high GHG emissions (RCP8.5). Scenarios without additional efforts to constrain emissions (’baseline scenarios’) lead to pathways ranging between RCP6.0 and RCP8.5 (Figure SPM.5a).

 

[Humanoid]

Climate Science Special Report: - hieman laajempaa raporttia aiheesta.

 

[vilkas]

@Jooga Jatketaan täällä, ettei Ydinvoimaketju mene sivuraiteille.

Kommentissani tuolla en dissannut tiedettä yleensä - ainoastaan ilmastotiedettä, jonka sisällä ja ympärillä on niin paljon heikkolaatuista pseudotiedettä. Tuo ala on myös täysin vihreän politiikan korruptoima.

Ei tarvitse paljoakaan pintaa raapaista, kun jo tulee myötähäpeää. Joku Michael Mann tekee lätkämailansa raiskaamalla tilastomatematiikkaa ja käyttämällä lustoja, joiden luotettavuus tiedetään kyseenalaiseksi. Lämpötilasarjojen laskennassa käytetyt homogenisoinnit ovat iso vitsi: Mittauspisteen lukemaa säädetään mielipuolisesti jopa asteita kun sähelletään. 97% konsensusta yritetään tehdä ties minkä lastentarhatason social science- papereiden kautta.

Googlaa ja lue harry_read_me.txt ja yritä löytää siitä edes hitunen järkeä. Ja silti tuon roskan päälle pohjautui muita tieteellisiä artikkeleita.

Ainoastaan osa ilmastotieteestä on luotettavaa. Esim. satelliittimittaukset. Mutta valtaosa kaikesta muusta on roskatiedettä.

 

[Jooga]

Itse vielä pidän NASA:a yleisellä tasolla jokseenkin luotettavana tahona, en toki ole heidän taustatietojaan ja yksittäisten tieteentekijöiden motiiveja tutkinut. Varmasti osa käyttää paskaa dataa argumentoinnissaan, mutta se ei ole mielestäni tieteen vika, vaan henkilöiden vika. Tiede on eri asia, kuin tieteen tulosten käyttäminen omiin tarkoituksiinsa.

Se mihin perustan oman ilmastouskoni, on viimeisten 15-20 vuoden todella raju lämpeneminen. Voi olla että tähän vaikuttaa jokin luonnollinen ilmaston vaihtelu, mutta esimerkiksi NASA:n ~140 vuoden graafissa ei näy vastaavia näin suuria heittelyitä. Voi olla että nuo 1880-1940 vuosien data on epätarkkaa, en lähde nyt siitä keskustelemaan kun en tiedä mitä dataa NASA on tuossa käyttänyt.
Climate Change: Vital Signs of the Planet: Global Temperature

Löydätkö poikkeaman? Se on laskettu 2000-luvulla "adjustoidusta" datasta. Onko sitten sattumaa, että nämä ilmastotukimuksen Hansenit ja IPCC:t käyttävät edellä saatua lukemaa ennustustensa pohjana, tai oikeastaan pohjalukemana. Näiden ennustusten alimmaksi viitearvoksi on nimittäin valittu n. 1,5 ja ylimmäksi jotain ihan hulluja, tyyliin 6 ja siten kehityskin seuraa alinta arvioitua kehitystä. Nämä huru-ukot tietävät ihan tasan tarkkaan hiilidioksidin todellisen lämmitysvaikutuksen, mutta valehtelevat, jotta olematon lämpeneminen vaikuttaisi katastrofaaliselta.
https://pubs.giss.nasa.gov/docs/1981/1981_Hansen_ha04600x.pdf

Mitä tarkoitat tällä linkillä? Loppupäätelmästä:
"The global warming projected for the next centuryis of almost unprecedented magnitude. On the basis of our model calculations, we estimate it to be - 2.5°C for a scenario with slow energy growth and a mixture of nonfossil and fossil fuels."
"Political and economic forces affecting energy use and fuel choice make it unlikely that the CO2 issue will have a major impact on energy policies until
convincing observations of the global warming are in hand."

Takaisin ympäristövaikutuksiin. IPCC:n uusimmassa raportissa on annettu useita skenaarioita hiilen käytölle ja kasvihuonekaasupäästöille. Keskityn niistä keskimmäisiin ääriarvojen ollessa epärealistisia. Toinen on RCP4.5, toivottu, ja toinen RCP6.0 joka on todennäköinen. RCP4.5 vastaa hyvin nykyistä kehitystä. Sen mukaan vuonna 2100 lämpötila on asteen verran nykyistä korkeampi ja hiilidioksidin määrä n. 600ppm. On hieman epärealistista odottaa, että hiilidioksidipäästäjen kasvu jatkuu lineaarisesti koko vuosisadan.

RCP6.0 mielenkiintoisempi. Sen mukainen hiilidioksidimäärä vuosisadan lopulla olisi 700 ppm, 75% enemmän mitä nyt ja keskilämpötila vastaavasti 1,3 astetta nykyistä korkeampi. Se on varsin uskottava kehitys. Se ei ole niin tiukka, että tappaisi talouskasvun eikä myöskään sillä tavalla katastrofaalinen, että se pyrittäisiin estämään. Oman arvioni mukaan hiilidioksidi alkaa aiheuttamaan kasvavia ongelmia 1000ppm lukemissa. Useimmat kasvit ovat kehittyneet noihin oloihin, kognitio alkaa kärsiä ja lämpötilan nousu ylittää kaksi astetta. Tuohon lukemaan olisi siten kaksi vuosisataa aikaa varautua. Kahdensadan vuoden kuluttua meillä on luultavasti mielekkäämpääkin tekemistä kuin poltella hiiltä kattiloissa.

Summa summarum, ilmastoalarmismiin ei ole aihetta. Se on tarkoitushakuisesti luotu peikko jolla pelotella heikkomielisiä taloudellisen hyödyn ja vallan vuoksi.

Jotkin ilmastotutkimukset väittävät että ilmaston lämpötila ei välittömästi saavuta CO2ppm:ää vastaavaa tasapainotilaa, vaan esimerkiksi jos nyt ppm vakiintuisi 400:n lukemiin ilmasto voisi lämmetä asteen nykyisestä. Lisäksi tuo ppm:n kasvu vuosittain on ollut viimeaikoina kovassa kasvussa. Nykyisellä tahdilla ollaan (~600ppm tienoilla vuonna 2100, mutta todennäköisesti tuo kasvu kiihtyy kun kehittyvät maat kasvattavat hiilen polttoa energiavajeen täyttämiseksi. Ei tämä ilmaston lämpeneminen välttämättä meidän generaatiota vielä merkittävästi haittaa, mutta mielestäni meidän vastuulla on myös säilyttää tämä pallo asuttavana vielä vaikkapa vuonna 2400.
A pause in growth rate of atmospheric CO2 is over – here’s why | New Scientist
"Instead, land plants took up even more CO2 than usual between 2002 and 2014. There are two main things going on. Firstly, most plants thrive with more CO2 in the atmosphere, so there has been an overall greening of the planet as levels rise. But plant growth will not continue to rise as CO2 levels keep climbing: experiments with plants grown at high CO2 levels show this fertilisation effect tails off."

Tuo on aika selkeä että kasvit viihtyvät hiilidioksidipitoisemmassa ilmassa, ainakin tiettyyn pisteeseen saakka, ja voivat sitoa entistä enemmän hiilidioksidia. Mutta tämä CO2:n pitoisuuksien kasvua hillitsevä tekijä ei tutkimusten mukaan kasva jatkuvasti suhteessa pitoisuuksien kasvuun. Toki tämä varmasti tarkoittaa myös sitä että jos saamme jonkin vuosisadan kuluttua maapallosta täysin hiilineutraalin tai jopa hiilinegatiivisen, niin kasvit voivat palauttaa ilmaston pikkuhiljaa nykyiselle tasolleen. Tähän tietenkin liittyy muitakin muuttujia mitä maan pinnalle tapahtuu tällä välillä. Leviävätkö aavikot ja sulavatko jäätiköt, jolloin todennäköisesti maa imee entistä enemmän lämpöenergiaa ja lämpiää vaikka CO2 tasot olisivat vakiintuneet nykyisiksi.

Itse en ihan näin hanakasti lähtisi kritisoimaan kaikkea ilmastotiedettä paskaksi, ainakaan kun en ole alan tutkija. Ilmastotieteeseen vaikuttaa merkittävästi maapallon energiapolitiikka ja se miten kehittyvien maiden kasvavasta taloudesta aiheutuva energian tarve katetaan. Hiili on halvin vaihtoehto. Siitä voi miettiä mitä se aiheuttaa päästöjen kasvun kannalta. Vauraammat maat voivat ajaa vaikkapa ydinvoimaa eteenpäin, sillä sen kehittäminen on kallista, mutta siinä on valtava potentiaali ja se on päästötöntä sekä uudemmilla tekniikoilla hyvin vähän saastuttavaa. Hyötöreaktoreilla ydinjätettäkään ei synny merkittävästi.

Tästä joku varmaan vetää perinteisen argumentin "mitä väliä meidän energiapolitiikalla sitten on jos kehittyneet maat polttavat hiiltä jokatapauksessa?!" No, voisiko se länsimaiden kehittämä tekniikka levitä tietyn vuosimäärän jälkeen muualle? Voisiko tällä tekniikalla tehdä rahaa? Voisiko meidän paikallinen ilmastomme paremmin kun päästöjä ei syntyisi lähellä?

 

[Kuvaaja]

Mitä tarkoitat tällä linkillä? Loppupäätelmästä:
"The global warming projected for the next centuryis of almost unprecedented magnitude. On the basis of our model calculations, we estimate it to be - 2.5°C for a scenario with slow energy growth and a mixture of nonfossil and fossil fuels."
"Political and economic forces affecting energy use and fuel choice make it unlikely that the CO2 issue will have a major impact on energy policies until
convincing observations of the global warming are in hand."

Meillä on nyt satelliittidatan mukaisia havaintoja jo yli kolmannekselta tuosta ajasta ja se osoittaa lämpenemistä liioitellun kaksinkertaisesti vaikka väitteiden mukaan olemme korkean kasvun mallissa. Vaikuttaako se näkemyksiin. Hyvin yksinkertaisesti, ei. Asia on päätetty ja suojavirat jaettu joten ei sitä ihan pelkillä mittauksilla kumota.

Jotkin ilmastotutkimukset väittävät että ilmaston lämpötila ei välittömästi saavuta CO2ppm:ää vastaavaa tasapainotilaa, vaan esimerkiksi jos nyt ppm vakiintuisi 400:n lukemiin ilmasto voisi lämmetä asteen nykyisestä. Lisäksi tuo ppm:n kasvu vuosittain on ollut viimeaikoina kovassa kasvussa. Nykyisellä tahdilla ollaan (~600ppm tienoilla vuonna 2100, mutta todennäköisesti tuo kasvu kiihtyy kun kehittyvät maat kasvattavat hiilen polttoa energiavajeen täyttämiseksi. Ei tämä ilmaston lämpeneminen välttämättä meidän generaatiota vielä merkittävästi haittaa, mutta mielestäni meidän vastuulla on myös säilyttää tämä pallo asuttavana vielä vaikkapa vuonna 2400.

Ongelma on, että ilmastotutkimusta on vähän joka lähtöön. Ennuste on 1-12 astetta lämpenemistä vuosisadassa. Tuskin arvaamallakaan pääsee noin epätarkkaan tulokseen. Mitä sitten vaikka lämpeneminen olisikin viivästettyä? Jos ottaisikin sen tuhat vuotta osoittaakseen todellisen merkityksensä, niin asia ei ole millään tavalla ajankohtainen. Tilannehan on täysin verrattavissa siihen kun keskiajalla yritettiin korjata vähän yhtä jos toistakin ongelmaa noitarovioilla. Noituus toki väheni ja varmaan jotkin ongelmatkin, mutta oliko noidat syynä niihin vai olisiko asiat voitu ratkaista toisin? Nykyisin resurssein jopa triviaalisti ja varmasti moninpaikoin ihan on antamalla asioiden olla.

Tarkoittaako se, että tälle asialle ei tulla tekemään mitään. Ei, vaan sitä, että asia tullaan lopulta korjaamaan siinä mitassa kuin on järkevää, mutta myös sitä, että ne jutut hirveistä noidista ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Mantereet ei tule hukkumaan ja jäätiköt sula, aavikot valtaa alaa ja hirmumyrskyt tuhoa kaikkea vaikka asialle ei edes tehtäisi mitään. Ne ovat keksittyjä peikkoja.

JA pause in growth rate of atmospheric CO2 is over – here’s why | New Scientist

"Instead, land plants took up even more CO2 than usual between 2002 and 2014. There are two main things going on. Firstly, most plants thrive with more CO2 in the atmosphere, so there has been an overall greening of the planet as levels rise. But plant growth will not continue to rise as CO2 levels keep climbing: experiments with plants grown at high CO2 levels show this fertilisation effect tails off."

Tuo on aika selkeä että kasvit viihtyvät hiilidioksidipitoisemmassa ilmassa, ainakin tiettyyn pisteeseen saakka, ja voivat sitoa entistä enemmän hiilidioksidia. Mutta tämä CO2:n pitoisuuksien kasvua hillitsevä tekijä ei tutkimusten mukaan kasva jatkuvasti suhteessa pitoisuuksien kasvuun. Toki tämä varmasti tarkoittaa myös sitä että jos saamme jonkin vuosisadan kuluttua maapallosta täysin hiilineutraalin tai jopa hiilinegatiivisen, niin kasvit voivat palauttaa ilmaston pikkuhiljaa nykyiselle tasolleen. Tähän tietenkin liittyy muitakin muuttujia mitä maan pinnalle tapahtuu tällä välillä. Leviävätkö aavikot ja sulavatko jäätiköt, jolloin todennäköisesti maa imee entistä enemmän lämpöenergiaa ja lämpiää vaikka CO2 tasot olisivat vakiintuneet nykyisiksi.

Tietysti saturaatiopiste tulee joskus. Se lienee jossain tuhannesosan yläpuolella. Aikaa siis on. Mikä hiilidioksidipaussi? Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on kasvanut tasaisaisesti. Ehkä tutkimalla yksittäisten vuosien muutoksia voi jotain tuollaista olla havaittavissa, mutta pitkän linjan kehitys on pysynyt aina siltä ajalta kuin Mauna Loalta on dataa julkaistu. Viheriöityminen on tosiasia eikä se tule loppumaan ihan pian, todellakaan se ei ole "nyt ohi". Niin paljon me emme tule tuottamaan hiilidioksidia, että kasvit alkaisivat siitä joukolla kärsimään, koska meidän oma elämämme muuttuisi siinä vaiheessa moninverroin kurjemmaksi. Kasvit imevät hiilidioksidia ilmakehästä, eikä mitenkään "pikkuhiljaa", vaan valtavia määriä. Jos nyt siirtyisimme hiilinegatiiviseen talouteen kääntyisi ilmaston lämpeneminen välittömästi jäähtymiseksi. Tämähän on nykyisen ilmastotutkimuksen taivaantotuus ja kaiken kritiikin yläpuolella, eikö?

Hauskana yksityiskohtana New Scientist käyttää "paussia" omassa argumentaatiossaan. Ilmeisesti se on faktaa vain, jos sillä voi argumetoida oman näkemyksensä puolesta.

Itse en ihan näin hanakasti lähtisi kritisoimaan kaikkea ilmastotiedettä paskaksi, ainakaan kun en ole alan tutkija. Ilmastotieteeseen vaikuttaa merkittävästi maapallon energiapolitiikka ja se miten kehittyvien maiden kasvavasta taloudesta aiheutuva energian tarve katetaan. Hiili on halvin vaihtoehto. Siitä voi miettiä mitä se aiheuttaa päästöjen kasvun kannalta. Vauraammat maat voivat ajaa vaikkapa ydinvoimaa eteenpäin, sillä sen kehittäminen on kallista, mutta siinä on valtava potentiaali ja se on päästötöntä sekä uudemmilla tekniikoilla hyvin vähän saastuttavaa. Hyötöreaktoreilla ydinjätettäkään ei synny merkittävästi.

Tästä joku varmaan vetää perinteisen argumentin "mitä väliä meidän energiapolitiikalla sitten on jos kehittyneet maat polttavat hiiltä jokatapauksessa?!" No, voisiko se länsimaiden kehittämä tekniikka levitä tietyn vuosimäärän jälkeen muualle? Voisiko tällä tekniikalla tehdä rahaa? Voisiko meidän paikallinen ilmastomme paremmin kun päästöjä ei syntyisi lähellä?

Tyhmempikin ymmärtää, että kun sadasta ilmastomallista jokainen ennustaa erilaista tulevaisuutta ja tulokset on kuin haulikolla ammuttu, niin valtaosa malleista on onnettomia ennustamaan tulevaa kehitystä. Onko se sitten kritiikin aihe on jokaisen oma asia. Tieteeseen kuuluu kritiikin antaminen ja vastaanottaminen. Toinen kritiikin aihe on median joidenkin tutkijoiden tapa tuoda asiaa esille on keksiä jatkuvasti (esi)merkkejä katastrofeista joita ei tule koskaan tapahtumaan tai evät edes liity ihmisen toimintaan, ja toiseksi tapa syyttää länsimaita tulevasta ongelmasta vaikka katse pitäisi kääntää juurikin kehittyvien maiden suuntaan. Toisaalta ongelma on niin vähäinen, että mielikuvaa siitä pitää joka viikko vahvistaa valeuutisella ja toisaalta ei edes meidän ratkaistavissa. Mikä on se todellinen päämäärä mihin tällä keppihevosella yritetään ratsastaa?

 

[Jooga]

^ Tuo paussi ei ollut paussi hiilidioksidin osuuden kasvussa, vaan paussi kasvunopeuden kasvussa."pause in growth rate of atmospheric CO2 is over" Kasvit imevät toki valtavia määriä hiilidioksidia, mutta jos tuon artikkelin mukaan kasvien vaikutus hiilidioksidin määrän kasvuun tällä hetkellä on puolittava, eli jos vuodessa osuus kasvaa 2,1ppm jolloin kasvit ovat poistaneet sen toisen 2,1:n. Tällöin jos taikaiskusta kaikki hiilidioksidin tuotto poistuisi, niin kasvit poistaisivat ilmakehästä vuosittain noin 2,1 ppm hiilidioksidia. Tätä tarkoitin termillä pikkuhiljaa.

Tulevaisuuden vaikean ennustettavuuden perusteellako meidän ei pitäisi parantaa energiatekniikkaamme? Olisiko fiksumpaa keskittää käyttö tunnettuun halpaan hiilivoimaan tai kaasunpolttoon, ihan vain sen takia että ennustukset ovat epävarmoja? En kuvailisi itseäni ilmastokiihkoilijaksi, vaan haluaisin että kulkisimme teknologisesti vain viisaampaan suuntaan energiatekniikassa. Tottakai kriittinen täytyy olla tuloksia kohtaan, mutta itselleni kriittisyys ei tarkoita tulosten kieltämistä. Kriittinen voi olla oletuksia kohtaan, laskutapaa kohtaan, tulevaisuutta koskevia oletuksia kohtaan yms. Mutta jos ennusteen hajonta on tuo kuvaamasi 1-12 astetta vuosisadassa, niin mielestäni jopa tuo alaraja on erittäin korkea muutos. Tällöin voisi ajatella että tuota alarajaakin halutaan polkea alemmas.

Kommentoit ja kirjoitat fiksusti, mutta miksi otat mukaan jotain aivan naurettavia toteamuksia tukemaan väitteitäsi? Otat mukaan jotain noitavainoja ilmastokeskusteluun ja väität että: "Mantereet ei tule hukkumaan ja jäätiköt sula, aavikot valtaa alaa ja hirmumyrskyt tuhoa kaikkea vaikka asialle ei edes tehtäisi mitään. Ne ovat keksittyjä peikkoja". Millä perusteella väität esimerkiksi että jäätiköt eivät sula? Jäätiköiden sulamisen on tutkittu olevan jo normaalia ilmaston vaihtelua, eli jo ilman ilmaston lämpenemistä odotetaan jäätiköiden sulavan. Todennäköisempää on että jäätiköt sulavat vain ennätysvauhdilla ilmaston normaalia ripeämmän lämpenemisen johdosta. Seuraavaksi varmaan sanot että "mitä sitten jos jäätiköt sulavat, sehän on normaalia kuten väitit ja luonto sopeutuu". Niin, ennen on sopeutunut mutta se ajanjakso millä luonnon ja ihmisten tulisi sopeutua on tuskin ollut näin nopea.

"Jos nyt siirtyisimme hiilinegatiiviseen talouteen kääntyisi ilmaston lämpeneminen välittömästi jäähtymiseksi. Tämähän on nykyisen ilmastotutkimuksen taivaantotuus ja kaiken kritiikin yläpuolella, eikö?" Voi olla, että jos nyt vähentäisimme hiilidioksidin osuutta ilmakehässä lämpötila kasvaisi silti hetken aikaa. Emme ole välttämättä nykyisen hiilidioksidipitoisuuden aikaansaamassa tasapainotilassa, vaan tällä hetkellä olisimme lämpenemässä kohti tuota tasapainoa. Tällöin voisi olla, että hiilidioksidipäästöjen pieneneminen johtaisi hetken aikaa ilmaston lämpenemiseen. Pidemmällä aikavälillä ilmasto voisi taas viiletä kohti uutta tasapainoa. Tähän liittyy lisäksi se, kuinka paljon maapallo vastaanottaa lämpöenergiaa. Jos suuret heijastavat pinnat katoavat, niin luonnollisesti tuota lämpöenergiaa voi tulla enemmän, jolloin entistä suurempi osuus heijastavasta pinnasta katoaa. Ehkä pilvisyys lisääntyy lämpötilan noustessa ja enemmän auringonvaloa heijastuu avaruuteen, kuka tietää.

Itse pidän vain typeryytenä olla siirtymättä puhtaampiin energianmuotoihin ja niiden kehittämistä ainoastaan sen takia, että tulevaisuus on epävarmaa ja olisi hienoa jos Suomen talvet olisivat leudompia. Uskon myös että maapallo kestää ihmisten ajan, ihmiset kuolevat ennen maapalloa ja muuta luontoa. Kaikkea elämää emme saa pois täältä vaikka tekisimme mitä, jolloin maapallokin varmasti sopeutuu uusiin oloihinsa. Voi olla myös että tuo 1000ppm on hyvä taso hiilidioksidille, ruoan kasvatus voisi olla tehokkaampa ja ihmisten voisi olla jopa helpompi asua. Kuten sanoin, en ole ilmastotieteen tutkija, enemmän teknologian kehityksen kannattaja.

 

[Kuvaaja]

^ Tuo paussi ei ollut paussi hiilidioksidin osuuden kasvussa, vaan paussi kasvunopeuden kasvussa."pause in growth rate of atmospheric CO2 is over" Kasvit imevät toki valtavia määriä hiilidioksidia, mutta jos tuon artikkelin mukaan kasvien vaikutus hiilidioksidin määrän kasvuun tällä hetkellä on puolittava, eli jos vuodessa osuus kasvaa 2,1ppm jolloin kasvit ovat poistaneet sen toisen 2,1:n. Tällöin jos taikaiskusta kaikki hiilidioksidin tuotto poistuisi, niin kasvit poistaisivat ilmakehästä vuosittain noin 2,1 ppm hiilidioksidia. Tätä tarkoitin termillä pikkuhiljaa.

Mutta kun mitään kasvun taittumista ei ole tapahatunut sillä aikavälillä mitä Mauna Loalta on dataa julkaistu. "Kasvunopeus on taittunut koska sitä ei ole havaittu. Johtuu kasveista!" Ei johdu, koska ajatus siitä, että kasvit eivät hyötyisi vähäisestä hiilidioksidipitoisuudesta nykyiseen ja sitten taas lakkaisivat saamasta hyötyä tästä eteenpäin ei ole tieteellisellä pohjalla. Yksilöllistä variaatioita toki on, mutta se ei ole ilmaston kannalta oleellista. Tuo on sellaista lukiotasoista argumentaatiota tiede-lehdeltä, että ihan ihmetyttää.

Tulevaisuuden vaikean ennustettavuuden perusteellako meidän ei pitäisi parantaa energiatekniikkaamme? Olisiko fiksumpaa keskittää käyttö tunnettuun halpaan hiilivoimaan tai kaasunpolttoon, ihan vain sen takia että ennustukset ovat epävarmoja? En kuvailisi itseäni ilmastokiihkoilijaksi, vaan haluaisin että kulkisimme teknologisesti vain viisaampaan suuntaan energiatekniikassa. Tottakai kriittinen täytyy olla tuloksia kohtaan, mutta itselleni kriittisyys ei tarkoita tulosten kieltämistä. Kriittinen voi olla oletuksia kohtaan, laskutapaa kohtaan, tulevaisuutta koskevia oletuksia kohtaan yms. Mutta jos ennusteen hajonta on tuo kuvaamasi 1-12 astetta vuosisadassa, niin mielestäni jopa tuo alaraja on erittäin korkea muutos. Tällöin voisi ajatella että tuota alarajaakin halutaan polkea alemmas.

Juurihan pääsit väittämästä, että tieteen taso ei olisi matala. Se on ja siitä on merkkinä huono ennustuskyky ja kykenemmättömyys ottamaan erilaisia tekijöitä huomioon sekä dogmaaattinen suhtautuminen. Energiatekniikan parantaminen ei estä katastrofia, koska kyseistä katastrofia ei ole tulossa. Energiatalous on parantunut läpi koko ihmiskunnan historian. Se ei tapahdu tai ole tapahtumatta luuloteltujen ongelmien johdosta. Mistä tuloksista puhut? Samoja katastrofeja maalaillaan tapahtuvaksi nyt mitä vuosikymmeniä sitten, ja aina asioille pitää tehdä jotain kun parin vuoden päästä on jo liian myöhäistä.

Kommentoit ja kirjoitat fiksusti, mutta miksi otat mukaan jotain aivan naurettavia toteamuksia tukemaan väitteitäsi? Otat mukaan jotain noitavainoja ilmastokeskusteluun ja väität että: "Mantereet ei tule hukkumaan ja jäätiköt sula, aavikot valtaa alaa ja hirmumyrskyt tuhoa kaikkea vaikka asialle ei edes tehtäisi mitään. Ne ovat keksittyjä peikkoja". Millä perusteella väität esimerkiksi että jäätiköt eivät sula? Jäätiköiden sulamisen on tutkittu olevan jo normaalia ilmaston vaihtelua, eli jo ilman ilmaston lämpenemistä odotetaan jäätiköiden sulavan. Todennäköisempää on että jäätiköt sulavat vain ennätysvauhdilla ilmaston normaalia ripeämmän lämpenemisen johdosta. Seuraavaksi varmaan sanot että "mitä sitten jos jäätiköt sulavat, sehän on normaalia kuten väitit ja luonto sopeutuu". Niin, ennen on sopeutunut mutta se ajanjakso millä luonnon ja ihmisten tulisi sopeutua on tuskin ollut näin nopea.

Jos asiasta uutisoitaisiin asiallisesti, niin omille liioitteluille ei olisi sijaan. Vastaan naurettaviin liioitteluihin omillani. En tarkoita, että juuri sinä niin tekisit, mutta uutisointi monin paikoin on juuri sitä. Politiikka sen sanelee. Nykytahdilla Grönlanti sulaa kymmenessä tuhannessa vuodessa kun taas Antarktis kasvaa. Hirveä katastrofi. Ajatus siitä, että jäätiköt sulavat lämpenemisen myötä on ihan teorian mukainen, mutta ei vastaa totuutta. Luonto sopeutuu. Ajatus siitä, että luonto ei sopeutuisi on suorastaan käsittämätön. Paikallinen luonto ei välttämättä sopeudu.

"Jos nyt siirtyisimme hiilinegatiiviseen talouteen kääntyisi ilmaston lämpeneminen välittömästi jäähtymiseksi. Tämähän on nykyisen ilmastotutkimuksen taivaantotuus ja kaiken kritiikin yläpuolella, eikö?" Voi olla, että jos nyt vähentäisimme hiilidioksidin osuutta ilmakehässä lämpötila kasvaisi silti hetken aikaa. Emme ole välttämättä nykyisen hiilidioksidipitoisuuden aikaansaamassa tasapainotilassa, vaan tällä hetkellä olisimme lämpenemässä kohti tuota tasapainoa. Tällöin voisi olla, että hiilidioksidipäästöjen pieneneminen johtaisi hetken aikaa ilmaston lämpenemiseen. Pidemmällä aikavälillä ilmasto voisi taas viiletä kohti uutta tasapainoa. Tähän liittyy lisäksi se, kuinka paljon maapallo vastaanottaa lämpöenergiaa. Jos suuret heijastavat pinnat katoavat, niin luonnollisesti tuota lämpöenergiaa voi tulla enemmän, jolloin entistä suurempi osuus heijastavasta pinnasta katoaa. Ehkä pilvisyys lisääntyy lämpötilan noustessa ja enemmän auringonvaloa heijastuu avaruuteen, kuka tietää.

Nänhän se tosiaan voi olla, mutta tämähän ei ole ollut ilmastomallinnuksen pohjana. Se on tullut vasta nyt uutena ajatuksena, kun ilmastomallit ovat osoittautuneet viallisiksi. "Emme ymmärrä mitä tapahtuu. -> Tehdään mallinnos. Mallinnos ei vastaa todettua. -> Yritetään keksiä miksi todellisuus on väärässä." Vähemmän yllätten rationaalinen ihminen keksii miksi todellisuus on väärin. Tiede kehittyi/kehitettiin työkaluksi tälläista rationalisointia vastaan ja jonka lähtökohta on havainnot. Ilmastouskonto on sittemmin luopunut tästä korvaamattomasta työkalusta. On ilmastotiedettä ja sitten ilmasto"tiedettä". Jälkimmäinen saa paljon rahoitusta ihan vain siksi, että se ennustaa katastrofaalista tulevaisuutta. Siksi vertaus noitavainoihin. Tiede on neutraalia. Tieteellinen suhtautuminen ei välitä siitä mitä sen teorioiden pohjalta kehitetään. Vain se on tärkeää, että teoria vastaa mahdollisimman hyvin todellisuutta. Nykyään kun ilmastotukimuksen budjetti on paisunut nykyisiin mittasuhteisiin se kerää mukaan jos jonkinlaista onnenonkijaa ja muuta yhteiskunnan pohjasakkia. Se ei voi olla näkymättä tuloksissa, eikä ongelmaa helpota yhtään se, että jokainen päätelmä on tulkinnanvarainen ja itse ala kritiikin yläpuolella.

Itse pidän vain typeryytenä olla siirtymättä puhtaampiin energianmuotoihin ja niiden kehittämistä ainoastaan sen takia, että tulevaisuus on epävarmaa ja olisi hienoa jos Suomen talvet olisivat leudompia. Uskon myös että maapallo kestää ihmisten ajan, ihmiset kuolevat ennen maapalloa ja muuta luontoa. Kaikkea elämää emme saa pois täältä vaikka tekisimme mitä, jolloin maapallokin varmasti sopeutuu uusiin oloihinsa. Voi olla myös että tuo 1000ppm on hyvä taso hiilidioksidille, ruoan kasvatus voisi olla tehokkaampa ja ihmisten voisi olla jopa helpompi asua. Kuten sanoin, en ole ilmastotieteen tutkija, enemmän teknologian kehityksen kannattaja.

Ajatus siis on, että ilmastotutkimusta ei saa kritisoida, koska siitä seuraa puhtaampaa energiaa. OK. Mutta kun kritiikki kohdistuu ilmastotukimuksen tieteelliseen puoleen, ei sen poliittisiin tavoitteisiin. Kun kritisoin niitä tavoitteita mainitsen sen erikseen. Mielestäni puhtaampi energia ei edes kuulu ilmastotutkimuksen tavoitteisiin. Se on vain ja ainoastaan paremmmin ymmärtää ilmastoa.

 

[Jooga]

Mutta kun mitään kasvun taittumista ei ole tapahatunut sillä aikavälillä mitä Mauna Loalta on dataa julkaistu. "Kasvunopeus on taittunut koska sitä ei ole havaittu. Johtuu kasveista!" Ei johdu, koska ajatus siitä, että kasvit eivät hyötyisi vähäisestä hiilidioksidipitoisuudesta nykyiseen ja sitten taas lakkaisivat saamasta hyötyä tästä eteenpäin ei ole tieteellisellä pohjalla. Yksilöllistä variaatioita toki on, mutta se ei ole ilmaston kannalta oleellista. Tuo on sellaista lukiotasoista argumentaatiota tiede-lehdeltä, että ihan ihmetyttää.

Siis, paussi kasvunopeudessahan havaittiin. Paussin havaitseminen kasvunopeudessa == kasvun nopeuden muutosta ei havaita. Hiilidioksidin määrä siis kasvoi silti vuosi-vuodelta, mutta se määrä kuinka paljon osuus kasvoi vuodessa pysyi vakiona muutaman vuoden ajan.
Syyt tähän on todennäköisesti pääasiassa talouden lamassa, joka on hillinnyt energian tarpeen kehitystä. Eli uusia voimaloita on rakennettu niukasti. Suomen tasolla ei ole saavutettu energian kulutuksen huippulukemia siitä syystä, että talvet ovat olleet lämpimiä. Tämä voi olla myös yksi syy. Voiko tästä päätellä että tulevaisuudessa ilmaston lämpeneminen myös hillitsisi energiantarvetta kun lämmitystä ei vaadita niin paljoa, ehkä. En siis usko että tuo paussi olisi nyt maagisesti kasvien aikaansaama tällä kyseisellä hiilidioksidiosuudella.

EDIT: Plottasin itse excelissä vuosittaisen CO2 PPM/year kasvudatan vuosittain, otin viiden vuoden keskiarvon pisteet ja keskiarvon muutosnopeuden käyrän kuvaan. New Scientist valitsi kasvupaussin väliksi 2002-2014. Omasta mielestäni välin valinta voi olla kyseenalainen myös sen takia, että 1990-luvun alun lama on todennäköisesti tiputtanut päästöjä, tämän jälkeen alkuperäinen taso on saavutettu, joka on näkynyt jyrkkänä nousukäyränä, jonka jälkeen kasvu on hidastunut. Nyt tätä hidastunutta kasvua New Scientist on kommentoinut. Syyt voivat olla mitä vaan ja mahdollisesti vääriä. Havainto voi olla oikea. Kaikki riippuu myös siitä mihin asioita verrataan, kuten nyt on mainittu kasvunopeuden muutoksesta. Tuon datan perusteella näyttää siltä että kasvunopeus on taas kasvamassa reipasta vauhtia viimeisen ~3 vuoden aikana.

Juurihan pääsit väittämästä, että tieteen taso ei olisi matala. Se on ja siitä on merkkinä huono ennustuskyky ja kykenemmättömyys ottamaan erilaisia tekijöitä huomioon sekä dogmaaattinen suhtautuminen. Energiatekniikan parantaminen ei estä katastrofia, koska kyseistä katastrofia ei ole tulossa. Energiatalous on parantunut läpi koko ihmiskunnan historian. Se ei tapahdu tai ole tapahtumatta luuloteltujen ongelmien johdosta. Mistä tuloksista puhut? Samoja katastrofeja maalaillaan tapahtuvaksi nyt mitä vuosikymmeniä sitten, ja aina asioille pitää tehdä jotain kun parin vuoden päästä on jo liian myöhäistä.

En pidä tieteen tasoa yleisesti matalana, vaikka jotkin tutkimukset ovatkin paskoja. Tietenkään tulevaisuus ei tapahdu kuviteltujen skenaarioiden perusteella, mutta se ei tarkoita etteikö nykyiset toimet vaikuttaisi tulevaisuuteen. Tiede on tapa käsitellä tutkimustuloksia, luoda teorioita ja malleja maailman ymmärtämiseen, ja myös näiden korjaaminen uuden tiedon valossa on erittäin merkittävä osa tiedettä. Tutkimukset voivat olla joidenkin henkilöiden suorittamina aivan täyttä paskaa oman agendan ajamista "tieteellisillä" tuloksilla. Se kriittisyys pitäisi mielestäni tulla nimenomaan siitä mikä tutkimus on tehty tieteellisesti hyvin ja mikä on tätä oman agendan ajamista. Esimerkiksi puolueena vihreät tuntuvat näennäisesti ajavan ympäristön asioita vetoamalla mielikuviin ja samalla sivuuttamalla tieteellistä tutkimusta ja tilastoja vaikkapa siitä ydinenergiasta.

Tieteen menetelmissä on melkeinpä oletusarvona se tulosten suuri hajonta epävarmuuden kasvaessa. Itse lasken nyt rakenteiden kestämistä tulevaisuudessa. Ja omat kokemukseni noista tulosten vaihteluväleistä on luokkaa osa voi hajota 1000 tunnin jälkeen, todennäköisesti se hajoaa 4000 tunnin kohdalla, osa voi myös kestää 30 000 tuntia. Arvaus on siis väliltä 1-30, oletuksella että 4 on todennäköisesti lähellä oikeaa. Onko tämä paskaa tiedettä ja olisiko minun vain parempi arvata?

Tai miten suhtaudut yritysten tulevaisuuden ennustamiseen? Ovatko hekin kaikki surkeita tieteilijöitä kun valtaosa ennustuksista menee pieleen? Pitäisikö ennusteisiin luottaa lainkaan tai edes tehdä päätöksiä niiden perusteella? Mielestäni tämä on periaatteeltaan samaa asiaa.

EDIT2: Mielestäni kaikkea tiedettä ja tutkimuksia saa kritisoida, myös ilmastotiedettä. Mutta nykyään tuntuu että kritiikki == tulosten kieltäminen. En väitä että juuri sinulle tämä tarkoittaa sitä, vaan tämä on oma näkemys massojen suhtautumisesta tieteeseen.

Muutenkin mukava kun viestit on pysynyt asiallisina ja tästä on voitu keskustella, vaikka olemmekin varmasti eri mieltä

 

[vilkas]

@Jooga Ei ilmastotiedettä saa kritisoida. Senkin denialisti ja öljy-yhtiöiden kätyri!

Edit: En trollaa, vaan katso oikeasti joskus, mitä tapahtuu kun joku uskaltaakin kritisoida. Esim. miten Judith Curryä on kohdeltu.

 

[kekkeruusi]

Mielestäni puhtaampi energia ei edes kuulu ilmastotutkimuksen tavoitteisiin. Se on vain ja ainoastaan paremmmin ymmärtää ilmastoa.

Tai noin pitäisi olla. Nyt ei ole. Tieteellä ei voi olla tavoitteita, itse tiedon lisäksi, eikä tieteellä pitäisi olla sitoutumista bisneksiin tai politiikkaan.

 

[ratkakapu]

Tieteellä ei voi olla tavoitteita, itse tiedon lisäksi, eikä tieteellä pitäisi olla sitoutumista bisneksiin tai politiikkaan.

Käytännössä vain fysiikka ja matematiikka on pääosin "puhdasta tiedettä" ja lähes kaikki muu tutkimus on enemmän tai vähemmän poliittisesti ja/tai taloudellisesti latautunutta. Esimerkkeinä lääketieteellinen tutkimus on vahvasti talousorientoitunutta ja sitten joku sukupuolentutkimus edustaa puhdasta poliittista välineistöä.

 

[kekkeruusi]

Käytännössä vain fysiikka ja matematiikka on pääosin "puhdasta tiedettä" ja lähes kaikki muu tutkimus on enemmän tai vähemmän poliittisesti ja/tai taloudellisesti latautunutta. Esimerkkeinä lääketieteellinen tutkimus on vahvasti talousorientoitunutta ja sitten joku sukupuolentutkimus edustaa puhdasta poliittista välineistöä.

Kyllä muutkin tieteet ovat tieteen menetelmin ja perustein tutkittua. Sukupuolen"tutkimus" tai teologia eivät tietenkään ole tiedettä nähneetkään ja taloustiede on jossain harmaalla alueella.

 

[Kuvaaja]

Siis, paussi kasvunopeudessahan havaittiin. Paussin havaitseminen kasvunopeudessa == kasvun nopeuden muutosta ei havaita. Hiilidioksidin määrä siis kasvoi silti vuosi-vuodelta, mutta se määrä kuinka paljon osuus kasvoi vuodessa pysyi vakiona muutaman vuoden ajan.
Syyt tähän on todennäköisesti pääasiassa talouden lamassa, joka on hillinnyt energian tarpeen kehitystä. Eli uusia voimaloita on rakennettu niukasti. Suomen tasolla ei ole saavutettu energian kulutuksen huippulukemia siitä syystä, että talvet ovat olleet lämpimiä. Tämä voi olla myös yksi syy. Voiko tästä päätellä että tulevaisuudessa ilmaston lämpeneminen myös hillitsisi energiantarvetta kun lämmitystä ei vaadita niin paljoa, ehkä. En siis usko että tuo paussi olisi nyt maagisesti kasvien aikaansaama tällä kyseisellä hiilidioksidiosuudella.

EDIT: Plottasin itse excelissä vuosittaisen CO2 PPM/year kasvudatan vuosittain, otin viiden vuoden keskiarvon pisteet ja keskiarvon muutosnopeuden käyrän kuvaan. New Scientist valitsi kasvupaussin väliksi 2002-2014. Omasta mielestäni välin valinta voi olla kyseenalainen myös sen takia, että 1990-luvun alun lama on todennäköisesti tiputtanut päästöjä, tämän jälkeen alkuperäinen taso on saavutettu, joka on näkynyt jyrkkänä nousukäyränä, jonka jälkeen kasvu on hidastunut. Nyt tätä hidastunutta kasvua New Scientist on kommentoinut. Syyt voivat olla mitä vaan ja mahdollisesti vääriä. Havainto voi olla oikea. Kaikki riippuu myös siitä mihin asioita verrataan, kuten nyt on mainittu kasvunopeuden muutoksesta. Tuon datan perusteella näyttää siltä että kasvunopeus on taas kasvamassa reipasta vauhtia viimeisen ~3 vuoden aikana.

Tarkastin itsekin lukuja uudestaan ja on totta, että hiilidioksidin määrän kasvukerroin nousi viisikymmentä luvun lukemista, mutta kasvu taittui jo vuosikymmeniä sitten ja on sen jälkeen ollut varsin tasaista. Teit hyvin havainnollista kaavion ja siitä näkee, että viime vuosina hiilidioksidia on tuotettu tavallista enemmän. Samanlaisia pikku harppauksia ja notkahduksia on jo tuossakin useita. Muutaman vuoden heilahduksista ei voi päätellä mitään. Joka vuosikymmenellä on lamansa, eikä finanssikriisi ole siinä mikään poikkeus. Se mikä on poikkeuksellista on Kiinan WTO-jäsenyys, joka sattui juurikin tuolle mainostetulle "hiilidioksidi-paussille". Edes valtava teollisuustuotannon uudelleenjärjestely energapolitiikaltaan takapajuiseen Kiinaan ei vaikuttanut hiilidioksiditaseeseen havaittavasti.

En edelleenkään usko, että asialla on mitään tekemistä kasvillisuuden saturaatiopisteen kanssa. Kasvun taittuminen sattuu hyvin yhteen länsimaiden urbanisaatiokehityksen, mutta myös vihreän aatteen heräämisen kanssa ja myöskin väestönkasvu taittui samaan aikaan. Myöskään energiakriisin vaikutusta ei voi vähätellä. Jos lähdetään siitä ajatuksesta, että urbanisaatio on (perinteisesti ollut) hiilidioksidin tuottoa ajava voima, niin se tulee väistämättä loppumaan, kun pian viimeinenkin halukas maailmankansalainen on muuttanut palveluiden äärelle kaupunkiin. Tuota tapahtuu nyt nopeaan tahtiin ja jo puolet maailman väestöstä lasketaan kuuluvan urbaaniin väestöön. Kehitys saavuttanee huippunsa vuosisadan puolivälin tienoilla, samaan aikaan kuin väestön kehityksen arvellaan tasaantuvan. Tätä taustaa vasten voi olla, että alitamme jopa maltilliset näkemykset ihan vain siksi, että vuosisadan jälkipuolella ei tule enää uusia kuluttajia kun kaikki ovat sitä jo ja uusia syntyy vain korvaamaan edellisten poistumista. Kuulostaa optimistiselta, mutta on täysin mahdollista, jos väestö enää puolitoistakertaistuu nykyisestä.

Spoileri: Havaintomateriaalia

Urban population | Data

En pidä tieteen tasoa yleisesti matalana, vaikka jotkin tutkimukset ovatkin paskoja. Tietenkään tulevaisuus ei tapahdu kuviteltujen skenaarioiden perusteella, mutta se ei tarkoita etteikö nykyiset toimet vaikuttaisi tulevaisuuteen. Tiede on tapa käsitellä tutkimustuloksia, luoda teorioita ja malleja maailman ymmärtämiseen, ja myös näiden korjaaminen uuden tiedon valossa on erittäin merkittävä osa tiedettä. Tutkimukset voivat olla joidenkin henkilöiden suorittamina aivan täyttä paskaa oman agendan ajamista "tieteellisillä" tuloksilla. Se kriittisyys pitäisi mielestäni tulla nimenomaan siitä mikä tutkimus on tehty tieteellisesti hyvin ja mikä on tätä oman agendan ajamista. Esimerkiksi puolueena vihreät tuntuvat näennäisesti ajavan ympäristön asioita vetoamalla mielikuviin ja samalla sivuuttamalla tieteellistä tutkimusta ja tilastoja vaikkapa siitä ydinenergiasta.

Tieteen menetelmissä on melkeinpä oletusarvona se tulosten suuri hajonta epävarmuuden kasvaessa. Itse lasken nyt rakenteiden kestämistä tulevaisuudessa. Ja omat kokemukseni noista tulosten vaihteluväleistä on luokkaa osa voi hajota 1000 tunnin jälkeen, todennäköisesti se hajoaa 4000 tunnin kohdalla, osa voi myös kestää 30 000 tuntia. Arvaus on siis väliltä 1-30, oletuksella että 4 on todennäköisesti lähellä oikeaa. Onko tämä paskaa tiedettä ja olisiko minun vain parempi arvata?

Tai miten suhtaudut yritysten tulevaisuuden ennustamiseen? Ovatko hekin kaikki surkeita tieteilijöitä kun valtaosa ennustuksista menee pieleen? Pitäisikö ennusteisiin luottaa lainkaan tai edes tehdä päätöksiä niiden perusteella? Mielestäni tämä on periaatteeltaan samaa asiaa.

EDIT2: Mielestäni kaikkea tiedettä ja tutkimuksia saa kritisoida, myös ilmastotiedettä. Mutta nykyään tuntuu että kritiikki == tulosten kieltäminen. En väitä että juuri sinulle tämä tarkoittaa sitä, vaan tämä on oma näkemys massojen suhtautumisesta tieteeseen.

Muutenkin mukava kun viestit on pysynyt asiallisina ja tästä on voitu keskustella, vaikka olemmekin varmasti eri mieltä

Tietysti hajontaa on enemmän kun epävarmuus kasvaa, sitähän se tarkoittaa, mutta tieteellisessä teoriassa ja sen tuloksissa ei voi alle hajontaa tai epävarmuutta. Jos näin on se pitää hylätä ja kehittää parempi malli. Kvanttimekaniikka tästä poikkeuksena, mutta siinäkin tulokset noudattavat matemaattista mallia suurella tarkkuudella. Ilmastoasioissa ei ole mitään tälläistä, mutta vastaäänet pyritään vaientamaan kovaäänisen propagandan ja muun epätieteellisen kampanjoinnin keinoin.

Lujuuslaskenta ei ole tieteellisen teorian kehittämistä sen enempää mitä rekka-autolla ajo, eikä sitä liioin ole yrityksen johtaminen. Yritykset tekevät virhearvioita, menevät konkurssiin ja politikoivat. Tälläiset asiat eivät kuulu tieteeseen. Yrityksen johtaminen on sumeata logiikkaa. Tiede on työkalu tieteellisten teorioiden luomiseen. Sanoisin että suuryritys on onneton tieteilijä, koska se ei edes yritä olla sitä, poislukien tieteen tekemiseen erikoistuneet yritykset. Yritysten tarkoitus on tehdä rahaa omistajille.

Kritiikki on yhtä kuin tulosten kieltäminen? Mitä ne tulokset ovat joita mielestäsi kielletään?

 

[Jooga]

En nyt tiedä lähteekö tämä keskustelu enemmän filosofian suuntaan jos alamme keskustelemaan siitä mikä on tiedettä ja mitkä ovat tieteen sovelluksia tai teknologioita. Onko ilmastomallien tekeminen tiedettä vai ilmastotieteen käyttämistä teknologiana? Yleensä tieteessä saadaan erittäin pieniä palasia uutta tietoa. Tieteelliset kokeet ovat tarkasti määriteltyjä ja niiden tulee olla toistettavia. Näiden yksinkertaisten kokeiden pohjalta voidaan luoda sääntöjä ja teorioita. Varmasti tiedät kaiken tämän jo entuudestaan hyvin, minkä takia ihmettelen suhtautumistasi ilmaston käyttäytymisen ennustamisen helppouteen/tarkkuuteen.

Itse insinöörinä yritän yksinkertaistaa asian. Maapallon lämpötila on yksinkertaistettuna kolmen asian summa. Kuinka paljon vastaanotamme lämpöenergiaa, kuinka paljon lähetämme sitä pois, ja miten lämpöenergian varastoituminen on yhteydessä lämpötilaan, eli miten lämpö jakautuu pallollamme. Voimme varmaan olla yhtä mieltä siitä, että jos vastaanotamme enemmän energiaa kuin säteilemme takaisin avaruuteen, niin maapallomme lämpiää.

Mielestäni on jo todistettu asia, että hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä pienentää ulospäin säteilevän lämpöenergian määrää. Jolloin jos otamme saman verran energiaa sisään, mutta lähetämme pois vähemmän, niin taseemme on suurempi kuin aikaisemmin. Vastaanotetun energian määrään vaikuttaa maapallon pinnan väri ja pilvien määrä. Jäätiköt ovat usein vaaleita ja heijastavat lämpöenergiaa takaisin avaruuteen. Jos pallomme lämpiää sen vuoksi, että hiilidioksidin aikaansaama lämpöenergian poispäin säteily pienenee ja jäätiköt sulavat normaalia vauhdikkaammin, niin silloin olemme pian tilanteessa että vastaanotamme myös enemmän lämpöenergiaa heijastavien pintojen vähentyessä. Eli lämpötilan kasvu olisi kiihtymässä.

Sitten on vielä se kolmas muuttuja eli kuinka paljon eri materia imee lämpöä, eli mikä on aineen varastoiman lämpöenergian suhde lämpötilaan. Esimerkiksi vesi varastoi huomattavasti enemmän lämpöä kuin ilma. Jos yhtäkkiä vastaanotamme enemmän lämpöenergiaa, niin meidän lämpövarastot eivät saavuta uutta tasapainotilaa kovin nopeasti, vaan imevät tätä lämpöä itseensä jonkin aikaa. Tällöin voimme olla tilanteessa missä ilmastokriittisimmät huutavat "päästöt kasvoivat taas mutta lämpötila ei". Ei niin, koska meillä on edelleen paljon materiaa maapallon pinnalla mikä voi varastoida tätä energiaa. Joku voisi melkeinpä laskea kuinka paljon merten 0,1 asteen lämpötilan kasvu vastaisi ilmakehän lämpötilassa lämpöenergiana. Ei olisi vaikea laskea jos tietäisi veden ja ilman määrän, en vain itse jaksa alkaa kaivamaan dataa.

Se kuinka paljon lämpötila nousee on vaikeampi laskettava. Itse pienessä päässäni voin yksinkertaistaa asian vain siten, että maapallo lämpiää.

How do we know more CO2 is causing warming?
Tuossa oli vielä ihan selkeästi selitetty sama asia. Tässä viestissä on minun oma ilmastokantani aika yksinkertaisesti selostettuna. Mutta yritän pyrkiä ihmiseksi, joka kykenee muuttamaan mielipidettään tiedon kasvaessa, joten olen kyllä avoin paremmille malleille.

 

[muppelo]

Mitenkäs pilvien määrä käyttäytyy lämmön lisääntyessä, kun äkkiseltään luulisi että meret haihduttavat vettä sen enemmän mitä lämpimämpää on?

 

[Kuvaaja]

Siitä mitä itse olen keskusteluja seurannut on jäänyt sellainen mielikuva, että sitä käydään enemmän niistä yksityiskohdista ja tästä poliittisesta myllytyksestä, kuin siitä fysiikan teoriasta, että hiilidioksidilla on ilmakehässä lämpöä sitova vaikutus. Mielestäni aniharva kiistää sitä, tietämättä sen tarkkaa vaikutusta koko systeemiin. Tuo alkaa vaikuttaa sellaiselta helpolta olkiukolta joka on aina helppo heittää kehiin. Massat alkaa heräillä siihen, että asiat ei ehkä ole ihan niin kuin ne julkisuudessa esitetään, vaikka suurin osa tuntuu edelleen yhtään sen enempää kyseenalaistamatta nielevän kaiken mitä ylhäältä annetaan.

On huojentavaa havaita, että myös tutkijat ja näiden edustamat auktoriteetit joutuvat tarkastelemaan näkemyksiään, kun ei se monimutkainen systeemi ihan niin yksioikoinen sitten loppujen lopuksi ollut. Tästä esimerkkinä vaikkapa Auringon säteilyvaihteluiden vaikutus joka vielä viime vuonna oli virallisen kannan mukaan niin olematon, ettei sillä voi olla mitään vaikutusta ilmastoon, sitä ei siksi pidä edes tutkia ja jos edes yrittää, niin joutaa paitsioon. Nyt se sai jo huomaamattoman sivumaininnan edellä mainitussa CSSR-raportissa. Näin se tietoisuus etenee. Tieteessä on se ongelma, että kun joku asia otetaan dogmaksi totuus jää selvittämättä.

Lisätään nyt ilmastotutkimuksen tieteellisestä puolesta vielä sen verran, että ilmastotutkimus ei vain täytä niitä tieteelliselle metodille asetettuja tiukkoja vaatimuksia. Kyse ei ole tieteestä. Se on toistaiseksi asian tutkimista. Kun asiasta ensimäisen kerran esitetään kattava teoria joka tekee tarkkoja ennustuksia ilmaston tulevasta kehityksestä lasken sen tieteiden joukkoon. Tästä syystä en laske myöskään esimerkiksi talous"tiedettä" tieteisiin. Ilmastotutkimus on sekalainen joukko hypoteesejä joista valtaosa on enemmän tai vähemmän väärin.

 

[Jooga]

Global Warming : Feature Articles
https://earthobservatory.nasa.gov/Features/GlobalWarming/page5.php
Yksinkertaisiin kohtiin jaettu ilmastomallien rakennetta simulaation muuttujien osalta. Jo tuosta voi varmaan ymmärtää että se mallien tekeminen ei ole kovin yksinkertaista, jolloin tulokset ovat epätarkkoja. Lisäksi kun tuohon ottaa muuttujiksi kaikki ihmisten toimet päästöjen tuottamisen eri skenaarioissa niin epävarmuus kasvaa jälleen eksponentiaalisesti.

"These considerations mean that people won’t immediately see the impact of reduced greenhouse gas emissions. Even if greenhouse gas concentrations stabilized today, the planet would continue to warm by about 0.6°C over the next century because of greenhouses gases already in the atmosphere."

Tuo on mielestäni mahtava ase päästövähennyksiä vastustaville. Jos lopettaisimme / vähentäisimme päästöjä, emme silti tulisi näkemään ilmaston viilenemistä. Tällöin ilmastonmuutoksen riippuminen päästöistä on helppo argumentoida alas täytenä hevonpaskana.

Googlesta yritin löytää nopealla haulla esimerkki ilmastokriitikoista, ja tämä oli heti ensimmäisten hakutulosten joukossa.
My Global Warming Skepticism, for Dummies « Roy Spencer, PhD
Kyseisen ilmastokriitikon pääpaino näyttää olevan teorioiden epävarmuuksien korostaminen. Ilmasto lämpenee, mutta onko se ihmisestä johtuva? CO2 ppm-tasot nousevat, mutta johtuvatko ne fossiilisten polttoaineiden polttamisesta vai luonnon normaalista toiminnasta? Jäätiköt sulavat, mutta emme voi tietää olivatko ne 20-luvun lämpiminä vuosina yhtä pienet kuin nyt. Ilmasto lämpenee, mutta emme voi tietää johtuuko se sopivasta luonnollisesta pilvien määrän muutoksesta... yms. Mielestäni ihan ok kysymyksiä yksinään, mutta en pelkästään noiden pohjalta muutu ilmastonmuutoksen kritisoijaksi.

 

[Kuvaaja]

Global Warming : Feature Articles
Yksinkertaisiin kohtiin jaettu ilmastomallien rakennetta simulaation muuttujien osalta. Jo tuosta voi varmaan ymmärtää että se mallien tekeminen ei ole kovin yksinkertaista, jolloin tulokset ovat epätarkkoja. Lisäksi kun tuohon ottaa muuttujiksi kaikki ihmisten toimet päästöjen tuottamisen eri skenaarioissa niin epävarmuus kasvaa jälleen eksponentiaalisesti.

"These considerations mean that people won’t immediately see the impact of reduced greenhouse gas emissions. Even if greenhouse gas concentrations stabilized today, the planet would continue to warm by about 0.6°C over the next century because of greenhouses gases already in the atmosphere."

Perustuen malleihin jotka eivät osaa mallintaa ilmastoa. IPCC on ollut toiminnassa jo riittävän pitkään jotta sen ennustuksista voidaan vetää jotain johtopäätöksiä. Vuoden 1990 raportin mukaan merenpinta nousee keskimäärin 6 cm vuosikymmenessä. Toteuma 3 cm. Lämpötila vastaavasti 3 astetta vuosisadan loppuun mennessä josta yksi aste vuonna 2025. Toteuma puoli astetta. Malleissa on järjestelmällinen virhe joka yliarvioi muutoksen voimakkuutta. Sen korjaamiseksi tai edes ymmärtämiseksi ei ole tehty mitään. Sama virhe toistetaan aina uudestaan ja uudestaan, koska sitä ei haluta sen enempää löytää kuin tunnustaakaan. Motiivi on poliittinen, ei tieteellinen.

 

[Herra Ankka]

Perustuen malleihin jotka eivät osaa mallintaa ilmastoa. IPCC on ollut toiminnassa jo riittävän pitkään jotta sen ennustuksista voidaan vetää jotain johtopäätöksiä. Vuoden 1990 raportin mukaan merenpinta nousee keskimäärin 6 cm vuosikymmenessä. Toteuma 3 cm. Lämpötila vastaavasti 3 astetta vuosisadan loppuun mennessä josta yksi aste vuonna 2025. Toteuma puoli astetta. Malleissa on järjestelmällinen virhe joka yliarvioi muutoksen voimakkuutta. Sen korjaamiseksi tai edes ymmärtämiseksi ei ole tehty mitään. Sama virhe toistetaan aina uudestaan ja uudestaan, koska sitä ei haluta sen enempää löytää kuin tunnustaakaan. Motiivi on poliittinen, ei tieteellinen.

Oletko koskaan kuullut sellaista sanontaa, että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen?

Kohtalaisen läppää vedota siihen, että jotkin vuoden 1990 ennusteet eivät osuneet tarkalleen oikeaan. Tietotekniikkafoorumilla kun ollaan, ei varmaan tarvitse selostaa siihen aikaan käytettävissä olleesta laskentatehosta. Jos joku on vuonna 1990 kyennyt ennustamaan ilmaston keskilämpötilan nousun 35 vuoden päästä 0.5 asteen sisään toteutuneesta, minun mielestäni se on aika huima suoritus.

Kannattaa ylipäänsä sisäistää se, että kaikkiin ennustuksiin liittyy jonkin verran epävarmuutta. Mitään epävarmuutta ei ole siitä, että jos hiilidioksidipäästöjä lisätään tarpeeksi, maapallo muuttuu täysin. Vaikka emme osaa ennustaa tulevaisuutta tarkasti, potentiaaliset seuraamukset ovat sen verran kohtalokkaat, että epävarmakin katastrofi on otettava huomioon.

 

[vilkas]

@Herra Ankka Termi on nimeltään CAGW, eli katastrofaalinen ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Avainsana on katastrofaalinen. Tämä hypoteesi perustuu siihen, että ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt aiheuttavat ketjureaktion positiivisten takaisinkytkentöjen kautta.

Kun päästöt ovat 1990 luvulta kasvaneet paljon pahinta skenaariota nopeammin, mutta lämpeneminen on ollut paljon ennusteita hitaampaa, sanalle katastrofaalinen ei ole mitään perustetta enää.

Tällöin puhutaankin enää pelkästä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta, jolla on niin hyviä kuin huonoja puolia.

 

[Herra Ankka]

Kun päästöt ovat 1990 luvulta kasvaneet paljon pahinta skenaariota nopeammin, mutta lämpeneminen on ollut paljon ennusteita hitaampaa, sanalle katastrofaalinen ei ole mitään perustetta enää.

Puhut vissiin edelleen niistä vuonna 1990 tehdyistä ennusteista? Ne vanhat ennusteet eivät oikeasti ole minkään sortin argumentti kun mietitään, että mikä on parhain saatavilla olevaa tietoa tällä hetkellä. Homma näet toimii niin, että ensin rakennetaan malli ja sitten tehdään ennusteita. Kun saadaan havaintoja, korjataan mallia ja saadaan uusia, toivottavasti vähän parempia ennusteita.

Tällöin puhutaankin enää pelkästä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta, jolla on niin hyviä kuin huonoja puolia.

Tästä on toki hyvä keskustella. Otetaan lähtökohdaksi vaikka 2 asteen lämpeneminen vuosisadan loppuun mennessä. Toisille se on katastrofi, toisille ei. Omasta mielestäni se on katastrofi jo pelkästään sukupuuttoaallon pahenemisen takia. Lämpötilan nousu myös tuo väistämättä kustannuksia, enkä kauheasti diggaa niiden kustannusten maksattamisesta jälkipolvilla sen takia että itse tykkään perseillä. Sitten on ihmisiä jotka ei nakkaa paskaakaan, kunhan vaan ilmastointi pelaa, bensikseltä saa bensaa ja kaupasta saa ruokaa.

Ilmaston lämpenemisen hyvät puolet taas... pitäähän niistäkin tietysti puhua, mutta kannattaa pitää suhteellisuudentaju mukana. Esim. kasvukauden piteneminen suomessa (tästähän ei ole mitään epävarmuutta vs. useiden muiden alueiden muuttuminen viljelyskelvottomaksi. Suomalaisen ruuantuotannon tehostamiseen on vissiin parempiakin keinoja tarjolla kuin ilmaston lämmittäminen.

 

[vilkas]

@Herra Ankka Kaikki ne katastrofaaliset ennusteet perustuvat raflaaviin 7-9 asteen lämpenemisiin. Kun lämpeneminen tulee olemaan pientä, eli 1-2 astetta se ei aiheuta mitään sukupuuttoja, merenpinnan nousuja, jäätiköiden sulamisia, aavikoitumista, tauteja jne. Vaikutukset ovat niin pienet, että niitä hädin tuskin edes huomataan.

Koko tämä maailman pelastamisen kiireellisyys perustuu vain ja ainoastaan malleihin, joiden sinäkin tunnustat olleen pielessä. Ja koko tämän ajan on huudettu kuorossa joka vuosi, että lämpeneminen on mukamas jopa ennusteita kovempaa ja kiihtyvää.

Ja oikeasti pietään suhteellisuudentaju mukana: CO2 lisääntyminen on vahvasti positiivinen asia kaikelle kasvillisuudelle. Ja jos kasvukausi pitenee, se ei näy vain Suomessa vaan kaikkialla pohjoisilla alueilla. Hyödyt ovat paljon suuremmat, kuin mahdolliset haitat.

Lukewarmers were right.

 

[Kuvaaja]

Oletko koskaan kuullut sellaista sanontaa, että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen?

Kohtalaisen läppää vedota siihen, että jotkin vuoden 1990 ennusteet eivät osuneet tarkalleen oikeaan. Tietotekniikkafoorumilla kun ollaan, ei varmaan tarvitse selostaa siihen aikaan käytettävissä olleesta laskentatehosta. Jos joku on vuonna 1990 kyennyt ennustamaan ilmaston keskilämpötilan nousun 35 vuoden päästä 0.5 asteen sisään toteutuneesta, minun mielestäni se on aika huima suoritus.

Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuuden ja vielä vaikeampaa se on kun pitäisi osata ennustaa kaukaista tulevaisuutta. Siinähän ei olisi mitään ongelmaa, jos IPCC:n ensimmäinen vuosiraportti olisi tunnustettu vääräksi johtopäätökseksi ja sen perusteella hypoteeseja tarkistettu oikeammaksi, kuten tieteelliseen prosessiin kuuluu, mutta kun tätä ei koskaan tapahtunut. IPCC toistaa jokseenkin saman arvion viidettä kertaa eikä johtopäätös siitä miksikään muutu: Mallit käyvät liian kuumina sekä historiallisen, että raportin jälkeisen datan perusteella. Miksi malleja ei jo laadita vastaamaan havaintoja edes siinä määrin kuin se on nyt mahdollista?

Ilmasto muuttuu, kuten se on aina tehnyt, mutta ei katastrofaalisesti. Tämä on se hirvittävä salaisuus jolta yleisöä on varjeltava vaikka sitten valehtelemalla tutkimuksesta. Ennenpitkää mikä tahansa lineaarinen muutos muuttuu globaaliksi katastrofiksi, oli se sitten vaikka asuntosi sisälämpötilan muutosta, mutta mikään muutos ei jatku loputtomiin. Nykyisellään muutos muuttuu katastrofiksi vuosisadoissa. On naivia kuvitella, että meillä olisi nyt paremmat mahdollisuudet ja taloudelliset resurssit hallita ilmastoa kuin vaikka 2200-luvun yhteiskunnilla, ja kuten itsekin tunnustat emmehän osaa edes ennustaa muutosta ja ihmisen vaikutusta siihen.

Fossiilinen polttoaine = elämä, tämä ei tietysti tule olemaan loputtomiin totuus, mutta nykyään se on sitä.

 

[Jooga]

@Herra Ankka Kaikki ne katastrofaaliset ennusteet perustuvat raflaaviin 7-9 asteen lämpenemisiin. Kun lämpeneminen tulee olemaan pientä, eli 1-2 astetta se ei aiheuta mitään sukupuuttoja, merenpinnan nousuja, jäätiköiden sulamisia, aavikoitumista, tauteja jne. Vaikutukset ovat niin pienet, että niitä hädin tuskin edes huomataan.

Veikkaan että 2 asteen nousu aiheuttaa voi merkittäviä haittoja, sukupuuttoja, merenpinnan nousua, jäätiköiden sulamisia, aavikoitumisia, tauteja jne. Jääkausien keskilämpötilat ovat olleet 5 astetta nykyistä kylmempiä, sanotko tuohonkin että "ei nyt viiden asteen nousu mitään jäätiköitä sulata tai haittaa yhtään mitään muutenkaan", tai "lämpötilan nousu paransi elämäämme silloin kun jäätiköt hävisivät, niin miksei lämpötilan nousu edelleenkin vain auttaisi meitä?".

Spoileri

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5f/All_palaeotemps.svg

Itse perustan omat näkökantani esim. päästöpolitiikan suhteen juuri tuohon ~2 asteen lämpötilan nousuennusteeseen jota myös yliopistolla käsiteltiin todenmukaisena skenaariona. Mielestäni tuo on jo sellainen lukema vuosisadalle mikä on erittäin huolestuttava. Sinänsä ikävä luku, että se 100 vuotta ei meitä yksilöinä kiinnosta oikeastaan pätkääkään, sillä kyllä me siitä selviämme ja voimme jopa kokea jotakin lyhytaikaisia hyötyjä tuosta. Mutta entäs se lämpötilan kulmakerroin sadan vuoden päästä? Poltammeko nyt fossiilisia polttoaineita ilman mitään rajoituksia tai huolta tulevasta vain sen takia, että 2 astetta meille on ihan fine. Vai voisimmeko alkaa siirtämään resursseja esimerkiksi fuusiovoiman tutkimiselle entistä enemmän? Laitammeko hiljalleen rajoituksia fossiilisille polttoaineille jotta niiden typerä käyttö vähenisi esimerkiksi lauhdevoimaloissa?

Ilmastonmuutoksen huomioiminen ei tarkoita välitöntä elämän kurjistumista. Yleensä muutokset ovat todella hitaita energiapolitiikassa, koska esimerkiksi uusia hiilivoimaloita rakennetaan edelleen ja niiden täytyy antaa maksaa itsensä takaisin. Se mihin voi vaikuttaa on pikkuhiljaa energiatavoitteiden asettaminen valtiotasolla. Vauraimpia länsimaita nämä pakotteet / tavoitteet varmaan koskevat eniten, sillä heillä on resursseja asioiden kehittämiseen. Resurssit voivat olla niinkin yksinkertaisia kuin yliopistojen tukeminen tietylle energiasektorille, resurssien jakaminen esimerkiksi aurinkopaneelien hyötysuhteen kasvattamiseksi tai osallistuminen fuusion kansainväliseen tutkimiseen. Huonoa politiikkaa on sitten jotkin tuulivoimatariffit jotka mahdollistavat yritysten röyhkeän rahastamisen tehottomalla energiantuotolla.

Kritiikki pohjautuu varmaan suurelta osin viime vuosien lämpötiloihin ja mitatun datan sekä ennusteiden eroon tällä välillä:
Climate Change Is Real. Too Bad Accurate Climate Models Aren't.
Osaisiko joku katsoa kuvasta pienimmän kulmakertoimen vuodesta 1983 kuvan viimeisimpiin mittapisteisiin? Saatteko saman 1,33 astetta vuosisadassa? Entä voisiko nämä viimeiset 10 vuotta olla luonnollisen vaihtelun vuoksi normaalia viileämpiä vuosia? En väitä nyt että näin on varmasti. Ja jos nämä ovat luonnollisen ilmaston vaihtelun vuoksi normaalia viileämpiä vuosia, niin eikö seuraavat vuodet voi olla vuorostaan normaalia lämpimämpiä? Tämähän on mahdollista? Miten käy tuon lämpötilan kulmakertoimen tässä tilanteessa?

Lisäkysymyksenä: Jos kuvan lämpötilan kulmakerroin on 1,3 astetta vuosisadassa huomioiden viime vuosien viileneminen, ja ennusteiden mukaan tämän vuosisadan lopulla lämpötilan nousu on 2 astetta. Niin mitä esimerkiksi Aasian ja Intian väkiluvun kasvu ja elintason nousu tarkoittaa energian tarpeen lisääntymiselle? Ja miten ajattelette tuon energiatarpeen täyttymisen tapahtuvan? Halvalla hiilellä / kaasulla, vai alkuinvestoinnilta kalliimmalla ydinvoimalla? Voisiko tuo lämpötilan kulmakerroin kasvaa esimerkiksi 2050-luvulla?

Pointtinani on että tuo data on otettu hyvin lyhyeltä ajanjaksolta. On mahdollista että vuodet 1005-2008 olivat normaalia huomattavasti lämpimämpiä hetkellisesti ja tämä on johtanu ilmaston muutoksen yliarviointiin. Yhtä hyvin on mahdollista että 2008-2013 ovat olleet normaalia viileämpiä ja ilmaston muutoksen vastustajat käyttävät tätä aseenaan. Nämä kaksi näkökulmaa johtavat taas täysin erilaiseen käsitykseen vaikkapa siitä energiapolitiikasta. Toisen mukaan meidän täytyisi vähentää päästöjä mahdollisimman nopeasti, toisen mukaan voimme toimia hyvin business-as-usual mentaliteetilla.