Ilmalämpöpumput eli ILPit

Merkki sama, mutta vanhempi laitos: VP18C/EK9. Saattaa alkaa olla tulossa käyttöikänsä päähän, ainakin samaan aikaan alueelle rakennetuissa taloissa muutama jo mennyt luiskaan. Pitäs joku avustin rinnalle, ennenkuin menee koko höskä uusiksi.
Siis jos sulla on siellä nyt EC9, niin on ihan järkevää laittaa sinne VILP lattiakiertoon. Tuo ei ole mikään koko järjestelmän uusiminen, vaan sen sähkökattilan rinnalle kytketään vaan esim monoblock vilp, ja sammutetaan EC9:n lämmitin.

Toki voi sinne sen tavallisen ilpinkin laittaa, ja se on toki hankinnaltaan edullisempi, mutta samalla asumismukavuuden kannalta ihan paska laite.
 
Merkki sama, mutta vanhempi laitos: VP18C/EK9. Saattaa alkaa olla tulossa käyttöikänsä päähän, ainakin samaan aikaan alueelle rakennetuissa taloissa muutama jo mennyt luiskaan. Pitäs joku avustin rinnalle, ennenkuin menee koko höskä uusiksi.
No sinänsä ihan ok joka tapauksessa. Sen VILPin voi laittaa sinne heti, ja kun Nilan lopulta antautuu, riittää että vaihtaa sen IV ja LVV osuuden.. Käytännössä tosin tuossa kohtaa helpon ratkaisu on vaihtaa tilalle uusi vastaava Nilan ilman sähkökattilaa, vaikka toki lämmityksen kannalta LTO kone ja VILPin kaveriksi laitettava LVV onkin hieman tehokkaampi, tuolla menettää sitten sen jäähdytyksen, johon mä en lähtisi.

Sinänsä tuo nilanin laite on ihan ok IV+LVV kone, sen heikkous on sähkökattila, mutta jos sen korvaa ViLPillä, on tuvassa ihan pätevä järjestelmä.
 
vanha FH25 antautui ja uutta pumppua tarvisi. onkohan tämä roskaa?

Mikä on pumpun maantieteellinen asennussijainti?

Mikä on kiinteistön tyyppi; teollisuushalli, vapaa-ajan asunto, koti, toimisto?

Mikä on vaikutusalueen pinta-ala?

Mikä on pumpun tuleva käyttö; jäähdytys, pääasiallinen lämmitysmuoto, tukilämmitysmuoto?
 
vanha FH25 antautui ja uutta pumppua tarvisi. onkohan tämä roskaa?

Täällä esim on talo Etelä-Pohjanmaalla. 1981 ja 120m2 (4 makuuhuonetta).

Reipas vuosi sitten muuton aikoihin tuli Daikin Perfera 40N. 2440€. Muuten perusasennus, mutta jouset tuli ulkoyksikön alle, tosin niistä ei tarvinnut lisähintaa maksaa.

Daikinin teho on ollut riittävä. Ei oikein pienempitehoisella olisi pärjännytkään.


Gree voi olla ihan ok, mutta mietityttää se, että miten paljon sille tulisi lämmitystarvetta? Eli riittääkö lämmitysteho.

Sekin myös, että riittääkö 1kpl, vai tarvitsiko olla varalta vähän enemmän tehoa ja 2kpl pumppuja?

Vanha Mitsu FH25 on ollut aikoinaan laadukas. Gree ei toki kovin huono pitäisi olla.
 
IMO lähtökohtaisesti ei kannata kotikäytössä maksaa 35 tai 12 sarjan pumpusta sitä extraa, verrattuna perus 25 tai 9 pumppuun. Käytännössä sitä lisätehoa alkaa kaipaamaan vasta isommalla pakkasella, ja pääsääntöisesti isommilla pakkasilla noiden koneiden tehoero tasoittuu. Lähinnä vain isommassa tilassa, jossa kone pääsee käymään täysillä jo pikkupakkasilla tuossa on tolkkua.. tosin silloin ILP teho ei enää riitä isommilla pakkasilla, vaan edellyttäisi isompaa konetta.
 
IMO lähtökohtaisesti ei kannata kotikäytössä maksaa 35 tai 12 sarjan pumpusta sitä extraa, verrattuna perus 25 tai 9 pumppuun. Käytännössä sitä lisätehoa alkaa kaipaamaan vasta isommalla pakkasella, ja pääsääntöisesti isommilla pakkasilla noiden koneiden tehoero tasoittuu. Lähinnä vain isommassa tilassa, jossa kone pääsee käymään täysillä jo pikkupakkasilla tuossa on tolkkua.. tosin silloin ILP teho ei enää riitä isommilla pakkasilla, vaan edellyttäisi isompaa konetta.
Toisaalta, jos koneessa on puhtia riittävästi niin se tekee pikkupakkasilla lämmöt osatehoilla (paremmalla hyötysuhteella) eikä täysillä tarvii huudattaa kuin kovemmilla pakkasilla ja silloinkin voi lämmöt vielä riittää hyvin. Sama kuin pikkunen takka ei riitä, mutta iso leivinuuni riittää.
 
Mites te, joilla on ilppi esim. mökillä pitämässä ylläpitolämpöä talvella, eikä ole mahdollisuutta viikon tai edes kahden välein käydä, olette diilanneet sulatusvesien kanssa?

Syksyllä kyseinen laitos hommattiin ja ajattelin, että katselen rauhassa miten jäätä kertyy ja alan sitten kehittelemään jotain jos tarvitsee. Kyllähän sitä tammikuun alusta viime viikonloppuun oli iso tiheä kasa jäätynyt betonilaattojen päälle, ja siitä oli vielä lähtenyt rakentumaan pahaa enteilevä torni joka lähenteli jo yksikön alaosaa ja sulatusveden poistoaukkoa.

Homma on siis se, että ehkä keskimäärin 3 viikkoa on realistinen käyntiväli, jolloin pystyy toimenpiteitä suorittamaan jään suhteen. Jos jään saisi kertymään edemmäs pumpusta, sitten ei ole mitään haittaa.
 
Mites te, joilla on ilppi esim. mökillä pitämässä ylläpitolämpöä talvella, eikä ole mahdollisuutta viikon tai edes kahden välein käydä, olette diilanneet sulatusvesien kanssa?

Syksyllä kyseinen laitos hommattiin ja ajattelin, että katselen rauhassa miten jäätä kertyy ja alan sitten kehittelemään jotain jos tarvitsee. Kyllähän sitä tammikuun alusta viime viikonloppuun oli iso tiheä kasa jäätynyt betonilaattojen päälle, ja siitä oli vielä lähtenyt rakentumaan pahaa enteilevä torni joka lähenteli jo yksikön alaosaa ja sulatusveden poistoaukkoa.

Homma on siis se, että ehkä keskimäärin 3 viikkoa on realistinen käyntiväli, jolloin pystyy toimenpiteitä suorittamaan jään suhteen. Jos jään saisi kertymään edemmäs pumpusta, sitten ei ole mitään haittaa.
Ei ole noussut _vielä_ noin korkealle. Muutaman vuoden ollut. Pulkka ohjaa vesiä mökistä pois päin. En ole edes jäätä poistanut yhtenäkään talvena. Lähellä se vuori oli pari vuotta sitten, mutta ei osunut ulkoyksikköön. 2-3viikkoa on tosiaan pisin väli mitä uskaltaa olla käymättä.
 
Ei ole noussut _vielä_ noin korkealle. Muutaman vuoden ollut. Pulkka ohjaa vesiä mökistä pois päin. En ole edes jäätä poistanut yhtenäkään talvena. Lähellä se vuori oli pari vuotta sitten, mutta ei osunut ulkoyksikköön. 2-3viikkoa on tosiaan pisin väli mitä uskaltaa olla käymättä.
Hyvä tietää, kiitos. Haluatko muuten kertoa mikä malli teillä ja onko ylläpitolämmön pitäminen onnistunut millaisiin pakkasiin asti? Tai jos on ollut alhaisilla lämmöillä, millä pakkasilla nosto ylläpitolämmöltä asumislämpöön onnistuu?

Ensimmäinen talvi niin melkoista testailua ja kokeilua ollut.
 
Mites te, joilla on ilppi esim. mökillä pitämässä ylläpitolämpöä talvella, eikä ole mahdollisuutta viikon tai edes kahden välein käydä, olette diilanneet sulatusvesien kanssa?

Syksyllä kyseinen laitos hommattiin ja ajattelin, että katselen rauhassa miten jäätä kertyy ja alan sitten kehittelemään jotain jos tarvitsee. Kyllähän sitä tammikuun alusta viime viikonloppuun oli iso tiheä kasa jäätynyt betonilaattojen päälle, ja siitä oli vielä lähtenyt rakentumaan pahaa enteilevä torni joka lähenteli jo yksikön alaosaa ja sulatusveden poistoaukkoa.

Homma on siis se, että ehkä keskimäärin 3 viikkoa on realistinen käyntiväli, jolloin pystyy toimenpiteitä suorittamaan jään suhteen. Jos jään saisi kertymään edemmäs pumpusta, sitten ei ole mitään haittaa.
ulkoyksikkö kannattaa asentaa mahdollisuuksien mukaan korkealle. Mulla ollut tollanen ultimaten pumppu joka oikeasti Gree, 8 asteen ylläpidolla mutta nyt kun kovat pakkaset olen pitänyt 16 asteella. Tässä juuri kävi ongelma kun mökki alkoi jäähtyä (Green softa näyttää sisälämpötilan) ja ei mitään eroa vaikka laittoi täysille. Kävin sitte katsomassa ja L3 vikakoodi (ulkoyksiön puhallinvika) joka todennäköisesti tullut siitä, että ulkoyksikkö jäätynyt häiriten puhaltimen toimintaa. Lähti onneksi käyntiin. MUTTA miksi tuo softa ei osaa raportoida vikakoodia, hölmö homma..
 
Mites te, joilla on ilppi esim. mökillä pitämässä ylläpitolämpöä talvella, eikä ole mahdollisuutta viikon tai edes kahden välein käydä, olette diilanneet sulatusvesien kanssa?

Syksyllä kyseinen laitos hommattiin ja ajattelin, että katselen rauhassa miten jäätä kertyy ja alan sitten kehittelemään jotain jos tarvitsee. Kyllähän sitä tammikuun alusta viime viikonloppuun oli iso tiheä kasa jäätynyt betonilaattojen päälle, ja siitä oli vielä lähtenyt rakentumaan pahaa enteilevä torni joka lähenteli jo yksikön alaosaa ja sulatusveden poistoaukkoa.

Homma on siis se, että ehkä keskimäärin 3 viikkoa on realistinen käyntiväli, jolloin pystyy toimenpiteitä suorittamaan jään suhteen. Jos jään saisi kertymään edemmäs pumpusta, sitten ei ole mitään haittaa.
ulkoyksikkö kannattaa asentaa mahdollisuuksien mukaan korkealle. Mulla ollut tollanen ultimaten pumppu joka oikeasti Gree, 8 asteen ylläpidolla mutta nyt kun kovat pakkaset olen pitänyt 16 asteella. Tässä juuri kävi ongelma kun mökki alkoi jäähtyä (Green softa näyttää sisälämpötilan) ja ei mitään eroa vaikka laittoi täysille. Kävin sitte katsomassa ja L3 vikakoodi (ulkoyksiön puhallinvika) joka todennäköisesti tullut siitä, että ulkoyksikkö jäätynyt häiriten puhaltimen toimintaa. Lähti onneksi käyntiin. MUTTA miksi tuo softa ei osaa raportoida vikakoodia, hölmö homma..
 
Hyvä tietää, kiitos. Haluatko muuten kertoa mikä malli teillä ja onko ylläpitolämmön pitäminen onnistunut millaisiin pakkasiin asti? Tai jos on ollut alhaisilla lämmöillä, millä pakkasilla nosto ylläpitolämmöltä asumislämpöön onnistuu?

Ensimmäinen talvi niin melkoista testailua ja kokeilua ollut.
Kyllä se ylläpitolämpö on pysynyt melkoisen hyvin paukkupakkasillakin. Päivän aikana yleensä on saanut 11 -> 20 asteeseen nousemaan. Aamulla päälle ja illasta paikan päälle. Nyt oli ongelmaa kun oli kennot umpijäässä - niin ei noussutkaan kuin jonnekin 15-16 asteeseen. Laite on GREE Amber 35. Seuraava laite on eri merkkiä. Mökki on pohjoisessa, joten pakkasia on.
 
Vaikea sanoa tuon linkin perusteella, kun eivät kerro mitään tietoja tuotteestaan.

Perskohtaisesti ainakin epäilen että tuote ei ole hyvä, jos sitä joudutaan markkinoimaan pelkillä mielikuvilla, eikä uskalleta antaa mitään teknisiä numeroarvoja.
Kas itseltä löytyi lataus-kansiosta tuon edellinen versio, siinä oli myös teknisiä tietoja. Löytyy ehkä se oleellisin tieto, eli lämmitystoiminnon alin lämpötila: -15 C. Eivät varmasti kehtaa tuollaisia enää myydä, kun uudessa Nepura-mallistossa sama luku on -31 C.


Uudet Nepurat näyttäisivät olevan sääohjattuja, mitenköhän hyvin tuo toimii?
 
Hyvä tietää, kiitos. Haluatko muuten kertoa mikä malli teillä ja onko ylläpitolämmön pitäminen onnistunut millaisiin pakkasiin asti? Tai jos on ollut alhaisilla lämmöillä, millä pakkasilla nosto ylläpitolämmöltä asumislämpöön onnistuu?
Tässä etelässä mökillä joku mitsun pumppu vuosimallia ehkä 2013. Alin pyyntilämpö laiteessa 16c, mutta kun puhallus on 1-2, niin pitää sen ~10 astetta. Katto on jyrkkä ja parvet, niin katonrajassa on varmaan sitten muutama aste enemmän. Ei mikään +100m2 mökki. Ja sivuhuoneiden ovet raollaan, niin ovat vähän kylmempiä vielä.
Sähköpatterit on säädetty 7 asteeseen, jos pumppu antaa periksi. Pumpuissakin kait sulatus lakkaa toimimasta, jos sisällä on liian kylmä.
Niin vähän vie pumppu tehoa, että ei juurikaan tee jäätä niin että ehtisi kasaantua - välissä varmaan joskus sulaa. Pumppu toimii edelleen vaikka lienee puolet kaasuista karanneet. Jäähdytys ei enää viime kesänä helteillä jaksanut toimia.
Pitää varmaan tarkistaa tämän talven sähkönkulutus. Ja hyvästä tarjouksesta poimia joku edullinen uusi laite tilalle ensi kesäksi.
Tuolla vanhalla pumpulla ei sitten kyllä onnistu lämpötilan nosto yhtään edes -5 pakkasella siitä ylläpidosta mihinkään ilman, että on takassa ja saunassa tuli. Kaikki rakenteet (ja lattia) niin kylmät, että ensimmäinen 30kWh ei tunnu missään.
 
Uudet Nepurat näyttäisivät olevan sääohjattuja, mitenköhän hyvin tuo toimii?
Olisiko tuo vaan markkinointitermi sille, että pumpun ohjauksessa on joku kerroin pyyntilämpötilan nostolle, jos ulkolämpötila muuttuu (laskee?) nopeasti ja talo on heikommin eristetty. Laitoin itse pois päältä, koska matalaenergiatalo.
Ohjekirjassa tuo on kovin ylimalkaisesti eikä siinä mistään sää-älystä sen enemmän puhuta.
Markkinointisivulta:
  1. oF = sääkompensointi pois päältä
  2. LL = alhainen sääkompensointi, sopiva valinta modernille, tiiviille ja hyvin eristetylle, sisämaassa sijaitsevalle talolle
  3. LH = voimakkaampi sääkompensointi, sopiva valinta uudehkoon taloon vesistön lähellä, jossa ilman kosteus voi olla ajoittain suurempi
  4. HL = voimakkaampi sääkompensointi, sopiva valinta purueristeiseen rintamamiestaloon
  5. HH = voimakkain sääkompensointi, sopiva valinta purueristeiseen rintamamiestaloon järven tai meren rannalla

ohjekirjasta:
Nosta huoneen asetuspisteen arvoa ulkoyksikön lämpötilan mukaan
Ulkolämpötila
+7°C 0°C -10°C -25°C
0°C 0°C 0°C 0°C
0°C +0,5°C +1°C +2°C
0°C +1°C +1,5°C +2°C
0°C +1,5°C +2°C +4°C
0°C +2°C +2°C +4°C

..> eli hyöty riippuu, mutta ei se mitään säätä ennusta.

Meillä tuntuu toimivan parhaiten vakiopyynti 20,5 astetta. Okei, nyt on tulossa enemmän pakkasta niin nostin 21. Pumput käy aika tasaisesti pienellä kuormalla. Kun sähkökatkot sekoittivat ja lämmöt tippuivat, piti pumppujen puskea se >100kWh lämpötehoa rakenteisiin ensin ennen kuin kämpän lämpö tasaantui ja pumppujen ottoteho palasi jonnekin <500W tasolle. Tuosta päättelin, että ei kannata sahata pyyntejä eestaas pörssisähkön mukaan vaan antaa olla.
Ilma kiertää mukavasti ja t-paidassa tarkenee, eikä ole ylikuuma enää.
 
Viimeksi muokattu:
Meille tuli pari kuukautta sitten Toshiba polar.

- 18 asteen pakkasella ulkoyksikön kylki alkoi peittyä hiljakseen jäähän ja muutama jäähdytyslamellikin vääntyi siitä. Ajoin sulatustoimintoa muutaman kerran peräkkäin, mutta se ei riittänyt sulattamaan jäätä. Jouduin sulattamaan jäät lämpimällä vedellä.

- Tavallisellakin pakkaskelillä laitteen pohjaan kertyy jääpuikkoja, jotka joutuu irroittamaan parin päivän välein.

Onko tämä ihan normaalia toimintaa uudelle laitteelle?
 
Meille tuli pari kuukautta sitten Toshiba polar.

- 18 asteen pakkasella ulkoyksikön kylki alkoi peittyä hiljakseen jäähän ja muutama jäähdytyslamellikin vääntyi siitä. Ajoin sulatustoimintoa muutaman kerran peräkkäin, mutta se ei riittänyt sulattamaan jäätä. Jouduin sulattamaan jäät lämpimällä vedellä.

- Tavallisellakin pakkaskelillä laitteen pohjaan kertyy jääpuikkoja, jotka joutuu irroittamaan parin päivän välein.

Onko tämä ihan normaalia toimintaa uudelle laitteelle?
Lähtökohtaisesti ei ole normaalia, että pumppu menee jäähän. Pieni huurre ennen sulatusjakson alkamista sen sijaan on normaalia.
Kannattaa ottaa kuvia ja pistää asennuttajafirmalle.

Jääpuikot pohjassa on normaalia. Sulaessa tulee vettä ja se jäätyy. Tämä olettaen, että sinulla ei ole lämmitettyä vedenkeräystä ja lämmitettyä putkea jota pitkin sulamisveden pitäisi mennä muualle.
 
Täällä Daikin Perfera 40N.

En ole tuota ulkolämpötilan kompensaatiota käyttänyt. Aika turha säätö minusta? Lämmitys on ollut aika pysyvästi 22.5 astetta.
Daikin jäätilanne nyt. 60L? palju "vähän" jäätynyt jumiin.

Tuli mieleen, että joku eristelevy voisi olla tuossa seinässä kiinni.

IMG_20260128_102604~2.jpg

Screenshot_2026-01-28-11-19-26-337_cloud.shelly.smartcontrol.jpg
 
Meille tuli pari kuukautta sitten Toshiba polar.

- 18 asteen pakkasella ulkoyksikön kylki alkoi peittyä hiljakseen jäähän ja muutama jäähdytyslamellikin vääntyi siitä. Ajoin sulatustoimintoa muutaman kerran peräkkäin, mutta se ei riittänyt sulattamaan jäätä. Jouduin sulattamaan jäät lämpimällä vedellä.

- Tavallisellakin pakkaskelillä laitteen pohjaan kertyy jääpuikkoja, jotka joutuu irroittamaan parin päivän välein.

Onko tämä ihan normaalia toimintaa uudelle laitteelle?
Mitä tiedä Daikin, pari Mitsu E ja Panasonic, niin eivät ole jäätyneet tukkoon.

Voisiko sää/tuuli vaikuttaa tuohon Toshibaan jotenkin?
 
Olisiko tuo vaan markkinointitermi sille, että pumpun ohjauksessa on joku kerroin pyyntilämpötilan nostolle, jos ulkolämpötila muuttuu (laskee?) nopeasti ja talo on heikommin eristetty. Laitoin itse pois päältä, koska matalaenergiatalo.
Ohjekirjassa tuo on kovin ylimalkaisesti eikä siinä mistään sää-älystä sen enemmän puhuta.
Markkinointisivulta:
  1. oF = sääkompensointi pois päältä
  2. LL = alhainen sääkompensointi, sopiva valinta modernille, tiiviille ja hyvin eristetylle, sisämaassa sijaitsevalle talolle
  3. LH = voimakkaampi sääkompensointi, sopiva valinta uudehkoon taloon vesistön lähellä, jossa ilman kosteus voi olla ajoittain suurempi
  4. HL = voimakkaampi sääkompensointi, sopiva valinta purueristeiseen rintamamiestaloon
  5. HH = voimakkain sääkompensointi, sopiva valinta purueristeiseen rintamamiestaloon järven tai meren rannalla

ohjekirjasta:
Nosta huoneen asetuspisteen arvoa ulkoyksikön lämpötilan mukaan
Ulkolämpötila
+7°C 0°C -10°C -25°C
0°C 0°C 0°C 0°C
0°C +0,5°C +1°C +2°C
0°C +1°C +1,5°C +2°C
0°C +1,5°C +2°C +4°C
0°C +2°C +2°C +4°C

..> eli hyöty riippuu, mutta ei se mitään säätä ennusta.

Meillä tuntuu toimivan parhaiten vakiopyynti 20,5 astetta. Okei, nyt on tulossa enemmän pakkasta niin nostin 21. Pumput käy aika tasaisesti pienellä kuormalla. Kun sähkökatkot sekoittivat ja lämmöt tippuivat, piti pumppujen puskea se >100kWh lämpötehoa rakenteisiin ensin ennen kuin kämpän lämpö tasaantui ja pumppujen ottoteho palasi jonnekin <500W tasolle. Tuosta päättelin, että ei kannata sahata pyyntejä eestaas pörssisähkön mukaan vaan antaa olla.
Ilma kiertää mukavasti ja t-paidassa tarkenee, eikä ole ylikuuma enää.
Eli vähän ronskilta näyttää tuo kompensointi. Oma tönö on 50 vuotta vanha ja tuo kevein taso näyttäisi sunnilleen sopivalta.
 
Lähtökohtaisesti ei ole normaalia, että pumppu menee jäähän. Pieni huurre ennen sulatusjakson alkamista sen sijaan on normaalia.
Kannattaa ottaa kuvia ja pistää asennuttajafirmalle.

Jääpuikot pohjassa on normaalia. Sulaessa tulee vettä ja se jäätyy. Tämä olettaen, että sinulla ei ole lämmitettyä vedenkeräystä ja lämmitettyä putkea jota pitkin sulamisveden pitäisi mennä muualle.

Tässä näkyy tuo kennon jäätyminen ja lamellien vääntyminen. Asennusfirma väitti tämän olevan normaalia.

liite.jpg
 
Meille tuli pari kuukautta sitten Toshiba polar.

- 18 asteen pakkasella ulkoyksikön kylki alkoi peittyä hiljakseen jäähän ja muutama jäähdytyslamellikin vääntyi siitä. Ajoin sulatustoimintoa muutaman kerran peräkkäin, mutta se ei riittänyt sulattamaan jäätä. Jouduin sulattamaan jäät lämpimällä vedellä.

- Tavallisellakin pakkaskelillä laitteen pohjaan kertyy jääpuikkoja, jotka joutuu irroittamaan parin päivän välein.

Onko tämä ihan normaalia toimintaa uudelle laitteelle?
Miten kaukana ulko- ja sisäyksikön on toisistaan? Onko niiden korkoero toisiinsa nähden paljon?
 
Meille tuli pari kuukautta sitten Toshiba polar.

- 18 asteen pakkasella ulkoyksikön kylki alkoi peittyä hiljakseen jäähän ja muutama jäähdytyslamellikin vääntyi siitä. Ajoin sulatustoimintoa muutaman kerran peräkkäin, mutta se ei riittänyt sulattamaan jäätä. Jouduin sulattamaan jäät lämpimällä vedellä.

- Tavallisellakin pakkaskelillä laitteen pohjaan kertyy jääpuikkoja, jotka joutuu irroittamaan parin päivän välein.

Onko tämä ihan normaalia toimintaa uudelle laitteelle?

Minulla pari vuotta asennettu Mitsu RW35 tekee samaa. Vasen kylki menee ensimmäisenä tukkoon ja samaten takaa alkaen alhaalta vetää itsensä tukkoon. Tilannetta helpotti se kun valmistin ilpille suojan, ettei ihan niin paljon lunta pääse osittain sulaneeseen massaan kiinni pahentamaan tilannetta.

Aikaisemmin piti kerran kuussa sulattaa manuaalisesti tukkoon mennyt kenno, kun selkeästi oli lämmitysteho romahtanut. Nyt tuon kopin lisäämisen jälkeen eilen piti ensimmäistä kertaa tänä talvena tehdä sama. Samaten ekaa kertaa eilen kokeilin sitä että laitoin ilpin viilennykselle ja tuuletuksen minimille. Se nopeutti sulatusta, mutta silti piti lämpimää vettä kaadella.

Ilmeisesti pitää jatkossa pyrkiä tekemään tuo "pakko"sulatus, eli ilppi viilenykselle, useammin ettei pääse tilanne niin pahaksi.

Arvelen siis että sähkönkulutuksen optimoiseksi tuossa on sulatuksen kesto liian lyhyt sulatusväliin nähden jolloin ei kenno kerkeää sulaa vedeksi asti vaan hyhmäksi, joka jää kiinni vasemmalla sivulla ilpin metallikoteloon ja takana pellinreunoihin. Ja tämä efekti kertatutuu kokoajan ja lisäksi lumikin tarttuu hyhmään kiinni ja pahentaa tilannetta.
 
Minulla pari vuotta asennettu Mitsu RW35 tekee samaa. Vasen kylki menee ensimmäisenä tukkoon ja samaten takaa alkaen alhaalta vetää itsensä tukkoon. Tilannetta helpotti se kun valmistin ilpille suojan, ettei ihan niin paljon lunta pääse osittain sulaneeseen massaan kiinni pahentamaan tilannetta.

Aikaisemmin piti kerran kuussa sulattaa manuaalisesti tukkoon mennyt kenno, kun selkeästi oli lämmitysteho romahtanut. Nyt tuon kopin lisäämisen jälkeen eilen piti ensimmäistä kertaa tänä talvena tehdä sama. Samaten ekaa kertaa eilen kokeilin sitä että laitoin ilpin viilennykselle ja tuuletuksen minimille. Se nopeutti sulatusta, mutta silti piti lämpimää vettä kaadella.
Meillä mitsu myös, ja voisi kokeille "manuaalista" sulatusta. Oletko koittanut huputtaa ulkoyksikköä sulatuksen ajaksi? Ja kaateletko vettä sivuista lamelleille? Olisi painepullo kotona, voisikohan sillä sumutella kennoa kuumalla vedellä....
 
Meillä mitsu myös, ja voisi kokeille "manuaalista" sulatusta. Oletko koittanut huputtaa ulkoyksikköä sulatuksen ajaksi? Ja kaateletko vettä sivuista lamelleille? Olisi painepullo kotona, voisikohan sillä sumutella kennoa kuumalla vedellä....
Ei ole huppua, mutta tuntui ilmankin lämpiävän ilpin ympäristö selkeästi. Varmasti hupulla olisi tehokkaampaa, mietin kyllä sellaisen ostoa. Vettä kaadan kastelukannulla vasemmalle sivulle sivusta. Mutta taakse en pääse tuon lumisuojarankenteen takia enää sivusta, vaan sinne kaadan ilpin yläreunasta.

Lisäksi omaan ilppiin etumetalliritilä kerää itseensä lunta ja menee tukkoon, sekä propelliin tarttuu lunta. Sekä jäätä kertyy etuaukon ympärille niin, että ajankanssa propelli alkaa hakkaamaan jäätä.
 
Ei ole huppua, mutta tuntui ilmankin lämpiävän ilpin ympäristö selkeästi. Varmasti hupulla olisi tehokkaampaa, mietin kyllä sellaisen ostoa. Vettä kaadan kastelukannulla vasemmalle sivulle sivusta. Mutta taakse en pääse tuon lumisuojarankenteen takia enää sivusta, vaan sinne kaadan ilpin yläreunasta.

Lisäksi omaan ilppiin etumetalliritilä kerää itseensä lunta ja menee tukkoon, sekä propelliin tarttuu lunta. Sekä jäätä kertyy etuaukon ympärille niin, että ajankanssa propelli alkaa hakkaamaan jäätä.
Täytyy laittaa takkaan tulet viikonloppuna, ja koittaa ensin ihan vaan kaukosäätimellä. Huurretta reilusti ulkoyksikössä, vielä toimii komeasti, mutta jos saisi vielä nipistettyä lisää lämpöä ja vähemmän sähköä. Ft25
 

Statistiikka

Viestiketjuista
298 916
Viestejä
5 090 033
Jäsenet
81 577
Uusin jäsen
Mints

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom