Ilmalämpöpumput eli ILPit

[eskoasko45]

Kyllä tuo 5-10cm riittävän tilan antaa ilman saannille.

Kompromissi

 

[Maxwell]

Selittääkäs minulle, miten ILP toimii. Muutan omakotitaloon, jossa on kaukolämpö, ja lisäksi siellä on kaksi uudehkoa hyvää ILPiä, jotka on varsinaisesti ajateltu viilennyskäyttöön, mutta koska kaukolämpö ei ole nykyään kovin edullista, voisi noita olla järkevä käyttää myös lämmityksessä. Hyötysuhdehan on paras kun ei ole liian kylmä, ja jossain -20 kelissä tai kylmemmässä alkaa olla jo heikko. Kannattaako minun pitää ILP kuitenkin päällä myös hyvin kylmällä kelillä? Kuluttaako se aina saman verran sähköä, mutta kylmällä lämpöä vaan tulee vähemmän ja tällöin kaukolämpö alkaa hoitaa enemmän? Vai kuluttaako ILP kylmällä enemmän sähköä ja tuottaa lämpöä ns. suorasähkön hinnalla?

Ajatus koittaa tehdä säädöt niin, että ILPin lämmityspyynti asteen tai kaksi enemmän kuin kaukolämmöllä.

 

[_Tee]

Kannattaako minun pitää ILP kuitenkin päällä myös hyvin kylmällä kelillä? Kuluttaako se aina saman verran sähköä, mutta kylmällä lämpöä vaan tulee vähemmän ja tällöin kaukolämpö alkaa hoitaa enemmän? Vai kuluttaako ILP kylmällä enemmän sähköä ja tuottaa lämpöä ns. suorasähkön hinnalla?

ILP kuluttaa sähköä sitä enemmän, mitä enemmän siltä lämpöä pyydetään. Kannattavuus riippuu sitten kaukolämmön ja sähkön hinnasta. Tämän alueen kaukolämpötoimittajalla hinta noin 10,5snt/kWh ja jos ilpin talviajan COP vaikka 2 niin jos sähkö siirtoineen maksaa alle 21snt/kWh niin ILP kannattaa.

Toteutuva COP riippuu laitteesta, käyttötavasta, sijainnista yms. Täällä lounais-rannikolla lämpötilat on tosi harvoin alle -15 niin yleisesti pumput toimii paremmilla hyötysuhteilla kuin Lapissa. Laskentaa voi siten tehdä sellaisilla arvoilla millä saa mieluisen lopputuloksen, mutta veikkaan SCOPien olevan 1,5 - 3 välimaastossa.

 

[Maxwell]

ILP kuluttaa sähköä sitä enemmän, mitä enemmän siltä lämpöä pyydetään. Kannattavuus riippuu sitten kaukolämmön ja sähkön hinnasta. Tämän alueen kaukolämpötoimittajalla hinta noin 10,5snt/kWh ja jos ilpin talviajan COP vaikka 2 niin jos sähkö siirtoineen maksaa alle 21snt/kWh niin ILP kannattaa.

Toteutuva COP riippuu laitteesta, käyttötavasta, sijainnista yms. Täällä lounais-rannikolla lämpötilat on tosi harvoin alle -15 niin yleisesti pumput toimii paremmilla hyötysuhteilla kuin Lapissa. Laskentaa voi siten tehdä sellaisilla arvoilla millä saa mieluisen lopputuloksen, mutta veikkaan SCOPien olevan 1,5 - 3 välimaastossa.

Kaukolämmön hinta on hyvin samaa luokkaa täällä (+tietysti ärsyttävän iso perusmaksu). Keski-/Itä-Suomessa ollaan, talvesta riippuen täällä kyllä useinkin menee noin kylmäksi, nyt on ollut ainakin taas kylmää ja -22 tälläkin hetkellä.

Juuri samalla olen tuota laskentaa tehnyt, että tietyllä sähkön hinnalla ja tietyllä COPilla kannattaa. Näitä käyttötapoja tässä nyt vähän haenkin, eli miten kannattaa kaukolämmön kanssa käyttää ja juuri tuo, että kannattaako laite pitää päällä myös kovemmalla pakkasjaksolla vai tulisiko se silloin sammuttaa.

 

[janilind]

Selittääkäs minulle, miten ILP toimii. Muutan omakotitaloon, jossa on kaukolämpö, ja lisäksi siellä on kaksi uudehkoa hyvää ILPiä, jotka on varsinaisesti ajateltu viilennyskäyttöön, mutta koska kaukolämpö ei ole nykyään kovin edullista, voisi noita olla järkevä käyttää myös lämmityksessä. Hyötysuhdehan on paras kun ei ole liian kylmä, ja jossain -20 kelissä tai kylmemmässä alkaa olla jo heikko. Kannattaako minun pitää ILP kuitenkin päällä myös hyvin kylmällä kelillä? Kuluttaako se aina saman verran sähköä, mutta kylmällä lämpöä vaan tulee vähemmän ja tällöin kaukolämpö alkaa hoitaa enemmän? Vai kuluttaako ILP kylmällä enemmän sähköä ja tuottaa lämpöä ns. suorasähkön hinnalla?

Ajatus koittaa tehdä säädöt niin, että ILPin lämmityspyynti asteen tai kaksi enemmän kuin kaukolämmöllä.

Mikäs on uudehko ja hyvä ilp tässä tapauksessa? Meinaan vaan kun juuri tommosessa tapauksessa voipi olla et ei ole valittu niitä parhaita lämmitys pumppuja kuitenkaan.

 

[jm82]

Daikin Perfera 40N. Ongelmana alkuperäinen sulanapitokaapeli, kun se ei tuntunut enää -20 asteen pakkasilla toimivan. Pumppu tekee minusta liian tiheästi sulatuksia.

Jouduin irrottamaan koko hökötyksen ja taisi mennä siinä samassa se kapeli rikki. Ainakin se päällimmäinen kerros meni poikki.

Eli nyt mennään perinteiseen tyyliin ja sulatusvesi valuu pumpun alle maahan.

Ehkä tuo pumpun sähkönlulutuskin on noussut, kun sulatus on toiminut huonosti ja sulatukset liian tiheään?

Lämmitys 23.6 astetta. 2.78kW kulutus Daikinissa, eli aivan täysillä. 11 Ampeeria ottaa siis. Silti sisälämpötila on nyt vaan 20.8 astetta.

120m2, vm1981. Vielä ei ole uudelleen sulattanut. Ulkolämpötila -16 astetta.

Edit:

En muista varmaksi laitoinko nippusidettä sulanapitokaapeliin? Eli kaapeli on voinut liukua alaspäin? Ja siinä syy miksi ei enää toiminut koko sulatus?

 

[janilind]

Daikin Perfera 40N. Ongelmana alkuperäinen sulanapitokaapeli, kun se ei tuntunut enää -20 asteen pakkasilla toimivan. Pumppu tekee minusta liian tiheästi sulatuksia.

Jouduin irrottamaan koko hökötyksen ja taisi mennä siinä samassa se kapeli rikki. Ainakin se päällimmäinen kerros meni poikki.

Eli nyt mennään perinteiseen tyyliin ja sulatusvesi valuu pumpun alle maahan.

Ehkä tuo pumpun sähkönlulutuskin on noussut, kun sulatus on toiminut huonosti ja sulatukset liian tiheään?

Lämmitys 23.6 astetta. 2.78kW kulutus Daikinissa, eli aivan täysillä. 11 Ampeeria ottaa siis. Silti sisälämpötila on nyt vaan 20.8 astetta.

Edit:

En muista varmaksi laitoinko nippusidettä sulanapitokaapeliin? Eli kaapeli on voinut liukua alaspäin? Ja siinä syy miksi ei enää toiminut koko sulatus?

Hmm. En ehkä ymmärrä kaikkea nyt, mutta sulatusvastus ei yleensä vaikuta ilpin sulatustiheyteen. Sen tarkoitus on pitää ulkoyksikön pohjapelti ja sulatusveden poistoreitit auki. Allehan se ulkoyksikkö ne vedet normaalisti laskee ellei ole jotain viemäröintivirityksiä tehty. Sulatukset tehdään kennon vs ulkolämpö mukaan siten, että kone laitetaan jäähdytykselle ja ulkokenno sulatetaan sisäkennosta otetulla lämmöllä.

Monet koneet menee kellosulatukselle tossa 15-20 pakkasasteen nurkilla ja sillon niiden kyky lämmittää myös romahtaa, en tiiä Daikinin tapauksessa miten toimii. Ilppien käyttö ylipäätään on -20C ja kylmemmillä aika nollapeliä, harva niistä enää juuri yli yhden copilla tuottaa lämpöä sulatukset huomioiden.

 

[jm82]

Sen tarkoitus on pitää ulkoyksikön pohjapelti ja sulatusveden poistoreitit auki. Allehan se ulkoyksikkö ne vedet normaalisti laskee ellei ole jotain viemäröintivirityksiä tehty. Sulatukset tehdään kennon vs ulkolämpö mukaan siten, että kone laitetaan jäähdytykselle ja ulkokenno sulatetaan sisäkennosta otetulla lämmöllä.

Monet koneet menee kellosulatukselle tossa 15-20 pakkasasteen nurkilla ja sillon niiden kyky lämmittää myös romahtaa, en tiiä Daikinin tapauksessa miten toimii. Ilppien käyttö ylipäätään on -20C ja kylmemmillä aika nollapeliä, harva niistä enää juuri yli yhden copilla tuottaa lämpöä sulatukset huomioiden.

Pohjavastus tosiaan on. Se toimii. Mutta tuo viemäröinti ei enää toiminut minusta. Eli viemäröinnin sulanapitokaapeli oli tai nyt ainakin viimeistään on entinen.

Näytti siis vähän siltä, että sulatusvesi ei ollut päässyt suunnitellusta kohtaa pois. Vaan vesi oli tulvinut jostain vääristä koloistakin.

Pumppu teki nyt sulatuksen, niin pitää käydä tarkistamassa, että toimiiko se jo paremmin.

 

[jjasco]

Eipä oo ennen tuommostakaan tullut todistettua, että 10 vuotta vanha Mitsun ulkoyksikkö työnsi vettä siinä määrin ulos, että piti ihan ihmetellä, että mikähän homma on menossa. Ilmeisesti kunnon sulatus kun lauhtui ilmakin. Nostin pakkasilla pyynnin 24-27 ku normisti se on 22.

 

[jonesky12345]

Eipä oo ennen tuommostakaan tullut todistettua, että 10 vuotta vanha Mitsun ulkoyksikkö työnsi vettä siinä määrin ulos, että piti ihan ihmetellä, että mikähän homma on menossa. Ilmeisesti kunnon sulatus kun lauhtui ilmakin. Nostin pakkasilla pyynnin 24-27 ku normisti se on 22.

Tietyt kelit on alttiimpia tolle. Kovemmilla pakkasilla ulkoilma on niin kuivaa ettei sitä ilmankosteuttakaan enää rajattomasti kennoon kondensoidu.

 

[venalaine]

Joo, kunnon pakkasilla, vaikka koneet sulatukselle menevätkin, ei sitä vettä aina montaakaan tippaa välttämättä tule, mutta lauhemmalla kelillä sitten tulee senkin edestä. Asia on täysin sidoksissa ilman kosteuteen.

 

[jm82]

Täällä pakkasta nyt vaan -11 astetta.

Piti etsiä vanhemman pienitehoisen Panasonic pumpun kaukosäädin ja kytkeä siihen sähköt päälle. Hyvin vielä lähti käyntiin, vaikka noinkin kylmää. Toisena vuoden vanha Daikin.

Kunnon pakkasella tuo Daikin on kyllä tehokas. 2780 Wattia ottaa tehoa.

Molemmat pumput on takkahuoneessa, mutta puhaltavat omille käytävilleen olohuone/keittiöä -> eteinen ja 3/4 makuuhuoneesta suuntaan.

Panasonicin pyynti 30 astetta. Ottaa tehoa 1130 Wattia. Tällä hetkellä Daikinin pyynti 22.5 astetta. Ja teho Daikinissa 585 Wattia. Tosin en yhtään tiedä mitä Daikin nyt juuri tekee, vai tekeeko oikein yhtään mitään?

Vähän vielä siis hakusessa, että pitääkö Daikinin pyyntiä nostaa 23 asteeseen. Talo nyt vaan 20.8 asteinen.

Uskoisin siis, että kahdella ilpillä saa ainakin tasaisemman lämmön ja ehkä myös pienemmän sähkönkulutuksen.

Talo vm1981 ja 120m2. Ei muuta lämmitystä nyt käytössä/päällä.

Sulatukset luultavasti ei tule juuri samaan aikaan, eli tasaisempi lämpö. Talossa siis vain 1 kerros.

Panasonic sulattaa nyt.
Daikin 1040W
Panasonic 273W

 

[jm82]

Tarkistin että Panasonic pumppu on tehty 2013. Eli jo 13 vuotta ikää. Hyvin näyttää vielä pelittävän iästä huolimatta.

Puhallusteho ei ole kyllä mikään huippu.

Daikinin pyynti 22 astetta ja 21 asteessa pysynyt talon lämpötila. Ulkona -11.

Edit:

Tuolla lailla nuo on vierekkäin, kun ei mihinkään parempaankaan paikkaan voinut laittaa.

 

[jm82]

Vanha Panasonic ei muuten tuota sulamisvettä juuri yhtään. Pumppu ottaa tehoa noin 1200W jatkuvasti, kun pyynti on 30.

Daikinin alla selkeästi enemmän jäätä. Mutta tehokin on jopa yli tuplat 2500W.

 

[Pugi]

Paljonko puhalluslämpötilat molemmilla?

 

[jm82]

Paljonko puhalluslämpötilat molemmilla?

Pitääkin tässä joskus ostaa sellainen 20€ maksava näppärä lämpömittari. Sellaista kun ei vielä ole ollenkaan. Eli en ole lämpötiloja päässyt mitenkään mittaamaan. Tosin en tiedä koska tulee uudelleen kylmää, mutta ainahan sitä silti testata voi.

Nyt enää vain -9 pakkasta. Ja vanha Panasonic ei riitä lämpöjen pitämiseen 21 asteessa. 120m2, 1981.

 

[Pugi]

Taitaa panasonikista olla kylmäaineet karanneet. Jos syö noin paljo tehoo, ei jaksa lämmittää ja ei tuota vettä.

 

[jm82]

Taitaa panasonikista olla kylmäaineet karanneet. Jos syö noin paljo tehoo, ei jaksa lämmittää ja ei tuota vettä.

Daikin pumpun paljun tyhjäsin 2 tuntia sitten. Vajaassa 24h ajassa puoli paljullista jäätä.

Panasonic on vähän myös tuottanut jäätä. Mutta vesi on saattanut imeytyä talon seinustan kivikkoon osittain?


Eli uudella Daikinilla kannattaa lämmittää toki pelkästään, jos vaan teho riittää.

Keskimäärin noin 1.1kWh pelkästään Daikinilla. Nyt pakkasta -12 astetta. 120m2, vm1981.



Edit:

Tuo kuvan hyppäys kulutuksessa on siis siitä, kun laitoin Panasonic pumpusta virrat kokonaan pois päältä.

E2:

Kun Panasonic oli sammuksissa, niin se vei muistaakseni 55 Wattia (alle 60W kumminkin). Otin siis pistokkeen irti kokonaan.

 

[wanderer_]

Mullakin Daikin Comfora tuottaa paljon vettä, mut ei kylmimmillä pakkasilla.

 

[Pakana]

Jos ilpin sulatuslogiikka on liian aktiivinen, se ei juurikaan tuota vettä, vaan ohut kuura pikemminkin haihtuu kennon pinnalta. Eli ilppi kyllä toimii suunnitellusti, mutta se ei vaan ole niin energiatehokas kuin mitä se voisi olla.

Kovilla pakkasilla ilman absoluuttinen kosteus on niin pieni että kenno ei enää jäädy, vaan sulatusjakson tarkoitus on vaan palauttaa kylmäkiertoon jäänyt kompuran voiteluöljy takaisin kompuraan.

 

[Pakana]

Kun Panasonic oli sammuksissa, niin se vei muistaakseni 55 Wattia (alle 60W kumminkin). Otin siis pistokkeen irti kokonaan.

Suurimmassa osasta ilpeistä on kompuran lohkolämmitin päällä aina kun on pakkasta.

Samasta syystä kannattaa pakkasilla sähköttömänä ollutta ilppiä esilämmittää jonkin aikaa pitämällä se vaan sähkössä ennen kuin kytkee päälle.

 

[jm82]

Suurimmassa osasta ilpeistä on kompuran lohkolämmitin päällä aina kun on pakkasta.

Samasta syystä kannattaa pakkasilla sähköttömänä ollutta ilppiä esilämmittää jonkin aikaa pitämällä se vaan sähkössä ennen kuin kytkee päälle.

Kyllä. Kylmäaineen joukossa oleva voitelyöljy ei ole liian "jäässä" silloin.


Mulla toisessa talossa on Nibe 1217-10kW maalämpöpumppu (jossa mäntäkompressori). Siinäkin on kompressorin lämmitin. Eli kun kompura on sammuksissa, niin vastus on päällä. Vie vähän sähköä, mutta pidentää kompressorin käyttöikää. Tuo siis jo aika vanha MLP. Pehmokäynnistin siitä meni viimeksi rikki. Tuo Nibe ei siis käynnisty heti, kun kytkee virrat päälle. "Lämmitys"/suoja-aika on jotain 5min muistaakseni. Toki voisi olla paljon pidempikin tuo aika? Tosin MLP on tietysti sisätiloissa.


ILPin ulkoyksikkö taas saattaa olla vaikka -30 asteen pakkasessa ihan pahimmillaan.

 

[jm82]

Taitaa panasonikista olla kylmäaineet karanneet. Jos syö noin paljo tehoo, ei jaksa lämmittää ja ei tuota vettä.

Jos olisi paljon vajausta kylmäaineessa, niin sitten ei tietysti toimisikaan. Joka tapauksessa niin vanha ILP jo, että ei sitä kylmäaineen määrää kannata sen kummemmin tutkia.


Nyt muuten jo erittäin hyvät "pumppukelit". Talon sisälämpö 21.6 astetta. Pyynti on ollut 21. Eikä Daikin tunnu juuri sulattelevan ollenkaan. Eli harvoin, kun vaatii niin pientä lämmitystä. Pakkasta vain -5 astetta.

509W teho.
Keskiarvokin vaan 877Wh



120m2, 1981.

 

[Pugi]

Aika paljon tollanen vanha talo syö. Täälä etelässä kovimmat pakkaset oli vain reilu -18°C niin Daikin hörppi silloin 800-1100W välillä. Lattiapinta-alaa 100m2 -98 vuoden talo. L mallinen talo, sisänurkan takana lämpömittarissa pitäny 22,5 jotta takana olevat huoneet vielä pysyisi vajaan 21 paikkeilla.

 

[jm82]

Aika paljon tollanen vanha talo syö. Täälä etelässä kovimmat pakkaset oli vain reilu -18°C niin Daikin hörppi silloin 800-1100W välillä. Lattiapinta-alaa 100m2 -98 vuoden talo. L mallinen talo, sisänurkan takana lämpömittarissa pitäny 22,5 jotta takana olevat huoneet vielä pysyisi vajaan 21 paikkeilla.

En muista tai tiedä, että onko yläpohja miten hyvin täällä eristetty. Seinäeristettä on ihan hyvin. Taitaa olla 15cm+5cm.


Vanha Panasonic oli muutaman päivän myös lämmittämässä, mutta eipä se paljon vaikuta vuoden lukemaan.

Tästä päivästä vuosi taaksepäin, niin 2700Wh kulutus vain (sis jäähdytyksen). 120m2 kokonaan ilpillä. Kokonaisneliöt 155.5. Ja 4 makuuhuonetta.



Täällähän kyllä Daikin taisi kuluttaa lähes 2800Wh "pahimmillaan".

Silti siis erittäin pienellä sähkönkulutuksella minusta päässyt tähän asti, vaikka 1981 talo.

 

[IFLT_ITG]

2 daikinia. Mitä täällä etelässä nyt joku -5(?). Laitoin huvikseen eilen ämpärin toisen pumpun alle. 4-5 litraa vettä vuorokaudessa, vaikka tehoa verkosta ottanut alle 9kWh. Keli vaikuttaa, joo paljon. Nyt ulkona kosteus 85%.

 

[Pakana]

Jos olisi paljon vajausta kylmäaineessa, niin sitten ei tietysti toimisikaan. Joka tapauksessa niin vanha ILP jo, että ei sitä kylmäaineen määrää kannata sen kummemmin tutkia.

Kyllähän ILP "toimii" vaikka olisi kylmäaineet vähissä, sen lämpö/kylmätuotto on vaan ihan surkea. Se lakkaa toimimasta vasta kun kylmäainetta on enää jotain vajaa 100g jäljellä.

 

[SheikYerbouti]

Simppeli kysymys: annatteko ulkoyksikön sulatusvesien valua ja jäätyä vapaasti ulkoyksikön alle, onko alla saavia vedet keräämässä vai onko putkea sulanapitokaapelilla ohjaamassa vedet pois?

 

[jefreitteri]

Simppeli kysymys: annatteko ulkoyksikön sulatusvesien valua ja jäätyä vapaasti ulkoyksikön alle, onko alla saavia vedet keräämässä vai onko putkea sulanapitokaapelilla ohjaamassa vedet pois?

Vesivaneri ulkoyksikön alla kallellaan jota pitkin vedet valuu. Joskus keräilin laastiämpäriin, mutta kylästyin iglun rakenteluun.

 

[eskoasko45]

Simppeli kysymys: annatteko ulkoyksikön sulatusvesien valua ja jäätyä vapaasti ulkoyksikön alle, onko alla saavia vedet keräämässä vai onko putkea sulanapitokaapelilla ohjaamassa vedet pois?

Sulamisvesien ohjainpelti ohjaa vedet ilpin telineen alla olevaan kantikkaaseen valupaljuun, jota on helppo käyttää ylösalaisin poistaakseen paljuun kertynyt jää.

Sulamisvesien ohjainpelti koneen telineen varassa, ilpin alla.
Ei ruuvattu kiinteäksi.
Kun jäätä on muodostunut peltiin, niin potku tähän peltiin, niin pelti puhdistuu jäästä.

 

[jonesky12345]

Simppeli kysymys: annatteko ulkoyksikön sulatusvesien valua ja jäätyä vapaasti ulkoyksikön alle, onko alla saavia vedet keräämässä vai onko putkea sulanapitokaapelilla ohjaamassa vedet pois?

Jos ei oo mikään riskialtis valesokkeli ja salaojat löytyy ni anna sulattaa alle vaan. Kämpän hukkalämpö sulattaa kyllä jään salaojaan sokkelin puolelta. Jos noita valuttelee jonnekin paljuun niin kertyy vaan älytön määrä jäämöhkäleitä ja on tyhjentelyn vaivaa. Toki jos muuten jäätää jonkun kulkuväylän.

 

[T. S]

Simppeli kysymys: annatteko ulkoyksikön sulatusvesien valua ja jäätyä vapaasti ulkoyksikön alle, onko alla saavia vedet keräämässä vai onko putkea sulanapitokaapelilla ohjaamassa vedet pois?

Putki sadevesijärjestelmään sulanpitokaapelilla. Daikinilla on oma ohjaus sulanpitokaapelille. Ei siis ole yhtäjatkoisesti päällä, joka romuttaa mielestäni melko tehokkaasti ILP:n hankinnan energiasäästölogiikkaa. Melkeinpä voisin vain pelkästään tätä ratkaisua suositella jos kaverini on uutta ILPpiä hankkimassa, en tiedä onko parempaa (valmistajaa) olemassa.

 

[eskoasko45]

Melkeinpä voisin vain pelkästään tätä ratkaisua suositella jos kaverini on uutta ILPpiä hankkimassa, en tiedä onko parempaa (valmistajaa) olemassa.

Uutta taloa kun rakentaa, niin lämmityskäytön ilpille voisi olla hyvät sijainti ominaisuudet:
-ulkoyksikkö noin kahden metrin korkeudelle seinätelineellä räystään lipan alla
-kiinnitysseinän runkorakenne eristetty muusta talosta, ettei runkorakennetta pitkin välity moottoriäänet asuintiloihin
-kiinnitysseinän materiaali tai pinnoitus sellaista että ei säikähdä vesiroiskeita
-sijainti arkisesti pois silmistä, mutta huollollisesti helposti saavutettavissa.

 

[BongisKhan]

Simppeli kysymys: annatteko ulkoyksikön sulatusvesien valua ja jäätyä vapaasti ulkoyksikön alle, onko alla saavia vedet keräämässä vai onko putkea sulanapitokaapelilla ohjaamassa vedet pois?

Kuudenkymmenen litran laastipaljut on kaikkien pumppujen alla. About kerta viikkoon saa tyhjentää, nollakelissä useammkinkin. Tulee niin paljon tuota vettä ja ulkoyksiköiden paikat sellaiset, että vähän pakko.

 

[tonttuj]

Simppeli kysymys: annatteko ulkoyksikön sulatusvesien valua ja jäätyä vapaasti ulkoyksikön alle, onko alla saavia vedet keräämässä vai onko putkea sulanapitokaapelilla ohjaamassa vedet pois?

Laastisaavit huushollin pumppujen alla ja tyhjennys suunnilleen 3-5 vuorokauden välein.
Autotallin pumpun alla ei ole astiaa, kun siinä on jyrkkä mäki kohdalla.

Laastipalju suorakaide 60L

www.puuilo.fi

 

[Pargaspoliisi]

Simppeli kysymys: annatteko ulkoyksikön sulatusvesien valua ja jäätyä vapaasti ulkoyksikön alle, onko alla saavia vedet keräämässä vai onko putkea sulanapitokaapelilla ohjaamassa vedet pois?

Kysyn että mihin ne vesisateen ympäri vuoden kun tulee taivaalta ja talvella vaikka lunta sataa ja sulaa, niin mihin ne kerätään.

 

[jm82]

Vesivaneri ulkoyksikön alla kallellaan jota pitkin vedet valuu. Joskus keräilin laastiämpäriin, mutta kylästyin iglun rakenteluun.

Pitäisikin ostaa tuollainen sopiva vaneri.

Laitoin kyllä laastipaljun alle, mutta siihen se sitten jäi ainakin muutamaksi päiväksi. Eli ei liiku koko palju mihinkään, kun se jäätyi maahan kiinni.

Saisi olla siis vaivaton ja sitä jäätä kertyy niin iso keko, että hieman irti talon seinästä saisi olla.

 

[eskoasko45]

Kysyn että mihin ne vesisateen ympäri vuoden kun tulee taivaalta ja talvella vaikka lunta sataa ja sulaa, niin mihin ne kerätään.

Joko imeytyvät maaperään tai johdetaan kunnan hulevesiviemäriin.

 

[Hanhinaama]

Erilaisia laastipaljuja tullut käytettyä, mutta kaikki tähän mennessä jossain vaiheessa haljennut kun jäätyneet joko kiinni maahan tai sisällä ollut jääkuutio ei ole irronnut suosiolla ja joutunut hyppimään/potkimaan/moukaroimaan. Myöskin sokkeliin asennettu seinäteline aiheuttaa vaikeuden löytää riittävän matalan astian, ettei jää liian kauaksi seinästä ja vesi tippuisi astian ja seinän väliin. Nykyisin jo useampi talvi menty perus Plastexin lasten pulkalla. Helppo vetää narusta kauemmas talosta kipattavaksi, ei liian iso joten painoa ei tule liikaa ja myöskin muovilaatu kestää hyvin potkimisen ja polkemisen kun pitää kökkö saada irtoamaan. Melkein päivittäin tuo tulee kipattua, kun koiran käyttää pihalla. Mitsu varsinkin syksyllä ja muutaman asteen pakkasella tuottaa niin reilusti vettä, että se määrä vesivaneria pitkin valutettuna olisi melkoinen jäätikkö pihalla. Nytkin melkein saisi parikin kertaa päivässä joskus käydä tyhjentämässä mutta kuten edellä mainittiin, kyllähän sitä vettä talojen seinustoille taivaaltakin tulee luonnollisesti. Ei vain väkisin halua sitä ajaa määräänsä enempää siihen.

 

[Lars_A]

Erilaisia laastipaljuja tullut käytettyä, mutta kaikki tähän mennessä jossain vaiheessa haljennut kun jäätyneet joko kiinni maahan tai sisällä ollut jääkuutio ei ole irronnut suosiolla ja joutunut hyppimään/potkimaan/moukaroimaan. Myöskin sokkeliin asennettu seinäteline aiheuttaa vaikeuden löytää riittävän matalan astian, ettei jää liian kauaksi seinästä ja vesi tippuisi astian ja seinän väliin. Nykyisin jo useampi talvi menty perus Plastexin lasten pulkalla. Helppo vetää narusta kauemmas talosta kipattavaksi, ei liian iso joten painoa ei tule liikaa ja myöskin muovilaatu kestää hyvin potkimisen ja polkemisen kun pitää kökkö saada irtoamaan. Melkein päivittäin tuo tulee kipattua, kun koiran käyttää pihalla. Mitsu varsinkin syksyllä ja muutaman asteen pakkasella tuottaa niin reilusti vettä, että se määrä vesivaneria pitkin valutettuna olisi melkoinen jäätikkö pihalla. Nytkin melkein saisi parikin kertaa päivässä joskus käydä tyhjentämässä mutta kuten edellä mainittiin, kyllähän sitä vettä talojen seinustoille taivaaltakin tulee luonnollisesti. Ei vain väkisin halua sitä ajaa määräänsä enempää siihen.

Sama - Orthex punainen pulkka havaittu parhaaksi, sopivan matala ettei jäädy järjetön köntti mutta helppo siirtää ja tosiaan irtoaa pulkasta helposti. Bonuksena hauskan näköisiä jäisiä pulkanpohjia pihalla rivi

 

[BongisKhan]

Kysyn että mihin ne vesisateen ympäri vuoden kun tulee taivaalta ja talvella vaikka lunta sataa ja sulaa, niin mihin ne kerätään.

Ilmalämpöpumpun sulatusvesi ja luonnonilmiöt eivät ole oikein keskenään verrannollisia.

Ensinnäkin, minulla on kellarikerros, joten en halua ehdoin tahdoin lisätä sokkelin kosteuskuormaa, vaikka kuinka onkin salaojat. Tätä auttaa myös se, että talossa on räystäät, joiden ansiosta sitä taivaalta tulevaa vettä ei mitenkään ihan älyttömästi sinne sokkelin viereen päädy muutenkaan. En minä toisaalta mitään massiivisia lumikasojakaan sokkelin viereen jätä, vaan lapioin pois.

Toisekseen, isoin ongelma ilmalämpöpumpun sulatusvedesistä ei muutenkaan ole pelkästään se, että siitä tulee vettä, vaan se, että pakkasella se vesi jäätyy. Jos sataa lunta ja lämpötila pysyy pakkasen puolella, niin eipä se lumi itsekseen sula ja jäädy, mutta ilmalämpöpumppu pukkaa koko ajan ulos nestemäistä vettä, joka tietysti jäätyy pakkasella. Sopivalla pikkupakkasella omat pumput tuottaa helposti toista sataa litraa vettä viikossa, mistä muodostuu melkoinen jääkenttä suoraan kahden eri ulko-oven viereen.

Toki jos ulkoyksikkö on sellaisella kulmalla, että siitä ei kuljeta ja tarpeeksi korkealla, että jäämöntti ei pääse ulkoyksikön pohjaan asti kiinni (jolloin on vaarana, että koko paska jäätyy kokonaan ja lakkaa toimimasta), niin mikäs siinä. Antaa laskea alleen vaan.

 

[B170]

Erilaisia laastipaljuja tullut käytettyä, mutta kaikki tähän mennessä jossain vaiheessa haljennut kun jäätyneet joko kiinni maahan tai sisällä ollut jääkuutio ei ole irronnut suosiolla ja joutunut hyppimään/potkimaan/moukaroimaan.

Vedenkeittimellinen kiehuvaa vettä irrottaa laastipaljusta hyvin.

 

[jonesky12345]

Oman kämpän jäätilanteen linkkaan kuvaksi. Ei ole laajentunut edes neliömetrin alueelle ja varmasti asiassa auttanut että salaojiin sulaa osa. Kämpässä on 70-80cm betonisokkelia ja tuulettuva alapohja, joten en ole sokkelin kosteuskuormasta huolissani.

Koko kämppä lämpenee ilpillä poislukien märkätilojen lattialämmitys ja kovien pakkaskelien takan lämmitykset. Ajattelin vain täsmentää ennen kun joku pätee ettei ilppi tee töitä.

Ajattelin, että kuva tarjoaa hyvän kontekstin niille joilla käytännön kokemusta ei ole. Jos talon rakenteet/oma mielenrauha edellyttää jääpalojen keräämistä pumpun alta, niin kyllä sillekin löytyy perusteita eikä tällanen huolettomuus kaikissa tapauksissa toimi.

 

[Oksa]

Saavikeskusteluun pakko jakaa kun on nyt kolmatta talvea pumpun alla ollut tällainen: Mano varastolaatikko musta 50L

Olen sitä nyt siis useamman talven ajan paukuttanut kylkeen kumivasaralla joka suunnasta irrottaakseni jääköntit eikä ole halkeamista tietoakaan. Syksyllä tuli taloon toinen pumppu ja päätin ostaa toisen samanlaisen laatikon. Ensimmäisen pakkasjakson jälkeen ensimmäinen lyönti halkaisi koko laatikon, eli lienee muoviseos muuttunut tuotannossa tässä välissä

Keskusteluun laatikon tarpeesta: en pidä tyhjennystä suurena vaivana lumitöiden ym. ohella. Jään en voi antaa kertyä kun pumput sijaitsevat ulkoseinään rajautuvalla kivetyksellä ja kulkuväylä muuttuu ilman saaveja luistinradaksi jos pakkasia on vähänkään pidempään.

 

[---Alf]

Tuo muuttolaatikko on huonompi kuin betonipalju. Helpon irtoamisen edellytys on vinot sivuseinät. Muuttolaatikossa ne ovat pystyt, eikä jää edes yritä irrota.
Totuuden nimissä 1 palju/talvi. Viime viikolla jäi paljusta reuna käteen, kun oli jäätynyt maahan kiinni.

 

[Oksa]

Tuo muuttolaatikko on huonompi kuin betonipalju. Helpon irtoamisen edellytys on vinot sivuseinät. Muuttolaatikossa ne ovat pystyt, eikä jää edes yritä irrota.
Totuuden nimissä 1 palju/talvi. Viime viikolla jäi paljusta reuna käteen, kun oli jäätynyt maahan kiinni.

Ostinkin paljun tilalle toista pumppua varten. Ensimmäisessä toimii laatikko edelleen hyvin eikä vaadi montaa lyöntiä että irtoaa.

 

[sinuspilonidalis]

Kokeilkaa laastisaavin sijaan tämmöistä ja yllättykää:

Gorilla Tub® ruokintavati 38L tummalila

 

[jjasco]

Tuo muuttolaatikko on huonompi kuin betonipalju. Helpon irtoamisen edellytys on vinot sivuseinät. Muuttolaatikossa ne ovat pystyt, eikä jää edes yritä irrota.
Totuuden nimissä 1 palju/talvi. Viime viikolla jäi paljusta reuna käteen, kun oli jäätynyt maahan kiinni.

Todennäköinen syy miksi ei irtoa on, että veden/jään paino pullistaa hieman kylkiä jolloin jääkalikka ei pääse enää irtoamaan kun kehys josta pitäis tulla läpi on kapeampi.

 

[jjasco]

Kokeilkaa laastisaavin sijaan tämmöistä ja yllättykää:

Gorilla Tub® ruokintavati 38L tummalila

Kestääkö kahvat?

 

[sinuspilonidalis]

Kestääkö kahvat?

Juu, varmaankin siksi, että noiden pitää ruokintakäytössä kestää siirtelyä, eläin voi talloa jne.