Kuka näin tekee?
Kahvihifistely
- Keskustelun aloittaja timzi
- Aloitettu
- Liittynyt
- 21.02.2019
- Viestejä
- 2 794
Jos mä näytän broidille kolmen sormen käsimerkkiä keskisormi keskimmäisenä ja pyydän lukemaan rivien välistä, broidi kantelee mutsille, että toi näytti keskisormea, niin mä puolustaudun, että no enhän näyttänyt.
Eli kyllä se viesti siellä rivien välissä oli ja melkeinpä alleviivattuna.
Aivan.
Velttoa höpinää: Ne kerrat kun tulee ulkona juotua kahvia, se torikahvi Salon torilla lämpimänä kesäaamuna, niin ne kysyy että jätetäänkö maitovara? Ja tuota luokkaa siihen maitoa voisi lisätä, ehkä maksimissaan, ja jos maidon osuutta lisäisi, niin se pitäisi jo lämmittää ettei juoma olisi kovin jäähtynyt maidon takia...(ja miksi otan maitovaralla? Koska en halua juoda sitä kahvia niin paljon kuin siihen mukiin mahtuu, mutta toisalta, se täysi muki pysyy hieman kauemmin lämpimänä, jos vaan jättää loput juomatta)
Nykyisin siellä taitaa olla jo kolme liikuvaa kahvilaa, mutta itse valikoin aina sen, jossa kahvi tulee posliinimukissa, eikä pahvissa. Jonkun limonadin suostun pahvista juomaan.
Joo, posliini lämpenee kahvin vaikutuksesta, mutta varastaa samalla liemen energiaa ja kahvi hieman jäähtyy. Ilman maitoa se on justhyvä juomalämpö, siihen en ota kantaa milainen maidon kanssa.
Mutta mitä kiireeseen tulee, espresson heitän kitusiini kolmessa sekunissa, ja sen jälkeen pitääkin varrota niitä muita joilla on se isompi kuppi -Mikä saikin aikaan tapani tilaamaan kahvin ja oluen -tosin en siellä torilla ;-)
- Liittynyt
- 21.02.2019
- Viestejä
- 2 794
Tiedän kyllä cafe normal/naturel/brutalit, mutta tuo ei ole vielä tullut vastaan. Kai sillä on joku nimi?
Haha! Jos ottaisi lirauksella grappaa, niin sehän on Caffe corretto, mutta näin tämä on vain Caffe e' birra piccola italiana ;-)
Lidlin tyhjiölasit olivat paras ostos kahvia ajatellen. Reilu 300ml tilaa ja saa mukavasti nautiskella rauhassa maitokahvinkin.
- Liittynyt
- 11.07.2017
- Viestejä
- 69
Ajattelin aamulla keitellä sumpit, but grinder said no; se räjähti.
Tuosta toivuttuani kaivelin perinteisen veivimyllyn esiin, oon käyttäny sitä mausteiden jauhamiseen, mutta fiksuna miehenä aina ajan siitä pienen määrän riisiä läpi, niin ei kahvi maistunut kanelilta, chililtä tai curryltä.
En taida enää uskaltaa ostaa Wilfaa ton Aeropressin kaveriksi, onko suosituksia kohtuuhintaisista kartioterällisistä grindereista?
Tuosta toivuttuani kaivelin perinteisen veivimyllyn esiin, oon käyttäny sitä mausteiden jauhamiseen, mutta fiksuna miehenä aina ajan siitä pienen määrän riisiä läpi, niin ei kahvi maistunut kanelilta, chililtä tai curryltä.
En taida enää uskaltaa ostaa Wilfaa ton Aeropressin kaveriksi, onko suosituksia kohtuuhintaisista kartioterällisistä grindereista?
Olisin ehdottanut metallirakenteista halvanpään Eurekaa mutta haluat kartioteräisen.
Eureka Mignon Filtro 15BL suodatinkahvimylly, mattamusta, Hinta 179,90 €
Eureka Mignon Filtro 15BL suodatinkahvimylly, mattamusta, Hinta 179,90 €
- Liittynyt
- 11.07.2017
- Viestejä
- 69
Ah! En muistanutkaan näitä littuteriä (mikä flat-burr sitten onkaan suomeksi), muistaakseni niilläkin tuli tasalaatuista tulosta (EDIT: näköjään parempi kuin kartio, mutta mahdollisesti äänekkäämpi, joka ei ole mulle ongelma).
Siitä on pitkä aika kun näihin tutustuin viimeksi, unohtunut nämä muut terämallit, muistelin että kartioterät on luotettavimmat tasalaadun suhteen.
Kiitos, laitan muistiin.
Viimeksi muokattu:
Linkki: https://youtu.be/0HdzJz_evNw
Alkoi illalla oikein tehdä mieli päästä toimistolle, pääsee testaamaan höyrytettyä Americanoa.
Täytyy koittaa myös pannukahvit höyryttää.
- Liittynyt
- 21.02.2019
- Viestejä
- 2 794
En epäile, etteikö löytyis eroa, jos sen sokkotestissäkin huomaa. Siitä vaan kokeilemaan. Multa ei höyrytintä löydy, eikä töhötin taida palvella tuohon tarkoitukseen. Mutta Suomessa hanavesi on niin hyvää, että sitä perusongelmaa veden suhteen ei pitäisi olla olemassa. Edelleen se americanon perusongelma on ja pysyy.
Joo, täällä Suomessa americanonteko on tietenkin hiukan erikoista sinänsä, että miksi sellaista edes tekisi. No, itsekin olen tehnyt mukikahvin ystävälle syystä; ei ole suodatinkeitintä, eikä suppiloa, eikä paperia, eikä edes halua muttaa myllyä suodatinkarkeuteen ;-) Eli vähän samoista syistä kuin Hofmasen mielestäkin noita tehdään. Vaimo sittemmin jelppasi pulasta tekemällä "americanon" mokkapannulla, tai aeropressilla mukikahvin.
Mutta sinänsä kiinnostava video kyllä.
Mutta kun olin tuon katsonut, tuli youtubella tyrkylle kaksi minusta kiinnostavampaa videota:
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=5Kb0wQxi6PU
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=ky56hfbnRuw
Mutta sinänsä kiinnostava video kyllä.
Mutta kun olin tuon katsonut, tuli youtubella tyrkylle kaksi minusta kiinnostavampaa videota:
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=5Kb0wQxi6PU
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=ky56hfbnRuw
Joo no puhdastahan se on, mutta ei kahvinkeittoon kovin ihanteellinen. pH on usein pielessä, klooria saattaa olla seassa, vesi on liian pehmeää ja vanhoista putkistoista irtoaa kuonaa matkalla hanalle. Muutin Helsinkiin korona-aikana ja ihmettelin kauan et miksi kaikki kahvit maistuivat latteilta ja samanlaisilta. Pelkäsin jo et korona vei makuaistini mut ei, syy oli ihan vaan maailman puhtaimpiin luokiteltu hanavesi.
- Liittynyt
- 21.02.2019
- Viestejä
- 2 794
Tieto lisää tuskaa. Mutta jos lähdetään otsikon mukaiseen hifistelyyn myös sen veden kanssa, mikä on se ultimaattinen ratkaisu, jolloin mainitsemasi ongelmat on taklattu? Mikä on siis se optimaalinen vesi kahville? Kelpaako kesämökin kaivovesi? En kysy piruillakseni, vaan ihan tosissani. Viskipuolellahan on ihan yleistä tietoa, että max. 1,5 tippaa samasta tislaamon lähteestä nostettua vettä kelpaa avaamaan viskin makua.
Eiköhän tässä tapauksessa makuun vaikuta kuitenkin enemmän uskomukset. Helsingissä vedessä on magnitudin ero siihen määrään klooria minkä ihminen pystyy tunnistamaan makuaistissaan, vanhat raikasvesiputket eivät oikeasti makua päästä kuin häiriötilanteessa tai seisoessaan (koska niihin muodostuu suojakalvo). Mikäli kaipaa kahviinsa suolaa tai muita mausteita, niin kyllähän niitä voi lisätä, mutta eihän se ole oletus voi olla että veden pitäisi maustaa muut juomat.
Voihan toki olla että itse kahvin maku tuntuu käyttäjästä mauttomalta ja sen takia siihen pitää lisätä jotain? Varsinkin jos on aina syönyt liian suolaista ruokaa (mitä suomalaiset tuntuvat paljon tekevän) niin sen puute aiheuttaa juuri tuollaista mauttomuuden tunnetta.
Tietysti lempitubettajan mainostamana pullovesi mikromuovein varustettuna..
Itse asiassa Helsingin vesi täyttää varsin hyvin Speciality Coffee Associationin määrittelemät kahvinuuttoon parhaiten sopivan veden speksit, eli sinänsä täkälåäisen veden ainakin teoriassa pitäisi olla varsin kelvollista, vaikka kovuutta ehkä voisi olla kahvin uuttamisen kannalta vähän enemmänkin (joskin keittimien ja pesukoneiden kannalta mieluummin ei). Mutta onhan se toki niinkin, että se, mihin on tottunut, niin se helposti maistuu "oikealta". Tämä nyt ei suoranaisesti liity tähän vesiasiaan, mutta olen huomannut (ja siis todella usein), että kun tarjoaa ensimmäistä kertaa kahvia tutuille ja sukulaisille (jotka ovat tottuneet juomaan ihan pelkkiä markettien peruskahveja, kuten, esim. Juhla Mokkaa, tai Presidenttiä), niin maistaessaan sellaisia "vähän parempia" (tai no, ainakin ne ovat kalliimpia) kahveja se ensireaktio on lähes poikkeuksetta se, että onpas tosi erikoisen makuista, tai jopa oudon makuista kahvia. Näin käy etenkin silloin, kun tarjolla sattuu olemaan vain itä-afrikkalaisia, lähinnä kenialaisia tai etiopialaisia, sellaisia oikein kukkaisia ja hedelmäisiä papuja, joissa on vähän teemäisiä vivahteita. Yleensä toki kaivan niissä tilanteissa pakkasesta etelä-amerikkalaisia kahveja, jos niitä vain sattuu löytymään. Silloin vastaanotto on pääsääntöisesti parempi. No joo, tämä ei siis liity mitenkään veteen, mutta vain esimerkkinä siitä, että se mihin on tottunut, on oikean makuista ja muu on sitten vähän outoa, tai jopa jotenkin väärin.
Niitähän joskus järjestellään sellaisia tilaisuuksia, joissa mm. myös veden laadun vaikutusta kahvin makuun testaillaan ja arvioidaan, sekä myös vähän mittaillaankin. Tuossa yksi esimerkki sellaisesta: Mikähän on veden vaikutus kahvin makuun? Onhan se aika selvä juttu, että vedellä on iso merkitys, kun ottaa huomioon, että vedellä se kahvi ensinnäkin uutetaan ja toisekseen lopputuotteessakin sitä vettä (mustassa kahvissa) on yleisimmin noin 98-99%. Espressossa vähän vähemmän, mutta siinäkin silti yli 90%.
Yksi helppo konsti kokeilla parantaa (tai ainakin vähän optimoida) vettä kahvinkeittoon on filtteri. Itse kokeilin joskus vedesuodatinkannua, joka ensin suodattaa ja sen perään lisää veteen magnesiumia, jonka pitäisi auttaa kahvin maun paranemisessa. Kokeiluksi se tosin sitten jäikin, kun ei sillä vaikutttanut olevan mitään aistein havaittavissa olevaa vaikutusta omassa kodissa uuteltuihin kahveihin. Kovinkaan kallis kokeilu se ei ole, kun nykyisin niitä myydään (esim. Crema kauppaa samanlaista BWT:n kannua) Suomessakin noin parillakympillä. Monissa kahviloissa (en tiedä onko se Suomessa kovinkaan yleistä, mutta maailmalla niitä ainakin on. Suomessa ainakin Caffi tiettävästi lisää pääkaupunkiseudun toimipisteissään veden kovuutta) vesi suodatetaan ja käsitellään laadun parantamiseksi. Näin myös toimitaan joissain olutpanimoissa ja epäilemättä myös joissain muissakin vastaavissa tapauksissa. Kovimmat tyypit tietysti satsaavat käänteisosmoosiin ja kemialliseen käsittelyyn esim. Third Wave Waterin valmispakkauksilla. thirdwavewater
Kaivovesissä voi olla isojakin alueellisia eroja, joten aika vaikea sitä on kokeilematta (ja/tai tutkimatta) tietää, minkä kaivon vesi on hyvää kahvia (ja terveyttä) ajatellen ja minkä ei. Testaamallahan se kyllä selviää.
Jos asiaan haluaa ihan tosissaan vihkiytyä, niin aiheesta on tottakai kirjoitettu myös kattava lähdeteos, jonka toinen painos on yhä saatavillakin. Ensipainos myi nopeasti loppuun ja siitä tuli sen verran haluttu teos, että niitä myytiin käytettynä reilulla sadalla taalalla netin kauppapaikoilla. Nyt pääsee halvemmalla, esim: water for coffee — Scott Rao Itse en ole opusta lukenut, mutta tekijät ovat sen verran arvostettuja kahvivaikuttajia/-tutkijoita, että luottaisin sen olevan tiukkaa asiaa.
Halvemmalla tosin pääsee ainakin alkuun perehtymällä Jim Schulmanin aikoinaan julkaisemaan, jo klassikoksi muodostuneeseen Järjettömän pitkään vesi-FAQ:iin: http://users.rcn.com/erics/Water Quality/Water FAQ.pdf Schulman muistaakseni bonuksena antaa neuvoja myös espressokeittimien kalkinpoistoon.
Tuossa vielä yksi mukavasti tiivistetty esitys asiasta kotimaisella kielellä muotoiltuna: Veden laatu ja kahvi: Miksi vedellä on merkitystä — Wise Nose
Veden ei tietenkään ole tarkoitus maustaa vettä, vaan uuttaa sitä. Ja siihen uuttoon ne veden sisältämät mineraalit kyllä hyvin pitkälti vaikuttavat. Kloori on tietysti yksi asia, jonka kahvissa ei juurikaan haluta maistuvan, mutta on siinä vesijohtovedessä paljon muitakin mineraaleja kuin klooriyhdisteitä.
Vesi myös maistuu vähän erilaiselta eri paikoissa, joten on aika selvä homma, että myös se vaikuttaa kahvin makuun, kun se koko juoma kuitenkin on lähes pelkkää vettä, jota on sitten vähän maustettu kahvilla.
Mutta sikäli pääkaupunkiseudun vesi on pääsääntöisesti oikein kelvollista kahvin uuttamiseen, että kyllä se ainakin suuressa maailmassa määritellyt kahvinuuttospeksit varsin kivasti täyttää.
Kloorinmakukynnys on ihmisellä 0,1-0,2mg ja helsingin veden kloori on 0,45-0,46mg eli nelinkertainen makukynnyksen ylitys, ei magnitudiluokan ero. Se on ihan mitattava eikä kuviteltu asia. Tosin en itsekkään maista sitä selkeästi, ellen ole ollut helsingin ulkopuolella pidempiä aikoja, tai minulla on vierekkäin suodatettua ja suodattamatonta hanavettä.
En aluksi epäillyt vettä lainkaan, vaan pistin kahvin mauttomuuden koronan ja yleisen kahvilaadun alenemisen piikkiin ja tyydyin tilanteeseen. Sitten kävin muutamissa kahviloiden järjestemissä cupping tapahtumissa ja samoilla pavuilla ero kotona tehtyyn oli selkeä. Kyselin paikanpäältä niin jokainen näistä käytti aktiivihiilisuodatusta. Muutama tasokkaampi teepuoti harrastaa samaa.
Entisen freesenkadun kahvilayrittäjän postaus tulikin aiheesta mieleen vuosikymmenen takaa, jossa esitteli 7kk käytössä olleen suodattimen kuntoa vrt uusi. Tarina ei kerro onko kyseessä vain kiintoainesuodatin ja oliko perässä vielä muita suodattimia, kuten aktiivihiili. Joka tapauksessa on maku- ja näköaistin mitattavissa helsingin veden laatu ja vanhojen raitisvesiputkien kuonan liukemeninen hanaveteen.
Ei täytä parhaiten sopivan veden speksit. Kaukana ihanteellisesta, mutta osittain menee standardien sisäpuolelle. Kovuus ja TDS on joksenkin riittävällä tasolla, mutta pH on selkeästi sallitun maksimin (7,5) ulkopuolella ja kaukana ihanteellisesta (7,0). Liian emäksinen vesi neutraloi kavin luonnolliset hapot. Magnesiumia myös vain 1,5mg, kun suositus on 5-30mg. Magnesium taas auttaa tuomaan hedelmälliset ja aromikkaat yhdisteet paremmin esille.
Wise Nosen tiivistelmä oikein hyvä
Tapauskohtaista. Riippuu vedenlaadusta ja siitä, koetko että vesi maistuu väärältä tai kahvi ei maistu siltä miltä sen pitäisi. Silloin ratkaisuja iznogod on hyvin ylempänä linkittänyt.
Tuossa suodatinkuvassa vertailu ontuu sikäli, että käytettyä suodatinta pitäisi verrata toisen vesilaitoksen veden kanssa käytettyyn, eikä käyttämättömään. Vai mitä? Ja mistäs sen tietää vaikka suodatin olisi täynnä sitä kaivattua kalkkia? ;-)
Mistä tulikin mielen että Helsingissäkin varmaan on monella paikalla erilaista vettä, vai tuleko kaikki nykyään Päijänteestä?
Itse en ole varmastikaan kovin herkkä kloorille, Rooman vedessä on klooria, haistan sen, mutten kyllä maista. Ja jos jättää veden pariksi minuutiksi pöytään, en kyllä haistakaan enää. Vaimon taktiikka oli looginen: kannu jääkaappiin.
Mistä tulikin mielen että Helsingissäkin varmaan on monella paikalla erilaista vettä, vai tuleko kaikki nykyään Päijänteestä?
Itse en ole varmastikaan kovin herkkä kloorille, Rooman vedessä on klooria, haistan sen, mutten kyllä maista. Ja jos jättää veden pariksi minuutiksi pöytään, en kyllä haistakaan enää. Vaimon taktiikka oli looginen: kannu jääkaappiin.
Jos sellaista parasta mahdollista vettä havittelee, niin silloin onkin varminta käyttää käänteisosmoosia (tai tislattua vettä) ja lisätä siihen optimimäärä tarvittavia mineraaleja.
Ettei asia menisi liian helpoksi tai yhtään liian yksinkertaiseksi, niin sekin on hyvä huomata, että erilaiset paahtoasteet ja erilaiset kahvilajikkeet tykkäävät vähän erilaisista veden ominaisuuksista. Itse kun olen enemmänkin sellainen vaaleampien paahtoasteiden (max. keskipaahto), niin niille vaikuttaisi sopivan tämän Helsingin veden PH aika mukiinmenevästi. Sellainen aavistuksen emäksinen vesi kun ainakin teoriassa uuttaa kahvista juuri niitä hedelmäsiä ja kukkaisia aromeja, joita ainakin itse kahvilta toivon. Samoin, kun suurin osa käyttämistäni pavuista on vaaleamman spektrumin itä-afrikkalaisia melko runsaan hapokkaita kahveja, niin se pieni emäksisyys voi kivasti taitellakin niitä ärjyimpiä happoja. Aivan täydellistä se Helsingin vesi tuskin siltikään on, mutta ihan hyvin olen sen kanssa pystynyt elämään. Magnesiumia olen joskus kokeillut lisätäkin, mutta jonkun muutaman kuukauden, tai puolen vuoden päästä se kokeileminen sai jäädä, kun ei siitä ainakaan mitään aistein havaittavaa eroa ollut, lisäsikö veteen magnesiumia vai eikö. Kyseisellä ajanjaksolla ei tosin tullut juotua juuri muita kuin espressokeittimellä uutettuja kahveja, joten voihan se olla, että ero olisi ollut selkeämpi esim. vaimon nykyisin Chemexillä uuttelemissa kahveissa. Täytyykin vielä joskus kokeilla uudestaan, kunhan se suodatinkannuvekotin sattuu löytymään jostain kaapin perukoilta.
Caffi-paahtimo muuten kehuu heidän paikallista vettään (Lahden seudulla) aivan mainioksi kahvin uuttamista ajatellen, mutta en minä sielläpäin ole koskaan mitään erityistä kahvielämystä ole kokenut. Espoon toimipisteissä he lisäävät veden kovuutta jonkin verran, mutta heidän makunsa taitaa olla vähän enemmän tummiin kallellaan kuin omani - ainakin sen vaikutelman olen saanut lähes joka kerran Caffeissa kahvilla käydessäni.
Third Wave Water myy valmiita mineraalisekoituksia eri paahtoasteille, joten niiden kanssahan sitä voisi helposti kokeilla, miten erilaiset koostumukset vaikuttavat erilaisiin papuihin. Rupesikin jo etukäteen vähän naurattamaan ajatus, että pitäisikö vaikka landella kesälomakauden aikaan kokeilla vähän tislata pulputella vettä, ja sitten kun naapureista isännät alkavat toiveikkaina kerääntyä kyselemään, että olisikohan täällä kohta jotain maistiaisia tarjolla, niin siihen voisi sanoa, että kyllä on, kohta pojat saadaankin maistella erilaisia kahveja ja vesikäsittelyjä. Naapurisovun ylläpitämiseksi siihen ehkä kuitenkin kannattanee varata vähintäänkin yksi konjakkipullo piiloon halkokasaan.
Vähän hassuja nuo Coffee Chroniclerin videot. Tottakai jollain karvalakki-espressokeittimellä voi olla turhan haastavaa valmistaa espressoja, jos kahvi ei ole paahdettu sellaiseksi. Sellainen kahvi kannattaakin valmistaa jollain ihan toisenlaisella metodilla. Tuleeko tuo nyt vakavasti otettavalle kahviharrastajalle suurena yllätyksenä? Mutta sehän ei tietenkään tarkoita myöskään sitä, että espressopapujen pitäisi olla halpoja, tai että niiden pitäisi edes olla tummaksi paahdettuja. Siitä olisi kuitenkin hyvä olla tietoinen, että ne ovat paahdettu siten, että pavut on paahdettu sisältä riittävän kehittyneeksi (eng. development time). Yleensäkään ei kannata ostaa mitään kovin kallista, silloin jos ei yhtään ymmärrä mitä edes on ostamassa.
Siinä ensimmäisessä videossa minua taas ihmetytti se, että jos kaveri kerran on (omien sanojensa mukaan sivustollaan) oikea coffee geek, niin miten ihmeessä hän vasta puolisen vuotta sitten sai ensimmäisen kerran kuulla sen, että tummista paahdoista uuttuu enemmän, siis että niistä liukenee helpommin ainesosia uuttaessa?!? Sehän on kuitenkin ollut muulle kahvimaailmalle oikein hyvin tiedossa jo ainakin viimeiset parikymmentä vuotta. Ehkä paljon pidempäänkin, mutta joskus silloin itse sen jo opin. Toki kahvin uuttamisessa ei ole tärkeintä se, miten paljon siitä kahvijauheesta saa uutettua, vaan se mitä siitä saa uutettua. Siinä on vissi ero. Ja muutenkin toiset tykkäävät toisenlaisesta kahvista ja toiset taas eivät. Coffee Cronicler ei tunnu sitä ihan vielä tajunneen.
Myös kaverin perusoletus siitä, että speciality coffee jotenkin feilaa ympäri maailman on myös aika outo näkemys. Saahan hän toki niin ajatella, ei siinä mitään, mutta toisaalta oma kokemukseni on ihan toisenlainen. Nykyisin, kun matkustaa käytännössä minne tahansa, sieltä löytyy myös speciality coffeeta (tai 3rd wavea) - tottakai myös italo-, franski- ja/tai spanskikahvejakin tarjoavia paikkoja, mutta niiden rinnalle on tullut erikoiskahviloita vähän joka puolelle Afrikkaa, Aasiaa, Itä-Eurooppaa ja jopa Italiaa, Ranskaa, Espanjaa ja teemaana tunnettua Englantia myöten. Ei sellaisia ennen ihan joka puolella ollut. Pelkkää tummaakin tummempaa paahtoa sai joka puolella, mutta nykyisin on myös se toinen vaihtoehto.
Ei jatkoon. Kahvikronikoija tyssäsi jo lähtöruutuun.
Aivan, mutta kiinnostavia nuo silti olivat, ja tuli ne näköjään katsottua. Youtubessahan on se ajatus aina että jonkun promillen osa jostain olisi valtavirtaa. Ja onhan se niin että niitä kolmannen maailman kahveja tosiaan saa nykyisin joka paikasta -kunhan etsii ne paikat. Tai no, kyllä jos viikon katuja kävelee niin voi vahingossakin yhden löytää. Varmasti joka miljoonakaupungissa on ainakin kaksi semmoista kahvilaa.
Joo, kyllähän noita kahvijuttuja aina ihan silkasta mielenkiinnosta tulee toisinaan jopa aika paljonkin katseltua, vaikka eihän niiden laatua tietysti juuri kukaan tubessa mitenkään moderoi. Sellaista ihan joutavaa jaaritteluahan monet ihan suositutkin tubettajat harrastavat, mutta tottakai aina jos kahvista puhutaan, niin kyllähän se edes vähäsen kiinnostaa. Ja aina välillä löytyy ihan tiukkaakin asiaa. Hoffan videot ovat tietysti tunnettuja ja niitä on ihan kiva toisinaan väijyä. Tim Wendelboe on tietysti toinen, joka ihan oikeasti tietää, mistä puhuu - ainakin silloin, kun hän puhuu kahvista. Yksi Wendelboen mielenkiintoisimmista videoista on ollut:
Jos joku/kukaan ei nyt jaksaisi katsoa tuota melko pitkää pöpinää, niin todettakoon siitä sen verran, että Timpalla on vähän erilainen lähestymistapa kahvipapuihin kuin sillä Kahvikronikoitsijalla.
Toinen vuosien takaa mieleen jäänyt tubevideo oli nuoren Matt Pergerin esiintyminen baristojen MM-kisoissa 2013. Se muistaakseni oli juuri se Pergerin show, jonka jälkeen EK43 alkoi saada kovaa mainetta espressomyllynä, vaikka alunperin sitä ei sellaiseksi ollut edes tarkoitettu, vaan lähinnä yleismyllyksi teolliseen käyttöön; kahveille, mausteille, jyville yms. Nykyisinhän sitä Pergerin esittelemää nutaatiotekniikkaa ei enää EK:n kanssa tarvita, kun Mahlkönig innostui Pergerin aikaansaaman villityksen myötä kehittelemään uudet espressojauhatukseen suunnitellut terät EK:lle. Ja niinpä EK:ta sitten nykyisin näkeekin vähän joka puolella maailmaa erikoiskahviloissa.
Edit: taitaa Pergerillä muuten mennä jo vähän hifistelyn puolelle.
Jos nyt otetaan tähän sen verran realismitarkistusta, niin riippuuhan sen speciality coffeen löytäminen kai vähän siitäkin, missä kunnossa ne omat silmät ovat.
Ainakaan Marrakechissa ei tarvinnut kuin vajaan päivän, kun ensimmäinen osui ihan sattumalta reitin varrelle. Marrakechhan on sellainen suurinpiirtein miljoonakaupunki ja sieltä löytyy noin kymmenkunta speciality coffeeta tarjoilevaa paikkaa. Kroatiassa taas n. 10 000 asukkaan pikkukaupungissakin (Trogir) oli kolme 3rd wave -kahvilaa, joista yhtä sai pari minuuttia vanhankaupungin sokkeloista etsiäkin, kun Googlen kartta ohjasi kujan verran pieleen. Ne muut löytyivät kyllä ihan itsestään. Ensimmäinen jo parin minuutin jälkeen, kun oli kävellyt vanhaan kaupunkiin.Suomen naapurimaiden kylistä niitä sitten löytyy helposti useampiakin. Tukholmasta 15, Göteborgista 13, Malmösta kymmenkunta ja Tallinnasta European Coffee Trip listaa peräti 25 speciality coffeeta tarjoilevaa kahvilaa. Riikasta parikymmentä. Kotimaassa Helsingistä löytyy 16, Turusta ja Tampereeltakin pari, vaikka ne aika kaukana miljoonakaupungeista ovatkin.
Jopa italialaisen espresson mahtimaasta Italiastakin niitä parempia kahvipaikkoja löytyy jo aika mukavasti. Roomasta on listattu 28 ja Napolista 21 erikoiskahvilaa. Ranskassa, joka on kahvimaana tunnettu lähinnä tummista paahdoistaan, esim. Pariisista listataan tätä nykyä vaatimattomat 142 erikoiskahvilaa. Espanja on myös perinteisesti tunnettu tummista paahdoista, mutta sielläkin esim. Barcelonassa on nykyisin 130 erikoiskahvilaa. Aika sokkona turistinahan noissa kylissä saa vaellella, jos niistä erikoiskahviloista viikon aikana ei satu kuin yksi vahingossa nenän eteen.
Viimeksi muokattu:
Se on kyllä aika helppo konsti, mutta kannattaa tietysti valita sellainen lähdevesi, jonka speksit sopivat kahvin uuttamiseen. Niissä pullovesissä kun voi olla ihan merkittäviäkin eroja kahvin uuton onnistumisen kannalta. Jos tuoteluettelosta, tai jostain muualta ei selviä ne oleellisimmat speksit, niin kannattaa ehkä jättää sellaiset vedet väliin, kun niistä ei sitten tiedä, mihin sitä omaa hanavettä oikeastaan vertaa.
Esim. Suomessa aika yleisesti kaupoissa nähtävät Finn Springin lähdevedet (mm. tuotemerkeillä: Villi, Spring, Ukko-Pekka, Pirkka jne) eivät ole kovinkaan kaksisia kahvivesiä. Mm. niiden TDS jää selvästi liian alhaiseksi (<50) ja bikarbonaattiakin on vain noin neljäsosa optimialueesta. Samoin myös kalsiumin ja magnesiumin määrät jäävät selvästi alle raja-arvojen. pH:n keskiarvo (6,3-7) on hyvä kahvia ajatellen, mutta sehän (kuten lähdevesien muutkin arvot) vaihtelee vuodenkierron mukaan, joten mitään kovin suurta varmuutta siitä pH:stakaan ei ole.
Mutta tietysti, jos Finn Springin pullotetulla lähdevedellä saa aikaiseksi parempaa, tai edes yhtä hyvää/huonoa kahvia kuin omalla hanavedellä, niin silloinhan selviää ainakin se, että eipä se oma vesikään sitten kovin kaksista kahvin uuttamiseen voi olla.
Joo, osuuhan niitä, viimeksi kolmessa kuukaudessa kävelin Roomassa kahden ohi ja kummassakin oli ihan odotetun pahaa kahvia...luultavasti liian vähän oli tatuointeja baristoilla. ;-) mutta toki hinnoittelu oli sitä kolmatta...Aika sokkona turistinahan noissa kylissä saa vaellella, jos niistä erikoiskahviloista viikon aikana ei satu kuin yksi vahingossa nenän eteen.
Muuhan on tietysti makuasioita, kuten myös se tatuointien määräkin, mutta tuo hintojen ihmettelyhän on ihan hassua.
Kun perinteiseen italoessoon käytetään 7g kahvipapuja per shotti, niin se maksaa - mitä lienee - puolitoista euroa.
3rd wave espressoon taas käytetään 18g kahvipapuja per shotti, niin se maksaa - mitä lienee - 3,5€.
Eihän se edes kovin kaksista laskupäätä edellytä, että hoksaa mistä se kalliimpi hinta johtuu.
Huomasinpa tuossa äsken, että viime lokakuussa otettujen näytteiden (HSY 21.10.2025) perusteella pääkaupungin hanavedessä on klooria 0,03–0,5 mg/l. Melko iso vaihteluvälihän siinä on.
Muuhan on tietysti makuasioita, kuten myös se tatuointien määräkin, mutta tuo hintojen ihmettelyhän on ihan hassua.
Kun perinteiseen italoessoon käytetään 7g kahvipapuja per shotti, niin se maksaa - mitä lienee - puolitoista euroa.
3rd wave espressoon taas käytetään 18g kahvipapuja per shotti, niin se maksaa - mitä lienee - 3,5€.
Eihän se edes kovin kaksista laskupäätä edellytä, että hoksaa mistä se kalliimpi hinta johtuu.
Eipä tuo mitään, vaaditaan vaan niitä hyvin tiedokkaita humoristeja pitämään paikkoja pystyssä kun noissa ei ketään ollut asiakkaina. Liekö sitä Suomessa jo kuopattua starttirahaa energisoimassa parempaa kahvia. Tai edes turisteja pistämässä vinkit tripadvisoriin.
Ömerikkalaiset äkkiä muuttavat maiseman...ties vaika alettas tippiäkin vaatimaan päälle.
Uutiset
-
Motorola julkaisi lisää moto g -puhelimia – moto g87:ssä 200 megapikselin pääkamera
30.4.2026 19:07
-
Windows Central sai tietoja Microsoftin Windows K2 -projektista
30.4.2026 11:13
-
Motorola julkaisi uuden edge 70 pron neljänä PANTONE-versiona eri materiaalein
30.4.2026 01:34
-
Motorola julkaisi razr 70 -malliston – ultra-mallissa LOFIC-pääkamera
30.4.2026 00:42
-
Palit Microsystems sulautti näytönohjainvalmistaja GALAXin itseensä
29.4.2026 22:56
