Ilmalämpöpumput eli ILPit

Takkahuoneessa siis molemmat ilpit (Daikin ja vanha Panasonic). Takkahuoneen vieressä heti pesuhuone ja sauna, jossa sähkökiuas. Jos siis Daikin ei yksin riitä, niin vanha Panasonic avuksi
Miten muuten mahtaa olla, kannattaako tällaisessa tapauksessa käyttää molempia pumppuja jo siinä vaiheessa kun molemmat voivat toimia ilman katkokäyntiä? Tietysti asiaan vaikuttaa se, miten eri tasoiset laitteet ovat, mutta luulisi että ero on pieni juuri silloin kun koko kysymys on relevantti. Kovalla pakkasellahan tietysti oletuksena halutaan käyttää kaikki ja välttää sammuttamista.
 
Miten muuten mahtaa olla, kannattaako tällaisessa tapauksessa käyttää molempia pumppuja jo siinä vaiheessa kun molemmat voivat toimia ilman katkokäyntiä? Tietysti asiaan vaikuttaa se, miten eri tasoiset laitteet ovat, mutta luulisi että ero on pieni juuri silloin kun koko kysymys on relevantti. Kovalla pakkasellahan tietysti oletuksena halutaan käyttää kaikki ja välttää sammuttamista.
Siinä olis automaation paikka, kun havaitaan ettei yksi pumppu jaksa pitää huonelämpötilaa niin toinen lähtee avittamaan. Ja jos automaatio havaitsee katkokäyntiä niin sitten toinen kone offille tai pelkälle puhallukselle.
 
Daikinista, kun ei saa tarveohjausta muutettua HA:lla niin tein automaation joka antaa hälytyksen, jos ulko- ja sisälämpötilan derivaatat laskee liikaa niin ottaa sitten Onectalla tarveohjauksen pois, jos sattuu olemaan silloin pois kotoa. Tänään tuollainen tilanne oli lähellä, kun ulkolämpö alkoi nopeasti laskemaan, Perfera jaksoi kuitenkin pitäää sisälämmön sopivalla tasolla vielä tarveohjauksella.
 
Miten muuten mahtaa olla, kannattaako tällaisessa tapauksessa käyttää molempia pumppuja jo siinä vaiheessa kun molemmat voivat toimia ilman katkokäyntiä? Tietysti asiaan vaikuttaa se, miten eri tasoiset laitteet ovat, mutta luulisi että ero on pieni juuri silloin kun koko kysymys on relevantti. Kovalla pakkasellahan tietysti oletuksena halutaan käyttää kaikki ja välttää sammuttamista.
Siinä olis automaation paikka, kun havaitaan ettei yksi pumppu jaksa pitää huonelämpötilaa niin toinen lähtee avittamaan. Ja jos automaatio havaitsee katkokäyntiä niin sitten toinen kone offille tai pelkälle puhallukselle.
Voisi olla tosiaan joku automaatio, jos osaisi sellaista :) Molemmat puhaltaa omalle käytävälle, niin molemmista voisi olla oma hyötynsä.

Huippu pakkasella mietin sellaista, että uusi Daikin lämmittämään 30 pyynnillä ja 11 vuotta vanha Panasonic lämmittämään jollain sopivalla pyynti lämpötilalla. Tavallaan Panasonicilla se lämmön säätö sopivaksi. Jos sattuu että tulee kuuma, niin vanha pitäisi laittaa vaan puhallukselle ja Daikinista pienempi lämpö päälle.

Tuossa vielä Panasonic cu-ne9nke tiedot. Vielä ei ole sähköjä sille, kun vaatisi vähän "jatkojohtoa" pihalle.

Screenshot_2024-12-09-19-00-07-85_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg

Daikinista, kun ei saa tarveohjausta muutettua HA:lla niin tein automaation joka antaa hälytyksen, jos ulko- ja sisälämpötilan derivaatat laskee liikaa niin ottaa sitten Onectalla tarveohjauksen pois, jos sattuu olemaan silloin pois kotoa. Tänään tuollainen tilanne oli lähellä, kun ulkolämpö alkoi nopeasti laskemaan, Perfera jaksoi kuitenkin pitäää sisälämmön sopivalla tasolla vielä tarveohjauksella.
Täällä oli näköjään Daikin tarveohjauksella hyytynyt, kun 20.2 astetta vain toisessa makkarissa. Eli piti laittaa se pois (klo 17.00).

Säätiedot näyttää vähän siltä, että torstaista eteenpäin saa olla tuo T-O pois päältä, että ei tule kylmä.
 
Niin, ja vieläpä hyötyjen, joita ei voi todentaa kun ei (toivottavasti) ole vieressä tai täsmälleen vastaavassa tilassa samoilla asetuksilla samaa laitetta, jota ei ole pakotettu tarveohjaukselle.
 
Isäni on uusimassa ILPiä ja kyseli neuvoja millainen kannattaisi hankkia (200 m2 sähkölämmitteinen pääkaupunkiseudulla).
Käskin Daikin Perfera 40 N tai Toshiba Premium+ 35 pyytämään tarjouksia ja ainakin Daikinista oli mielestäni ihan asiallisen tarjouksen saanut.

Joku asentaja oli Mitsubishin pumppuja suositellut ja antanut LN35:sta tarjouksen (ei halvempi kuin Daikin). Isääni Mitsubishi tuntuisi kiinnostavan, mutta LN35 sulatusongelmista näytti olevan netissä aika paljon parin vuoden takaista keskustelua. Koskeekohan mahdolliset ongelmat vielä uusiakin Mitsuja? Tai onko Mitsussa Daikiniin verrattuna jotain oleellisesti parempaa, että riski sulatusongelmasta kannattaisi ottaa?
 
Isäni on uusimassa ILPiä ja kyseli neuvoja millainen kannattaisi hankkia (200 m2 sähkölämmitteinen pääkaupunkiseudulla).
Käskin Daikin Perfera 40 N tai Toshiba Premium+ 35 pyytämään tarjouksia ja ainakin Daikinista oli mielestäni ihan asiallisen tarjouksen saanut.

Joku asentaja oli Mitsubishin pumppuja suositellut ja antanut LN35:sta tarjouksen (ei halvempi kuin Daikin). Isääni Mitsubishi tuntuisi kiinnostavan, mutta LN35 sulatusongelmista näytti olevan netissä aika paljon parin vuoden takaista keskustelua. Koskeekohan mahdolliset ongelmat vielä uusiakin Mitsuja? Tai onko Mitsussa Daikiniin verrattuna jotain oleellisesti parempaa, että riski sulatusongelmasta kannattaisi ottaa?
eikös Panasonic juuri mainostanut uutta pumppua joka toimii jopa -35? On tosi harmi, ettei sitä Daikin mallia enää saa, missä oli roikkuva kenno ulkoyksikössä, eli pohjaton ulkoyksikkö joka ei vaatinut sähköisiä sulatuskaapeleita, voisi kuvitella, että sellanen säästää sähköä aika paljon lämmityskäytössä. Miksi lie poistivat sen.
 
Mitsun RW25 on ainoa mitä uskaltaa suositella varauksetta. RW35 ehkä myös, mutta niihin on tänä vuonna vaihdettu piirilevyjä teho-ongelmien vuoksi ja uusia levyjä ei ole vielä päästy testaamaan kovissa oloissa tänä talvena. RW25 on toisaalta tehokaampi kuin aikaisemmat -25 mallit, joten -35 mallia ei välttämättä tarvita. Teidän tapauksessa riippuu siitä kuinka sokkeloinen 200m2 on kyseessä. Pienemmän pumpun etuna on, että se ei mene katkokäynnille niin herkästi kuin isompi.
 
Automaatoita on neljä
Pyynti 20 kun huoneessa ylittyy 22
Pyynti 21 kun lämpötila >21 ja <21,8
Pyynti 22 kun >20,5 ja <20,9
Pyynti 23 kun <20
Jos ulkona alle -5 niin pyynteihin lisää aste.
Yhden koodi ohessa
Koodi:
alias: Perfera asetus 21
description: ""
triggers:
  - trigger: numeric_state
    entity_id:
      - sensor.ruuvitag_ee1b_temperature
    above: 21
    below: 21.8
    for:
      hours: 0
      minutes: 10
      seconds: 0
conditions: []
actions:
  - action: climate.set_temperature
    metadata: {}
    data:
      temperature: 21
    target:
      entity_id: climate.daikinap96280_ala_room_temperature
  - if:
      - condition: numeric_state
        entity_id: sensor.daikinap96280_ala_climatecontrol_outdoor_temperature
        below: -5
    then:
      - action: climate.set_temperature
        metadata: {}
        data:
          temperature: 22
        target:
          entity_id: climate.daikinap96280_ala_room_temperature
mode: single
Mikäs toi HA on jonka koodia toi on ja mistä sen saa?
Ilpin kulutuksen saa tämmöisellä helposti ja tarkasti selville. (Vaatii sähkärin, jos itse ei uskalla asentaa). Eli kuvassa oikeanpuoleisella.
Joulukuu kahdelta pumpulta n.100kWh. Puuta poltettu pakkasilla muutama pesällinen pönttöuunissa. (1,5krs 150m2).

IMG_4588.jpeg
Minkäs hintaisia noi Shellyt on?

Alle -5 HA nostaa astetta korkeammalla profiililla lämpöjä ja näyttää toimivan ihan hyvin täällä, tosin yhdet tuon alittavat pakkaset vasta testattu. Nyt on kehitteillä sisä- ja ulkolämpötilan derivaatta sensorilla hienosäätöä, jos lämpötilat muuttuu radikaalisti eli jos ulkona kylmenee nopeasti. Pyyntiautomaation rajat, kun löytyi niin tuon jälkeen ei ole tarvinnut kajota säätöihin. Tänäänkin keittiössä tehtiin uuniruokaa niin hienosti HA reagoi. Samoin yöllä, jos ilma lauhtuu ja yläkerrassa alkaa makkarin lämpö nousta niin ei tarvii herätä hikoiluun.
Ihminen on siitä kummallinen, että vaikka lämpötila olis aina tasan sama niin se tuntee välillä vilua tai liiallista lämpöä. Vaatetuksella on suuri merkitys, tuon alkaa jo nainenkin vihdoin ymmärtämään, kun voi lyödä eteen semmoset datarätingit, jolla voi todistaa ettei sun VOI olla kylmä!;)
Meilläkin käydään tota keskustelua => Asiantuntemuksella :cool: Villasukat jalkaan sisälläkin (vähenee valitukset), ja voit nauttia hyvistä yöunista vaikka 16-asteen lämpöisessä makkarissa ja säästät sähköä./eurojasi. "Jos ei koeta ei voeta" vanha sanalasku.
-Patterilämmitteisessaä talossa saa lämpö ilmavirran nousemaan ikkunan alla ja ikkunasta hohkavan kylmän ilman lämpenemään ja nousemaan ylöspäin. Sitten kun ulkona lämpötila muuttuu vähän lämpimmäksi (kuitenkin esim. -8 astetta), lämpötilaa seuraava ulkolämpötilan seurantaan perustuva automatiikka vähentää patterien lämpöä.
=> ikkunasta hohkava kylmä ilma laskeutuu "suoraan" alas ja leviää huoneeseen aiheuttaen sen kylmän vedon tunteen.
Ed. vaan varuiksi, jos joillain muilla on ongelmia selittää ilmiötä.

Mites ton (ikkunasta hohkavan kylmyyden) suhteen tapahtuu ilmalämpöpumpulla lämmitettäessä? Tuleeko se esiin. Jos niin kaikkissa ikkunoissa vai vain tietyssä kulmassa ILP-nähden? Olettaisin, että vaihtelua olisi riippuen myös miten ILP sisäyksikkö ilmaa levittää?
 
Meilläkin käydään tota keskustelua => Asiantuntemuksella :cool: Villasukat jalkaan sisälläkin (vähenee valitukset), ja voit nauttia hyvistä yöunista vaikka 16-asteen lämpöisessä makkarissa ja säästät sähköä./eurojasi. "Jos ei koeta ei voeta" vanha sanalasku.
-Patterilämmitteisessaä talossa saa lämpö ilmavirran nousemaan ikkunan alla ja ikkunasta hohkavan kylmän ilman lämpenemään ja nousemaan ylöspäin. Sitten kun ulkona lämpötila muuttuu vähän lämpimmäksi (kuitenkin esim. -8 astetta), lämpötilaa seuraava ulkolämpötilan seurantaan perustuva automatiikka vähentää patterien lämpöä.
=> ikkunasta hohkava kylmä ilma laskeutuu "suoraan" alas ja leviää huoneeseen aiheuttaen sen kylmän vedon tunteen.
Ed. vaan varuiksi, jos joillain muilla on ongelmia selittää ilmiötä.

Mites ton (ikkunasta hohkavan kylmyyden) suhteen tapahtuu ilmalämpöpumpulla lämmitettäessä? Tuleeko se esiin. Jos niin kaikkissa ikkunoissa vai vain tietyssä kulmassa ILP-nähden? Olettaisin, että vaihtelua olisi riippuen myös miten ILP sisäyksikkö ilmaa levittää?
Ikkunasta hohkavan kylmyyden dilemman kanssa on monia lähestymistapoja. Ikkunat voi vaihtaa, voi asentaa alumiinirullaverhoa, voi sekoittaa ilmaa tavalla tai toisella. Makuuhuoneeseen ei kai yleensä kaivata suoraan ILP:n puhallusta. Entäs kattotuuletin talvimoodissa?
 
Ihmettelen ihmisten halua kiduttaa itseään näillä tarveohjauksilla marginaalisten hyötyjen perässä.
Ei kiduta, eikä hyötyjen perässä, no ilpin parempi toiminta sulatuksen jälkeen on sekin kyllä hyötyä. Insinöörit eivät vaan ole näissä ilpeissä niin täydellisesti vielä onnistuneet.
 
Isäni on uusimassa ILPiä ja kyseli neuvoja millainen kannattaisi hankkia (200 m2 sähkölämmitteinen pääkaupunkiseudulla).
Käskin Daikin Perfera 40 N tai Toshiba Premium+ 35 pyytämään tarjouksia ja ainakin Daikinista oli mielestäni ihan asiallisen tarjouksen saanut.

Joku asentaja oli Mitsubishin pumppuja suositellut ja antanut LN35:sta tarjouksen (ei halvempi kuin Daikin). Isääni Mitsubishi tuntuisi kiinnostavan, mutta LN35 sulatusongelmista näytti olevan netissä aika paljon parin vuoden takaista keskustelua. Koskeekohan mahdolliset ongelmat vielä uusiakin Mitsuja? Tai onko Mitsussa Daikiniin verrattuna jotain oleellisesti parempaa, että riski sulatusongelmasta kannattaisi ottaa?
Ei ole mitään ideaa hankkia Mitsu LN35 kalliimmalla hintaa kuin Daikin Perfera 40N.

Mitsu LN35 ja Mitsu RW25 on saman tehoisia laitteita.

Vertailukelpoisimmat parit olisi Mitsu RW35 ja tuo Daikin. Mutta ei Mitsua kannata ostaa, koska se on kalliimpi. 200m2 on iso talo, niin isommasta tehosta (Daikin) olisi hyötyä.

Screenshot_2024-12-10-04-39-16-28_4641ebc0df1485bf6b47ebd018b5ee76.jpg



Daikin pumpun täystehomitoitus riittäisi siis 81 neliölle, Mitsun 62 neliölle. Daikin on myös hiljaisempi. Sulatukset toimii paremmin juuri Daikinissa.
 
On tosi harmi, ettei sitä Daikin mallia enää saa, missä oli roikkuva kenno ulkoyksikössä, eli pohjaton ulkoyksikkö joka ei vaatinut sähköisiä sulatuskaapeleita, voisi kuvitella, että sellanen säästää sähköä aika paljon lämmityskäytössä. Miksi lie poistivat sen.
Ihan faktatietoa ei ole mistään löytynyt, mutta ilmeisesti niitä kennoja on sitten asennusvaiheessa kolhittu riittävästi, kun sen paikalleen nostamisen kanssa piti olla tarkempana ja nostaa oikeasta kohtaa. Asennusfirmoja, kun on erilaisia niin sutta ja sekundaa tuppaa kiireessä tulemaan.
Varsin hyvä keksintö tuo "roikkuva" kenno, onneksi ehdin molemmat pumput saamaan niitä. Ei tartte vastusten ja jäiden kanssa kituutella.
 
Ihmettelen ihmisten halua kiduttaa itseään näillä tarveohjauksilla marginaalisten hyötyjen perässä.
Niin, ja vieläpä hyötyjen, joita ei voi todentaa kun ei (toivottavasti) ole vieressä tai täsmälleen vastaavassa tilassa samoilla asetuksilla samaa laitetta, jota ei ole pakotettu tarveohjaukselle.
Täällä lähinnä tuon rajan kokeilua, että millä pakkasasteilla pumppu vielä jaksaa lämmittää T-O päällä (95%). Eilen taisi olla -7 pakkasta kylmimmillään ja se oli liikaa. Kun taas jossain enemmän lämmitysenergiaa kuluttavassa talossa ei toimi pakkasella ollenkaan (lampopumput.info).

5 vuotta vanha Mitsu LN35 toimii hieman samoin, kuin Daikin tehorajoitteisena vanhassa talossa. Eli siellä ei yksi (liian pieni) pumppu riitä, vaan piti ostaa Panasonic myös.


Eli lyhyesti tarveohjauksella voi olla pieni hyöty, kun ulkona plussaa. Rauhoittaa pumpun käyntiä sulatuksen jälkeen. Tasaisempi lämpötila. Sähkönkulutuksesta en osaa sanoa mitään, mutta asumismukavuutta saattaa hieman parantaa, kun tehoja ei niin vielä kunnolla tarvitse.

----
Satuin huomaamaan yhden sulatuksen eilen ja hyvin liruttaa ulkoyksikön "pakoputksesta". Itse olen siis tyytyväinen tuohon patenttiin (vielä) :D

Screenshot_2024-12-09-13-27-19-54_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
 
Tila siis noin 40 neliötä?

-Toshiba putoaa pois, koska siinä ei Wifiä ole vakiona (kumma kyllä).

Ainakin Haori mallissa on wifi vakiona sekä takkatoiminto

Pitäisi mennä vuokralle vanha talo, ja sinne ostin Panasonicin 1000€ + asennus 700€. Toisena ilpinä reilu 5 vuotta vanha Mitsu LN35. Talo 1966 ja 120 neliötä.

Täällä sitten Daikin Perfera 40 N. Talo 1981 ja 120 neliötä. Tuo Daikin on liian iso teille (kaikkein tehokkain, 1300W kompressori). Eli ei sitä ainakaan kannata. Varalla sitten 11 vuotta vanha Panasonic.


Jep. Itse en ole oikein kiinnittänyt huomiota. Mutta vakiopuhallusta ei tosiaan ole Daikinissa. Tuo löytyy kyllä esim Mitsu E:stä.

Täällä ei ole lämmitetty takkaa vielä, mutta ihan hyvin toimii saunan lämmityksen kanssakin. Eli puhaltaa kyllä, mutta ei 5/5 nopeudella.


Daikinin yksi ongelmista saattaa olla, että asentajaa ei löydy mistään?

Onko pumpun hinnalla väliä? Panasonic olisi ainakin halpa.

Esim tuota saisi 999€.
 
Ikkunasta hohkavan kylmyyden dilemman kanssa on monia lähestymistapoja. Ikkunat voi vaihtaa, voi asentaa alumiinirullaverhoa, voi sekoittaa ilmaa tavalla tai toisella. Makuuhuoneeseen ei kai yleensä kaivata suoraan ILP:n puhallusta. Entäs kattotuuletin talvimoodissa?
En oikein usko tohon ikkunoiden vaihtoon (kalliskin), tosin aivan uusimmista ei ole kokemusta. Taitavat uudemmat olla jotain k 0,9 luokkaa? eli luulen niidenkin sisäpinnan olevan huonetta kylmempi. Joku verho sisemmän lasin väliin auttanee jotain. Sälekaihdin kiinniollessaaan myös, mutta joskusmittasin silti lasin lämpötilaksi jotain 16-astetta ja sisällä taisi olla 19-20 astetta. Pitkä verho lattiaan asti? Säästänee samalla energian kulutusta.

Joku tietokoneen iso tuuletin puhaltamaan ylöspäin ikkunan alla sekoittaisi kylmän ilman lämpimään huoneilmaan.

Kiinnostaisi tietää miten esim @jm82 kokee ton ikkunoista johtuvan vedontunteen esiintymisen, vai eikö sitä esiinny? Tehokkaiden ILP kanssa?
 
Kiinnostaisi tietää miten kokee ton ikkunoista johtuvan vedontunteen esiintymisen, vai eikö sitä esiinny? Tehokkaiden ILP kanssa?
Ei ole niin paha kuin oli pelkällä uunilämmityksellä, silloin oli pakko laittaa patterit päälle kovemmilla pakkasilla.
Tuo liikkuva ilma auttaa ja sen huomannut, kun nämä uudet ilpit tuli niin lattiat on lämpimämpiä. (Vanhat ilpit oli on/off koneita niin ne ei puhaltaneet kokoaikaa ja niistä loppui teho).
Viime talvena asensin jokaiseen alakerran ikkunaan rullaverhon ja illalla vedän ne alas. Mielestäni nekin auttaa.
 
Mikäs toi HA on jonka koodia toi on ja mistä sen saa?

Minkäs hintaisia noi Shellyt on?



Meilläkin käydään tota keskustelua => Asiantuntemuksella :cool: Villasukat jalkaan sisälläkin (vähenee valitukset), ja voit nauttia hyvistä yöunista vaikka 16-asteen lämpöisessä makkarissa ja säästät sähköä./eurojasi. "Jos ei koeta ei voeta" vanha sanalasku.
-Patterilämmitteisessaä talossa saa lämpö ilmavirran nousemaan ikkunan alla ja ikkunasta hohkavan kylmän ilman lämpenemään ja nousemaan ylöspäin. Sitten kun ulkona lämpötila muuttuu vähän lämpimmäksi (kuitenkin esim. -8 astetta), lämpötilaa seuraava ulkolämpötilan seurantaan perustuva automatiikka vähentää patterien lämpöä.
=> ikkunasta hohkava kylmä ilma laskeutuu "suoraan" alas ja leviää huoneeseen aiheuttaen sen kylmän vedon tunteen.
Ed. vaan varuiksi, jos joillain muilla on ongelmia selittää ilmiötä.

Mites ton (ikkunasta hohkavan kylmyyden) suhteen tapahtuu ilmalämpöpumpulla lämmitettäessä? Tuleeko se esiin. Jos niin kaikkissa ikkunoissa vai vain tietyssä kulmassa ILP-nähden? Olettaisin, että vaihtelua olisi riippuen myös miten ILP sisäyksikkö ilmaa levittää?

Se kuuluisa Home Assistant. Netistä löytyy.

20€/kpl

Tuossa on sen pikku Shelly palikan asennusohje.



Sovelluksen asennus meni vaivatta ja nopeasti läpi. Ei siis mitään ongelmia.

Ilpin kulutuksen saa tämmöisellä helposti ja tarkasti selville. (Vaatii sähkärin, jos itse ei uskalla asentaa). Eli kuvassa oikeanpuoleisella.
Joulukuu kahdelta pumpulta n.100kWh. Puuta poltettu pakkasilla muutama pesällinen pönttöuunissa. (1,5krs 150m2).

IMG_4588.jpeg


IMG_4746.png


IMG_4745.png
Vielä ei oikein mitään kiinnostavaa näy.
Screenshot_2024-12-10-18-24-53-19_0ac2addf979993c0e494aa40c40dbf6e.jpg
 
Kiinnostaisi tietää miten esim @jm82 kokee ton ikkunoista johtuvan vedontunteen esiintymisen, vai eikö sitä esiinny? Tehokkaiden ILP kanssa?
En oikein kiinnittänyt asiaan ollenkaan huomiota. Vanhalla 1966 talolla on alkuperäiset ikkunat ja kolmas lasi lisätty jossain vaiheessa. Se lähinnä oli ongelma, että huonelämpötila laski Mitsu LN35 pumpulla kovalla pakkasella. Ja lisäksi yksi pumpun lähellä oleva makkari jäi kylmemmäksi. Saattaa olla että toinenkin makkari myös viileämpi. Kolmas isoin makkari on välihuone, niin siinä lämpöä riitti enemmän. Nyt kun Panasonic ilp tuli myös sinne ja se puhaltaa avokeittiön suunnalta kohti kolmea makkaria, niin nuo makkarien lämmöt onkin olleet aina tasaiset. Kahdella ilpillä lämmitystehoa pitäisi olla jo riittävästi vanhaan taloon.

Tää hieman uudempi 1981 talo jossa nyt ollaan, niin siinä sisimpänä lämpölasi eli kaksi lasia yhdessä ja uloimpana vielä kolmas lasi. Pikku ongelmana oli näköjään ollut ikkunan alapuolella olevat tuuletusikkunat, kun suurin piirtein puolet ikkunoista ei ollut kunnolla lukittuna kiinni. Nyt ei pitäisi olla niistäkään vuotoa. Sekä ulko-oven lukko oli liian ulkona, eli tuulikin pääsi vähän heiluttamaan ovea. Vuolin lukon vastakappaleen kohdalta vähän puuta pois ja uudelleen ruuveilla kiinni, niin tuli kunnolla tiivis.

Ehkä tosiaan ikkunat hohkaa kylmyyttä, mutta en ole kyllä itse huomannut. Lähinnä puoliso vähän valittaa kylmyyttä tai kuumuutta ja joskus sitten myös hienosäätää 0.5 asteella lämpötilaa. Jos on illalla (tai muuna aikana) vaikka tasan 21 astetta, niin se ehkä olisi kaikkein paras.

Mitsu LN35 sai kaukosäätimestä vain 1 asteen tarkkuudella valittua pyyntilämpötilan.
 
En oikein usko tohon ikkunoiden vaihtoon (kalliskin), tosin aivan uusimmista ei ole kokemusta. Taitavat uudemmat olla jotain k 0,9 luokkaa? eli luulen niidenkin sisäpinnan olevan huonetta kylmempi.
En minäkään usko ikkunoiden vaihtamisen kannattavuuteen energiaremonttina kevein perustein, ellei lähtötilanne ole aivan kamala. Tosin apuahan siitä varmaan useassa tapauksessa saa enemmän kuin itse ikkunan suoritusarvojen perusteella voisi odottaa. Nimittäin ilmavuoto jostain siitä läheltä väärin asennetun kehyksen, huonojen tiivisteiden, epätiiviiden lukkolaitteiden tms. takia on vanhemmassa asennuksessa melko taattu. Pelkkä tiivistäminen voi tehdä paljon.
Joku tietokoneen iso tuuletin puhaltamaan ylöspäin ikkunan alla sekoittaisi kylmän ilman lämpimään huoneilmaan.
Vähän isommalla lähtisin soveltamaan jos tällaista ratkaisutapaa hakisin. Jokin ilmanpuhdistinlaite voisi ehkä hoitaa tällaisessa kahta tehtävää samalla.

Ja se mainittu kattotuulettimen talvimoodihan tekee samantapaista. Kun tuuletin pyörii "väärään" suuntaan, ilmaa työnnetään kattoa ja seiniä pitkin siten että se huoneessa sekoittuu eikä tämän teorian mukaan täten ole ikkunan edessä jäähtyvää kylmää ilmaa.
Kiinnostaisi tietää miten esim @jm82 kokee ton ikkunoista johtuvan vedontunteen esiintymisen, vai eikö sitä esiinny? Tehokkaiden ILP kanssa?

Ehkä tosiaan ikkunat hohkaa kylmyyttä, mutta en ole kyllä itse huomannut. Lähinnä puoliso vähän valittaa kylmyyttä tai kuumuutta ja joskus sitten myös hienosäätää 0.5 asteella lämpötilaa. Jos on illalla (tai muuna aikana) vaikka tasan 21 astetta, niin se ehkä olisi kaikkein paras.
En itse ole huomannut mitään muutosta aiempaan, vaikka nyt ei ole patterit käytännössä ollenkaan käytössä. Kovaa pakkasta odotellessa. Minulla ei tosin ole "tehokasta" vaan ihan normaali ILP.

Ylipäänsä pidän koko ideaa "vedosta" sun muusta haamukylmästä pääosin vähän myyttinä, jos huonelämpötila on normaali, ihan hirveitä ilmavuotoja ei ole nurkat täynnä ja huonejärjestely tavanomainen. Omassa konfiguraatiossahan ei ole edes tuota viime mainittua, vaan typerän pohjaratkaisun takia laitoin sängyn pääpuolen vasten ikkunaa. So far so good.
 
HA:ta seuraavaksi, alkaa näkymään ;)
Jotain täytyisi kehitellä, jos vaan osaisi :D

Nyt siis Shelly vielä hieman turha, kun sama näkymä näkyy myös Daikin sovelluksessa. Toki Shellyllä pystyy sitten tarkistamaan, että pitääkö Daikinin näyttämä sähkönkulutu, Wh yhtään paikkansa.

Tarvitseeko siis asentaa jota HA sovelluksia ja onko ne ilmaisia? Itse käytän pääosin vain puhelinta. Toiveena olisi Watti näkymä, että voisi laskea sitten kuvaajasta esim montako sulatusta on joskus tehnyt?

Mulla tuo Daikin (Perfera 40 N) sovellus "arpoo" myös lämpötehon. Eli saa toisiaan jollain tarkkuudella COP lukeman näkymään.

Lämpöteho lähentelee 2000kWh. Eli 1993.5kWh.

Sähkönkulutus, 443.8kWh. COP 4.49.


3.66kWh näyttää Shelly tämän vuorokauden sähkönkulutukseksi.
Screenshot_2024-12-11-09-30-25-03_0ac2addf979993c0e494aa40c40dbf6e.jpg



Edit:
Daikin Onecta näyttää 3.6kWh. Eli melkein samaa näyttäisi.
Screenshot_2024-12-11-09-36-21-68_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg


Daikin "pakoputki" siis edelleen kiinni ulkoyksikössä ja sulanapitokaapeli toimii vielä. Näppärä, jos sattuisi toimimaan koko talven :D
 
Viimeksi muokattu:
En itse ole huomannut mitään muutosta aiempaan, vaikka nyt ei ole patterit käytännössä ollenkaan käytössä. Kovaa pakkasta odotellessa. Minulla ei tosin ole "tehokasta" vaan ihan normaali ILP.

Ylipäänsä pidän koko ideaa "vedosta" sun muusta haamukylmästä pääosin vähän myyttinä, jos huonelämpötila on normaali, ihan hirveitä ilmavuotoja ei ole nurkat täynnä ja huonejärjestely tavanomainen. Omassa konfiguraatiossahan ei ole edes tuota viime mainittua, vaan typerän pohjaratkaisun takia laitoin sängyn pääpuolen vasten ikkunaa. So far so good.
Eikös lattialämmityksessäkin voida laittaa enemmän putkea/kaapelia ulkoseinän lähelle?

Mun eka talossa, jossa 10kW Nibe 1217 maalämpö (1973 talo). Niin varmaan huomasi lämmityspatterin hohkaavan lämpöä.

Eipä niillä pattereilla isommin mitään tee, jos vaan lämmitysteho on riittävän iso muilla konsteilla. Varalämpönä sitten, jos ilp/ilpit vikaantuu.


Täällä 1981 talossa tosiaan takkahuoneessa molemmat ilpit. Ja takkahuoneesta lähtee kaksi käytävää kohti "perämakkareita". Jos sitten raaskin polttaa puuta, niin takan lämpö siirtyy hyvin talon peräpäähän myös. Nyt jo uudella kiukaalla saanut testata lämmön siirtymistä (takkahuoneen vieressä pesuhuone). En ole juuri nyt pitänyt edes pesuhuoneen sähkölattiaa päällä. Toki lattian kuivumisen kannalta täytyy laittaa joskus päälle. Pesuhuone siis hieman viileämmältä tuntuu, kun lämmitystä ei ole. Saunan ovi on kiinni ja kiuas näyttää, että siellä on vaan 17 astetta lämmintä. Muualla noin 21 (nyt vain yksi mittari ja se näyttää kyllä 22.1 astetta). Ilp asetettu 21 ja ilp näyttää takkahuoneen lämmöksi 22 astetta.
 
HA:ta seuraavaksi, alkaa näkymään ;)
Tuolta varmaan saa ainakin jotain käsitystä aiheesta.

 
Melko pienellä virrankulutuksella daikini tuntuu pöhisevän. Minulla mitsun pumppu kuluttaa nollakeleillä keskimäärin kilowattia tunnissa.
 
Melko pienellä virrankulutuksella daikini tuntuu pöhisevän. Minulla mitsun pumppu kuluttaa nollakeleillä keskimäärin kilowattia tunnissa.
Tuleeko mitsulla joka tunnille sulatus? Daikinista, kun saa vielä sulatuksen jälkeisen riehumisen hillittyä (muulla kuin tarveohjauksella) niin laskee kulutusta vielä hivenen.
 
Melko pienellä virrankulutuksella daikini tuntuu pöhisevän. Minulla mitsun pumppu kuluttaa nollakeleillä keskimäärin kilowattia tunnissa.

Ei kai tuosta voi oikein tehdä johtopäätöksiä eri talojen kanssa, kun riippuu lähinnä lämmitettävän tilan koosta ja eristyksestä. Mulla ei koko talon kulutus sisältäen pumpun lisäksi iv-koneen, jääkaapin ja pakastimen, elektroniikan sekä varaston ylläpitolämmön ole nollakelillä lähelläkään kilowattia tunnissa.

1733912065479.png
 
Viimeksi muokattu:
Tarvitseeko siis asentaa jota HA sovelluksia ja onko ne ilmaisia? Itse käytän pääosin vain puhelinta.
Ei tarvitse mutta kannattaa. On ilmaista jos et halua käyttää valmista pilvipalvelua eli ohjaat omaan wifiin yhdistetyllä laitteelle (tai avaat oman reiän ulkomaailmaan).

Itse käytän Androidilla pääasiassa HA-sovellusta ja pc:llä normaalisesti selaimen kautta.

Toisaalta HA:n käyttöönottohan sitten yleensä maksaa rahaa sitä kautta, että "joutuu" tekemään laitehankintoja tahi ei riippuen siitä minkä sorttinen harras... hamsteri on jo valmiiksi. Kaikki riippuu siitä, millaisessa raudassa katsoo mielekkääksi HA ajaa. Täällähän on aiheesta oma ketju jossa on aiemmin back end vaihtoehdoistakin puhuttu.
 
Mulla ei ole mitään mittausta pumpun sulatuksiin, mutta eilen päivällä kun oli talo tyhjänä niin huonelämpötilan pienistä muutoksista katselin että RW25 oli sulatellut tasan tunnin välein lämpötilan ollessa 0 astetta ja kosteus 100 %. Sitten kun tulee muutama aste enemmän pakkasta ja/tai ilma on ulkona kuivempaa niin pitenee pariin tai useampaan tuntiin kelistä riippuen.
 
123 m2 1997 rakennettu talo ja Mitsun FT25, Shellyn mukaan mennyt sellainen 222 kWh Marraskuun aikana, eli keskimäärin 7,4 kWh päivässä. Ei toki hirmuisen kylmää ole ollut, pari kylmempää päivää ollut, mutta muuten nollan tuntumassa ja välillä plussalla. Joulukuussa mennyt 93 kWh tähän mennessä.

e: Lisäilläänpä infoa sen verran, että pyyntinä taitaa olla 22 astetta ja 21 näyttää lämpömittari seinällä. 123 neliöstä voidaan vähentää kodinhoitohuone, pesuhuone/sauna, vessa ja tuulikaappi kun näissä on sähköinen lattialämmitys ja ovet kiinni lähes aina. Muissa huoneissa säteilylämmittimet katossa, mutta ei ole olleet nyt käytössä lainkaan. Varaava takka löytyy, mutta on ollut sen verran leutoa että lähinnä omaksi iloksi on kerran viikkoon pidetty valkiaa.
 
Viimeksi muokattu:
En suinkaan kiroa mitsun sähkönkulutusta olen jopa tyytyväinen kun vertaa mitä aiemmin meni sähköä. Tuo pumppu lämmittää kahdessa kerroksessa noin 100m². Pyynti on 21 astetta kummassakin sisäyksikössä ja jokaisessa huoneessa on noin 22°C. Viime vuonna alakertaa ei lämmittänyt muut kuin sähköpatterit ja silti siellä oli kylmä koko ajan. Marraskuun sähkönkulutus laski vuoden takaiseen 38% ja nyt joulukuussa 10 ensimmäisen päivän aikana kulutus on ollut 49% pienempi kuin vuosi sitten. Nyt on tosin ollut lämpimämpi alkutalvi kuin viime vuonna. Kaikenkaikkiaan olen tähän mennessä ollut todella tyytyväinen multi-split pumppuun.
 
123 m2 1997 rakennettu talo ja Mitsun FT25, Shellyn mukaan mennyt sellainen 222 kWh Marraskuun aikana, eli keskimäärin 7,4 kWh päivässä. Ei toki hirmuisen kylmää ole ollut, pari kylmempää päivää ollut, mutta muuten nollan tuntumassa ja välillä plussalla. Joulukuussa mennyt 93 kWh tähän mennessä.

e: Lisäilläänpä infoa sen verran, että pyyntinä taitaa olla 22 astetta ja 21 näyttää lämpömittari seinällä. 123 neliöstä voidaan vähentää kodinhoitohuone, pesuhuone/sauna, vessa ja tuulikaappi kun näissä on sähköinen lattialämmitys ja ovet kiinni lähes aina. Muissa huoneissa säteilylämmittimet katossa, mutta ei ole olleet nyt käytössä lainkaan. Varaava takka löytyy, mutta on ollut sen verran leutoa että lähinnä omaksi iloksi on kerran viikkoon pidetty valkiaa.

Täsmääkö noi Shellyn tiedot melcloudin kanssa?

Itselläkin toi FT25 marraskuun alussa hankittuna, ja olen kyllä ollut tyytyväinen. Sulatukset ainakin itsellä on melko harvassa, mutta jännityksellä odottelen kun kelit kylmenee.
 
Täsmääkö noi Shellyn tiedot melcloudin kanssa?

Itselläkin toi FT25 marraskuun alussa hankittuna, ja olen kyllä ollut tyytyväinen. Sulatukset ainakin itsellä on melko harvassa, mutta jännityksellä odottelen kun kelit kylmenee.
Tällä hetkellä ei pidä yhtään kutiaan. Melcloud näyttää 1.12-10.12 kulutukseksi 125,4 kWh ja Marraskuun kulutukseksi 61.1 kWh. Mennyt jotenkin juntturaan jossain välissä ja ei pidä enää yhtään paikkaansa. Pitäisi alkaa toimimaan paremmin jos ottaisi sähköt hetkeksi aikaa kokonaan pois pumpulta.

Melcloudin mukaan 1.1.2024-31.3.2024 kulunut 1144 kWh ja Shellyn mukaan 1060 kWh. Tammikuu 501 vs 487 kWh, Helmikuu 343 vs 330 kWh ja Maaliskuulla 300 kWh vs 245 kWh. Eli tuo saattaa pitää melko hyvin paikkaansa tai sitten ei.
 
En minäkään usko ikkunoiden vaihtamisen kannattavuuteen energiaremonttina kevein perustein, ellei lähtötilanne ole aivan kamala. Tosin apuahan siitä varmaan useassa tapauksessa saa enemmän kuin itse ikkunan suoritusarvojen perusteella voisi odottaa. Nimittäin ilmavuoto jostain siitä läheltä väärin asennetun kehyksen, huonojen tiivisteiden, epätiiviiden lukkolaitteiden tms. takia on vanhemmassa asennuksessa melko taattu. Pelkkä tiivistäminen voi tehdä paljon.
Tiivisteiden kunnot kyllä vaihtelevat paljon, joten siinä yksi mahd. syistä jos jatkuvasti vetää.
Vähän isommalla lähtisin soveltamaan jos tällaista ratkaisutapaa hakisin. Jokin ilmanpuhdistinlaite voisi ehkä hoitaa tällaisessa kahta tehtävää samalla.

Ja se mainittu kattotuulettimen talvimoodihan tekee samantapaista. Kun tuuletin pyörii "väärään" suuntaan, ilmaa työnnetään kattoa ja seiniä pitkin siten että se huoneessa sekoittuu eikä tämän teorian mukaan täten ole ikkunan edessä jäähtyvää kylmää ilmaa.

Voisi olla hyvä laittaa niitä tietokone-tuulettimia vaikka useita ja "Powerbankista" virtaa, siirtää/ottaa käyttöön sitten jos on tarvetta ja viritellä haluaa.
Kattotuuletin varmasti sekoittaa ilmaa. Ilmanpuhdistaminen noiden uusien ILP mukana taitaa jo muutenkin tulla, kunhan muistaa sitten putsailla ne suodattimet
riittävän usein.

En itse ole huomannut mitään muutosta aiempaan, vaikka nyt ei ole patterit käytännössä ollenkaan käytössä. Kovaa pakkasta odotellessa. Minulla ei tosin ole "tehokasta" vaan ihan normaali ILP.

Ylipäänsä pidän koko ideaa "vedosta" sun muusta haamukylmästä pääosin vähän myyttinä, jos huonelämpötila on normaali, ihan hirveitä ilmavuotoja ei ole nurkat täynnä ja huonejärjestely tavanomainen. Omassa konfiguraatiossahan ei ole edes tuota viime mainittua, vaan typerän pohjaratkaisun takia laitoin sängyn pääpuolen vasten ikkunaa. So far so good.
Ei se mun kokemuksen mukaan myytti ole. Mutta, jos asiat muuten OK pitäisi "rajoittua" tilanteisiin, jossa ulkolämpötila nopeasti muuttuu ja automatiikka yrittää
pitää huonelämmöntasaisena. Ikkunan vaikutuksen vedontunteeseen kyllä silloin huomaa, jos on "kylmenneet" patterit alla.
Sitten vielä jalkojen verenkierrollakin on oma vaikuksensa (siihen auttaa ne villasukat) kylmän tunteeseen.
 
Melko pienellä virrankulutuksella daikini tuntuu pöhisevän. Minulla mitsun pumppu kuluttaa nollakeleillä keskimäärin kilowattia tunnissa.

Ei kai tuosta voi oikein tehdä johtopäätöksiä eri talojen kanssa, kun riippuu lähinnä lämmitettävän tilan koosta ja eristyksestä. Mulla ei koko talon kulutus sisältäen pumpun lisäksi iv-koneen, jääkaapin ja pakastimen, elektroniikan sekä varaston ylläpitolämmön ole nollakelillä lähelläkään kilowattia tunnissa.

1733912065479.png
Seinäjoella tuo 1981 talo. Sen aikainen Ekotalo talopaketti. Lämpölasit ja 20cm villaa seinissä. 120 neliötä. Autotallin ja varaston kanssa 155.4 neliötä.

Daikin Perfera 40 N on kyllä aika pienellä vielä päässyt. Nytkin vain -1 pakkasta. Pyynti on 21.5 astetta. Takkahuoneen lämpötilaksi Daikin näyttää 23 astetta. Puhallin täysillä 5/5. Ei mitään muuta lämmitystä käytössä. Autotalli ja varasto on ilman lämmitystä.

Tämä vuorokausi 410Wh.
Screenshot_2024-12-11-15-58-42-67_0ac2addf979993c0e494aa40c40dbf6e.jpg
 
Vedontunne tulee myös, kun lämmitetään ja lämmin ilma lähtee liikkeelle niin kylmempää tulee tilalle ja jos istuu tuon ilmavirran tiellä niin vetoa saattaa tuntea.
Ilpit varsinkin tekee vetoa herkästi.
 
Ilmanpuhdistaminen noiden uusien ILP mukana taitaa jo muutenkin tulla, kunhan muistaa sitten putsailla ne suodattimet
riittävän usein.
Onhan niissä vaikka suodattimien tyyppi ja määrä vaihtelee. On eduksi jos kaikki paska ei kerry nimenomaan ilppiin vaan osa siitä saadaan harmittomampaan paikkaan.

Olen nyt puhdistanut ilpin sisäyksikön verkot viimeistään 2 viikon välein huomattuani että aika pienikin lika verkossa heikentää toimintaa. Tuntuu siis vaikuttavan käyntitehoon, sisäyksikön ääneen, lämmön jakautumiseen koko huoneistoon ja pyynnin saavuttamiseen. Jos esisuodatin likaantuu vähemmän, on vaivaa vähemmän tai samalla vaivalla parempi toiminta. YMMV, jollain voi olla vähemmän asuntoon tunkevaa pölyä tai muodostua sitä tekstiileistä vähemmän. Koneellinen ilmanvaihto ja sen tyyppi jne.

Lisäksi kertakäyttösuodattimet; omassa laitteessani kaksi panosta joiden vaihtoväli on nimellisesti 3 vuotta. En näe mielekkääksi puhdistaa huoneilmaa tarkoituksella juuri ilpin suodattimilla vaan mieluummin lisäksi jollain muulla, jotta nämä kriittiset osat kestävät mahdollisimman hyvinä koko käyttöaikansa eivätkä ala ahdistaa haaskaten energiaa.
Ei se mun kokemuksen mukaan myytti ole. Mutta, jos asiat muuten OK pitäisi "rajoittua" tilanteisiin, jossa ulkolämpötila nopeasti muuttuu ja automatiikka yrittää
pitää huonelämmöntasaisena. Ikkunan vaikutuksen vedontunteeseen kyllä silloin huomaa, jos on "kylmenneet" patterit alla.
Kylmän tunnetta esiintyy monessa paikassa pakkasjakson päätteeksi ulkolämpötila noustessa. Oletan että tätä on vähemmän jos pääasiallinen lämmönlähde on ILP. Tällöinhän yleensä ottaen ilma kiertää aina ja lämpöäkin edelleen tulee jatkuvasti, mitä nyt vähemmän.

Selkeää kylmän tunnetta ja myös mitattavaa huonelämpötilan laskua on ollut keskuslämmitystaloissa joissa ohjataan suoraan ulkolämpötilan mukaan(tai riittämättömästi viivästettynä) vesikierron lämpötilaa, eikä ohjaus käytä sisätila-anturia. Tällöin ulkona ilman lämmetessä patterit vedetään haaleiksi vaikka seinät ovat kylmät vielä monta päivää.
Sitten vielä jalkojen verenkierrollakin on oma vaikuksensa (siihen auttaa ne villasukat) kylmän tunteeseen.
Tähän lattiatason ja huoneen ylemmän osan lämpötilaeroon pitäisi auttaa se hypettämäni kattotuulettimen talvimoodi. Samoin toki ilmalämpöpumppu itsessään, vaikka riippuu tietysti millaisella puhalluksella ja suuntauksella ja automatiikalla ja millaisessa huoneistossa sitä käytetään.

Samoin tässä voi joskus olla yksi syy pitää tietokoneen koppa pöydän alla. :p
 
Virtapiikeistä päätellen neljän tunnin välein näyttäisi sulattelevan näillä keleillä. -8 pakkasessa sama juttu.
Mainittakoon anekdoottina, että Samsung Geo näyttää tänään sulattaneen toistaiseksi vain yhden kerran. Tarkemmin sanoen viimeisen vuorokauden aikana vain iltayhdeksän ja aamukolmeen aikoihin.

Välillä se tekee sitä tunnin tai parin välein. Ei ole vielä tullut niin tutuksi että osaisin sanoa tarkemmin tuon logiikasta. Nyt on kuitenkin pärjätty pienemmällä sähköteholla kuin joinain vertailujaksoina.

Screenshot_20241211_192449_Home Assistant.jpg
 
Ulkoilman kosteus vaikuttaa. Nyt ollut laskusuunnassa.
Niin tekee. Tosin aiemmin oli muutamana päivänä huomattavaa vaihtelua sulatuksissa vaikka ilmankosteus ja lämpötila oli näiden välillä melko samoissa. Toki voihan se olla että hataran mökin lämmitystarve oli tuulen nopeuden ja suunnan eron takia eri tasolla, tai ehkä ulkoyksikön päälle sivuttain satanut lumi vaikutti jne. Ehkä sisäpuhalluksen asetusten mulkkaaminen tai jopa jonkin mööpelin siirtäminen tai avoimen oven hieman eri asento vaikuttaakin välillä lämmönjakoon yllättävän paljon ja käyntiteho vähän muuttuu jolloin myös ulkokennon lämpötila muuttuu juuri ratkaisevasti jne.

Toisin sanoen minulla ei ole vielä mitään käsitystä siitä, tapahtuuko sulatusta tässä jokseenkin todellista tarvetta vastaten vai välillä liikaa. Toistaiseksi en ainakaan näe syytä epäillä että liian vähän. Mitään isoa kertymää kennossa ei ole ikinä kurkatessa näkynyt.

Nyt on jo 19 tuntia täynnä sikäli kun kuvaajan näytteenottotarkkuus riittää sulatusjakson pois sulkemiseen.
 
Näyttää sulatus harventuneen kovasti eli ei vieläkään sulata.

Hinta-automaatio on vielä toimeen panematta mutta manuaalisella säädöllä aikaansaatu esimerkki tältä viikolta lupaa hyvää.

Vastuslämmittimen graafi on mukana vain lämpötila-anturin ominaisuudessa. Patteri ei vielä vedä lainkaan energiaa ja nähtäväksi jää paljonko kunnon pakkasella kuluttaa.

Screenshot_20241212_101504_Home Assistant.jpg



Tarkennettakoon etten asu iglussa ja sisäilman lämpötila on oikeasti normaali. Tuo patteri mittaa ihan lattian rajasta, vähän sivussa ilmavirrasta ja ehkä muutenkin alakanttiin.

Screenshot_20241212_110003_Home Assistant.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Jep sama täällä. Daikin ei ole sulatellut kuin kerran eilen sisälämpömittarin perusteella. Yläkerran vanha mitusbishi kohisee sen sijaan aina kun ohi sattuu kulkemaan. Uskomatonta että nuo ovat menneet niin hyvin kaupaksi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
276 950
Viestejä
4 768 173
Jäsenet
77 549
Uusin jäsen
Joonas29

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom