Ilmalämpöpumput eli ILPit

Täällä tuo pyynti 23.5 pitää kauimman nurkan vähän alle 21 asteessa. Puhallusilman lämpö pääosin 30-31 astetta tarveohjauksesta johtuen.
Jos tuon tavallaan "korjaisi" huoltovalikosta, niin pyynti olisi 25.5 astetta. Mutta saatta se 60% tarveohjaus syödä vähän tehoja pois.

Edit:
Tai sitten tosiaan lähempänä Daikinia on vähän kuumempaa. Olisi noin 4.5 astetta jäänyt matkan varelle.

Itse en ole puhalluslämpöä ainakaan vielä mittaillut.
 
Melkoisia pyyntejä kyllä. Itsellä on pumput 21 asteen pyynnillä halki koko lämmityskauden, ainoa mitä vaihtelen on maksimipuhallusnopeus. Leudoilla keleillä saa olla automaatilla tai 2-3 puhaluksella, kovemmilla pakkasilla sitten 4-5 puhallus. Ja tosiaan kämpän ainoat lämmönlähteet, PKS:llä. Tosin tuo uusi QZ25 pumppu on nyt ollut 17-18 pyynnillä ja se pitää kellaritilat tuossa 21 asteessa aika hyvin. Liekö sitten ylimitoitettu tilaan, vai häiritseekö tuo hieman turhan lähellä pumppua oleva raitisilmaventtiili, mutta samapa tuo kun lämmön saa tasaisesti pidettyä tuolla pyynnillä missä haluaa.
Nyt yöksi nostin kanssa 22 asteeseen pyynnin. Aamulla saatan laskea 21 asteeseen, niin ei tule liian kuuma. Puhallusta en ole muutellut, kun on jatkuvasti täysillä. Puoliso valittaa kylmyydestä ja kuumuudesta, niin siksi noin :)
 
Jep. Ja tämä juuri on syy Mitsurunnerin käyttöön. Sulatus tehdään anturien perusteella tarvepohjaisesti, jolloin sulatuksia tulee 2h-8h välein. Joskus jopa 8h ei riitä tukkimaan kennoa, ja tällöin tehdään kelloon perustuva pakkosulatus. Ehkä voisi vielä pidentää max aikaa 10 tuntiin.
Mitsurunnerin käyttöönotto-ohjeet luettuani oli helppo päättää että mennään edelleen FH25:llä ainakin ykis lämmityskausi ja katsotaan sitten toimintalogiikaltaan fiksumpi laite tilalle. Eri asia jos olisi sähköasennusluvat itsellä tai jollain lähipiirissä.

Mutta onkohan ihan perussäädöillä joko kaukosäätimestä tai jopa Melcloudilla mahdollista vaikuttaa siihen miten tiheään sulatuksia tapahtuu?
 
Viimeksi muokattu:
Itse en ole puhalluslämpöä ainakaan vielä mittaillut.
Sekin aika vielä tulee;)
Itse rakentelin eilen automaatiot ilppien pyynnin säätöön huonelämpötilan anturoinnin mukaan ja pakkaskompensaatiolla. Saas nähdä miten toimii. Vaikka noissa termostaatti onkin niin ulkolämpötilan muuttuessa on näköjään tarvetta muuttaa pyyntiä. Myös uunin lämmityksiin saattaa reagoida herkemmin automaatiolla. Eilen illalla lämmitin uunin ja yön aikana oli pyynnit laskenu 21>20 ja nyt aamulla lämpötila aika tasainen ja miellyttävä 21,4 molemmissa kerroksissa.
 
Huomenta viisaammat.

Kertokaapa onko tämä normaalia ilmalämpöpumpun ujellusta: Ilp.mp3

Tuntuu että sekoaa pää kun korvatulppien läpikin saattaa herätä tähän helvetin pömpelin ujellukseen vaikka ilmalämpöpumpun ja makkarin välillä on seiniä ja metrejä.
Ääntä kuuluu useita kertoja päivässä, pitkiä aikoja kerrallaan ja se menee ohi itsestään tai niin että käyttää pömpeliä kiinni.

Sisäpömpelinä toimii: TOSHIBA 13 Haordi Design. Ei anna vikakoodeja.

Sen voin sanoa että kaveri joka tämän asensi oli kyllä sellainen mestari että en ihmettelisi yhtään että olisi asennuksessa tehty virheitä. Kuullut muilta tämän asentajan uhreilta että tehty sellaisia källejä että edes amiksessa sähkäreiksi opiskelevat eivät sellaisia tee. Luvat asentajalla toki kunnossa. :smoke:
 
Miten kauas humina kuuluu?
Kuuluu se pieni tavallaan "miellyttävä" humina koko taloon. Daikin on takkahuoneessa, mutta ei sielläkään kova ääni kuulu. Viereinen olohuone ihan riittävän hiljainen. Takkahuoneen viereisessä makkarissa ei nyt vielä olla. Mutta kolme perämakkaria on mukavan kaukana, että ääni on selkeästi hiljaisempi. Hyvin saa nukuttua siis.

5/5, mutta Daikin voi tarpeen mukaan kai laskeakin puhallusta. Kuulostaa siltä että ei laskisi silti puhallustehoa. Juuri nyt ei taida ehkä lämmittää ollenkaan, kun kuuluu joku vaimeampi ääni vaan.

Tuon maksimi puhalluksen ääni on kai 46dbA. Ilmavirtaama 1020.
 
Mutta onkohan ihan perussäädöillä joko kaukosäätimestä tai jopa Melcloudilla mahdollista vaikuttaa siihen miten tiheään sulatuksia tapahtuu?
Ei oikein ole Mitsu E:ssä mahdollista muuttaa mitään mikä vaikuttaisi sulatuksiin. Automatiikka kun hoitaa sulatukset.
 
Pumppu tulee asennukseen luultavasti tammikuussa. Pumpun asennetaan maatelineelle, niin kuinka tarkat pohjat näihin pitää olla? Nyt talon vieressä lätkätty sora 0-16mm luonnollisesti pienellä kaadolla pois seinästä. Kai noissa maatelineissä on säätövarat jos maa ei oo suora?
 
Pumppu tulee asennukseen luultavasti tammikuussa. Pumpun asennetaan maatelineelle, niin kuinka tarkat pohjat näihin pitää olla? Nyt talon vieressä lätkätty sora 0-16mm luonnollisesti pienellä kaadolla pois seinästä. Kai noissa maatelineissä on säätövarat jos maa ei oo suora?
Routimattomaan saakka perustat, ja siltikin finfoamia eristykseen.
Muuten muljaa roudanmukana. Mikä taas käy kupariputkien päälle.
 
Olisin varmaan enemmän huolissani, jos seinän vieressä ylipäätään routii ;)

Lyöt siihen soran päälle riittävän kokoiset betonilaatat, jaloilla sitten saa sen kaadon ulkoyksikölle laitettua.
Yleensä tapa jättää 40-50 cm etäisyyttä seinään. Matalasti perustetut telineet jostain syystä yleensä vinossa.
 
Viimeksi muokattu:
Mites ne sulatusvedet siinä sokkelin läheisyydessä ?
Riippuu tietysti siitä, miten homma vertautuu normaaliin kosteusrasitukseen. Omassa tapauksessa ei mitään merkitystä ja salaojittamaton piha savipohjalla sekä valtava määrä lunta pihasta ja katolta tulvittaisivat noin 1000 kertaa enemmän kuin yhden ilpun jätökset. Katolta valuu jo rännistäkin varmaan satakertainen määrä vettä samaan paikkaan johon ilpu voisi vaikuttaa ja talon kivijalka on kestänyt paikallaan yli sata vuotta.

Toinen ongelma on se, että ilpu varmaan murskaantuisi paskaksi jäävuoren kasvaessa sitä päin, joten jatkuvasti tyhjennettävä alusastia on tarpeelinen.

Yleisesti aiheeseen liittyen huomasin, että sisäyksikön puhdistus on hyvin tarpeellista. Parin kuukauden siivoamattomuus pilasi normaalin toiminnan. Se on ihan oikeasti pakko puhdistaa säännöllisesti eikä 500h ole yhtään liiottelua. Jäähdytyskaudella ei toki ollut mitään väliä, kun juuri mitään ei tapahdu vs. kevyt syyskauden lämmitys. Toki tähän vaikuttaa se, millainen sisäilman puhdistus huoneistossa muuten on.
 
Talonvierussepeliin upotat betonilaatat. Se riittää. Hyvin on vanha mitsu pelannut 15v. En tiedä kuka tekee 50cm irti seinästä asennuksia :D
Joo kyllä ne ILPin ulkoyksiköt yleensä on sen 10-20cm päässä seinästä. Mitsulla taitaa minimi asennusetäisyys olla juurikin tuon 100mm, itsellä muistaakseni 16cm.

Maatelineessä on kyllä säätövaraa, mutta kyllä ne betonilaatat silti kannattaa olla edes etäisesti suorassa, ei noissa aivan valtavasti ole pelivaraa.
 
Pumppu tulee asennukseen luultavasti tammikuussa. Pumpun asennetaan maatelineelle, niin kuinka tarkat pohjat näihin pitää olla? Nyt talon vieressä lätkätty sora 0-16mm luonnollisesti pienellä kaadolla pois seinästä. Kai noissa maatelineissä on säätövarat jos maa ei oo suora?
Lapiolla vähän tasaa maata tarvittaessa ja neljä isoa betonilaattaa siihen. Telineen jalkoja voi tarvittaessa säätää. Näin tuli Mitsu LN35 vanhalle talolle. Ei ole liikkunut.

Miksi muuten pelkästään maateline on vaihtoehtona? Esim tiiliseinäänkin saa hyvin kiinni seinätelineelle ja varalta jouset pumpun ja telineen väliin. Ainakin Daikin on ollut äänetön.
 
Lapiolla vähän tasaa maata tarvittaessa ja neljä isoa betonilaattaa siihen. Telineen jalkoja voi tarvittaessa säätää. Näin tuli Mitsu LN35 vanhalle talolle. Ei ole liikkunut.

Miksi muuten pelkästään maateline on vaihtoehtona? Esim tiiliseinäänkin saa hyvin kiinni seinätelineelle ja varalta jouset pumpun ja telineen väliin. Ainakin Daikin on ollut äänetön.
Kyllä noilla jousilla tuntuu saavan ihan äänettömäksi, uudempi pana jousilla ja äänetön sisälle.
Vanhemmassa vielä kumit ja jyristää hieman sisälle, onneksi kellarin rappuun, pitänee kesällä orientoitua vaihtamaan jouset tuohonkin.
 
Riippuu tietysti siitä, miten homma vertautuu normaaliin kosteusrasitukseen. Omassa tapauksessa ei mitään merkitystä ja salaojittamaton piha savipohjalla sekä valtava määrä lunta pihasta ja katolta tulvittaisivat noin 1000 kertaa enemmän kuin yhden ilpun jätökset. Katolta valuu jo rännistäkin varmaan satakertainen määrä vettä samaan paikkaan johon ilpu voisi vaikuttaa ja talon kivijalka on kestänyt paikallaan yli sata vuotta.

Toinen ongelma on se, että ilpu varmaan murskaantuisi paskaksi jäävuoren kasvaessa sitä päin, joten jatkuvasti tyhjennettävä alusastia on tarpeelinen.

Yleisesti aiheeseen liittyen huomasin, että sisäyksikön puhdistus on hyvin tarpeellista. Parin kuukauden siivoamattomuus pilasi normaalin toiminnan. Se on ihan oikeasti pakko puhdistaa säännöllisesti eikä 500h ole yhtään liiottelua. Jäähdytyskaudella ei toki ollut mitään väliä, kun juuri mitään ei tapahdu vs. kevyt syyskauden lämmitys. Toki tähän vaikuttaa se, millainen sisäilman puhdistus huoneistossa muuten on.
Jos liki seinää asennus, se ilppi roiskii suoraan vaakatasossa sitä kosteutta sulatusten yhteydessä varsinkin pienellä tuulella.
Nuo paljut kanssa mielenkiintoisia virityksiä ilpin alla. Joku kuitenkin jossain vaiheessa unohtaa paljun tyhjentämisen.
Asennuskorkeus kun riittävä niin ei paljuun tarvetta.
 
Nyt kyllä tekis mieli nähdä kuva siitä asennuksesta, joka on 50cm päässä seinästä ja niin korkealla, että koko talven aikana ei tarvi sulatusvesistä huolehtia :hmm:
 
Nyt kyllä tekis mieli nähdä kuva siitä asennuksesta, joka on 50cm päässä seinästä ja niin korkealla, että koko talven aikana ei tarvi sulatusvesistä huolehtia :hmm:

IMG20241127154144.jpg

Alkupään Fh35. Pukkina Virolaisen kioskin sarjatyönä tekemä halpis.
 
Viimeksi muokattu:
Jos liki seinää asennus, se ilppi roiskii suoraan vaakatasossa sitä kosteutta sulatusten yhteydessä varsinkin pienellä tuulella.
Nuo paljut kanssa mielenkiintoisia virityksiä ilpin alla. Joku kuitenkin jossain vaiheessa unohtaa paljun tyhjentämisen.
Asennuskorkeus kun riittävä niin ei paljuun tarvetta.
Daikin asentaja suositteli jotain vanerilevyä viistoon. Ohjaisi siis kai vesiä hieman kauemmaksi. Ei tulisi silloin mitään roisketta? Toki Daikinin saisi myös viemäröityä, mutta ei ole vielä ehtinyt sellaiseen hommaan.
 
Daikin asentaja suositteli jotain vanerilevyä viistoon. Ohjaisi siis kai vesiä hieman kauemmaksi. Ei tulisi silloin mitään roisketta
Työpaikalla tulee yhden materiaalin pakkauksessa mukana sellaista muovilevyä, ihan notkeaa taivutella, voi taivuttaa vaikka kouruksi ja siinä on sellainen pinta, että siitä lähtee jäät kopauttamalla. Laitoin siitä vedenohjurit ilppien alle, on ollu hyvä.
 
Nuo paljut kanssa mielenkiintoisia virityksiä ilpin alla. Joku kuitenkin jossain vaiheessa unohtaa paljun tyhjentämisen.
Joo. Tänään kävelin vaan ohi kun totesin että palju on jo niin täynnä ettei viitsi rehkiä. Antaa paskan olla.

Täytyy tehdä pieni maansiirtotyö niin että saa ensin vedenohjaimen ja sen eteen/alle viemärin ja paljun.
 
Eteläsuomessa RW35 tuottaa arviolta 20-25L per päivä vesiä tällä säällä.

Itsellä 60L astia ilpin alla johon syynä on pakkasilla jään siirto on helpompaa. Isommalla pakkasella riittää tyhjennys n. 2x viikossa. Vedet menisi alamäkeen ojaan ilmankin mutta en halua kulkureitille talvella jäätä.
 
Onhan se palju hieman vaivalloinen, varsinkin kun nyt on jo kolme sellaista tyhjättävänä. Toisaalta kun vaihtoehtona on joko vitullisen jäämöhkäleen kanssa pelaaminen, tai vielä typerämpänä vaihtoehtona koko pumpun hyötysuhteen paskominen sulanapitokaapelilla, niin eipä tuo nyt ylitsepääsemätön hyötyliikuntasuoritus ole noita muutaman päivän välein tyhjätä.
 
IMG20241127154144.jpg

Alkupään Fh35. Pukkina Virolaisen kioskin sarjatyönä tekemä halpis.
Toi lienee talon päädyssä? Muualla aika optimaalinen paikka saada katolta kaikki lumet ILP:n päälle, kun lumet alkaa sulamaan, varsinkin peltikatoilta.
Usein noita näkee asennetun noin 100-200mm seinästä, jotta voi putsata vielä ton kennon.
Tietääkö kukaan, mikäs olis tolle hyvä väli?
 
IMG20241127154144.jpg

Alkupään Fh35. Pukkina Virolaisen kioskin sarjatyönä tekemä halpis.
Näköjään tälläisiäkin asennuksia sitten on, mutta ei tuollainen asennustapa silti mikään yleinen ole.

Oikeissa olosuhteissa alkaa kyllä tuohon poikkitukeen keräämään melkoista jääkekoa, mutta riippunee aivan missä päin Suomea asustelee.
 
Näköjään tälläisiäkin asennuksia sitten on, mutta ei tuollainen asennustapa silti mikään yleinen ole.

Oikeissa olosuhteissa alkaa kyllä tuohon poikkitukeen keräämään melkoista jääkekoa, mutta riippunee aivan missä päin Suomea asustelee.
Kontillinen noita pukkeja aikanaan tuli asennettua eteläiseen Suomeen ja Kustavi/Houstkari alueelle. Ei vielä tullut eteen moista ongelmaa. Jonkun verran kuitenkin tilaa.
Ja varmaan jonkin verran vaikuttaa kuinka lämmintä vettä kone pudottelee tuolta kennosta. Esim FD ja FH sarjat reilusti plussalla tuo sulatusvesi.
 
Viimeksi muokattu:
Kontillinen noita pukkeja aikanaan tuli asennettua eteläiseen Suomeen ja Kustavi/Houstkari alueelle. Ei vielä tullut eteen moista ongelmaa. Jonkun verran kuitenkin tilaa.
Ja varmaan jonkin verran vaikuttaa kuinka lämmintä vettä kone pudottelee tuolta kennosta. Esim FD ja FH sarjat reilusti plussalla tuo sulatusvesi.
Lienee harvinaista että eteläisessä Suomessa olisi niin pitkä yhtämittainen pakkasjakso, että siellä jään kekoaminen olisi ongelma.

Minkäslaiset perustukset tuossa on, ei kuvasta kunnolla erota? Iso laatta jossa teline on kiinni?
 
Lienee harvinaista että eteläisessä Suomessa olisi niin pitkä yhtämittainen pakkasjakso, että siellä jään kekoaminen olisi ongelma.

Minkäslaiset perustukset tuossa on, ei kuvasta kunnolla erota? Iso laatta jossa teline on kiinni?
55cm syvyyttä muistaakseni näillä kulmilla tehtiin monttuun. Vuorattu finfoamilla tai styroksilla ja sementillä täyttö,päälle vielä eriste ja maa. Tassuissa reilusti pituutta, tarvittaessa voi lyhentää.
 
IMG20241127154144.jpg

Alkupään Fh35. Pukkina Virolaisen kioskin sarjatyönä tekemä halpis.
Hyvin on pysynyt pumppu suorassa.

Selvästi linnut tykkää syödä tuora putkieristettä, kun suojakourua ei ole tuossa putkien putkien suojana.

Tosiaan räystään alle jos laittaisi noin ulos, niin lumet tippuu ulkoyksikön päälle.
 
Selvästi linnut tykkää syödä tuora putkieristettä, kun suojakourua ei ole tuossa putkien putkien suojana.

Tosiaan räystään alle jos laittaisi noin ulos, niin lumet tippuu ulkoyksikön päälle.

Suojakourulta lyhytkin veto kantsii vetää koko nippu aina UV-kestävän kumiletkun tai suojaputken sisälle, ettei linnut noki eristeitä pikku pätkiltäkään. Muuten kyllä kelpaa pikkulinnuille. Lisäksi rappausverkoista leikkelee peltisaksilla esteet, ettei tiaiset mee pikku raoistakaan kourujen sisään pesimään tms.. Eli jos vaikka suojakourua vetää vaakavetona lautaverhoilun päällä, niin kaikki raot tukkeeseen ala- ja yläpuolelta, sekä kourun alapäästä. Muuten ne eristeet nokitaan paskaksi kuitenkin, vaikka olis mikä ohut UV:ssa hapristuva muovipinta päällä, sitten loimottaa tulikuumat kuparit keskellä talvea niin linnut tulee lämmitteleen asujan kustannuksella ja maailma räjähtää...

Ja muutoinkin olis hyvä vältellä tuommoisia turhia alhaalta takaisin ylöspäin koukkaisuja + maatelineen alle aina 50-100 mm finnfoam+kivituhka+laatoitus (esim. 9 kpl 30x30 betonilaatta) sokkelilta vaikka metrin verran. Ja sitten ulkoyksikön päälle lippa, ettei turhaan kastele / sada lumet / sammalpaskat jostain jne. koko ajan tukkeeksi tai lisäsulatuksia varten. Itte tehny pumpun vesikatteelle/katteeksi esim. konsolit 30x30 huonekaluputkesta/M20-kierretangoista, siihen 12-15 mm filmivaneri ja päälle konesaumakate samaan väriin kuin talon kate. Menee jotain pari tuntia extraa. Mut joo, voi tehdä hyvin tai huonosti tai siltä väliltä.
 
Viimeksi muokattu:
Viime talvien lumesta tukkoon meno-ongelmien takia jatkoin aikasempaa katosta että se on nyt suojus. Saa nähdä auttaako. Onneksi tein itse niin tuli tekijän näköinen:
20240901_124619.jpg
Nyt kun on lunta tullut jo reippaastikin muutaman kerran tuulen kanssa, niin uskaltaa todeta että hyvin toimii suojakotelo. Ei yhtään lunta päässyt ulkoyksikölle asti tarttumaan. 2 sadekertaa ollut, joissa luulen että mahdollisesti olisi ollut ilman jo ongelmia ja manuaalisulatuksen tarve. Ja 1 sadekerta jossa olen 100% että olisi mennyt tukkoon ilman.
 
Eka täysi kuukausi pumpulla. Laskettu COP 4.62.
Lämpöteho 1229.4kWh
Sähkönkulutus 270.8kWh

Daikin Perfera 40N, 120m2, Etelä-Pohjanmaa.

Pumppu aika hyvin huomioi myös 6.8kWh Harvia kiukaan lämmityksen. Kerran viikossa vain saunotaan. Pesuhuone ja takkahuone, jossa pumppu on ovat vierekkäin. Saunan lämpötila 80 astetta (hieman liian kuuma omaan tottumukseen).

Eilen klo 20-22 oli ilpin kulutus 0.2kWh.

Screenshot_2024-12-01-12-15-10-66_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
 
Juu usintahan sinulla on sielä.

Ehdin viimein itsekin tätä tutkailla, kesäkuussa 2024 asennettu Daikin N40.

Näyttäisi että näissä astetta vanhemmissa ei ole kuin 3v takuu (kuitissa luki rekisteröimällä 3v+6kk), tuo 3+2v on kait tullut jossain vaiheessa syksyllä tarjolle.

Lisäksi @jm82 ansiokkaasti esiintuomat Onectasta katsotut lämmöntuotto + kWh COP-laskelmat eivät onnistu kun arvioidut lämmöntuotot ei ole tarjolla FTXTM40S -sisäyksiköltä. Ilmeisesti se olisi tullut tarjolle vasta M40A sisäyksiköille.

Kun tuon vielä yhdistää siihen, että uudemmat wifi-koritit ei toimi local-ohjauksessa homeassistanttiin, ja että Daikin rampautti/muutti API-rajapintansa myös kesällä. Aiemmin pystyit sen kautta laskemaan homeassistanrissa COPia kun sait kaikki tarvittavat arvot suoraan, niin nyt ei "natiivisti" ole oikein mitään keinoa tuota arvioida. Vähäsen perseestä, mut elämä aina välillä on.

Kait se on alettava katselemaan ESP32 pohjaista faikinia tuon pilvi-only wifi-palikan tilalle / rinnalle että saa tavan tekkiläinen datan nälkänsä tyydytettyä!


Screenshot_20241203_204701_ONECTA - Daikin.jpg
 
Saako wifillisestä panasonicista sähkönkulutuksen ulos ihan ilman lisäkilkkeitä?

Jos ei, onko suositella jotain Nedis yhteensopivaa palikkaa kiinteän asennuksen väliin?
 
Saako wifillisestä panasonicista sähkönkulutuksen ulos ihan ilman lisäkilkkeitä?

Jos ei, onko suositella jotain Nedis yhteensopivaa palikkaa kiinteän asennuksen väliin?

Saa. Lataat vaan Panasonic Comfort Cloudin ja virittelet pumpun wifiin kiinni, jonka jälkeen pystyt lisäämään sen äppsiin. Toki energiamittaus alkaa vasta tästä, eikä laitteessa ole mitään sisäistä lokia menneistä kulutuksista. Tarkkuus on ihan ok, omien varmistusmittausten perusteella CC ilmoittaa ehkä 10-15% alakanttiin.
 
Saa. Muistaakseni Panasonicissa jopa aika tarkka. Mitsubishi Electricissä näyttää mitä sattuu.

Saa. Lataat vaan Panasonic Comfort Cloudin ja virittelet pumpun wifiin kiinni, jonka jälkeen pystyt lisäämään sen äppsiin. Toki energiamittaus alkaa vasta tästä, eikä laitteessa ole mitään sisäistä lokia menneistä kulutuksista. Tarkkuus on ihan ok, omien varmistusmittausten perusteella CC ilmoittaa ehkä 10-15% alakanttiin.

Kiitokset. Ei ole lokia, ei siis saa historiatietoja talteen? Jos näin, mikä olisi hyvä Nedis/zigbee yhteensopiva kikkare tähän kiinteään ilp asennukseen?
 
Kiitokset. Ei ole lokia, ei siis saa historiatietoja talteen? Jos näin, mikä olisi hyvä Nedis/zigbee yhteensopiva kikkare tähän kiinteään ilp asennukseen?

Niin siis tarkoitin, että laitteessa itsessään ei ole mitään muistia, eli kun kytket sen ensimmäistä kertaa Comfort Cloudiin niin siitä eteenpäin kulutustiedot menevät kyllä talteen Panasonicin pilveen, mutta sitä aiempaa kulutustietoa ei ole.

Jos yhtään kiinnostaa viritellä, niin Home Assistantille on olemassa aika hyvä Panasonic lisäkilke, jonka kautta saat myös kulutustiedot paikallisesti talteen. Lisäksi sitä kautta näet myös hetkellisiä lämmitystehotietoja ja voit ohjelmoida vähän tarkemmin automaatiota jne.
 
Niin siis tarkoitin, että laitteessa itsessään ei ole mitään muistia, eli kun kytket sen ensimmäistä kertaa Comfort Cloudiin niin siitä eteenpäin kulutustiedot menevät kyllä talteen Panasonicin pilveen, mutta sitä aiempaa kulutustietoa ei ole.

Jos yhtään kiinnostaa viritellä, niin Home Assistantille on olemassa aika hyvä Panasonic lisäkilke, jonka kautta saat myös kulutustiedot paikallisesti talteen. Lisäksi sitä kautta näet myös hetkellisiä lämmitystehotietoja ja voit ohjelmoida vähän tarkemmin automaatiota jne.

Jes nyt sain kiinni. Tuo on tuollaisenaan jo ihan riittävä omaan käyttöön.

Jonkinlaista kotiautomaatiota olen virittelemässä, mutta HA on liian syvää päätä itselle :) Ilpille riittää etäseuranta/säätö ja kulutustiedot. Muu ”kotiautomaatio” rakentuu sitten ihan vain Nediksen ympärille, lähinnä kosteus/lämpötilamittausta ilman ohjauksia (ainakin alkuun).

Panassa ei löytyne mitään rajapintaa Nediksen vehkeisiin?
 
Daikin Perfera 40 N sovelluksesta katsoin, että (noin) 650W olisi ottoteho, kun tarveohjaus on 95%. Mutta -80 luvun 120 neliön lämmitykseen ei enää riitä -9 asteen pakkasella.

Kauimmassa makkarissa oli lämpö laskenut 19.8 asteeseen, vaikka pyynti 30, niin piti kytkeä tarveohjaus pois. Pyynnin laskin 21 asteeseen (huoltovalikosta korjattuna 23). Pitäisi alkaa kohta lämpöä tulemaan enempi :)

Jos COP olisi vaikka 4.5 luokkaa, niin tuo 650W voisi olla 2900W lämmityspatterin verran.
 
Hyppäsi tietysti aika selkeästi kovemmaksi sähkönkulutus, kun laittoi lämpöä enemmän päälle (eli tarveohjaus 95% pois päältä). 650W -> 1300W.

Näyttää kyllä huomenna olevan korkeimmillaan illalla -2 astetta, että vain lyhyt pakkasjakso on.

Screenshot_2024-12-04-21-03-53-09_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
 
Daikin Perfera 40 N sovelluksesta katsoin, että (noin) 650W olisi ottoteho, kun tarveohjaus on 95%. Mutta -80 luvun 120 neliön lämmitykseen ei enää riitä -9 asteen pakkasella.

Kauimmassa makkarissa oli lämpö laskenut 19.8 asteeseen, vaikka pyynti 30, niin piti kytkeä tarveohjaus pois. Pyynnin laskin 21 asteeseen (huoltovalikosta korjattuna 23). Pitäisi alkaa kohta lämpöä tulemaan enempi :)

Jos COP olisi vaikka 4.5 luokkaa, niin tuo 650W voisi olla 2900W lämmityspatterin verran.
Cop on tuskin 4.5 kun ei vuosihyötysuhdekkaan ole noin suuri.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
276 969
Viestejä
4 768 931
Jäsenet
77 551
Uusin jäsen
Raimoo66

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom