Mä kävin kyllä pikkupoikana joitakin kertoja baarissa ironisesti pelaamassa RAY:n pelejä...
Olisiko tuollaisten tilojen ilmanvaihto parantunut, samoin kuin yleinen siisteysnormikin selvästi on? Sehän haju puskee hengityksen ja pierun ohella (tai jopa enimmäkseen) ihosta. Luulisi peseytymis- ja pyykkäystiheyden vaikuttavan ratkaisevasti. Kasarillahan moni pesi vielä viikoittain, nykyisessä aasialaisessa ylihygieniassa kokovartalosuihku 1-3 kertaa päivässä on minimi.
Ainakin itse olen huomannut että noihin hajuihin ja tuoksuihin on tottunut jonkun verran eli kaikkiin ei niin kiinnitä huomiota. Ja valkosipulin kohdalla varmaan ainakin itselläni on se, että itse käytän kohtalaisen paljon valkosipulia niin sitä ei niin itse enää haista.
Maaseudulla ei välttämättä edes ollut sellaista ylellisyyttä kuin "suihku". Tai edes sisävessa... Ulkosauna oli tyypillinen, mutta sielläkään ei siis välttämättä mitään suihkua ollut vaan peseydyttiin perinteiseen tyyliin.
No, tuota samaa kyllä esiintyi ihan kaupungissa / taajamassakin. Oletan siis että omakotitaloalueella tai kerrostaloasunnoissa on kaikissa ollut suihkut. Maaseudulla toki monesti oli vain pihasauna.
Hain joskus -95 16 vuotiaana Porissa kaverin VR:n opiskelijakortilla (kaveri oli jo 18) jossa oma kuva niin jonkun 60 pulloo keskaria (muovipusseissa).Ysärillä alettiin jo papereitakin kyselemään. Mutta 15vee ja traktorikortti (T-kortti) riitti 99% tapauksista. Myyjä harvoin mitään ikää siitä alannut tihrustamaan, ajokortti kun ajokortti. Tietysti vielä kun oppi tuntemaan myyjät/kaupat niin aina oli kaljat/tupakat ostettuna koko kaveriporukalle.
PS. paras mitä traktorin koppiin joskus sullottiin tais olla ~80kpl 0,33 lasipulloja, muovipusseissa tietysti
Samoin 40- ja 50-lukujen omakotitaloalueilla ei suinkaan aina ollut alunperin suihkua, vaan saunassa pestiin ämpärillä ja kauhalla, puulämmitteisestä padasta ja kylmävesihanasta sekoittaen. Alkuperäisvarusteltuja on ollut 80-luvulla vielä paljon.
Johtuu siitäkin että silloinkin myös duunarit söi valkosipulia ja lisäksi joivat siihen malliin että aamulla haisi vanha viina sekä valkosipuli+muut herkut luontaisella krapula hiellä höystettynä.
Ja tohon aikaa suomessa ei muita mausteita ollutkaan kuin suola, pippuri ja valkosipuli. Ravintoloissa oli gurmeeta ja niistä löytyi jopa sinistä HP kastiketta. Hurjimmat laittoivat ruokaansa tulista uutuutta nimeltä Tabasco.
Kuulemma jotkut eivät käyttäneet edes sinappia, vaikka toki grillimätössä se oli perinteisesti maustamisen kulmakivi.
Nii ja sitten oli semmoisia peliautomaatteja mistä voitti röökiaskeja.
Ilmastonmuutoksen syy. Ei ole valkosipulitkaan enää entisellään.
Voi hyvin olla. Kuka muistaa vielä vesimelonit missä piti räkiä siemeniä jatkuvasti kun yritti syyäIlmastonmuutoksen syy. Ei ole valkosipulitkaan enää entisellään.
Mutta jos vähän vakavammin, niin saattaahan tuo olla jalostuksenkin tulosta. Tai nykyaikaisen tehokasvatuksen, kasvaa nopeammin ja isommaksi, niin ei ehdi tulemaan niin tymäkkää kun kitsaammin kasvaessa.
Heh, vanha kotikaupunkini Kiuruvesi oli yksi näistä. Ja 70- ja 80-luvulla oli siellä varmasti enemmän pultsareita katukuvassa kuin nykyään. Toki asiaan vaikuttaa paikkakunnan mummoistuminen/pappaistuminen.
Eikä ollu helppoo tiski-Alkossa. Silloin jos valikoimassa olis ollu Huttunen tms helposti lausuttava viini, niin sehän olis ollu myyntilistan kärjessä saman tien.
Tällä ja edellisviikolla silmäilin kylmäaseman setelilaitetta kahdessa eri paikassa. Sattui silmään, koska edellisviikolla oli näytössä ilmoitus "setelirahastin jumissa".
Minun sukupolvellani rationalisoitu klassikko oli Lippis (Liebfraumilch), 70-luvulla oli kuulemma Erkin pikakivääri (Egri Bikavér). Molemmat halpoja ja pahoja.
Lisäksi ostettiin Omppuviiniä ja sitten se punainen makea viini Ruska oli usein listalla.
Marlin Hölmöilevä omenaviini (Helmeilevä omenaviini) oli kovassa suosiossa vielä 90-luvun puolellakin. Olutpuoli oli 80-luvulla todella köykäinen nykypäivään verrattuna, IPA:t, stoutit jne. olivat ainakin pienemmillä paikkakunnilla aivan tuntemattomia. Ehkä jokin Helsingin pubi tai vastaava oli tästä poikkeus.
Kasarilla oli seteli sekä kortti-automaatteja lähes joka paikassa ja itse maksoin tuolloin bensani Unionin kortilla. Unioneita löytyi ympäri Suomea ja muistaakseni suurimmassa osassa oli automaatit jotka mahdollistivat maksun myös öiseen aikaan.
Hyi helvetti, meinasi nousta pala kurkkuun jo pelkästä ajatuksestakin kun mainitsit tuon Hölmöilevän omenaviinin. Tuota tuli joskus junnuna kiskottua ehkä vähän liikaakin.
Voin hyvinkin uskoa, että juppiaikaan 1987 oli polttoaineautomaatteja jo paljon. Pieni hetki tuosta eteenpäin on jo aikaa, josta pystyn hämärästi jo omakohtaisesti muistamaan, että olihan niitä - siis tankkauspaikkoja joissa ei ehkä lainkaan ollut sitä kahviota jossa isä olisi käynyt maksamassa. Tai ainakaan ei aina käynyt, ja samaan paikkaan mentiin taas myöhemmin, eli tuskin poistui maksamatta.
Mutta näin koko vuosikymmentä ajatellen, olisiko automaatteja ollut tarjolla jo vaikkapa 1982? Jos näin oli, niin millä maksettiin? Etupäässäkö käteisellä ja/tai öljy-yhtiön kortilla? Kelpasiko ylipäänsä kaikkiin automaatteihin pankkikortti - tai siis vissiin ei eli mistä alkaen on kelvannut? Kansallinen pankkikorttihan oli nimittäin silloin uusi tuote - juuri kävin tarkistamassa että eri pankit toivat tarjolle vuosina 1978-1981.
Esim. Baltian maissa taitaa suurin osa asemista olla yhä edelleen miehitettyjä asemia, ja kylmäasemia on vain vähän viime näkemän perusteella, joten ei kai siinä siis mitään kovin kummallista ole jos Suomessakin on näin ollut joskus takavuosikymmeninä..Samalla tein havainnon, että Suomen ensimmäinen varsinainen kylmäasema Wikipedian mukaan aloitti 1990, eli 80-luvulla kaikki automaattitankkauspaikat ovat tämän tiedon mukaan olleet varsinaisen huoltoaseman yhteydessä. Tämä on minusta kummallista, ja epäilen että innovaation käyttöönottoa on estänyt jokin lakitekninen seikka.
Lisäksi sallittu tuotevalikoima on eri, mutta sehän ei liity 80-lukuun. Paitsi liittyy vähän siihen jo käsiteltyyn aiheeseen: kunnasta riippui, saiko kaljaa myydä, ja jossain vaiheessa sai yölläkin.
Perustan käsitykseni lähinnä (tuoreisiin) kertomuksiin ja kuviin, koska en ole mikään travelleri vaan vyölaukkuturisti, joka on keskittynyt pääkaupunkeihin. 
Muistan tankanneeni seteleillä 1984 moottoripyöräni sekä ensimmäisen oman autoni jossa oli iso tankki (Granada 3.0).
Ahvenanmaalle tulee rahaa ovista ja ikkunoista muutenkin, ei niiden tarvitse edes vaivautua..
Esim. Baltian maissa taitaa suurin osa asemista olla yhä edelleen miehitettyjä asemia, ja kylmäasemia on vain vähän viime näkemän perusteella, joten ei kai siinä siis mitään kovin kummallista ole jos Suomessakin on näin ollut joskus takavuosikymmeninä..
Baltian maiden tilanne selittynee sillä, että työvoimakustannukset on riittävän pienet jotta oheismyynti kannattaa. Varmaan samasta syystä moni asema on auki 24h.
Baltiassa tuntuvat olevan kyllä laillisia, tai ainakin jossain päin Baltiaa, mutta ei siellä kylmäasemia paljon ole...
Missä määrin uusia seteliautomaatteja asennetaan, sitä en tiedä.
Mutta sitten taas vastaavasti moni asia oli silloin hyshys ja sensuuri oli paaaaljon tiukempaa. Neuvostoliitto oli tabu ja radiossa ei saanut soittaa mitä tahansa ja telvisiossa näyttää mitä tahansa.
Toisaalla oli just puhetta siitä, miten 80-luvulla raiskaus avioliitossa ei ollut rikos.
Samanlaisia muistoja itsellä kiireellä kyseiseen kohteeseen menijöistä.Juuri Kiuruveden Alkoon isäukolla oli aikoinaan palava kiire
Eikä kahviloiden tai huoltoasemien setiä ja tätejä juuri kiinnostanut pelaako pikkunassikat sitä Super Mario ykköstä kolikkopelinä vai niitä linjapotteja tai pokeria. Ja ihan pokkana noitakin käytiin noin kymmenkesäisinä tankkamassa huoltoaseman pihassa ja kukaan ei kertaakaan kysellyt mitään. Oi villi kasari. 
