[*]Jenkeissä ihmisiä irtisanotaan ja palkataan massoittain suhdannevaihteluiden mukaan. Ne isot säästöt (jos sellaisia on) lähtevät palamaan aika nopeasti kun pitää etsiä töitä laskusuhdanteen aikana. Esim. juuri nyt USA:n teknologia-alalla on ollut mielettömät määrät massairtisanomisia.
Mitkä ovat mielestäsi parempia vaihtoehtoja huippuosaajille huipputulojen saamiseksi, joissa ei ole läheskään yhtä suurta pelkoa irtisanomisesta? Saksa, Australia, Kanada, Norja, Sveitsi, Monaco, Vatikaani?
Irtisanotaanko USA:ssa herkästi myös lääkäreitä, eli Suomessa ilmaisen lääkärikoulutuksen hankkineen ei välttämättä kannata suunnata töihin USA:an koska just nyt lääkäreitä laitetaan kilometritehtaalle ihan tolkuttomasti? IT-alalta nyt tunnutaan kaikkialla potkittavan väkeä ulos, Ranskassa Ubisoft aikonee laittaa massoittain pelinkehitysporukkaa pihalle, eurooppalaiset autonvalmistajat vähentävät väkeä (jossa varmasti poistuu paljon myös IT-osaajia ja muuta insinöörisporukkaa) jne.
USA:ssa toki myös se hyvä puoli että siellä puhutaan englantia, joten ei tarvitse opetella saksaa, norjaa, sveitsiä tai australiaa:
[*]Jenkkien lomailu on olematonta ja varsinkin teknologia-alalla työpäivät voi helposti liukua 12-16h, puhelimeen pitää pystyä aina vastaamaan, sairaslomaa ei käytännössä saisi pitää jne.
Mun olisi varmaan kannattanut nuorempana muuttaa Yhdysvaltoihin töihin koska suunnilleen noin tykkään tehdä töitä Suomessakin. Viime sunnuntai-iltanakin vastasin työkaverille ja aloin ratkoa hänen kanssaan erästä teknistä ongelmaa josta tiesin häntä enemmän (ratkaisu löytyi ja hänellä oli oikea haisu missä ongelma voisi olla), ja lomille otan aina työläppärin mukaan ja olen sanonut että jos todellinen hätä tulee eikä ratkea ilman apuani niin voi soittaa, olen kaukomailta tehnyt loman aikana kriittisiä hommia joissa on satuttu tarvitsemaan apuani. Enkä läheskään aina muista tai jaksa laskuttaa ylitöistä.
Lisäksi monesti on koko kesälomakin tullut vietettyä kotona, ottanut vaan lunkisti, joten 4 viikon kesäloma on ollut minulle lähinnä superpitkä viikonloppu. Toki nykyisin vaimo ja lapset monesti toivovat että se kesäloma on muutakin kuin kotona olemista ja joskus Lintsillä ja Puuhamaassa käymistä.
Tosin sitten vastaavasti en koe suurta tunnontuskaa käydä joskus tekemässä omia juttuja kesken työpäivän, tai vaikka kirjoitella nyt tätä viestiä tänne kesken työpäivän.
Mitä muuten tulee noihin "12-16 tunnin työpäiviin", käsitykseni on että:
1. silloin puhutaan yleensä tosi kovasti palkatuista huippupositioista, vaikka jonkun lakifirman osakas.
2. ne ylipitkät työpäivät eivät monesti koostu kovasta puurtamisesta, vaan menee tunteja sosiaalisiin tapahtumiin työväen kanssa, syödään jonkun synttärikakkua toimistolla tai mennään porukalla työpäivän päätteeksi oluelle tai sakelle. Paitsi ehkä niiden lakifirman osakkaiden, tai sellaiseksi pyrkivien, kohdalla.
Yhtälö on helppo. Suomalainen malli pohjaksi, mutta 50-80% julkisesta sektorista ja verotuksesta romutetaan ja tilalle jätetään vain äärimmäisen kriittiset asiat valtion hoidettavaksi kuten puolustus ja turvallisuus. Terveydenhuolto ja koulutus yksityistetään niin pitkälle kuin mahdollista, mutta ne pidetään kontrollissa minimalistisella mutta hyvällä regulaatiolla.
...
Joo ei todellakaan mitään Neuvostoliitto/Pohjois-Korea-mallia missä yhteiskunnan paskojat pakottavat rehelliset ja ahkerat ihmiset jäämään panttivangeiksi lunnaita vastaan.
No entäs se koulutus sitten? Pitäisikö lääkärikoulutuksenkin saaminen olla Suomessa ns. ilmaista, vai pitäisikö se kattaa omalla omakotitalon hintaisella opintolainalla, jonka sitten ansaitsee takaisin yksityistetyllä lääkäriasemalla? Ainakin jos muuttaa Kuwaitiin tai Norjaan Suomessa hankitun lääkärikoulutuksensa turvin?
Siinä voisi olla ainakin se hyvä puoli että useampi halukas voisi päästä suorittamaan lääkäriopintoja, omalla riskillä että myös valmistuu ja että lääkärintöitä riittää, joko Suomessa tai ulkomailla.
(Edelleen muistelen Hesarin artikkelia turvapaikanhakijana Suomeen tulleesta arabinaisesta joka suoritti Suomessa lääkärikoulutusta... mutta sattui mainitsemaan artikkelin lopussa aikovansa valmistuttuaan muuttaa esim. Kuwaitiin tekemään lääkärihommia. Justiinsa, hienoa, Suomelle jäi vain moninkertaisen maksajan rooli, sekä turvapaikanhakijan vastaanottamisessa ja kotouttamisessa, että hänen kalliissa kouluttamisessaan.)
Noin muuten, järkevää toki lienee sosiaaliturvan "järkeistäminen", mutta omat riskinsä siinäkin on, esim. jos niitä väliinputoajia tulee tarpeeksi, se voi lisätä harmaata taloutta, korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta, ihan jo sitä kautta että jostain se toimeentulo on hankittava.