Minä katson peiliin ja huomaan hymyileväni, vahingonilosta.
Lyhyessä ajassa kuluttaja on vihdoin antanut selvää palautetta ostokäyttäytymisellään, kuinka he eivät tahdo jakaa viihdettään ideologioiden kanssa, missä kaikki toimiva lytätään, jotta saataisiin tilaa läksyttää maksavaa asiakasta.
8 tuntia olen pelannut Black Myth:iä. Täydellä hinnalla ostin. Tekee mieli paisuttaa tätä Woke-kielteistä tsunamia.
Pohdin, eihän millään voi olla mahdollista että firmat huomaisivat potenttiaalisen ostajakunnan vihaisissa ihmisissä, jotka ostavat surutta tuotteen, jos se on kieltäytynyt Wokesta? Tällaista ihmisryhmäähän ei Wokettajien mielestä ole olemassakaan.
Jos esimerkiski pelistudiot alkaisi mieleistelemään selvemmin Epä-Wokella tuotannolla, niin sehän olisi ilkeää, suvaitsematonta ja jopa rasistista.
Löytääkö viihdetuotanto konstit imitoida olevansa vastaan Wokea, kuitenkaan olematta sitä, tai sitten vain oppii kulkemaan varovaisesti keskitietä, missä ketään ei suututeta liikaa?
Olen miettinyt, että kun tämä outo pakotuskausi hiipuu, eikä wokettajat, tai suvakit saaneet maailmasta haluamaansa, niin katoavatko heistä kärkkäimmät maaseuduille, kuin hipit kuuskyt luvun jälkeen.