Samalla tavalla kuin 10 vuoden ajan kukaan ei tiennyt mitään sotilaskuljetuksistakaan. Ja niitä oli sentään tehty useita. Tosin niistä kyllä liikkui tietoa, mutta sehän oli vaan "teoriaa".
Sehän alkoikin kallistua nopeasti, jonka seurauksena myrskyaallokko rikkoi kallistuman puoleisia ikkunoita ja pian olikin puoli laivaa täynnä vettä, ei vain autokansi.
Ei niitä nyt ihan joka vuosi uppoa, mutta uppoaa kuitenkin. Juurihan tuossa Estoniaa edeltävänä vuonna meni Heweliusz pohjaan samalla tyylillä.
No ainakin koronarajoitusten aikaan kun lautat ajaa tyhjinä
. Ainahan onnettomuuksista opitaan ja tuskinpa noista enää keulaportit putoilee, mutta tuo avoin autokansi on vaan ro-ro -aluksissa sellainen riskitekijä että aina on sellaisen FUBAR tilanteen mahdollisuus olemassa. Jollain hyvin epätodennäköisellä tapahtumaketjulla sama tai pahempikin on edelleen mahdollista. Autokannet on kuitenkin edelleen samanlaisia, eikä niitä ole jaettu osiin laipioin. Toki monesta muusta ollaan otettu opiksi, kaiteita on enemmän ja ne ovat kestävämpiä, pelastusvälineet ovat parantuneet, varmaan myös pelastustoiminta on valmiimpi, dead end käytävät on kielletty jne. Paljon otettiin opiksi. Mutta laivat on nyt isompia kapasiteetiltaan ja jos joku 2800 matkustajaa kuljettava laiva ottaisi pahan kallistuman 10-30 minuutissa niin tuskin siinä hyvin kävisi.Ei niitä nyt ihan joka vuosi uppoa, mutta uppoaa kuitenkin. Juurihan tuossa Estoniaa edeltävänä vuonna meni Heweliusz pohjaan samalla tyylillä.
No ainakin koronarajoitusten aikaan kun lautat ajaa tyhjinä
Tai teroilu. Ammoniumnitraatti ja autolautta olis niin ikävä yhdistelmä ettei viitsi edes ajatella.
Pelastusvaste on myös toivottavasti parempi, Estonian kohdalla kaikessa kesti julmetun kauan, osin juuri siksi kun kukaan ei pitänyt lautan uppoamista ajatuksena mahdollisena. VHF transkriptio pelastustoimista on mielenkiintoista luettavaa.
Käsittääkseni ovat tosin käytettävämpiä ja turvallisempiakin, joten lauttojen kyydissä oleva väki ei välttämättä ole yhtä huonossa hapessa. Niitä isoja pelastuslauttoja ei Estonialta saatu muutamaan lukuun ottamatta koskaan laskettua veteen kallistuman vuoksi. Pienempiä taas ei osattu käyttää ja osa niistä oli väärinpäin ja porukka yritti sinnitellä niiden päällä myrskyssä tuntikausia.
Aivan sama vaikka kaikki kannet autokannen yläpuolella olisivat olleet täynnä, ne eivät normaaliloloissakaan ota osaa laivan pinnalla pysymiseen.
Näin periaatteessa. Käytännössä se ilmataskun muodostuminen laivan kipatessa on ihan tuurissaan. Se autokannen alapuolinen osa ei ole mikään sukellusvene joka pitää vedet ulkona ja ilmat sisällä olosuhteissa kuin olosuhteissa, laivan kaatuessa se floodaa aina, joskus nopeammin ja joskus hitaammin.
Juurikin näin. Estonian tapauksessa merkittävät aukot joista vesi olisi pääsyt alemmas olivat porrasaukot. Ne nyt vaan sattuvat olemaan keskellä laivaa joista porukkaa pelastai kannelta 1 (autokansi 2) ja
Autokannen alapuolella oli hyttejä ja muita matkustajille sekä henkilökunnalle tarkoitettuja tiloja, joten ainoa tapa tehdä tila mahdollisimman vesitiiviiksi (täysin tiiviiksihän sitä on mahdoton saada) olisi estää ihmisten kulku ylöspäin. En tiedä tehtiinkö näin tai olisiko se edes ollut kyseisessä laivassa mahdollista. Ehkä selviäisi tutkintaraportista.
Pakoteitä ei saa estää ja jokaisesta vesitiivistä osasta on oltava vt-ovesta riippumaton pakotie. Ainakin nykyään, en mene nyt varmasti sanomaan miten oli Estonian aikaan. Autokannella varmana on vielä vt-ovet, mutta sen yläpuolella on sitten semi-wt, light-wt tai sitten ihan vaan palo-ovet. Estonian vt-ovien asennoista ei kai tutkintaraportissa suuremmin mainita.
Niin, ainakin itse oon joskus rampannut autokannella lautan ollessa liikenteessä, ei ole mitenkään varmaa että edes kaikki ovet olivat kiinni. Minkään rakenteen pettämiseen en oikein usko, tosin kun kallistuskulma kasvaa ja lasti liikkuu niin voihan sellaistakin tapahtua.
Tämä mielestäni tarkoittaa sitä, että sinne autokannen alapuolelle alkaa kyllä virrata vettä siinä vaiheessa, kun laiva on tarpeeksi kallellaan. Luonnollisesti silminnäköijöitä ei enää siinä vaiheessa tilasta poispyrkijöistä ole hengissä...
Juuri mielenkiinnosta katsoin ja sanotaan vain, että ne suljettiin:
Tämä ei toki kerro kuinka moni ovista meni todellisuudessa kiinni.
Olisi ihan kiva tietää niiden todellisia asentoja, sillä kun on oikeasti voinut olla merkitystä sen kannalta miten nopeasti laiva lopulta upposi mikä taas vaikuttaa suoraan uhrien määrään.
Luulisi kyllä, että vt-ovien asennot on osa VDR-dataa?
Tarkoitin siis lautalla laivoja, matkustajalauttoja.
Eikös tämä ole vähän omituista? Olisi kuvitellut, että ne valtavat vesimassat autokannella olisivat kipanneet aluksen paljon ennen kuin perä pääsee uppoamaan? Autokansihan voi olla jotakuinkin täynnä vettä, ennenkuin alus alkaa upota. Se laivahan muuttuu epästabiiliksi kuitenkin melko pienellä kulmalla, jos vain autokannella on (merkittävästi) vettä.
Ei varmaan Estonian aikana vielä ollut, ainakaan raportista en löydä mitään asiaan liittyen. Tälläistä löysin tosin:
Vesitiividen ovien sulkemisesta mainitaan kyllä useasti, mutta ilmeisesti vain yhden oven asento kannelta 1 on oikeasti tarkistettu. Jos nyt miettii Estonian huoltoa ja yleisestä kuntoa, en kyllä ihmettelisi vaikka siellä olisi muutama vt-ovi epäkunnossa.
Joo, ymmärsin kyllä. Jatkoin vaan siitä noihin pelastuslauttoihin.
Ja tämä liittyy estoniaferrydisaster.net sivuston arvioon keulabulbin vaurioiden synnystä... Miten ?
Miksi jäisi kellumaan, yleensä rauta uppoaa, varsinkin jos 90% laivan sisällöstä täyttyy vedellä
Niin, laiva kun ottaa vettä sisään ja uppoaa siinä ei ole mitään ihmeellistä, fysiikan laki vain menee niin.Ihanko nyt tosissaan kysyt?
Onko sinusta kovinkin yleistä, että laivat ottavat sisäänsä vettä ja uppoavat? Tapahtuuko tätä useinkin länsimaisille matkustajalaivoille. Onko mielestäsi kovinkin tavanomaista, että Itämerellä hukkuu lähes 1000 ihmistä onnettomuuksissa? Uppoaako ylipäänsä Itämerelle laivoja kuin lehtiä putoaa puusta?
Tuolta löytyy lista 1900-luvun onnettomuuksista, jos kuvittelee tälläisten tapahtumien olevan ihan rutiinia ja arkipäivää.
List of maritime disasters in the 20th century - Wikipedia
en.wikipedia.org
Laivat eivät noin pääsääntöisesti uppoa, eivätkä niiden keulportitkaan noin niinkuin pääsääntöisesti irtoile.
Lähinnä siten, että tuossa tulee ilmi miten kevyt tuo visiiri on ja noissa mittasuhteissa se on todella kevyt. Se ei kovin kummoista damagea tee yhtään mihinkään osuessaan.
Niin minusta jotenkin tuntuu, että sinä et ole puhunut ketjussa oikein yhtään mitään. Paljon viestejä olet siitä huolimatta kuitenkin saanut aikaiseksi
Huomattavasti vähemmän kuin sinäNiin minusta jotenkin tuntuu, että sinä et ole puhunut ketjussa oikein yhtään mitään. Paljon viestejä olet siitä huolimatta kuitenkin saanut aikaiseksi
Nämä voisivat parhaimmillaan olla ihan kiinnostavia, jos mukana ei olisi kaiken maailman deep state -propagandaa, joka samalla vesittää käytännössä kaiken mitä sanotaan.
Autokannen tulvittumisen ei pitäisi ikinä upottaa laivaa vesitiiveytensä vuoksi ja autokannetkin on usein jaettu osiin. Estonian autokansi oli jaettu kahteen vesitiiviiseen osaan. Vakaus kyllä kärsii ja on voinut siinä kallistuksen yhteydessä päästä vesi muualta sisään.Tämä ja varsinkin kun reikä on paljon isompi kuin rekka
Riippuu mihin kohtaa sukellusvenettä pommi vaikuttaa. Sehän on käytännössä ohutseinämäinen putki. Pommin räjähtäessä sivulla, putki menee ruttuun. Mutta keula on taas vahvempi ja se putkimainen rakenne kestää sinne päähän tulevaa osumaa huomattavasti paremmin. Toki ei noilla yleensä huvikseen törmäillä, muttei venäläisistä ikinä tiedä.
Niin, kova myrsky, vesi autokannelle, laiva heiluu enemmän ja enemmän, lasti lähtee liikkeelle = laiva uppoaa kun vakaus menetetään kokonaan, ei tuo ole rakettitiedettä.
Taisi olla siinä dplayn dokkarin ekassa jaksossa jo kun autokannen alta selvinnyt kertoi miten vettä virtasi sinne ja autokannella oli jo autojen ikkunoiden korkeudella vesi tai jotain vastaavaa.
Tämä skenaario ylittää jo mielikuvituksellisuudessa senkin, jossa Estonic ajaa Tallinnasta metrien reikä kyljessä merelle ja heittää kuperkeikan... nyt ollaan poijaat jännän äärellä. Pohditko muuten mahdollisuutta, jossa tuo räjähdelastissa ollut rättikattoinen kerran jo autokannella räjähtänyt kelluva neuvostokuormuri jäikin sattumalta sukellusveneen ja Estonicin kyljen väliin puristuksiin, jonka seurauksena polttoainetankki räjähti ja repäisi kyljestä muutaman metrin terästä mukaansa upotessaan?
Onnettomuustutkintaraportista:
En ole tutustunut Estonian rakenteeseen tarkemmin, mutta tarkoitatko siis että sen autokansi ei oikeasti ollut vesitiivis matkan aikana? Ei muuten, mutta olen olettanut, että visiirilla varustetuissa laivoissa autokannen pitää olla aina vesitiivis muihin tiloihin nähden, mutta on toki mahdollista, että tämä vaatimus on tullut vasta Estonian jälkeen.
Kyllä tarkoitan, koska asia käy ilmi käytännössä jokaisesta asiaa koskevasta tutkimuksesta. Uudempien laivojen rakenteesta en osaa sanoa, mutta Estonia ei alkujaan täyttänyt SOLAS-vaatimuksia törmäyslaipion osalta, mutta Suomen ja Ruotsin viranomaiset hyväksyivät kyseisen rakenteen ainakin Turun ja Tukholman väliseen liikenteeseen. Käsittääkseni hyväksyntä ei koskenut Estlinen käyttämää reittiä Tallinnan ja Tukholman välillä. Lähinnä tuo tarkoittaa sitä, ettei hyväksytyllä rakenteella oleva laiva olisi vastaavassa tilanteessa menettänyt autokannen tiiveyttä yhdellä rysäyksellä.
En minä kyseenalaista sen kummemmin, mutta minulle on jäänyt mieleen Estonian loppuraportissa sivulla 31 ollut maininta:
Ilmeisestikään tuo ei sitten tarkoittanut sitä mitä kuvittelin?
