Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

Pankki-äppiä lähinnä lähinnä käytän nostorajojen veivaamiseen, ja tietokoneelle pankkiyhteyden avaamiseen ettei tarvitse vielä tunnuslukulistaa lisäksi pitää hollilla.
Tästä muuten tuli mieleen yksi omalle kohdalle iskenyt digitalisaatiopakotus jonka takia viimein taivuin asentamaan OP Mobiilin puhelimeen: Xboxilla peliä ostaessa OP pakotti käyttämään mobiiliavainta. Ei ollut mitään mahdollisuutta käyttää avainlukulistaa. Eli piti sitten asentaa ja ottaa käyttöön se appi että sai pelin ostettua.
 
Vielä tuola uutisketjusta

Mahtaakohan nuokin appit seurata sun liikkeitä kaupassa ja sitten sen perusteella sijoittelee tuotteet niin että vahingossa ihmiset ostavat ylimääräistä jne.
Ketju, liikekuskus, sovelluksia on moneenlähtöön ja ehkä nyt GDPRn myötä hillinneet, mutta jos luvissa on tekniikoita joilla voisi kappakeskustasolla seurata, ja ehdoissa siihen antaa luvan niin miksi ei. Suurin osa esim Androissa antaa Googlelle luvan, ja Google tietääkin enemmän kuin yrittäjä.

Joissain myymälöissä on teknisesti hyvät mahdollisuudet tarkaan seurantaan, mutta tänäpäivänä se seuranta voidaan tehdä hyvin tarkkaan ilman asiakkaan laitteita. Ison ketjun ei tarvi tehdä sitä joka myymälässä, riittää että tekee osassa, etujäsenyys taasen tarjoaa se yksilötiedon profilointiin.

QR-koodeja mitä nyt pari kertaa olen sen google lensin aktivoinut (yleensä disabled kuten muutkin turhat google palvelut puhelimessa) niin siitä hienosta koodista on yleensä paljastunut joku linkki, mikä monesti on kovin yksinkertainenkin.. eli mikä hyöty. Eikö vois vaikka tekstinä laittaa siihen alle mistä sen voisi sitten kirjoittaa melkeinpä nopeammin.
Qr koodia käytetään moneen, samoin NFCtä, toki yksilötasolla voi sanoa turhaksi.

Jossain pojan futisturnauksessa ainoa maksuväline kahvilassa oli mobilepay.. no ei tarvinneet mun rahoja kun ei mulla semmooista appia ole.
Siinä kanssa sellainen ohjelma joka kaapannut markkinaa entistä useammin ilman sitä hankalempaa ja entistä useammin ilman sitä ei onnistu.

Ryssätaksia ei tarvii kyllä käyttää edes ja Bolt joo en tiedä. Käteisellä tai kortilla on tähän asti onnistunut ja mielummin käytän tota paikallista taksifirmaa kun vähämmän mahista tulla kusetetuksi tms.
Julkisessa liikenteessä lisääntynyt se ettei voi ostaa lippua kuskilta rahalla, tai lainkaan, toki osassa on mahdollista ostaa se lippu siellä kotona tietokoneella, tai matkalla läppärillä. Kirjaston aukioloaikaan voi käydä kirjastossa, jos julkisella koneella tohtii ja on se pankista saatu tunnistuskapula. (suomessa aika heikko tuki shäköiselle henkilökortille)

Potkulaudat, autonvuokraus, muu vuokraus, apit yleistyy.
 
Olisihan se katastrofi, jos matkalla luurille sattuu jotain. Suorastaan hirvittää, että siitä on niin riippuvainen. Siellä on lento- ja majoitustiedot, boarding passit (sen saa toki halutessaan kentällä paperisena) sun muut. On koronarokotustodistukset, aika pitkälti myös matkakuvat, paikalliset joukkoliikenne-appit, kartat, mahdolliset liput eri tapahtumiin. Jos ei ole muisitanut ennen lähtöä päivittää luottokorttien maarajoituksia, sekin hoituu helposti kännykällä. Lista on pitkä. Toki tilanteesta selvittäisiin puhelimen kadottuakin, mutta hankalampaa se homma olisi. Siihen tilanteeseen pitää toki varautua. Vaimo yleensä printtaa paperille varmuuden vuoksi kaikki reissuun liittyvät tärkeät dokumentit. Sähköiset dokumentit taas minä lyön dropboxiin, jolloin mikä tahansa internet-yhteys riittää, kunhan muistaa sen tunnuksen salasanoineen.
 
En tiedä miksi pitäisi olla julkisenpuolen, nyt on kilpailua palveluissa, itse pysäköinnissä, vaikka kuntapuoli touhua kadunvarsien lisäksi halleissa ym.

Palvelupuolella Finnpark on kunnallinen (Tampere), joka saanut kritiikkiä siitä että käyttänyt asemaa hyväkseen kilpailussa.
Mietin näin, että pysäköinti voisi olla avoimen koodin appsi ja koska se on varsin tylsä ja passiivinen peruspalvelu, siinä ei välttämättä ole isommin kilpailtavaa tai ideoita voisi tuoda vaikka hackathonien muodossa ja työllistää näin junioreita oppilaitoksista. Esim. itse en ole 10 vuoden aikana ottanut käyttöön yhtään uutta ominaisuutta parkkiappsissa. Jos tuotekehitystä on ollut, se on ollut ihan turhaa omasta näkökulmasta.

En koe kovin mielekkääksi sitä, että tarvin nyt neljä eri appsia pysäköintiin ja mitään noista ei voi käyttää kuin iOS/Android-laitteilla. En ole kyllä kokeillut toimisivatko selaimella, mutta hyvin voisivat. Niissä appseissa ei ole mitään toiminnallisuutta mikä ei onnistuisi pelkällä selaimella.

Julkisen puolen ei olisi pakko ottaa voittoja toiminnasta. Ei tarkoita että pysäköinnin hintoja poljettaisiin vaan että sen infran ylläpitoon ei tarvitsisi käyttää niin paljoa. Eri firmojen parkkiappseissa maksat moninkertaisesti siitä, että jokainen kehittää täysin itsenäisesti omat appsinsa. Firmojen kun on katettava kulunsa jos meinaavat pysyä voitollisena. No, todellisuudessa julkinen puoli ei kannata, koska softapuolella ei ole alkeellisintakaan osaamista. Julkinen parkkiappsi ei toimisi lainkaan ja maksaisi 100 kertaa enemmän kuin yksityiset kilpailevat appsit yhteensä. Tämä ei minusta silti tee tuota perusajatusta tyhjäksi. Julkisen puolen softakyvykkyys pitäisi vaan saada kuntoon. Hyödyttäisi monessa muussakin paikassa.

Itse en pärjäisi ilman pöytätietokonetta, mutta toisaalta pärjäisin ilman älypuhelinta oikein hyvin. Tai sanotaan näin, että mulle suurin syy omistaa älypuhelin on tekemällä tehdyt rajoitteet järjestelmissä ja palveluissa jotka käytännössä estävät tiettyjen asioiden hoidon pelkän PC:n kautta. Tai ainakin homma monimutkaistuu huomattavasti. 99% kaikista tietoteknisistä jutuista haluan tehdä tietokoneen näppiksellä ja hiirellä, älypuhelimella vain pakon edessä. Oikeastaan soittaminen on ainoa mitä en tykkää tietokoneen headsetilla tehdä, vaan haluan puhua luuriin.

Itsellä vähän sama. Puhelimia edelleen vaivaa isompi typottamisen määrä ja varsinkin näin talvella kuiva sisäilma aiheuttaa sen, että esim. sormenjälkitunnistinkin vaatii jatkuvasti sormen kostuttamista, tekstin editointi on aika tuskaista (vaikkei nyt puhuttaisi vim/emacs-tason tehokkuudesta), näytöt ovat pieniä (työpöydällä 32" 4k) ja myös esim. selaimen tabien käyttö on vähän kankeaa. Kaikenlainen copypasteaminen ja usean ikkunan tiilitys on vaivalloista. Ohjelmat ovat työpöytävastineidensa kevytversioita. Lisäksi puhelimia joutuu uusimaan useammin ja päivitykset ovat kalliimpia. Puhelin lataa kuukausitasolla gigatavuissa mitattuna myös enemmän päivityksiä, vaikka pöytäkoneella olisi paljon enemmän ja tehokkaampia ohjelmia.
 
Näistä sovelluskaupoista vielä tuli mieleen, että
kuinka moni teistä ylipäänsä ostaa sovelluskaupoista sovelluksia? En ole itse ostanut ainuttakaan enkä tule koskaan ostamaan. Lähinnä kiinnostaisi tietää, mitä ihmettä ihmiset pelehtivät puhelimillaan, mikä edellyttäisi sitä, että maksaa rahaa jostain sovelluksesta.

Ymmärrän jos jokin peli on kyseessä, mutta en muuta.
 
Näistä sovelluskaupoista vielä tuli mieleen, että
kuinka moni teistä ylipäänsä ostaa sovelluskaupoista sovelluksia? En ole itse ostanut ainuttakaan enkä tule koskaan ostamaan. Lähinnä kiinnostaisi tietää, mitä ihmettä ihmiset pelehtivät puhelimillaan, mikä edellyttäisi sitä, että maksaa rahaa jostain sovelluksesta.

Ymmärrän jos jokin peli on kyseessä, mutta en muuta.

- Total Recall (kun ei androidissa ollut itessään puheluiden tallennusta)
- Joku ajanhallintasofta minkä nimeä en muista, käytin vertamaan työpaikan kellokorttileimauksia, yms Eli sai hienot raportit työajasta jne.
- Arena 8 -peli
- Sleep As Android
- Akun kunnon arviointi/hallinta AccuBattery
- Torque Pro
- EssentialPim Pro
- Sportstracker Premium

Eli joo harvemmin kuin kerran vuoteen tarvitsee ostaa mitään. Nuokin toimii android-versiosta toiseen, vanhimmat lie ostettu Gingerbredin aikana (tyyliin 13v sitten)
 
Sen verran korjaan sanomisiani, että muistin juuri että joskus aikanaan kun käytin Android-puhelinta, niin itseasiassa ostin siihen jonkin euron musiikkisoittimen, kun puhelimessa itsessään oli niin surkea musiikkisoitin. Mutta iPhonen kanssa ei ole tarvinnut mitään ostaa. Työjuttujen lisäksi olen ladannut käytännössä vain sellaisia sovelluksia, joilla käytetään jotain varsinaista palvelua, kuten auton tankkaukset/lataukset/pesut, auton etähallinta, sähköpotkulautojen vuokrat, pysäköinnin maksaminen, pankin sovellukset. Ja niihinhän nuo sovellukset ovatkin juuri omiaan.
 
Näistä sovelluskaupoista vielä tuli mieleen, että
kuinka moni teistä ylipäänsä ostaa sovelluskaupoista sovelluksia? En ole itse ostanut ainuttakaan enkä tule koskaan ostamaan. Lähinnä kiinnostaisi tietää, mitä ihmettä ihmiset pelehtivät puhelimillaan, mikä edellyttäisi sitä, että maksaa rahaa jostain sovelluksesta.

Ymmärrän jos jokin peli on kyseessä, mutta en muuta.

-leimaussofta työajan seurantaan koska työpaikan leilauksissa oli välillä virheitä niin vertasin niitä omiin leimauksiin. jos oli eroa niin tutkin asian ja pistin firman korjaamaan virheensä.
-hbo max tilaus on sovelluskaupan kautta
-google one on sovelluskaupan kautta.
-symbolab, jota käytän ratkaisemaan yhtälöitä suoraan kännykän kameralla.
-wallet budjetointi softa
-lapsille pelejä tablettiin. kun parilla eurolla saa hetken rauhaa niin olen valmis siitä maksamaan.
-leffoja vuokrannut kymmenittäin, itselle ja lapsille.
-electrodoc pro. ihan vain halusin tukea kehittäjää minulle hyödyllisen softan tekemisestä ja ylläpitämisestä
-puheluiden nauhoitus softa
-dwg kuvien luku softa, välillä on vaan tarve tien päällä sääda kuvia auki ilman tietokonetta.
-Our groceries ostoslista softa joka synkronisoi puolison kanssa ostoslistan reaaliaikaisesti
-ja useita muita tässä 15 vuoden aikana.


monet asiat voisi varmasti hoitaa eri tavalla helvetisti hankalemmin vaikka kynällä ja paperilla mutta onneksi budjetti kestää sen pari-kolme euroa maksaa joskus. Voi sitä vitutuksen määrää jos pitäisi jotain paperisia kauppalappuja tms käsitellä.

itse hoidan lähestulkoon kaiken puhelimella. Nyt piti hankkia uusi läppäri koulutehtäviä varten kun CAD piirtäminen ei oikein vielä puhelimella onnistu tehokkaasti...
 
Onhan näitä vaikka ja mitä. Lähinnä vaan tottumuksista kiinni, miten on asioitaan tottunut hoitamaan. Mielestäni vähän kankeaa kritisoida sitä, että maksetaan mobiiliappeista rahaa, totta kai maksetaan. Ei niitä pyhällä hengellä kehitetä. Ilmaisversiot sisältävät yleensä ärsyttäviä mainoksia ja/tai rajoituksia, joista pääsee eroon pienellä maksulla.

Jatketaan edellisten listaa:

- CCLeaner (puhelimen puhdistaja, pirun paljon mukavampi ilman mainoksia)
- Find my kids (ipanoiden seuranta yms)
- Fonecta Caller (jatkuva kk-tilaus soittajan numeroidan tunnistamiseen ja hakuihin)
- Google One (100 GB lisätila Google-tilille, ok tämä nyt ei suoraan liity pelkästään appeihin)

Ylipäätään tykkään hoitaa asiat luurilla / appilla, ja jos appi itsessään on hyvä ja tarpeellinen, maksan siitä mieluiten sopivan summan jotta saan mainoksettoman/rajoittamattoman version.
 
Mietin näin, että pysäköinti voisi olla avoimen koodin appsi ja koska se on varsin tylsä ja passiivinen peruspalvelu, siinä ei välttämättä ole isommin kilpailtavaa tai ideoita voisi tuoda vaikka hackathonien muodossa ja työllistää näin junioreita oppilaitoksista. Esim. itse en ole 10 vuoden aikana ottanut käyttöön yhtään uutta ominaisuutta parkkiappsissa. Jos tuotekehitystä on ollut, se on ollut ihan turhaa omasta näkökulmasta.

Kannatus speksatuille avoimille rajapinnoille, avoimenkoodin softia voi tehdä jos joku haluaa, mutta kananttan sitä että on kilpailua.


En koe kovin mielekkääksi sitä, että tarvin nyt neljä eri appsia pysäköintiin ja mitään noista ei voi käyttää kuin iOS/Android-laitteilla. En ole kyllä kokeillut toimisivatko selaimella, mutta hyvin voisivat. Niissä appseissa ei ole mitään toiminnallisuutta mikä ei onnistuisi pelkällä selaimella.
Siitä en pidä että on näinpaljon pysäköintipaikkoja jotka eivät toimi yhdellä ja samalla palvelua, vaan käytännössä voi olla tarve kahteen tai jopa useampaan palvelusovellukseen, positiivista se että kunnallinen kadunvarsipysäköintiä tukee moni palveluntarjoaja, ja se on taasen esimerkki siitä että siitä on ihan oikeasti hyötyä että on vaihtoehtoja.

Julkisen puolen ei olisi pakko ottaa voittoja toiminnasta.
Eli tehtäisiin verovaroin. Joo, ymmärrän ajatuksesi, ja siinä ihan ajatusta jos se julkinenpuoli onnistuisi sattumalta tekemään täydellisen , ja vieläpä kustannustehokkaasti, mutta kannattan silti sitä että pidetään huoli että on kilpailua ja julkiset panokset laitetaan sen varmistamikseksi.


kuinka moni teistä ylipäänsä ostaa sovelluskaupoista sovelluksia? En ole itse ostanut ainuttakaan enkä tule koskaan ostamaan. Lähinnä kiinnostaisi tietää, mitä ihmettä ihmiset pelehtivät puhelimillaan, mikä edellyttäisi sitä, että maksaa rahaa jostain sovelluksesta.
Täällä on kyllä ostettu, jos tuote ja hinnoittulu kohdallaan, niin mielellään, ja pienen otantani on huono, tiedän monia jotka myös ostaneet, mutta muiden osalta on tiedä prosenttia.
Lisäksi sitten maksuliset palvelu/sovellus yhdistelmät.

Juttu lähti Apple ketjusta, niin Applen käyttäjät edustaa liikevaihdosta isoa siivua (taidettu ihan tarkempi luku jonnekkin postata, en nyt tarkistanut, niin en laita mutu numeroa)
 
Onhan näitä vaikka ja mitä. Lähinnä vaan tottumuksista kiinni, miten on asioitaan tottunut hoitamaan. Mielestäni vähän kankeaa kritisoida sitä, että maksetaan mobiiliappeista rahaa, totta kai maksetaan. Ei niitä pyhällä hengellä kehitetä. Ilmaisversiot sisältävät yleensä ärsyttäviä mainoksia ja/tai rajoituksia, joista pääsee eroon pienellä maksulla.

Tämä tässä. Euromääräisesti mobiilisovellusten hinnat ovat suhteellisen pieniä, joten asian kauhistelu vaikuttaa väkisin väännetyltä nillittämiseltä :rolleyes:

Sen verran korjaan sanomisiani, että muistin juuri että joskus aikanaan kun käytin Android-puhelinta, niin itseasiassa ostin siihen jonkin euron musiikkisoittimen, kun puhelimessa itsessään oli niin surkea musiikkisoitin.

Melkoinen käänne :lol:
 
Tämä tässä. Euromääräisesti mobiilisovellusten hinnat ovat suhteellisen pieniä, joten asian kauhistelu vaikuttaa väkisin väännetyltä nillittämiseltä :rolleyes:
Sovellusta hinta suhteellisesti pieni verrattuna koko sisällön liikevaihtoon, Apple mainostaa että sen sovelluskaupan ja niiden sovellusten liikevaihto vuositasolla yli 1000 miljardia. Pelkät sovellukset taitaa olla tuosta alle 10 prosenttia.

Supercell liikevaihto miljardiluokkaa, ja pohjaa sisäisiin ostoihin, Rovio taasen ollut kymmenissä miljoonissa. Parkaman liikevaihto joitain miljoonia.
 
Tämä tässä. Euromääräisesti mobiilisovellusten hinnat ovat suhteellisen pieniä, joten asian kauhistelu vaikuttaa väkisin väännetyltä nillittämiseltä :rolleyes:

Ja ihmisillä eri taloudellinen tilanne. Yhdelle 5e sovellus on pelkkä pyöristysvirhe, toisella talous ehkä ottaa jotain osumaa tuollaisesta. Sitä en tiedä, miten tämäkin (ilmaiset vs. maksulliset mobiilisovellukset) nyt liittyvät digitalisaatioon millään tavalla. Eivät mielestäni liity.
 
Pysäköintisovellukset ovat hyvä esimerkki palvelusta, jossa ei ollut ennen mitään digitaalista, ja joka toimi nyt pääosin täysin digitaalisesti.

Näyttäisi Oulussakin olevan 5 eri maksusovellusta kadunvarsipysäköintiin, kilpailu toimii ainakin jollakin tavalla. En ole seurannut hintojen kehitystä, mutta olettaisin että pysäköinnnin hinta on sovellusten myötä noussut suhteessa inflaatioon. Tosiasiassa sen pitäisi olla selvästi halvempi, vaikka sovellus ottaakin palkkionsa, niin paljon kuluja tuosta on lähtenyt kuluja pois kun ei tarvita esim. automaatteja enää. Mutta esimerkki siitä, kuinka kaupunki haluaa tehdä itselleen asian helpoksi, välittämättä asiakkaidensa maksujen suuruudesta.

Pitääpä vaihtaa EasyPark Moovyyn, selvästi halvempi.

edit. Luin @Paapaa viestin huonosti, muokkasin heti mutta se ehti lainaukseen. Eli Paapaa ei viitannut pysäköintisovelluksiin, kuten ensin luin.
 
Viimeksi muokattu:
Sitä en tiedä, miten tämäkin (ilmaiset vs. maksulliset mobiilisovellukset) nyt liittyvät digitalisaatioon millään tavalla. Eivät mielestäni liity.

Eri mieltä, lähes paras mahdollinen esimerkki palvelusta, jossa ei ollut ennen mitään digitaalista, ja joka toimi nyt pääosin täysin digitaalisesti.
Tämä. Ei oikeastaan tule äkkiseltään mieleen, mikä liittyisi enemmän digitalisaatioon, kuin mobiiliappien käyttö asiointiin. Niiden maksullisuus tässä nyt on sivuseikka. Kyllä kaikki ns. viralliseen asiointiin tarkoitetut appit ovat kuitenkin ilmaisia.
 
Niiden maksullisuus tässä nyt on sivuseikka

Mä nimenomaan puhuin tuosta lätinästä siitä, että käyttääkö joku rahaa sovelluksiin vai ei ja kuinka typerää se on tai ei ole. Tietenkin palveluiden siirtyminen vanhasta tavasta verkkoon tai kännykkään on digitalisaatioon liittyvää keskustelua. Tää keskustelu vaan rönsyää hirveän helposti johonkin ihan muuhun josta sitten väännetään viestikaupalla.

Tosiasiassa sen pitäisi olla selvästi halvempi, vaikka sovellus ottaakin palkkionsa, niin paljon kuluja tuosta on lähtenyt kuluja pois kun ei tarvita esim. automaatteja enää.

Sulla on nyt sellainen oletus, että sen vanhan järjestelmän kaikki kulut olisi veloitettu pysäköintimaksuina. En usko että on. Pysäköintiautomaattien asennukset, huolto, rahaliikenteen hoitaminen sun muu on voitu maksaa verovaroista ja sitten vain päättää erillinen hinta pysäköinnille.

Eli voi ollakin että kokonaishinta on laskenut digitalisaation ansiosta. Eli tuntitaksa korkeampi, mutta verovaroja käytetään vähemmän kun automaatit poistuvat. Mutta ei tätä selvittämättä voi tietää.
 
Eli voi ollakin että kokonaishinta on laskenut digitalisaation ansiosta. Eli tuntitaksa korkeampi, mutta verovaroja käytetään vähemmän kun automaatit poistuvat. Mutta ei tätä selvittämättä voi tietää.
Just näin. Jos kaupunki tarvii kourallisen tyyppejä palkkalistoille jotka kiertelee parkkimittarit, huoltaa niitä ja mitä ikinä tohon liittyykin niin ei se ihan halvalla tule.

Äkkiseltään tuntuisi että kulut voivat kohdistua parkkipalveluita käyttäviin paremmin jos ne on piilotettu noiden sovellusten taakse eikä kuntaveroon.
 
Sulla on nyt sellainen oletus, että sen vanhan järjestelmän kaikki kulut olisi veloitettu pysäköintimaksuina. En usko että on. Pysäköintiautomaattien asennukset, huolto, rahaliikenteen hoitaminen sun muu on voitu maksaa verovaroista ja sitten vain päättää erillinen hinta pysäköinnille.

Eli voi ollakin että kokonaishinta on laskenut digitalisaation ansiosta. Eli tuntitaksa korkeampi, mutta verovaroja käytetään vähemmän kun automaatit poistuvat. Mutta ei tätä selvittämättä voi tietää.

Ei ole tällainen oletus. Mutta jos ei poliittisella päätöksellä muuteta maksuperustetta, on syynä löperö toiminta. Näitä esimerkkejä riittää.
 
Sulla on nyt sellainen oletus, että sen vanhan järjestelmän kaikki kulut olisi veloitettu pysäköintimaksuina. En usko että on. Pysäköintiautomaattien asennukset, huolto, rahaliikenteen hoitaminen sun muu on voitu maksaa verovaroista ja sitten vain päättää erillinen hinta pysäköinnille.

Eli voi ollakin että kokonaishinta on laskenut digitalisaation ansiosta. Eli tuntitaksa korkeampi, mutta verovaroja käytetään vähemmän kun automaatit poistuvat. Mutta ei tätä selvittämättä voi tietää.
Kyse enemmän siitä miten hinnat pitää ilmoittaa, eli Suomessa pitää ilmoittaa kokonaishinta. Näiden palveluiden osalta sitä voidaan vähän kiertää, pysäköintipalveluntarjoaja ilmoittaa osahinnan, ja palveluntarjoaja sitten veloittaa kokonaishinnan. Tämä menee jotekin läpi jos sillä pysäköintipalveluntarjoajallla on jokin tapa maksaa ilmoitettuun hintaan. (Vertaa tapahtumajärjestejäien lippu hinnoittelu ja sitten ne lippupalveluiden palvelumaksut)

Ja aikanaan vielä se kunnallinen keksinyt että se perii palveluntarjoajilta rajapintamaksua tai jotain sen tapaista.

Kuntapuolella hinnoittelu on enemmän tai vähemmän poliittista, sen verran seuraa markkinaa että jos kysyntä alkaa kyykkään niin hintoja paine laskea. tai se kasvukeskusten vaihtoehto, vähnnettään tarjontaa (no todellisuudessa hallipaikat lisääntyneet)
 
Kyse enemmän siitä miten hinnat pitää ilmoittaa, eli Suomessa pitää ilmoittaa kokonaishinta. Näiden palveluiden osalta sitä voidaan vähän kiertää, pysäköintipalveluntarjoaja ilmoittaa osahinnan, ja palveluntarjoaja sitten veloittaa kokonaishinnan. Tämä menee jotekin läpi jos sillä pysäköintipalveluntarjoajallla on jokin tapa maksaa ilmoitettuun hintaan. (Vertaa tapahtumajärjestejäien lippu hinnoittelu ja sitten ne lippupalveluiden palvelumaksut)

Ja aikanaan vielä se kunnallinen keksinyt että se perii palveluntarjoajilta rajapintamaksua tai jotain sen tapaista.

Kuntapuolella hinnoittelu on enemmän tai vähemmän poliittista, sen verran seuraa markkinaa että jos kysyntä alkaa kyykkään niin hintoja paine laskea. tai se kasvukeskusten vaihtoehto, vähnnettään tarjontaa (no todellisuudessa hallipaikat lisääntyneet)
Kyllä pysäköintisovellukset ilmoittava kokonaishinnan, joka koostuu eri osista. Pysäköintivaiheessa. Lisäksi esim. Helsingin kaupungin sivuilla on eri sovellusten koko hintarakenne eriteltynä vertailutaulukossa.
 
Just näin. Jos kaupunki tarvii kourallisen tyyppejä palkkalistoille jotka kiertelee parkkimittarit, huoltaa niitä ja mitä ikinä tohon liittyykin niin ei se ihan halvalla tule.

Äkkiseltään tuntuisi että kulut voivat kohdistua parkkipalveluita käyttäviin paremmin jos ne on piilotettu noiden sovellusten taakse eikä kuntaveroon.
Vanhat pysäköintimittarit eivät kyllä ole pitkään aikaan olleet tätä päivää. Siinä on sellainen kehityskulku, jossa digitalisaatio on ihan aidosti voittoa. Esim. Turussa oli aika isokin pysäköintirahojen kavallus, jossa tyypit varastivat 90-luvun puolivälistä vuoteen 2017 asti. Ekan puolen rikoksista he saivat anteeksi rikosten vanhettua. Rahaa katosi satoja tuhansia. Lisäksi kun asiointi on siirtynyt älyaikaan, kolikkomittarien käyttö on vaikeaa. Käyttäjille tulee myös ylimääräisiä maksuja parkkisakoista, jos unohtaa lisätä aikaa. Sama pätee myös vaikka kortilla maksaisi, jos mittarin toimintalogiikka on sama vanha.
 
En tiedä onko tämä jotain turhaa nostalgian haaveilua, mutta alan olla yhä vakuuttuneempi siitä että digitalisaatio ja tietotekniikka tekee ihmiset enemmän onnettomiksi kuin onnellisiksi ja monimutkaistaa elämää tarpeettomasti. :smoke: :lonely:
 
En tiedä onko tämä jotain turhaa nostalgian haaveilua, mutta alan olla yhä vakuuttuneempi siitä että digitalisaatio ja tietotekniikka tekee ihmiset enemmän onnettomiksi kuin onnellisiksi ja monimutkaistaa elämää tarpeettomasti.

Tähän kun saisi lihaa luiden ympärille. Itse olen kokenut digitalisaation päinvastoin. Kakki on helpompaa, sujuvampaa, säästää minun aikaani, mahdollistaa asioiden hoidon koska tahansa, missä tahansa. Aikaa jää enemmän omalle kivalle. Digitalisaatio mahdollistaa palveluita joita ei koskaan aiemmin olisi voinut tarjota. Netflixit, Spotifyt, Airbnbt ja muut ovat mahdollisia vain digitalisaation ansiosta.
 
Kyllähän tuossa perää on. Ihmiset ovat jo muutenkin liian paljon kiinni ja addiktoituneina luureissaan, joten jotain täytyy olla ihmisellä pahasti viallaan, että ostaa luuriinsa vielä lisää kaikkea mahdollista, jolla saa entisestään lisättyä vuorokaudessa niitä tunteja jotka viettää kiinni luurissaan. Sairasta.

Lisäksi täytyy olla jotenkin vähä-älyinen jos ajattelee, että kaiken toiminnan siirtyminen digitaaliseksi on hyvä asia. Onhan tuo nähty jo kaupoissakin, kun jouduttu laittamaan kauppa kiinni kun verkko ei ole toiminut, kun silloin ei kassat toimi. Täysin vähäjärkistä toimintaa.
 
Kyllähän tuossa perää on. Ihmiset ovat jo muutenkin liian paljon kiinni ja addiktoituneina luureissaan, joten jotain täytyy olla ihmisellä pahasti viallaan, että ostaa luuriinsa vielä lisää kaikkea mahdollista, jolla saa entisestään lisättyä vuorokaudessa niitä tunteja jotka viettää kiinni luurissaan. Sairasta.

Lisäksi täytyy olla jotenkin vähä-älyinen jos ajattelee, että kaiken toiminnan siirtyminen digitaaliseksi on hyvä asia. Onhan tuo nähty jo kaupoissakin, kun jouduttu laittamaan kauppa kiinni kun verkko ei ole toiminut, kun silloin ei kassat toimi. Täysin vähäjärkistä toimintaa.

Oravannahkoihinko pitäisi palata, vai mitä ehdotat?
 
Kyllähän tuossa perää on. Ihmiset ovat jo muutenkin liian paljon kiinni ja addiktoituneina luureissaan, joten jotain täytyy olla ihmisellä pahasti viallaan, että ostaa luuriinsa vielä lisää kaikkea mahdollista, jolla saa entisestään lisättyä vuorokaudessa niitä tunteja jotka viettää kiinni luurissaan. Sairasta.

Lisäksi täytyy olla jotenkin vähä-älyinen jos ajattelee, että kaiken toiminnan siirtyminen digitaaliseksi on hyvä asia. Onhan tuo nähty jo kaupoissakin, kun jouduttu laittamaan kauppa kiinni kun verkko ei ole toiminut, kun silloin ei kassat toimi. Täysin vähäjärkistä toimintaa.
Mikä on se täydellisyyden arvo, johon pitäisi palata, sen sijaan että tavoitellaan sitä mikä tuntuu hyvältä ja toimivalta juuri nyt?

Kukaan ei ole sanonut, että "kaiken toiminnan siirtyminen digitaaliseksi olisi hyvä asia", mutta nähdyn ja koetun perusteella käytännössä kaikki voidaan hyvin toteutettuna tuottaa paremmin niin. Paska toteutus on paska digitaalisenakin, mutta ei se ole peruste jättää toteuttamatta sitä paremmin.

Jos kauppa palvelee asiakkaiden lisäksi omaa liiketoimintaansa "digitaalisena" 99,5% ajasta paremmin ja sen pikkuriikkisen verkko/sähkökatkoksen ajan sitten huonommin, niin millä logiikalla ja kenen kannalta koko järjestelmä olisi järkevää palauttaa takaisin manuaaliseen malliin?
 
Mikä on se täydellisyyden arvo, johon pitäisi palata, sen sijaan että tavoitellaan sitä mikä tuntuu hyvältä ja toimivalta juuri nyt?

Kukaan ei ole sanonut, että "kaiken toiminnan siirtyminen digitaaliseksi olisi hyvä asia", mutta nähdyn ja koetun perusteella käytännössä kaikki voidaan hyvin toteutettuna tuottaa paremmin niin. Paska toteutus on paska digitaalisenakin, mutta ei se ole peruste jättää toteuttamatta sitä paremmin.

Jos kauppa palvelee asiakkaiden lisäksi omaa liiketoimintaansa "digitaalisena" 99,5% ajasta paremmin ja sen pikkuriikkisen verkko/sähkökatkoksen ajan sitten huonommin, niin millä logiikalla ja kenen kannalta koko järjestelmä olisi järkevää palauttaa takaisin manuaaliseen malliin?

Ongelma on juurikin tuo joko-tai-ajattelu, että kun on digitalisoitu jotain, niin vanha joutaa vittuun. Esim. kauppojen pitäisi pitää rinnalla toimivat systeemit, joilla ei ole riippuvuuksia mihinkään ulkopuolelle.

Juuri teidänlainen ajattelutapa on se, joka lopulta tulee tuhoamaan yhteiskunnat.

Ollaan niin teknokiimassa, että tuhotaan kaikki vanha ja toimiva. Huvittavinta perseilyä on se, että samat ihmiset ovat ihan kulli tanassa siitä, että puhelimet on saatu langattomaksi ja langallinen verkko tuhottua, mutta samaan aikaan toisaalla juurikin samat ihmiset ovat tietoliikenneyhteyksien suhteen täysin vastakkaisella kannalla, että pitäisi vetää valokuitua joka paikkaan ja langaton verkkoyhteys on paska. Ei mitään logiikkaa.
 
Ongelma on juurikin tuo joko-tai-ajattelu, että kun on digitalisoitu jotain, niin vanha joutaa vittuun. Esim. kauppojen pitäisi pitää rinnalla toimivat systeemit, joilla ei ole riippuvuuksia mihinkään ulkopuolelle.

Juuri teidänlainen ajattelutapa on se, joka lopulta tulee tuhoamaan yhteiskunnat.
Asiakkaana siis haluat alkaa maksamaan enemmän (tottakai se kulu siirtyy pitkälti asiakkaiden maksettavaksi), kun noiden vanhojen systeemien ylläpito maksaisi melkoisesti (kaikenlisäksi olisi suurimman osan aikaa tyhjän panttina)?
 
Asiakkaana siis haluat alkaa maksamaan enemmän (tottakai se kulu siirtyy pitkälti asiakkaiden maksettavaksi), kun noiden vanhojen systeemien ylläpito maksaisi melkoisesti (kaikenlisäksi olisi suurimman osan aikaa tyhjän panttina)?

Kyllä, mieluummin maksan asiakkaana hieman enemmän kuin se, että en saa ostoksia kaupasta ulos lainkaan.
 
Ongelma on juurikin tuo joko-tai-ajattelu, että kun on digitalisoitu jotain, niin vanha joutaa vittuun. Esim. kauppojen pitäisi pitää rinnalla toimivat systeemit, joilla ei ole riippuvuuksia mihinkään ulkopuolelle.

Juuri teidänlainen ajattelutapa on se, joka lopulta tulee tuhoamaan yhteiskunnat.

Ollaan niin teknokiimassa, että tuhotaan kaikki vanha ja toimiva. Huvittavinta perseilyä on se, että samat ihmiset ovat ihan kulli tanassa siitä, että puhelimet on saatu langattomaksi ja langallinen verkko tuhottua, mutta samaan aikaan toisaalla juurikin samat ihmiset ovat tietoliikenneyhteyksien suhteen täysin vastakkaisella kannalla, että pitäisi vetää valokuitua joka paikkaan ja langaton verkkoyhteys on paska. Ei mitään logiikkaa.
Sompi, sinäkö se siellä?

Oikeasti, mikä ihmeen teidänlainen "ajattelutapa" ja kuka on taas kerran tämä mystinen "te"? Ja kuka on missä kiimassa, mikä tanassa ja minkä vuoksi? Ja mikä langaton on paska ja miksi? Tai oikeastaan, että millä langattomalla voidaan korvata kuituverkko ja miten puhelimien paukkulankaliittymät sopivat tähän yhtälöön?

Jäi vähän aukkoja tuohon sun olkiukkoiluun, joten voisitko paikata noita hieman, mutta mielellään ketjun aiheeseen liittyen ilman omia antipatioita ja menneisyyden haikailuita, kiitos.
 
Olin 12 vuotta Citymarketissa töissä. Ainoastaan Gerdtin Myyrmannin pommin räjähdyksessä suljettiin kauppa ja kassat.

Ikinä ei ole siellä tapahtunut semmoista josta täällä panikoidaan.

Ei tässä mitään panikoida, vaan ihan threadin otsikon mukaisesti tuon esiin niitä digitalisaation huonoja puolia. Ongelma ovat ne ihmiset, jotka kiihottuvat digitalisaatiosta niin paljon, että heille kaikki digitalisointi on aina hyvä asia.
 
Milloin viimeksi et ole saanut ostoksia kaupassa maksettua, ihan mielenkiinnosta kysyn?
Tämä. Itselle käv kerran niin, että menin Flamingo kylpylään ja kassalla kun piti maksaa sisäänpääsy. Huomasin, että lompakko ja puhelin (apple pay) oli unohtuneet kotiin. Muistinpa sitten onneksi, että kellossa oli Garmin Pay ja sillä sain maksuun.
Eli: Vanhassa analogisessa maailmassa olisin jäänyt ulkopuolelle jos olisi ollut käteisen varassa. Apple Payllä useimmiten maksan, se ei ole pettänyt kertaakaan sinä aikana ~5+ vuotta kun olen sitä käyttänyt. Ja sitten toi viimeinen backup, eli älykello. Kukkaro, känny ja rahat voi jäädä kotiin, älykello on 24/7/365 ranteessa.
 
Sähköautoja ei voi ladata ilman Android- tai iOS-äppiä. On käsittämätöntä, miten sähköautoilijat eivät ollenkaan protestoi tuollaista kehitystä vastaan.

Tämä nyt on ihan puutaheinää, niillä NFC lätkillä voit ladata koskematta puhelimeen - mutta sikäli en ole eri mieltä etteikö noissa julkisissa latureissa pitäisi olla korttimaksu kuten bensa-automaateissa (ja tähänhän ollaan menossa).
 
mutta sikäli en ole eri mieltä etteikö noissa julkisissa latureissa pitäisi olla korttimaksu kuten bensa-automaateissa (ja tähänhän ollaan menossa).
Tästähän tuli tosiaan EU-asetus, että latauspisteillä kertalataus on voitava maksaa jatkossa helposti maksukorteilla ilman minkäänlaisia tilauksia ja hinnat pitää olla selvästi nähtävillä. Tää tulee tässä kevään 2024 aikana voimaan, ja esim. Teslan uusissa superchargereissa on jo maksupäätemoduulille paikka. En muista koskeeko tää ainoastaan uusia pisteitä vai kaikkia pikalatauspisteitä.
 
Mihin se perustuu? Puhelimet ovat täynnä tietoturva-aukkoja joka tapauksessa, joten ei se Microsoftin oma ohjelma ole kunnolla turvallinen sekään, kun se kuitenkin ajetaan reikäisessä älypuhelimessa. Itse asiassa siinä älypuhelinohjelmassa on paljon enemmän hyökkäyspinta-alaa kuin tekstiviestissä.


Kukaan muu kuin sinä ei ole maininnut oravannahkoja, joten voisit lopettaa moisten typerien olkiukkojen viljelemisen. Oravannahkoja ei ole missään pidetty valtakunnan virallisen valuutan ilmenemismuotona enää satoihin vuosiin - nykyään käytetään seteleitä ja kolikoita, ja hyvä niin.

Lankapuhelinverkko taas on jo huoltovarmuudenkin kannalta melkoisen tärkeä asia ja sen purkaminen on yksi typerimmistä päätöksistä, mitä tässä maassa on tehty pitkään aikaan. Monessa syrjäisemmässä paikassa ei kuulu mobiiliverkko kunnolla, ja lankapuhelinverkon purkamisen jälkeen sellaisissa paikoissa on nyt jääty kokonaan ilman yhteyksiä.

Tuuraatko käyttäjää OscarK, vai miksi tartuit viestiin, joka ei ollut edes osoitettu sulle?
 
Mihin se perustuu? Puhelimet ovat täynnä tietoturva-aukkoja joka tapauksessa, joten ei se Microsoftin oma ohjelma ole kunnolla turvallinen sekään, kun se kuitenkin ajetaan reikäisessä älypuhelimessa. Itse asiassa siinä älypuhelinohjelmassa on paljon enemmän hyökkäyspinta-alaa kuin tekstiviestissä.
Kannattaa tutustua:

Ollut jo pitkään vakava ongelma itseasiassa ja joissakin maissa yllättävän helppoa...
 
Näyttää ettei suomessa toimi. Uusi sim tulee postilla, tai pitää hakea henkkareilla operaattorin myymälästä.
En sanonutkaan että se on iso ongelma täällä, vaan monessa muussa maassa ja koska monet palvelut on maailmanlaajuisia, niin muutokset tapahtuu myös maailmanlaajuisesti. Ja siksi tuo SMS 2FA on todettu surkeaksi ja halutaan poistaa käytöstä...

Kaksivaiheisen tunnistautumisen väärentäminen tuolla tavoin vaatii niin tarkkaa ajoitusta, että hyökkäyksen onnistumisen todennäköisyys on tähtitieteellisen pieni.

Todennäköisempää on, että siihen älykännykkään asentuu joku haittaohjelma tai Microsoft Authenticatorista löytyy joku tietoturva-aukko.
Jos siihen älykännykkään asentuu haittaohjelma, niin yhtä turha se tekstiviesti varmennus on.
Tuota SIM Swap "hyökkäystä" vaan on käytetty aikas paljonkin hyväksi ja löytyy montakin tapausta...
 
Viimeksi muokattu:
En sanonutkaan että se on iso ongelma täällä, vaan monessa muussa maassa ja koska monet palvelut on maailmanlaajuisia, niin muutokset tapahtuu myös maailmanlaajuisesti. Ja siksi tuo SMS 2FA on todettu surkeaksi ja halutaan poistaa käytöstä...
Esitetäänpä jatkokysymys niinpäin että miksei suomen malli toimisi muulla tai miksi suomessa ainoastaan tehdään tämä fiksusti?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 459
Viestejä
4 744 642
Jäsenet
77 325
Uusin jäsen
Kaizen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom