Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sompi
  • Aloitettu Aloitettu
Mitähän ihmettä mahdat tarkoittaa "äärettömällä" kontrastilla?

OLED-näytöissä on ainakin se ongelma muihin näyttötyyppeihin verrattuna, että kuva palaa niihin kovin herkästi kiinni ja paljon käytetyt pikselit himmenevät nopeasti. En tiedä, miten paljon parempi tai huonompi kontrasti uudessa OLED-näytössä on verrattuna kuvaputkeen. Paljon pöhinää aiheen ympärillä kuuluu olevan, mutta kuvaputkinäytöillä on silti vakiintunut käyttäjäkuntansa, joka ei ole uusista näyttötekniikoista vakuuttunut. FALD ei oikein paranna värikontrastia mitenkään, mutta alueellista kirkkautta se voi jollain tasolla parantaa, kuitenkin lisäten näytön monimutkaisuutta ja hintaa samalla merkittävästi.

Eihän HDR liity varsinaisesti näyttötekniikkaan mitenkään, vaan signaalin käsittelyyn. Ei se paranna näyttötekniikan rajallisuutta.

Värikylläisyydellä tarkoitan sitä, miten räikeinä näyttö pystyy värit esittämään. Ei LCD-näyttö ole siinä lähellekään kuvaputken veroinen.

Se nyt ei yllättänyt, että sinä vihaat kuvaputkinäyttöjä ja haluat hävittää ne.

EDIT: Pikaisen googletuksen perusteella kuvaputkia kyllä pidetään yhä edelleenkin kontrastin kannalta parempina kuin OLED-näyttöjä.
Töissä aikoinaan tuli mitattua ja säädettyä plasma/LCD-telkkareita. Tulipa siinä mielenkiinnosta kokeiltua useampikin CRT-monitori. CRT:n musta ja valkoinen + kaikki värit siitä väliltä, oli aivan "paskaa". 100% full white, oli useimmiten mittarin mukaan enemmän kusen keltaiseen kallellaan. Kun tehtaalta tullut halppis LCD oli sentään 99,999% valkoinen. Sen kyllä myönnän että mustan taso ei LCD:lla ole paras. OLED tosin korjaa tätä koko ajan.

Ja sitten kun kuitenkin epäilet, että olen käyttänyt väärää mittaria. Niin CRT:t mitattiin Konica Minolta CA-100:lla. Muut sitten CA-310, ja myöhemmin tuli vielä käyttöön CA-410.

Edit: 90 lopussa kun aloittelin alalla. Wanha huoltoukko ohjeisti tekemään kaikille putkille demagnetoinnin. Vuosia kun ovat samassa paikassa, niin maan magneettikenttä hiljalleen magnetoi hilaverkon. Joka sitten vääristää/taittaa katodisäteen kulkua --> värit vituillaan jne.
Edit2: Telkkareiden/monitorien oma dema ei yleensä ollut riittävä. Tosin monessakin monitorissa oli nappi tai valikoiden kautta mahdollisuus laittaa dema erikseen päälle.
 
Viimeksi muokattu:
Sitä mitä staattisella kontrastilla yleensä tarkoitetaan. Kirkaimman ja tummimman sävyn krikkauden suhdetta. Kun mustan luminanssi on lähellä nollaa, nousee staattinen konrtasti hyvin korkeaksi.



FALD parantaa kontrastia ja mahdollistaa mustan musta ja korkean maksimikirkkauden. Se on littunäyttöjen tekniikka ja taas kerran et tiennyt mistä puhut kun väitit, että CRT-näytöissä olisi parempi kontrasti kuin littunäytöissä. Taas vääristelyä. Kuten sanoin: sulla on ollut vain paskoja näyttöjä. Älä yleistä.



No liittyy se sillä tavalla, että HDR-näyttöjen odotettaan kykenevän tiettyyn kirkkauteen ja kontrastiin, jotta ne täyttävät eri HDR-standardeja.



Wide Gamut -LCD-näytöt mahdollistavat CRT-näyttöä paljon laajemman gamutin. Kun tämä yhdistetään korkeampaan kirkkauteen, on tilanne juuri päinvastainen kuin mitä väität.
FALD ei paranna värikylläisyyttä eikä littunäyttö oikein pääse sen kanssakaan kuvaputkinäytön veroiseksi kontrastiltaan. Kuvaputkinäytössä yksittäinenkin pikseli pystyy olemaan huomattavan kirkas ympäröiviin pikseleihin verrattuna. Esimerkiksi yksittäinen valkoisinta mahdollista valkoista väriä esittävä pikseli pystyy olemaan kokonaan mustien pikselien ympäröimänä ja se kirkkausero on huomattava verrattuna littunäyttöihin. LCD-näytöt ovat kaikkein heikoimmilla tuossa siitä syystä, että se näyttötekniikka ei itsessään ole itsevalaiseva, toisin kuin CRT ja OLED.

HDR liittyy edelleenkin vain signaalinkäsittelyyn, eikä se paranna näyttötekniikan rajoitteita. HDR-näyttö pyrkii aina esittämään senhetkisen kuvan suurimmalla mahdollisella kontrastilla, eli kuvan kontrasti paranee vain, jos esitettävä kuva ei alun perinkään yritä hyödyntää näytön koko kontrastialuetta. Siis jos HDR-näytöllä vaikkapa esitetään kuva, jossa on harmaata ja valkoista, niin yksinkertaistettuna HDR-näyttö esittää sitten harmaan mustana tai lähes mustana, jotta saa kuvaan näytettyyn enemmän kontrastieroja.

LCD-näyttö ei pärjää värikylläisyydessä CRT:lle mitenkään. OLED voi sille ehkä vetää vertoja ainakin lähitulevaisuudessa, mutta ongelmana ledien kanssa on kuitenkin se, että siniset ledit on helpompi tehdä kirkkaammiksi kuin punaiset ja vihreät ledit.

Töissä aikoinaan tuli mitattua ja säädettyä plasma/LCD-telkkareita. Tulipa siinä mielenkiinnosta kokeiltua useampikin CRT-monitori. CRT:n musta ja valkoinen + kaikki värit siitä väliltä, oli aivan "paskaa". 100% full white, oli useimmiten mittarin mukaan enemmän kusen keltaiseen kallellaan. Kun tehtaalta tullut halppis LCD oli sentään 99,999% valkoinen.
Värien kokeminen on paljolti suhteellista. Aurinkokin on oikeasti sininen, mutta näyttää kuitenkin päivänvalon valaistuskirkkaudessa keltaiselta. Autojen halogeenivalot näyttävät päivänvalossa keltaisilta, mutta pimeässä valkoisilta tai lähes sinertäviltä. Valkoisen ei siis tarvitse olla värilämpötilaltaan oikeasti valkoista, jotta se näyttää valkoiselta.

Voi myös olla, ettei mittari antanut oikeita mittaustuloksia. CRT-näyttö kuitenkin välkkyy aina jonkin verran silmille näkymättömästi ja se voi vääristää mittausta.
 
FALD ei paranna värikylläisyyttä eikä littunäyttö oikein pääse sen kanssakaan kuvaputkinäytön veroiseksi kontrastiltaan. Kuvaputkinäytössä yksittäinenkin pikseli pystyy olemaan huomattavan kirkas ympäröiviin pikseleihin verrattuna. Esimerkiksi yksittäinen valkoisinta mahdollista valkoista väriä esittävä pikseli pystyy olemaan kokonaan mustien pikselien ympäröimänä ja se kirkkausero on huomattava verrattuna littunäyttöihin. LCD-näytöt ovat kaikkein heikoimmilla tuossa siitä syystä, että se näyttötekniikka ei itsessään ole itsevalaiseva, toisin kuin CRT ja OLED.

HDR liittyy edelleenkin vain signaalinkäsittelyyn, eikä se paranna näyttötekniikan rajoitteita. HDR-näyttö pyrkii aina esittämään senhetkisen kuvan suurimmalla mahdollisella kontrastilla, eli kuvan kontrasti paranee vain, jos esitettävä kuva ei alun perinkään yritä hyödyntää näytön koko kontrastialuetta. Siis jos HDR-näytöllä vaikkapa esitetään kuva, jossa on harmaata ja valkoista, niin yksinkertaistettuna HDR-näyttö esittää sitten harmaan mustana tai lähes mustana, jotta saa kuvaan näytettyyn enemmän kontrastieroja.

LCD-näyttö ei pärjää värikylläisyydessä CRT:lle mitenkään. OLED voi sille ehkä vetää vertoja ainakin lähitulevaisuudessa, mutta ongelmana ledien kanssa on kuitenkin se, että siniset ledit on helpompi tehdä kirkkaammiksi kuin punaiset ja vihreät ledit.


Värien kokeminen on paljolti suhteellista. Aurinkokin on oikeasti sininen, mutta näyttää kuitenkin päivänvalon valaistuskirkkaudessa keltaiselta. Autojen halogeenivalot näyttävät päivänvalossa keltaisilta, mutta pimeässä valkoisilta tai lähes sinertäviltä. Valkoisen ei siis tarvitse olla värilämpötilaltaan oikeasti valkoista, jotta se näyttää valkoiselta.

Voi myös olla, ettei mittari antanut oikeita mittaustuloksia. CRT-näyttö kuitenkin välkkyy aina jonkin verran silmille näkymättömästi ja se voi vääristää mittausta.

Tiedeyhteisö on eri mieltä kanssasi että aurinko olisi sininen.




Aurinko on valkoinen.
 
Värien kokeminen on paljolti suhteellista. Aurinkokin on oikeasti sininen, mutta näyttää kuitenkin päivänvalon valaistuskirkkaudessa keltaiselta. Autojen halogeenivalot näyttävät päivänvalossa keltaisilta, mutta pimeässä valkoisilta tai lähes sinertäviltä. Valkoisen ei siis tarvitse olla värilämpötilaltaan oikeasti valkoista, jotta se näyttää valkoiselta.

Voi myös olla, ettei mittari antanut oikeita mittaustuloksia. CRT-näyttö kuitenkin välkkyy aina jonkin verran silmille näkymättömästi ja se voi vääristää mittausta.
Jep jep. Meinaat että CRT-monitorien mittaukseen käytettävä mittari antaa virheellisiä mittauksia? Tarvii varmaan laittaa tehtaalle viestiä, että io-bbs:ssä on parempaa tietoa.

Sille en sitten voi mitään, jos sun silmät näkee kusenvalkoisen valkoisena. Varmaan <3000K valotkin on "valkoista" sulle? Itse kyllä valkaan vähintään >4000K lamput, jossa haluan valkoista.
 
Tiedeyhteisö on eri mieltä kanssasi että aurinko olisi sininen.




Aurinko on valkoinen.
Auringon värilämpötila on noin 5900, mitä itse pidän sinisenä. No joka tapauksessa ei se kyllä valkoiseltakaan päivänvalossa näytä.

Jos tuon värinen lamppu laitettaisiin valaisemaan muuten pimeää huonetta, niin kyllä suurin osa ihmisistä luonnehtisi sitä siniseksi tai vähintäänkin "kylmän valkoiseksi". Aurinkoa ei varmasti kukaan sillä tavalla luonnehtisi.
 
Auringon värilämpötila on noin 5900, mitä itse pidän sinisenä. No joka tapauksessa ei se kyllä valkoiseltakaan päivänvalossa näytä.

Aurinko lähettää eniten sini-vihreää valoa, mutta se myös lähettää kaikkia muitakin näkyvän valon aallonpituuksia lähes yhtä paljon, joten ihmisen silmään se on valkoinen. Siis avaruudessa.
Maanpinnalla taaskin Auringon valo menee sinne kellertävään suuntaan, kerta ilmakehä suodattaa pois lyhyitä taajuuksia enemmän kuin pitkiä. Jonka seurauksena taivas on sininen ja Aurinko kellertävä.

Mutta se kai riittävästi fysiikan oppituntia tähän ketjuun?
 
Viimeksi muokattu:
Aurinko lähettää eniten sini-vihreää valoa, mutta se myös lähettää kaikkia muitakin näkyvän valon aallonpituuksia lähes yhtä paljon, joten ihmisen silmään se on valkoinen. Siis avaruudessa.
Maanpinnalla taaskin Auringon valo menee sinne kellertävään suuntaan, kerta ilmakehä suodattaa pois lyhyitä taajuuksia enemmän kuin pitkiä. Jonka seurauksena taivas on sininen ja Aurinko kellertävä.

Mutta se kai riittävästi fysiikan oppituntia tähän ketjuun?
Wikipedian mukaan "Daylight has a spectrum similar to that of a black body with a correlated color temperature of 6500 K (D65 viewing standard) or 5500 K (daylight-balanced photographic film standard). "

Ilmakehä ei siis päivällä siinä määrin suodata pois lyhyempiä aallonpituuksia, että asialla olisi merkitystä. Kyllä se auringonvalon värilämpötila edelleenkään ei edes maasta katsottuna mene tuonne keltaisen puolelle tai lähellekään sitä. Auringon näkeminen keltaisena johtuu vain värien kokemisen suhteellisuudesta.
 
OLED-näytöissä on ainakin se ongelma muihin näyttötyyppeihin verrattuna, että kuva palaa niihin kovin herkästi kiinni ja paljon käytetyt pikselit himmenevät nopeasti.
Muistuttaa joo kuvaputkia. OLED pohjaisilla voi pikselit olla vuorotellan kirkas/pimeä, CRTllä herkemmin vuotaa.
EDIT: Pikaisen googletuksen perusteella kuvaputkia kyllä pidetään yhä edelleenkin kontrastin kannalta parempina kuin OLED-näyttöjä.
OLED termillä voi toki kikkailla, mutta jos puhutaan sen sukuisista niin kannattaa etsiä sitten niitä OLED sukuisia näyttöjä jotka kaipaamasi ominaisuuden suhteen , ja tämän päivän artikkeleita.
Aiemmin, kun OLED tekniikoilla kirkkaudet oli vaatimattomampia niin kontrastin mittaustavat ei olleet sen eduksi, esim jos sitä mustaa arvosti, niin ei paljoa lohduttanut jos CRT llä sai vaikka kuinka kirkkaan pisteen, mutta se jose musta kärjistäen enemmän vaaleen harmaata.

Mutta jos jollain on käyttökohde missä kuvaputki tarjoaa hyvä ominaisuudet ja on siitä valmismaksamaan, niin siitä vaan. Onhan ne varsin poikkeuksellisia ja en nopeasti löytänyt ajantaistaista artikkellia missä olisi sovelluskohteita joihin valitti CRT. Jotain mielikuvituksella keksin, mutta nekin menee ohi aiheen.
 
Wikipedian mukaan "Daylight has a spectrum similar to that of a black body with a correlated color temperature of 6500 K (D65 viewing standard) or 5500 K (daylight-balanced photographic film standard). "

Ilmakehä ei siis päivällä siinä määrin suodata pois lyhyempiä aallonpituuksia, että asialla olisi merkitystä. Kyllä se auringonvalon värilämpötila edelleenkään ei edes maasta katsottuna mene tuonne keltaisen puolelle tai lähellekään sitä. Auringon näkeminen keltaisena johtuu vain värien kokemisen suhteellisuudesta.

”Daylight” on vähän eri asia, kuin että minkä väriseltä Aurinko näyttää maanpinnalla. Jos katsot Aurinkoa kohti ilmakehässä, niin se Aurinko näyttää kellertävältä. Juurikin siksi, että ne lyhyemmät aallonpituudet suodattuvat pois. Tai tarkemmin ottaen ne sirottuvat, jonka seurauksena taivas on sininen.
Päivänvalo on taaskin eri asia, koska päivänvalossa yhdistyy se suoraan Auringosta tuleva valo ja ilmakehästä heijastuva Auringon valo. Se ilmakehästä heijastuva Auringon valo sisältää etenkin sitä sinistä valoa, kerta se on se mikä helpoiten sirottuu. Tuon takia esimerkiksi lumi näyttää varjossa erittäin sinertävältä, kun taaskin suorassa päivänvalossa aikalailla täysin valkoiselta. Kerta suorassa päivänvalossa yhdistyy se Auringosta suoraan tuleva valo siihen ilmakehästä heijastuvaan valoon.
 
Kun puhutaan värikylläisyydestä, olisi samalla hyvä täsmentää, minkä signaalitason värejä tarkoitetaan.

LCD-tekniikalla on ongelmia aivan tummimpien värien toistamisessa tarpeeksi kylläisinä. Tämä johtuu LCD-paneelien suhteellisen heikosta kontrastista ja siitä, kuinka sininen väri alkaa dominoida lähellä paneelin natiivimustaa. FALD-tekniikalla tilannetta voidaan parantaa hiukan, mutta siinäkin tapauksessa joudutaan tekemään kompromissi kontrastin ja värikylläisyyden välillä.

WRGB-pikselirakenteeseen pohjautuvilla OLED-näytöillä on puolestaan ongelmia toistaa kirkkaimpia värejä tarpeeksi kylläisinä HDR-materiaalilla. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että valkoisen alipikselin sytyttäminen laskee värikylläisyyttä poikkeuksetta.

Kontrastin ja väriavaruuden osalta (W)RGB-oled on ykköstekniikka. CRT:ssä on omat ongelmansa, kuten kontrastia heikentävät kuvaputken sisäiset heijastukset, ongelmallinen gamma-käyrä sekä nykymittapuulla rajoittunut maksimikirkkaus ja väriavaruus.
 
HDR liittyy edelleenkin vain signaalinkäsittelyyn, eikä se paranna näyttötekniikan rajoitteita. HDR-näyttö pyrkii aina esittämään senhetkisen kuvan suurimmalla mahdollisella kontrastilla, eli kuvan kontrasti paranee vain, jos esitettävä kuva ei alun perinkään yritä hyödyntää näytön koko kontrastialuetta. Siis jos HDR-näytöllä vaikkapa esitetään kuva, jossa on harmaata ja valkoista, niin yksinkertaistettuna HDR-näyttö esittää sitten harmaan mustana tai lähes mustana, jotta saa kuvaan näytettyyn enemmän kontrastieroja.

Tämä kappale kertoo sen, että et ilmiselvästi ymmärrä, mitä HDR:llä tarkoitetaan.

"HDR-näyttö pyrkii aina esittämään senhetkisen kuvan suurimmalla mahdollisella kontrastilla, eli kuvan kontrasti paranee vain, jos esitettävä kuva ei alun perinkään yritä hyödyntää näytön koko kontrastialuetta."

Väärin - standardin mukaiseksi säädetty HDR-näyttö toistaa signaalin sellaisena kun se on tallennettu - voit käytännössä tallentaa SDR-materiaalia HDR-formaattiin niin, että alkuperäinen SDR-materiaali sekä HDR:ksi konvertoitu materiaali näyttävät identtisiltä.

"Siis jos HDR-näytöllä vaikkapa esitetään kuva, jossa on harmaata ja valkoista, niin yksinkertaistettuna HDR-näyttö esittää sitten harmaan mustana tai lähes mustana, jotta saa kuvaan näytettyyn enemmän kontrastieroja."

Väärin, sillä HDR-näyttö pyrkii lähtökohtaisesti aina maksimoimaan näytettävän kuvan kirkkauden. Toki käytettävästä paneeliteknologiasta johtuen näyttölaite voi joutua leikkaamaan valkoisen kirkkautta, jolloin myös harmaata sävyä joudutaan tummentamaan, mutta tällä ei ole varsinaisesti mitään tekemistä itse HDR-signaalin kanssa.
 
LCD-näyttö ei pärjää värikylläisyydessä CRT:lle mitenkään.

Tämäkin on taas ihan satuilua. CRT-näytöt tuottavat pienemmän gamutin kuin modernit littunäytöt. Et saa millään CRT näytöllä yhtä kirkkaita ja voimakkaita värejä uusilla näytöillä.

LCD Screens with certain LED or wide-gamut CCFL backlights yield a more comprehensive gamut than CRTs.


Höpinäsi kontrastista ovat pielessä vaikka ei edes tarkastella OLEDiä, jossa on käytännössä ääretön kontrasti.Tavallinenkin LCD päihittää CRT:n kun huomioidaan käytännön katseluolosuhteet:

In the presence of typical viewing flare, the ratio black to white luminance for the CRT falls to 16 : 1, whereas the corresponding ratio for the LCD remains significantly higher at 209 : 1.

OLED ja hyvä FALD-näyttö teurastaa CRT:n miten tahtoo. Höpinäsi väreistä ei pidä paikkaansa:

The “absolute” CRT gamut is almost entirely contained inside the LCD gamut and quite small in comparison.


Hämmentävää, miten saat yhteen viestiin niin monta virhettä. Ja sama toistuu viestistä toiseen. Voisit joskus ottaa asioista selvää ennen kuin lähetät tänne viestejä. Jatkuvasti saa ihmiset korjata noita väärinkäsityksiäsi.
 
Jotain täydellisen hämmentävää, että joku saa spinnattua faktat päässään 180 astetta ympäri ja haikailee kuvaputkinäyttöjä vuonna 2024. :facepalm: Ilmeisesti käsitys littunäyttöjen kyvyistä on jäänyt jonnekin 2000-luvun alun TN-paskojen tasolle.
 
Väärin - standardin mukaiseksi säädetty HDR-näyttö toistaa signaalin sellaisena kun se on tallennettu
Tuo nyt ei ole edes mahdollistakaan. Näyttötekniikka asettaa aina rajoituksia.

Kannattaa ihan oikeasti jokaisen täällä öyhöttämisen sijasta tehdä omia vertailuja. Kyllä kunnon kuvaputki vain on ylivertainen kontrastin ja myös värintoiston osalta.
 
Kannattaa ihan oikeasti jokaisen täällä öyhöttämisen sijasta tehdä omia vertailuja. Kyllä kunnon kuvaputki vain on ylivertainen kontrastin ja myös värintoiston osalta.
Kannattaa ihan oikeasti jokaisen täällä öyhöttämisen sijasta tehdä omat tutkimukset. Kyllä kunnon litteä vain on ylivertainen faktojen osalta ja sopii hyvin arkijärkeen.

Niin ja koronarokotteista saa syövän ja mikrosirun.
 
Kyllä kunnon kuvaputki vain on ylivertainen kontrastin ja myös värintoiston osalta.

Ei ole. Eikä tuon toistaminen tee väärästä väitteestäsi yhtään sen todempaa. Uudet OLED-monitorit pieksevät kuvaputkea oikeastaan ihan kaikessa mahdollisessa ja isolla kaulalla, oli kyse tarkkuudesta, väreistä, kirkkaudesta, kontrastista, näytön koosta, virkistystaajuudesta, painosta, liikkuvan kuvan häntimisestä, kuvan välkynnästä, kuvan muodosta, monitorin äänettömyydestä, sähkönkulutuksesta jne. Kuvaputkinäytöt eivät ole/ollet immuuneja edes kuvan kiinnipalamiselle, (tosin taitaa vaatia pidemmän ajan kuin OLED:illä ainakin ilman kuvanpalamisestoja). En osaa sanoa, miten tuorein sukupuolvi käyttäytyy tuon suhteen. Oma 2017 ostettu OLED-TV on täysin uudenveroinen tuossa suhteessa.

MacBookini mini-LED-näyttö varsin tiheällä FALD:illa pieksee sekin kaikella tavalla CRTt ja boonuksena ei kuva pala kiinni. Kirkkautta löytyy mahtavat 1600 nitsiä parhaimmillaan, josta CRT:llä saa vain uneksia. CRT:n kirkkaus on murto-osa tuosta.

Mut juu, toista vaan virheellisiä väitteitäsi. Täällä ne aina onneksi ammutaan alas.
 
Viimeksi muokattu:
Saatteko esimerkiksi tämän sivun teksteistä mitään selvää moderneilla littunäytöillä: Avaruus

Itse en ainakaan kovin hyvin saa. Kokeilin katsella tuota sivua kahdella eri kuvaputkinäytöllä ja nuo vasemmanpuoleisen kehyksen linkitkin ovat oikein helposti luettavissa kuvaputkella.
 
Saatteko esimerkiksi tämän sivun teksteistä mitään selvää moderneilla littunäytöillä: Avaruus

Itse en ainakaan kovin hyvin saa. Kokeilin katsella tuota sivua kahdella eri kuvaputkinäytöllä ja nuo vasemmanpuoleisen kehyksen linkitkin ovat oikein helposti luettavissa kuvaputkella.
Kuten myös omalla s23 puhelimella.
 
Tuo nyt ei ole edes mahdollistakaan. Näyttötekniikka asettaa aina rajoituksia.

Kannattaa ihan oikeasti jokaisen täällä öyhöttämisen sijasta tehdä omia vertailuja. Kyllä kunnon kuvaputki vain on ylivertainen kontrastin ja myös värintoiston osalta.

Mitä tässä paasaamista on tullut seurattua jo tovin, niin joskus se asioiden vaikeus voi olla itsestä johtuvaa. Sitä on sopeuduttava muutoksiin, joita tulee vastaan vuosien aikana.

Teknologia kehittyy ja toiminta tehostuu. Kuvitella, että joskus aikanaan kirjotettiin tekstiä kirjoituskoneella tai siirrettiin dataa lerpuille. Ei noihin aikoihin kovin moni tosissaan kaipaa, enintään nostalgian takia.

Miten paljon olet todellisuudessa työskennellyt nykyaikaisten laitteiden tai teknologioiden kanssa?

Robotiikka, automaatio, sekä tekoäly ovat teknologioita, jotka tulevat entistä laajemmin käyttöön.

Nykyaikana on olemassa monia duuneja, joissa ei työntekijän tarvitse rasittaa itseään. Automaatio ja robotit hoitavat fyysiset hommat, jolloin se säästää palkkakustannuksia ja tuo tehokkuutta sekä tarkkuutta.

Ihminen on se heikoin lenkki. Ihminen väsyy, häiriintyy, tuntee tunteita. Se automaatio toimii 24/7/365 ilman, että automaatio hermostuu tai väsyy.

Tällöin vain tarvitsee muutamia ihmisiä valvomaan hommaa. Mikäli ihminen tekee kymmenen kappaletta tuotteita kahdeksassa tunnissa ja automaatio tekee niitä tuhat samassa ajassa, niin se yksittäisen tuotteen kustannus laskee huomattavasti.

Automaatio tekee tarkempaa jälkeä, koska se noudattaa vain annettuja ohjeita. Ihmiseltä se ei onnistu.
 
Ei mitään ongelmaa. Tosin sivusto vastaa niin hitaasti, että ensin tulee virheilmoitus.
 
Minulla on aika monta littunäyttöä, ja millään niistä ei saa tuosta vasemmanpuoleisesta framesta juuri mitään selvää, vaikka kontrasti olisi säädetty täysille. Huonoimmillakin kuvaputkilla tuosta saa hyvin selvän ilman että edes kontrasti on ihan täysillä.
 
aatteko esimerkiksi tämän sivun teksteistä mitään selvää moderneilla littunäytöillä: Avaruus

Saan selvää kaikillä näytöillä. Tosin, tuollaisen sinisen käyttäminen tekstin värinä on typerää, se tuottaa liian pienen kontrastin saavutettavuuden näköulmasta mustalla taustavärillä. 2.23 : 1 on liian alhainen kontrasti. Normitekstillä saisi olla ainakin luokkaa 5:1.
 
Minulla on aika monta littunäyttöä, ja millään niistä ei saa tuosta vasemmanpuoleisesta framesta juuri mitään selvää, vaikka kontrasti olisi säädetty täysille. Huonoimmillakin kuvaputkilla tuosta saa hyvin selvän ilman että edes kontrasti on ihan täysillä.
Pistin kontrastit tappiin, meni suorastaan karmeaksi näyttö.
 
Minulla on aika monta littunäyttöä, ja millään niistä ei saa tuosta vasemmanpuoleisesta framesta juuri mitään selvää, vaikka kontrasti olisi säädetty täysille

Sinulla on monta paskaa näyttöä, ja tästä johtuen kuvittelet, että ne edustavat moderneja näyttöjä. Tämä on ihan tyypillinen argumentointivirhe, jota toistat ketjussa sivulta toiseen.
 
Minulla on aika monta littunäyttöä, ja millään niistä ei saa tuosta vasemmanpuoleisesta framesta juuri mitään selvää, vaikka kontrasti olisi säädetty täysille. Huonoimmillakin kuvaputkilla tuosta saa hyvin selvän ilman että edes kontrasti on ihan täysillä.
Hanki parempi näyttö. Sivusta, vaikka ihan karmeaa paskaa ovatkin, saa ihan hyvin selvää tällä HP E233 näytöllä.
 
Keskimääräiset käytössä olevat toimistonäytöt taitavat nykyään olla vielä aika paljon huonompia kuin nämä minun näytöt.
 
No sitten sun näytöt on säädetty päin prinkkalaa.

Ja siis noilla oksennussivuilla on tekstin kontrasti turhan alhainen. Jos tekstin kontrasti on pieni, sen kontrastin kuuluukin näyttää alhaiselta kun sitä katsoo kalibroidulla monitorilla. Monitorin ei kuulu paikata paskasti tehdyn nettisivun virheitä.

Saan toki tekstistä selvän, mutta sivun ongelmaa se ei poista.
 
Minulla on aika monta littunäyttöä, ja millään niistä ei saa tuosta vasemmanpuoleisesta framesta juuri mitään selvää, vaikka kontrasti olisi säädetty täysille. Huonoimmillakin kuvaputkilla tuosta saa hyvin selvän ilman että edes kontrasti on ihan täysillä.
Jos ei huomioida heijastusta ja katselukulmia, ei sillä ole väliä mikä se näyttötekniikka on. Jos litteän värintoistokyky on riittävän hyvä ja värit kalibroitu, niin sen saa näyttämään ihan yhtä kelvolliselta kuin hyvällä kuvaputkella. Halvoissa ja vanhoissa litteissä ei pääse edes 100% sRGB-värimaailmaan. Vanhoissa vielä käyttötunnit vaikuttavat taustavalon maksimikirkkauteen. Kuluminen toki pätee kaikkiin näihin näyttöteknologioihin. Olen omien näyttöjen kalibroinnissa huomannut vielä, että ledivalaistuissa litteissä OSD:n kautta säädittävissä olevat RGB-komponenttien suhdeluvut vaihtelevat epälineaarisesti eri kirkkaustasoilla. Eli jos näyttö alkaa olla tiensä päässä, värejä ei oikein meinaa saada kohdilleen ellei softapuolella tee rajuja muunnoksia.

Jotain täydellisen hämmentävää, että joku saa spinnattua faktat päässään 180 astetta ympäri ja haikailee kuvaputkinäyttöjä vuonna 2024. :facepalm: Ilmeisesti käsitys littunäyttöjen kyvyistä on jäänyt jonnekin 2000-luvun alun TN-paskojen tasolle.

Valitettavasti käytettyjen ja halpojen uusien näyttöjen markkinoilla on vielä noita 6-bittisiä (tai 6+2 bittiä) TN-paneeleita, joissa voi olla ongelmia katselukulmien kanssa ja maksiminitsitkin alle 300. Geizhalsista katoin pikaisesti, että 152 eri TN-paneelia on vielä myynnissä, joka on hiukan vajaa 6% kaikista myytävistä malleista. Alle 200 euron näytöissä osuus kasvaa jo noin 8%:iin ja alle 150 euron malleissa mennään 9%:iin. Kun tähän huomioi tori.fi-näytöt, niin köyhien riesana on aika paljon paskoja monitoreja.

Esim. itsellä on vielä Dellin 2713HM käytössä ja käyttötunteja joku 28 000 h. Kun sen jossain vaiheessa pistää myyntiin / pois annettavaksi, tuskin on hirveä nautinto enää editoida sillä 48-bittisiä Adobe RGB RAW-kuvia jostain tulevaisuuden 500 megapikselin medium format -kamerasta.
 
Viimeksi muokattu:
Jos litteän värintoistokyky on riittävän hyvä ja värit kalibroitu, niin sen saa näyttämään ihan yhtä kelvolliselta kuin hyvällä kuvaputkella.

Ei, vaan hyvän littunäytön saa näyttämään joka tavalla paremmalta kuin mihin parhaat CRTt pystyivät. Laadukasta CRT:tä ei saa millään tavalla edes lähelle laadukkaan OLED-näytön kuvaa. CRT on ikivanha ja kaikin puolin vanhentunut ja hyvin rajoittunut näyttötekniikka. Siksi niitä ei kukaan halua ostaa, eikä niitä ainakaan kuluttajille ole myyty pitkään aikaan.

Iso osa uusista tietokonenäytöistä on tehdaskalibroituja, joten myös väritoisto on ilman kalibrointilaitteistoa tarkkaa. Ei kannata ostaa ikivanhaa paskaa näyttöä kun tarjolla on oikeasti hyviäkin.
 
Ei, vaan hyvän littunäytön saa näyttämään joka tavalla paremmalta kuin mihin parhaat CRTt pystyivät. Laadukasta CRT:tä ei saa millään tavalla edes lähelle laadukkaan OLED-näytön kuvaa. CRT on ikivanha ja kaikin puolin vanhentunut ja hyvin rajoittunut näyttötekniikka. Siksi niitä ei kukaan halua ostaa, eikä niitä ainakaan kuluttajille ole myyty pitkään aikaan.

Iso osa uusista tietokonenäytöistä on tehdaskalibroituja, joten myös väritoisto on ilman kalibrointilaitteistoa tarkkaa. Ei kannata ostaa ikivanhaa paskaa näyttöä kun tarjolla on oikeasti hyviäkin.
Tarkoitin tässä epäyhtälömuodossa sitä, että uudella saa ihan yhtä kelvollista kuvaa (ellei parempaakin). En uskalla sanoa enempää kuvaputkista, kun en ole niitä käyttänyt melkein 20 vuoteen.

Uusi ei silti aina ole parempi. Esim. minulla on tuossa yksi Benqin litteä, jossa väriavaruus menee hiukan yli sRGB:n ja sitä ei saa vakioitua menusta 100% sRGB-moodiin. Värit ovat ihan liian ylikylläisiä ja vaikka editoisi ihan harrastevalokuvia ilman RAW-prosessointia, niin kuvat voivat näyttää aika paljon latteammilta kun joku muu katsoo niitä asianmukaisesti kalibroidulla näytöllä.
 
Mistä ihmeestä tulee moinen järjetön viha kuvaputkia kohtaan? Tukee mieleen eräs henkilö, joka oli yläasteella samalla luokalla, ja joka veti aina kunnon raivarit joka kerta kun kuuli jollain toisella olevan ei-ihan-uusinta atk:ta käytössä. Hänellä oli joku autistinen identiteettikysymys, että tietokoneraudan pitää olla aina uusinta mitä kaupasta saa. Luonnollisestikaan kyseinen tyyppi ei tietokoneiden toiminnasta juuri mitään ymmärtänyt, mutta osasi kyllä luetella aika monen IBM PC-yhteensopivan tietokoneen prossujen ja näytönohjainten speksit ulkoa.

Fakta nyt vain on, että itsevalaisevana näyttötekniikkana kuvaputki on luonnostaan aika vahvoilla kontrastissa verrattuna muihin näyttötekniikkoihin, ja myös väritoisto hyvillä kuvaputkilla on ihan oikeasti hyvä. Minusta tuossa on tapahtunut sellainen muutos, että kuvaputkiaikana ihan paskimmissa Goldstarin halpisnäytöissäkin oli sentään kunnollinen kontrasti ja kirkkaat värit, mutta nykyään jotenkin hyväksytään se, että jopa keskihintaisissa LCD-näytöissä molemmat ominaisuudet ovat ala-arvoisella tasolla. Kun aiemmin lisärahalla sai korkeintaan säännöllisemmän muotoisen kuvan, isomman resoluution ja tasaisemman näyttöpinnan, niin nykyään keskivertonäyttö ei näytä edes kelvollista kuvaa enää.

Usein toimistoympäristöissä vieraillessa ensimmäinen ajatus tietokoneen näytön kuvan nähdessä on, että kylläpä on huono kontrasti.
 
Fakta nyt vain on, että itsevalaisevana näyttötekniikkana kuvaputki on luonnostaan aika vahvoilla kontrastissa verrattuna muihin näyttötekniikkoihin, ja myös väritoisto hyvillä kuvaputkilla on ihan oikeasti hyvä. Minusta tuossa on tapahtunut sellainen muutos, että kuvaputkiaikana ihan paskimmissa Goldstarin halpisnäytöissäkin oli sentään kunnollinen kontrasti ja kirkkaat värit, mutta nykyään jotenkin hyväksytään se, että jopa keskihintaisissa LCD-näytöissä molemmat ominaisuudet ovat ala-arvoisella tasolla. Kun aiemmin lisärahalla sai korkeintaan säännöllisemmän muotoisen kuvan, isomman resoluution ja tasaisemman näyttöpinnan, niin nykyään keskivertonäyttö ei näytä edes kelvollista kuvaa enää.

Usein toimistoympäristöissä vieraillessa ensimmäinen ajatus tietokoneen näytön kuvan nähdessä on, että kylläpä on huono kontrasti.

Oikeasti - milloin olet viimeksi käynyt näöntarkastuksessa?
 
Fakta nyt vain on, että itsevalaisevana näyttötekniikkana kuvaputki on luonnostaan aika vahvoilla kontrastissa verrattuna muihin näyttötekniikkoihin, ja myös väritoisto hyvillä kuvaputkilla on ihan oikeasti hyvä.
Ei ole. Katso nyt vaikka tämä kooste. Tuossa on linkki CRT:n kontrastin kohdalla Sonyn GDM-FW900 -monitoriin ja sivulla 14 mainitaan mitatuksi kontrastisuhteeksi 309:1 pimeässä huoneessa. Voit ihan vapaasti etsiä yhdenkin esimerkin, jossa on paljon korkeampi mitattu kontrasti - tuota Sonyn näyttöä on kuvattu mm. sanoin "this was probably the ultimate CRT display", joten montaa parempaa ei ehkä löydy. CRT:n hilan pinnoite ja sen heijastumat vaikuttavat maksimikontrastiin. Vaikka teoriassa kontrasti voisi olla ääretön, se ei käytännössä ole. Näytön johto ja näytönohjaimen DAC:t vaikutttavat myös tähän. Myös tyypillisessä käyttötilassa on taustavalo, joten kontrasti laskee. Elokuvahuoneissa käytetään lähes poikkeuksetta videotykkejä tai todella isoja paneeleja.

VA-paneelien osalta puhutaan lähtökohtaisesti yli 1000:1 (staattisesta) kontrastista. Samsung Odyssey Ark 2nd Gen., 54.6":n kohdalla luvataan staattisen kontrastin olevan miljoona.

Minusta tuossa on tapahtunut sellainen muutos, että kuvaputkiaikana ihan paskimmissa Goldstarin halpisnäytöissäkin oli sentään kunnollinen kontrasti ja kirkkaat värit, mutta nykyään jotenkin hyväksytään se, että jopa keskihintaisissa LCD-näytöissä molemmat ominaisuudet ovat ala-arvoisella tasolla. Kun aiemmin lisärahalla sai korkeintaan säännöllisemmän muotoisen kuvan, isomman resoluution ja tasaisemman näyttöpinnan, niin nykyään keskivertonäyttö ei näytä edes kelvollista kuvaa enää.
Voisit määritellä, mikä on kunnollinen kirkkaustaso. 300 cd/m2 tasolla löytyy geizhalsista alkaen 89 euroa näyttöjä. Jos haluat vielä 1000:1 kontrastin tai isomman mukaan, niin hintataso on alkaen 350 euroa. Suomessa ehkä saa maksaa vähän ekstraa. Näkisin itse näin, kun tyypillisesti käytän näyttöä yli 30 000 tuntia tai kunnes se hajoaa, 350 euroakaan ei ole paljon mitään näytöstä. Se että silmät vetisenä katsoo välkkyvää kuvaputkea sai itselle riittää noin 16 vuoden jälkeen.

Usein toimistoympäristöissä vieraillessa ensimmäinen ajatus tietokoneen näytön kuvan nähdessä on, että kylläpä on huono kontrasti.
Sinne on ehkä hankittu TN/IPS-paneeli kun VA olisi parempi toimistokäyttöön, ellei puhuta kuvamedian kanssa puuhaavista.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla on aika monta littunäyttöä, ja millään niistä ei saa tuosta vasemmanpuoleisesta framesta juuri mitään selvää, vaikka kontrasti olisi säädetty täysille. Huonoimmillakin kuvaputkilla tuosta saa hyvin selvän ilman että edes kontrasti on ihan täysillä.

Mietin hetken aikaa.

Ei näitä kyllä tietääkseni kuulukaan säätää "täysille". Vain kaikkein halvimmat ovat sopivan kirkkaita täysillä, muut ovat tyypillisesti liian kirkkaita. Samaten kontrasti liian kovalle säädettynä mielestäni "polttaa" sävyjä jolloin eri värit sulautuu(eivät ole eroteltavissa).

Ulkomuistista CRT näytöillä kontrastisäätö oli selvästi erillinen. Kun LCD näytöillä kontrastin nosto myös nostaa kirkkautta. Tai ainakin valoisuutta.

Nuo perussäädöt on tarkoitus asettaa kohdalleen, osin mieltymysten mukaisesti, säätökuvalla. Sulla on varmaan myös haasteena näytönohjain joka ei tuota digitaalista kuvasignaalia.



Mistä ihmeestä tulee moinen järjetön viha kuvaputkia kohtaan?

En ole oikein nähnyt tälläistä vihaa. Juuri kukaan vaan ei enää fanita tekniikkaa jonka yksilöt ovat vähintään 10, useimmat 15-20+ vuotta vanhoja.
 
Mistä ihmeestä tulee moinen järjetön viha kuvaputkia kohtaan?
Vihasta en tiedä, ei se ole vihaa jos kukaan ei keksi kuputkinäytölle mitään käytännön etua tänäpäivänä. saati että keksisi käyttökohteen missä se olisi parempivalinta. Aiemmin yritin käyttää mielikuvitusta ja jotain väkinäistä sain keksittyä mutta ei kyllä osu mitenkään käsiteltyjen ominaisuuksien tontille/käyttökohteisiin.

Sitten sen pitäisi olla sellainen käyttökohde jossa oltaisiin halukkaita siitä vielä maksamaa.


Usein toimistoympäristöissä vieraillessa ensimmäinen ajatus tietokoneen näytön kuvan nähdessä on, että kylläpä on huono kontrasti.
En tiedä millaisissa ymppäristöissä katsellut ja koska ei ole ollut verokkia missä säädöt kohdillaan, niin kerrotun perusteella tulee mieleen että aika kuultaa muistoja. Tosin tuo teksti esimerkki, missä muilla ei ollut ongelmaa saada tekstistä selvää, oli sitten säädelty, tai ihan random näyttöä, niin tässä ei olla niinkään näyttötekniikka ongelman äärellä. vaan jotain muuta haastetta.

Mistä ihmeestä tulee moinen järjetön viha kuvaputkia kohtaan?
Kuvaputkiaikaa eläneet voivat enemminkin kokea jonkinlaista retrorakkautta.
 
Itselleni tulee oikeastaan kaksi tapausta mieleen milloin perinteinen kuvaputki on parempi kuin littunäyttö. Toinen on retrokoneilla pelaaminen, tulee sitä aikakauden fiilistä mukaan siitä kuvaputken kuvasta. Toinen on pienet valvontakameroiden säätömonitorit, ainakin vielä pari vuotta sitten pienet, kaulassa roikotettavat mallit joissa oli LCD-näyttö olivat vaan surkeita ja niillä ei vaan saanut niin helposti säädettyä kuvaa yhtä hyväksi kuin (mustavalko)kuvaputkimallilla. En sitten tiedä onko noissakin parin viime vuoden aikana tapahtunut kehitystä.

Käytännössä kaikissa muissa tapauksissa olen kyllä litteiden näyttöjen puolella, ovat kevyempiä ja helpommin sijoitettavia, kuva on hyvä eikä ole kaikenlaisia kummallisia tynnyri- sun muita vääristymiä jne.
 
Ei ole. Katso nyt vaikka tämä kooste. Tuossa on linkki CRT:n kontrastin kohdalla Sonyn GDM-FW900 -monitoriin ja sivulla 14 mainitaan mitatuksi kontrastisuhteeksi 309:1 pimeässä huoneessa. Voit ihan vapaasti etsiä yhdenkin esimerkin, jossa on paljon korkeampi mitattu kontrasti - tuota Sonyn näyttöä on kuvattu mm. sanoin "this was probably the ultimate CRT display", joten montaa parempaa ei ehkä löydy. CRT:n hilan pinnoite ja sen heijastumat vaikuttavat maksimikontrastiin. Vaikka teoriassa kontrasti voisi olla ääretön, se ei käytännössä ole. Näytön johto ja näytönohjaimen DAC:t vaikutttavat myös tähän. Myös tyypillisessä käyttötilassa on taustavalo, joten kontrasti laskee. Elokuvahuoneissa käytetään lähes poikkeuksetta videotykkejä tai todella isoja paneeleja.

VA-paneelien osalta puhutaan lähtökohtaisesti yli 1000:1 (staattisesta) kontrastista. Samsung Odyssey Ark 2nd Gen., 54.6":n kohdalla luvataan staattisen kontrastin olevan miljoona.


Voisit määritellä, mikä on kunnollinen kirkkaustaso. 300 cd/m2 tasolla löytyy geizhalsista alkaen 89 euroa näyttöjä. Jos haluat vielä 1000:1 kontrastin tai isomman mukaan, niin hintataso on alkaen 350 euroa. Suomessa ehkä saa maksaa vähän ekstraa. Näkisin itse näin, kun tyypillisesti käytän näyttöä yli 30 000 tuntia tai kunnes se hajoaa, 350 euroakaan ei ole paljon mitään näytöstä. Se että silmät vetisenä katsoo välkkyvää kuvaputkea sai itselle riittää noin 16 vuoden jälkeen.


Sinne on ehkä hankittu TN/IPS-paneeli kun VA olisi parempi toimistokäyttöön, ellei puhuta kuvamedian kanssa puuhaavista.
Wikipediaan nyt voi kuka tahansa kirjoitella mitä tahansa, eikä olisi ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään asia, joka siellä on väärin. Väitän kyllä edelleen, että melkein missä tahansa kuvaputkessa on huomattavasti suurempi kontrasti kuin mihin mikään LCD-tekniikkaa käyttävä littunäyttö edes teoriassa voi pystyä.

Kirkkailla väreillä tarkoitin värien räikeyttä enkä näytön valaisuvoimakkuutta. Sanavalintani oli huono.

Kuvaputkihan ei välky, jos sitä käyttää sillä virkistystaajuudella, jolle se on suunniteltu.

Itselleni tulee oikeastaan kaksi tapausta mieleen milloin perinteinen kuvaputki on parempi kuin littunäyttö. Toinen on retrokoneilla pelaaminen, tulee sitä aikakauden fiilistä mukaan siitä kuvaputken kuvasta. Toinen on pienet valvontakameroiden säätömonitorit, ainakin vielä pari vuotta sitten pienet, kaulassa roikotettavat mallit joissa oli LCD-näyttö olivat vaan surkeita ja niillä ei vaan saanut niin helposti säädettyä kuvaa yhtä hyväksi kuin (mustavalko)kuvaputkimallilla. En sitten tiedä onko noissakin parin viime vuoden aikana tapahtunut kehitystä.

Käytännössä kaikissa muissa tapauksissa olen kyllä litteiden näyttöjen puolella, ovat kevyempiä ja helpommin sijoitettavia, kuva on hyvä eikä ole kaikenlaisia kummallisia tynnyri- sun muita vääristymiä jne.
Yksi kuvaputken merkittävä etu on myös se, että se kykenee näyttämään myös nimellisresoluutiotansa pienemmät resoluutiot ilman, että pikseleistä tulee eri kokoisia.
 
Mistä ihmeestä tulee moinen järjetön viha kuvaputkia kohtaan?

Kukaan täällä ei vihaa kuvaputkia, vaan sinun jatkuvaa valheiden levittämistä, joita jokainen muu kirjoittaja saa jatkuvasti korjata. Ja vaikka väitteesi lukemattomia kertoja osoitetaan valheiksi, niin jatkat niiden toistamista kuin papukaija.

Usein toimistoympäristöissä vieraillessa ensimmäinen ajatus tietokoneen näytön kuvan nähdessä on, että kylläpä on huono kontrasti.

Kaikessa naurettavuudessaan tämä kommentti on melkoinen rimanalistus ja taas totuus on juuri päinvastainen kuin mitä täällä väität. Valaistu toimistotila on juuri sellainen, jossa kuvaputkinäytön kontrasti romahtaa verrattuna uudempiin tekniikoihin. Tätäkään et tiennyt, joten selitän sen. CRT-näytössä kontrasti romahtaa valaistussa tilassa, sillä loisteaine heijastaa huoneen valoa. Musta ei ole mustaa. Tämän lisäksi CRT-näytön kontrasti riippuu näytettävästä kuvasta, sillä kirkkaat kohdat aiheuttava sisäisiä heijastuksia, jotka vuotavat tummiin alueisiin.

Tässä esim. Sonyn kontrasti romahtaa pimeässä huoneessa 75:1:een kun sillä näytetään shakkikuviota. Tämä siitä huolimatta, että optimikuvalla pimeässä huoneessa päästään jopa 17000:1 kontrastiin. Kun tuohon lisätään päälle toimistotilan valaistus, päästään lukemiin esim. 20:1, joille myös annoin lähteen jo aiemmassa viestissä. Ja jota et toki viitsinyt lukea. Tässäkin OLED on kaikella tavalla parempi. Kirkkaampi, mustempi ja laajempi gamut. Sitäkään et taas kerran tiennyt.

Shakkikuvio: Display Technology Shoot-Out Part I (huom, 20v vanha artikkeli. Ei kerro mitään littunäyttöjen nykyisistä ominaisuuksista. Mutta kertoo CRT-näyttöjen ominaisuuksista.)
Todellinen kontrasti: https://www.hajim.rochester.edu/ece/sites/gsharma/papers/lcdvscrtprocieee.pdf
 
Wikipediaan nyt voi kuka tahansa kirjoitella mitä tahansa, eikä olisi ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään asia, joka siellä on väärin. Väitän kyllä edelleen, että melkein missä tahansa kuvaputkessa on huomattavasti suurempi kontrasti kuin mihin mikään LCD-tekniikkaa käyttävä littunäyttö edes teoriassa voi pystyä.
Tässä oli nyt kyse siitä National Technology Alliance National Information Display Laboratoryn paperista. Voi vittu mitä argumentointia. Siellä on porukka tehnyt 59-sivuisen raportin näytön ominaisuuksista ja raportti muuttuu paskapaperiksi kun joku 19 vuotta myöhemmin linkkaa sen Wikipediaan? Sinä kumoat tämän ihan vaan mutulla.
 
Väitän kyllä edelleen, että melkein missä tahansa kuvaputkessa on huomattavasti suurempi kontrasti kuin mihin mikään LCD-tekniikkaa käyttävä littunäyttö edes teoriassa voi pystyä.

Niin ne maalitolpat siirtyvät :think: Jos unohdetaan OLED ja FALD -littunäytöt, niin CRT näytössä on optimisisällöllä ja pilkkopimeässä huoneessa parempi kontrasti kuin esim. IPS tai VA-näytössä. Tämä etu katoaa valaistussa huoneessa tai jos kuvassa on kirkkaita kohtia. Lisäksi CRT ei pääse yhtä kirkkaaseen kuvaan kuin edulliset LCD:t. Puhumattakaan vähän paremmista HDR-näytöistä, kuten tämä jota itse tuijotan. Mikään CRT ei pääse 1600 nitsin kirkkauteen.

Ja väreissä CRT häviää ihan mille tahansa laadukkaammalle LCD-näytöllä. Yksikään kuvankäsittelyä tekevä ammattilainen ei CRT-näytöllä silmiään paskoisi.
 
Niin ne maalitolpat siirtyvät :think: Jos unohdetaan OLED ja FALD -littunäytöt, niin CRT näytössä on optimisisällöllä ja pilkkopimeässä huoneessa parempi kontrasti kuin esim. IPS tai VA-näytössä. Tämä etu katoaa valaistussa huoneessa tai jos kuvassa on kirkkaita kohtia. Lisäksi CRT ei pääse yhtä kirkkaaseen kuvaan kuin edulliset LCD:t. Puhumattakaan vähän paremmista HDR-näytöistä, kuten tämä jota itse tuijotan. Mikään CRT ei pääse 1600 nitsin kirkkauteen.
Eikä tarvi montaa vuotta mennä taaksepäin kun CRT-näytöissä oli kuvaputken pinta harmaa eikä musta. Salon elektroniikkamuseossa on pitkät rivit kuvaputkia, joissa perustilassa taustan väri on keskiharmaa. CRT:n teoreettinen ääretön kontrasti hajoaa käsiin jo siitä, kun näytöllä on yksi valaistu pikseli, kun siitä säteilee pikselin viereen hilaan heijastumien kautta ja voidaan mitata äärellinen kontrasti. Tämä on samaa luokkaa kusetus kun tietokoneiden kaiuttimet ysärillä, joissa oli 10 000 PMPO-wattia kahdella AA-patterilla toimivasta vahvistimesta. Tai halpojen nykynäyttöjen hurjat dynaamiset kontrastilukemat, joilla ei ole mitään tekemistä näytön hyvyyden kanssa.

Uskoisin, että nykyään teoriassa pystyttäisiinkin tekemään melko hyvä kuvaputki, jos tarkkuusvalmistettaisiin osia ja käytettäisiin jotain äärimmäisen mustia nanopinnotteita. Varmaan myös hila voitaisiin tarkkuusvalmistaa jollain nanoputkitekniikalla ja jos näyttöön tuotaisiin DACit ja muut niin päästäisiin uusiin ulottuvuuksiin laadussa verrattuna vanhoihin näyttöihin. Mutta eihän tällaisia tehdä ainakaan kuluttajamarkkinoille. Meillä on enää ikäloppuja serrilaitteita.
 
Viimeksi muokattu:
Yksi kuvaputken merkittävä etu on myös se, että se kykenee näyttämään myös nimellisresoluutiotansa pienemmät resoluutiot ilman, että pikseleistä tulee eri kokoisia.
Joskus, aika jolloin litty näyttöjen kuvapisteet oli isoja, ja kyvykkyys skaalata oli mikä oli, niin CRT pehmetä vesiväri pisteet saatto tuntua paremmalta. Toki jos silloin ajoi sillä tarkkuudella mihin näyttö oli suunniteltu, niin ne ei tuota ongelmaa, eikä välkyntää.

Tänäpäivänä näyttöjen tuuma tarkkuus on katseluetäisyyksillä ja muu kyvykkyys sillä tasolla että tuota ei ole aikoihin mainittu, (toki keskustellaan eri littu näyttöjen välisistä eroista,) Näyttöjä pystytään siis tekemään silmikko näytöistä sadan tai useamman metrin päästä katseltaviin. Puolijohde näytöt tulleet kameroihinkin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 572
Viestejä
4 492 358
Jäsenet
74 259
Uusin jäsen
beraku

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom