Toinen, ja todennäköisesti se suurempi syy, on, että speksit kirjoitetaan komitean toimesta. Komitean, joka koostuu speksistä riippuen tusinoista eri firmoista. Jokainen noista firmoista yrittää puskea niitä omia ideoitaan sinne speksiin. Joko siksi, että niillä on niihin ideoihin liittyvää IPR:ää, tai koska niillä on joku tuoteidea ja haluavat speksin tukevan sitä. Lopputuloksena on sitten iso kasa lehmänkauppoja, jonka seurauksena speksi paisuu kun sinne survotaan usein osittain redundanttia kamaa.
Mutta tuota ei tehdä siksi, että vain halutaan tehdä speksistä vaikeasti toteutettava.
Mutta käytännössä jos katotaan asioita laatikon ulkopuolelta, erilaiset komiteaformaatit ja -standardit on usein niin monimutkaisia, että ne efektiivisesti estävät kilpailemisen toteutuksissa. Tämä on se toivottu tapa tehdä asioita, jotta saadaan rajattua kilpailua. Voin esimerkiksi ottaa webin. Webistä on useaan otteeseen viimeisen 6 vuoden aikanakin sanottu, että se on niin monimutkainen, ettei uusia toteutuksia pysty tekemään (esim.
#1 ja
#2). Jopa Microsoft hylkäsi oman enginensä ja siirtyi webkit-johdannaiseen. Apple teki näin jo paljon aiemmin. Sama juttu on frameworkeissa (Qt, QTK, JavaFX jne.) ja Androidissa.
Toinen hyvä esimerkki on Microsoftin Office Open XML. StarOffice / OpenOffice / LibreOffice muun muassa on koittanut 30 vuotta rakentaa yhteensopivuutta, mutta ongelmia on edelleen. Javaa käytetään paljon backend-puolella ja Javan Apache POI yrittää myös tukea, mutta ison kompleksisuuden takia tuokin Java-kirjasto on edelleen jumissa Java 8 -käytänteissä kun uusin Java-versio on pian Java 22. Java POI:n nimi muuten alunperin tulee tästä:
The name was originally an acronym for "Poor Obfuscation Implementation",[2] referring humorously to the fact that the file formats seemed to be deliberately obfuscated, but poorly, since they were successfully reverse-engineered. This explanation – and those of the similar names for the various sub-projects – were removed from the official web pages in order to better market the tools to businesses who would not consider such humor appropriate.
Mobiilipuolella on ongelmia siinä, että vaihtoehtoiset käyttöjärjestelmät ovat jo ihan alusta asti ilman laitteiston ajuritukea. Jos jotain saadaan toimimaan (esim. Jolla, PostmarketOS, PureOS, jne.), niin pankki- ja viihdesovellukset ovat tietoturva- ja DRM-syistä saavuttamattomissa.
Oikeastaan videoformaateissa on nyt ollut ekaa kertaa tilanne, jossa komiteaformaatti oli niin kallis ja ongelmallinen, että H264/H265/H266-kehitystä on katsottu hieman pahalla ja harkittu vaihtoehtoja. Megakorporaatioiden suunnitteleva tiukan kontrollin linja on nähty esim. Googlen ja selainvalmistajien puolelta liian rajoittavaksi.
Vähän samanlaista monimutkaistamista on lainsäädännön tasolla. Esim. sähköpolkupyörissä moottorin tulisi avustaa. Olisi paljon helpompi kytkeä esim. suoraan on/off-kytkimellä akkuun yksinkertainen moottori, jonka teho olisi rajattu esim. niin että pyörä kulkee vain 5 km/h tasaisella. Nopeusrajojen noudattaminen voitaisiin säätää niinkin, että asia on kuljettajan vastuulla. Vanhan mummopyörän sähköistäminen näin maksaisi 20 euroa. Mutta eihän se käy. Kun on rakennettu monimutkainen työsuhdepyörien järjestelmä, jolla myydään 5-10 tuhannen euron pyöriä hyvätuloisille, niin liika DIY-henkisyys jo uhkaisi kansantaloutta.
Autoissa on sama, että halutaan sähköautoja, jotka kiihtyvät nollasta sataan vaikkapa 2 sekunnissa tai allekin. Valmistaja voi käyttää valtavan määrän tuotekehitystä tällaisten tavoitteluun. Sitten tarvitaan parempia automaattisia törmäysestoja, jottei ihmiset tappaisi toisiaan liikenteessä "liian nopeilla" ajopeleillä. Jälleen voi olla vaikea päästä markkinoille autolla, joka vaan kulkee turvallisen hitaasti, koska pian kaikilta vaaditaan törmäyksen estokoodi.
Samoin autoissa voisi olla avoin väyläratkaisu niin, että esimerkiksi kytkimiä voisi vaihtaa edullisesti. Esimerkiksi omassa autossa on digitermostaattipohjainen sisätilan lämmön säätely. Pelkäsin syksyllä, että tässä (climate control unit) on mahdollisesti vikaa. Katselin, että osan vaihto olisi 700 euroa + työ. Romuttamon osalla ei voi vaihtaa, koska osa ei todennäköisesti toimi yhteen ja vaihto nostaisi vikakoodeja, jotka joko pitää kuitata merkkikorjaamolla tai virtuaalikoneessa ajettavalla piraattiversiolla tuhansia euroja vuodessa maksavasta korjaamotyökalusta. Tuokin on osa, joka aiemmin toimi mekaanisesti kierrettävillä namiskoilla, jotka ohjasivat läppiä euton etuosassa. En muista että joku oisi valittanut niiden vikaantuneen ikinä, vaikka olisi muovipaskasta tehty. Pystyisin suunnilleen vastaavan koodaamaan Arduinolla ja parilla mikrokytkimellä parin euron hintaan + työt. Mutta kun se ei käy auton valmistajille. Tässä digitalisaatio on tehokas keino tehdä työstä kannattamaton ja epämotivoiva, vaikka kyse on pelkästä ajamiseen liittymätttömästä ei-kriittisestä mukavuusominaisuudesta, jonka omistaja pystyisi teoriassa itsekin implementoimaan alusta asti.
Liioittelemalla ja ylikorostamalla näkemyksiäsi et saa rakentavaa keskustelua aikaan.