Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sompi
  • Aloitettu Aloitettu
Tämä on jotain sinun omaa tajunnavirtaa. Eikö sinulle sano mitään käyttötarkoituksesta edes se, että järjestelmän nimi on juurikin seisontajarru (tai pysäköintijarru)?
Se ei ole mitään omaa tajunnanvirtaa, vaan asia, joka tietääkseni opetetaan jo autokoulussa.
 
Definition of EMERGENCY BRAKE Kasijarrua joissain piireissa sanotaan hatajarruksi
Se on joskus 1900-luvun alussa ja vähän myöhemminkin ollut oikeasti sellainen ja sitä kautta mm. englannin kielessä sille on jäänyt tuo vanha termi elämään synonyyminä "parking brakelle" (joskus se on siellä myös "e-brake"). Ei se silti oikea ajon aikana käytettäväksi suunniteltu hätäjarru ole ollut vuosikymmeniin normaaleissa kahdella jarrupiirillä varustetuissa henkilöautoissa. Toki se edelleen teknisesti useimmissa automalleissa taitaa toimia myös ajon aikana, mutta omassakin autossa sähköinen seisontajarru toimii ainakin manuaalin mukaan niin, että jos sen onnistuu kytkemään päälle ajon aikana, se käyttää normaalia käyttöjarrua. En ole koskaan kokeillut, että millä voimalla se jarruttaa, vai tekeekö se jonkun todellisen hätäjarrutuksen ja aiheuttaa sitä kautta viimeistään ongelmia. :D

Kuvakaappaus auton manuaalista:

1701967330687.png


Edit.
Näköjään seuraavalla sivulla oli lisämainintana, että "Hätätapauksissa voidaan seisontajarru kytkeä auton liikkuessa painamalla säädintä sisään. Kun säädin vapautetaan tai kaasupoljinta painetaan, jarrutustapahtuma keskeytetään. Hätäjarrutuksessa nopeuksissa yli 10 km/h kuuluu signaali jarrutuksen aikana".

Jos en ihan väärin muista, niin edellisessä autossa ei seisontajarru tosiaan toiminut lainkaan ajon aikana. Jos ja kun tuo ei ole mikään lakisääteinen vaatimus, niin en jaksa uskoa että sitä myöskään opetettaisiin autokouluissa ainakaan muuten kuin sivuhuomiona, kun se olisi aika edesvastuutonta.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä ole omassa autossa ollut minkäänlaisia ongelmia sähköisen seisontajarrun kanssa. Huomattavan mukava käyttää, eikä tarvitse ottaa erikseen pois päältä liikkeelle lähdettäessä. En ole jäänyt perinteistä nyittävää kahvaa kaipaamaan.
Tämä oli mukava lukea. Sähköinen seisontajarru oli suurin epäilyksen aihe nykyistä autoa ostaessani. En uskonut että se voisi toimia hyvin. Sitten ensimmäisen vuoden jälkeen ajattelin, että minulla vain kävi tuuri kun se ei ole jumittanut. Kai tässä täytyy uskoa, että ainakin osa valmistajista osaa tehdä sen oikein :)
 
Automaattinen sähköinen seisontajarruhan jäätyy ja jumittaa huomattavasti vähemmän kuin manuaalinen jo ihan siitä syystä, että sitä käytetään aina vs käsijarru jota jotkut ei käytä kuin ehkä mäkeen pysäköidessä
 
Seisontajarru on myös varajärjestelmä käyttöjarrulle, eikä se fakta muutu miksikään, vaikka kuinka inttäisit.
Tähän faktaan olisi kiva saada lähdettä , ja sitten se miten sähköinen sen toiminnallisuuden estäisi ?

Sähköisissä käsijarruissa on kyllä hyvin paljon toimintaongelmia varsinkin autojen ikään suhteutettuna. Niillä on usein taipumusta mennä jumiin varsinkin talvisin, tai muuten vain toimia vähän miten sattuu.



Vaijerilla toimiva käsijarru tyypillisesti menee jumiin vain vaijerinkuoren vaurioiduttua, kun vaijeriin pääsee hiekkaa ja jäätä. Käyttämättömyydellä ei ole asiaan niin suurta vaikutusta, koska vaijeria ei tehdä ruostuvasta teräksestä eikä se jarrumekanismikaan nyt muutaman viikon tai edes kuukauden käyttämättömyydestä jumiin ruostu, varsinkaan jos varsinaista käyttöjarrua kuitenkin käytetään.
Perinteinen ei sähköinen monessa toteutuksessa ei edusta sitä luotettavaa tekniikka, päinvastoin. Toki sähköinenkin voidaan tehdä epäluotettavaksi, mutta se kyllä mahdollistaa luotettavan hyvän toteutuksen jolla taklataan monta perinteinsen käsijarrun ongelmaa.

Eli jälleen esimerkki digitalisaation hyvistä mahdollisuuksista.
 
Haluatte varmaan lähteen sillekin, että taivas on sininen.

On kummallinen oletus, että seisontajarru olisi jossain vaiheessa yhtäkkiä lakannut olemasta varajarru vain, koska "nykyaika". Vaikka jarrupiirejä olisi kaksi tai useampi, niin se ei kuitenkaan muuta seisontajarrun roolia varajarruna yhtään miksikään. Ei ole mitenkään mahdotonta, että jarrupääsylinteri menee rikki tai jostain muusta syystä ensisijainen jarrujärjestelmä estyy kokonaan toimimasta, jolloin tarvitaan jotain siitä erillistä varajärjestelmää.

Vaijeritoiminen käsijarru on melkoisen luotettava joitain huonoja toteutuksia lukuunottamatta. Sähköinen käsijarru on paljon monimutkaisempi ja siten epäluotettavampi. Luotettavuus ei koskaan parane monimutkaisuutta lisäämällä.
 
Haluatte varmaan lähteen sillekin, että taivas on sininen.

On kummallinen oletus, että seisontajarru olisi jossain vaiheessa yhtäkkiä lakannut olemasta varajarru vain, koska "nykyaika". Vaikka jarrupiirejä olisi kaksi tai useampi, niin se ei kuitenkaan muuta seisontajarrun roolia varajarruna yhtään miksikään. Ei ole mitenkään mahdotonta, että jarrupääsylinteri menee rikki tai jostain muusta syystä ensisijainen jarrujärjestelmä estyy kokonaan toimimasta, jolloin tarvitaan jotain siitä erillistä varajärjestelmää.

Vaijeritoiminen käsijarru on melkoisen luotettava joitain huonoja toteutuksia lukuunottamatta. Sähköinen käsijarru on paljon monimutkaisempi ja siten epäluotettavampi. Luotettavuus ei koskaan parane monimutkaisuutta lisäämällä.
Sulla löytyy varmaan jotain statistiikkaa siitä kuinka vaarallinen tuo sähköinen käsijarru on? Luulisi että onnettomuuksia sattuu päivittäin jos se on noin suuri ongelma.
 
On kummallinen oletus, että seisontajarru olisi jossain vaiheessa yhtäkkiä lakannut olemasta varajarru vain, koska "nykyaika".
Jotta ymmärtäisin tämän varrajarrujutun niin jotain lähdettä kaipaisin, puhutaanko tässä nyt jostain sadanvuoden takaisesta vai mistä.

Ja miten digitalisaatio sen romuttaa, näin maalikkona luulisi että jos moinen toiminnallisuus vaatimus on niin sen voi tehdä digitalisaatio aikaankin.

Vaijeritoiminen käsijarru on melkoisen luotettava joitain huonoja toteutuksia lukuunottamatta. Sähköinen käsijarru on paljon monimutkaisempi ja siten epäluotettavampi. Luotettavuus ei koskaan parane monimutkaisuutta lisäämällä.
Onko nämä jutut nyt otsikon juttuja vai jonkin autoketjun juttuja. Mutta jos nyt näissä autoesimerkeissä niin valtavasta monimutkaistumisesta huolimatta luotettavuus noussut valtavasti. Digitalisaatiolla siitä seisontajarrustakin saa luotettavamman. Se kritiikässä muistettava että edut voidaan käyttää luotettavuuden parantamisen sijaan muuhun.

Ketju taitaakin olla sinun aloitus, vaikuttaa että digitalisaation alle halua liittää yksinkertaiset sähköiset toiminnallisuudet, niin kannattaa aloitukseen muokata kuvaus selkeämmäksi.
 
Sähköisissä käsijarruissa on kyllä auton ikään nähden huomattavasti enemmän ongelmia kuin manuaalisissa käsijarruissa. Manuaalinen käsijarru toimii ehjillä vaijereilla helposti parikymmentä vuotta vikaantumatta, paitsi joissain huonosti suunnitelluissa automalleissa, joissa vaijerin sisälle pääsee lunta ja jäätä.

Ja se käsijarru on varajarru.
 
Haluatte varmaan lähteen sillekin, että taivas on sininen.

On kummallinen oletus, että seisontajarru olisi jossain vaiheessa yhtäkkiä lakannut olemasta varajarru vain, koska "nykyaika". Vaikka jarrupiirejä olisi kaksi tai useampi, niin se ei kuitenkaan muuta seisontajarrun roolia varajarruna yhtään miksikään. Ei ole mitenkään mahdotonta, että jarrupääsylinteri menee rikki tai jostain muusta syystä ensisijainen jarrujärjestelmä estyy kokonaan toimimasta, jolloin tarvitaan jotain siitä erillistä varajärjestelmää.

Vaijeritoiminen käsijarru on melkoisen luotettava joitain huonoja toteutuksia lukuunottamatta. Sähköinen käsijarru on paljon monimutkaisempi ja siten epäluotettavampi. Luotettavuus ei koskaan parane monimutkaisuutta lisäämällä.
Mitenkäs nuo kahdennetut järjestelmät? Kovasti tuntuisi monimutkaisemmalta sekä samalla luotettavammalta toteutukselta.
 
Henkilökohtaisesti olen kerran välttänyt törmäämästä jäisen tien varressa olevaan sähkötolppaan kiskaisemalla käsijarrusta; Tie oli muuten luminen kohtalaisella pidolla, mutta juuri mutkassa olikin umpijäässä, ja auto lähti puskemaan ja ulkokurvissa oli penkassa sähkötolppa hyvin lähellä tietä. Tuolla jäätiköllä ei pystynyt tekemään käytännössä mitään auton suunnan muuttamiseksi, mutta käsijarrusta kiskaisemalla sain auton puskemisen sijaan yliohjautumaan, jolloin auto törmäsi tien varressa ollevaan lumipenkkaan kylki eikä nokka edellä, ja kun auto törmäsi penkkaan 4 metriä pitkä kylki eikä pelkkä etukulma edellä, se penkka pysäytti auton ennen kuin auto meni penkkaan niin syvälle että törmäsi sähkötolppaan.

Auto selvisi täysin vaurioitta.

Tämä efekti siis, mutta tässä videossa ei huomioida lumipenkan vaikutusta auton pysäyttämiseen



Minulle käsijarru on yksi auton hallintalaitteista, enkä halua siitä luopua. Top Gear on myös ymmärtänyt asian ytimen



Mielestäni luotettavuus ei ole tässä oikea pointti kumpaankaan suuntaan. Lähinnä tuntuu siltä, että joku liikenneturvallisusunatsi on saanut päähänsä, että käsijarrukäännös on vaarallinen ja tyhmä asia, ja alkanut sen takia agitoimaan käsijarrujen poistamista autoista, jotta käsijarrukäännös muuttuu mahdottomaksi, ja autovalmistajat lähteneet mukaan, koska nappi joka yhdistää jo olemassaoleviin tietokoneohjattuihin abs-jarruihin on halvempi toteuttaa kuin mekaaninen vaijeri ja vipu.

Autonvalmistaja säästää auton valmistuskustannuksissa luokkaa kympin, ja voi samalla vielä mainostaa autoaan moderniksi, liikenneturvallisuusnatsi on tyytyväinen kuin teineillä on vähemmän keinoja leikkiä liikenteessä.
 
Henkilökohtaisesti olen kerran välttänyt törmäämästä jäisen tien varressa olevaan sähkötolppaan kiskaisemalla käsijarrusta; Tie oli muuten luminen kohtalaisella pidolla, mutta juuri mutkassa olikin umpijäässä, ja auto lähti puskemaan ja ulkokurvissa oli penkassa sähkötolppa hyvin lähellä tietä. Tuolla jäätiköllä ei pystynyt tekemään käytännössä mitään auton suunnan muuttamiseksi, mutta käsijarrusta kiskaisemalla sain auton puskemisen sijaan yliohjautumaan, jolloin auto törmäsi tien varressa ollevaan lumipenkkaan kylki eikä nokka edellä, ja kun auto törmäsi penkkaan 4 metriä pitkä kylki eikä pelkkä etukulma edellä, se penkka pysäytti auton ennen kuin auto meni penkkaan niin syvälle että törmäsi sähkötolppaan.

Auto selvisi täysin vaurioitta.

Tämä efekti siis, mutta tässä videossa ei huomioida lumipenkan vaikutusta auton pysäyttämiseen



Minulle käsijarru on yksi auton hallintalaitteista, enkä halua siitä luopua. Top Gear on myös ymmärtänyt asian ytimen



Mielestäni luotettavuus ei ole tässä oikea pointti kumpaankaan suuntaan. Lähinnä tuntuu siltä, että joku liikenneturvallisusunatsi on saanut päähänsä, että käsijarrukäännös on vaarallinen ja tyhmä asia, ja alkanut sen takia agitoimaan käsijarrujen poistamista autoista, jotta käsijarrukäännös muuttuu mahdottomaksi, ja autovalmistajat lähteneet mukaan, koska nappi joka yhdistää jo olemassaoleviin tietokoneohjattuihin abs-jarruihin on halvempi toteuttaa kuin mekaaninen vaijeri ja vipu.

Autonvalmistaja säästää auton valmistuskustannuksissa luokkaa kympin, ja voi samalla vielä mainostaa autoaan moderniksi, liikenneturvallisuusnatsi on tyytyväinen kuin teineillä on vähemmän keinoja leikkiä liikenteessä.

Myös minä olen parikin kertaa aikoinaan pelastanut pitkäksi luisuvan käännöksen käsijarrun avulla. Ei se silti tarkoita, että käsijarrua olisi siihen käyttöön suunniteltu. Lisäksi nykyisissä autoissa on kaikenlaista luisunestojärjestelmää ja ajonvakautinta, joiden kanssa nämä vanhat kikat eivät toimi erityisen hyvin, kun lopputulos voi olla jotain muuta kuin mitä kuski oletti.

Tässä on vähän samaa ilmiötä kuin abs-jarrujen alkuvaiheessa. Niitäkin vastusti osa käyttäjistä, koska kokivat osaavansa hoitaa jarrua pumppaamalla myös ohjaamisen hätätilanteissa automatiikkaa paremmin.

"Kyllä ennen oli kaikki paremmin". :D
 
Viimeksi muokattu:
Sähköisissä käsijarruissa on kyllä auton ikään nähden huomattavasti enemmän ongelmia kuin manuaalisissa käsijarruissa. Manuaalinen käsijarru toimii ehjillä vaijereilla helposti parikymmentä vuotta vikaantumatta, paitsi joissain huonosti suunnitelluissa automalleissa, joissa vaijerin sisälle pääsee lunta ja jäätä
En tästä löytänyt tilastoja, käsijarruvikoja on vanhoissa autoissa paljon, vaikka niiden vaatimukset käyttöjarruihin verrattuna vaatimattomat. Tiedostan että sähköisissä on myös vikoja, mutta "digitaalisaatio" jarrut olla niin paljon paremmat ja laadukkaammat + omavalvonta.

Ja se käsijarru on varajarru.
En tälle nopeasti löytänyt selkeää vahvistusta, oikeastaan vain sen verran että seisontajarru voi olla osa varajarrujärjestelmää, seisontajarrun ja varajarrun ei ymmärtääkseni tarvitse olla käsikäyttöinen. Sähkö, digitalisaatio antaa toteuttamiseen tehokkaampia mahdollisuuksia toteuttaa, muun lisäksi sen luotettavuuden lisäämiseksi. Ja toki digitalisaatiokaan ei pakota tekemään hyvää.

Seisonta jarrun vaatimukset toisenlaiset varajarruvatimuuksiin nähden digitaalisaation mahdollistaa sen että samalla ohjauslaitteella voidaan käyttää kumpaakin vaikka seisontajarrua ei käytettäisi varajarruna. ja vaikka käyttäisi samoja järjestelmiä, niin digitalisaatio tuo vapauksia toteuttaa ohjaus.

Seisontajarrutoteutukset voineet olla mekaanisissakin sellaisia että saa käyttää vain pysähdyksissä, ettei niistä ole hidastaman ajossa. -> lisäksi vaurivaara jos niin yrittää.
 
Henkilökohtaisesti olen kerran välttänyt törmäämästä jäisen tien varressa olevaan sähkötolppaan kiskaisemalla käsijarrusta; Tie oli muuten luminen kohtalaisella pidolla, mutta juuri mutkassa olikin umpijäässä, ja auto lähti puskemaan ja ulkokurvissa oli penkassa sähkötolppa hyvin lähellä tietä. Tuolla jäätiköllä ei pystynyt tekemään käytännössä mitään auton suunnan muuttamiseksi, mutta käsijarrusta kiskaisemalla sain auton puskemisen sijaan yliohjautumaan, jolloin auto törmäsi tien varressa ollevaan lumipenkkaan kylki eikä nokka edellä, ja kun auto törmäsi penkkaan 4 metriä pitkä kylki eikä pelkkä etukulma edellä, se penkka pysäytti auton ennen kuin auto meni penkkaan niin syvälle että törmäsi sähkötolppaan.

Auto selvisi täysin vaurioitta.

Tämä efekti siis, mutta tässä videossa ei huomioida lumipenkan vaikutusta auton pysäyttämiseen



Minulle käsijarru on yksi auton hallintalaitteista, enkä halua siitä luopua. Top Gear on myös ymmärtänyt asian ytimen



Mielestäni luotettavuus ei ole tässä oikea pointti kumpaankaan suuntaan. Lähinnä tuntuu siltä, että joku liikenneturvallisusunatsi on saanut päähänsä, että käsijarrukäännös on vaarallinen ja tyhmä asia, ja alkanut sen takia agitoimaan käsijarrujen poistamista autoista, jotta käsijarrukäännös muuttuu mahdottomaksi, ja autovalmistajat lähteneet mukaan, koska nappi joka yhdistää jo olemassaoleviin tietokoneohjattuihin abs-jarruihin on halvempi toteuttaa kuin mekaaninen vaijeri ja vipu.

Autonvalmistaja säästää auton valmistuskustannuksissa luokkaa kympin, ja voi samalla vielä mainostaa autoaan moderniksi, liikenneturvallisuusnatsi on tyytyväinen kuin teineillä on vähemmän keinoja leikkiä liikenteessä.


Ihan mielenkiinnosta kysyn oliko tapauksen autossa ajovakaudenhallintajärjestelmää?

Itsekin tullut nuorempana leikittyä niin etu- kuin takavetoautoilla aivan tarpeeksi ja käsijarrukin tullut tutuksi "hallintalaitteena". Omassa tilanteessasi kävi onneksi hyvin, mutta kyseessä on silti yksittäistapaus. Lähtökohtaisesti matkustajien terveyden kannalta taitaa edelleenkin olla parempi, että mahdollisessa törmäystilanteessa este otetaan vastaan keula, ei kylki, edellä.
 
Myös minä olen parikin kertaa aikoinaan pelastanut pitkäksi luisuvan käännöksen käsijarrun avulla. Ei se silti tarkoita, että käsijarrua olisi siihen käyttöön suunniteltu. Lisäksi nykyisissä autoissa on kaikenlaista luisunestojärjestelmää ja ajonvakautinta, joiden kanssa nämä vanhat kikat eivät toimi erityisen hyvin, kun lopputulos voi olla jotain muuta mitä kuski oletti.
Varmasti on tapauksia jossa ulosmitattu marginaalit ja käsijarrulla yritetty ja ehkä onnistuttukkin selviään tilanteesta. Kuten kirjoitit niin onko kuitenkaan "turvavaruste".

Sitten on niitä tarinoita joissa seisontajarrulla, varsinkin käsijarrulla aiheutettu onnettomuus, ja omaversio sitten ne tapaukset missä eturenkaisiin vaikuttavalla käsijarrulla sukkana suoraan.

Vanhoilla autoilla, ennen moderneja järjestelmiä niillä jalkapolkimilla osa hallitsi yli aliohjaamisia.

Edit:
Olikos se jokin ranskalainen valmistaja joko jonkin malli kasvojenkohotuksessa korvasin sen perinteinsen käsijarrukahvan sähkömoottorilla ja kytkimellä, ilman mitään hyödyttävää digitalisaatiota. Eli korvasivat käsijarrun ainoan toimiva komponentin, ja jättivät ne epävarmimmat.

Edit2:
Käsijarrukahva etupenkkienvälissä ajonhallintaan, varsinkin yllättävässä ääritilanteessa käytettäväksi niin kuullostaa hunoa suunnittelua ketjun aiheeseen
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka sille oman elämän Ari Vataselle varmasti se perinteinen käsijarru voi olla kätevä kerran kymmenessä vuodessa, niin eiköhän tämä ole sellainen tapaus, että noin 99,9%:lle autoilijoista se elektroninen käsijarru on yleisen turvallisuuden ja käytettävyyden kannalta paljon parempi kuin se perinteinen käsijarru.
 
Ihmettelen kyllä, minkälainen mielenlaatu pitää olla, jotta pystyy aidosti nauttimaan siitä, että omistamaansa ja käyttämäänsä teknistä laitetta hallitsee oikeasti joku muu kuin itse - etenkin kun vielä tekniikkafoorumilla ollaan.
 
Ihmettelen kyllä, minkälainen mielenlaatu pitää olla, jotta pystyy aidosti nauttimaan siitä, että omistamaansa ja käyttämäänsä teknistä laitetta hallitsee oikeasti joku muu kuin itse - etenkin kun vielä tekniikkafoorumilla ollaan.
Mikähän juttu nyt oli mielessä.
 
Ihmettelen kyllä, minkälainen mielenlaatu pitää olla, jotta pystyy aidosti nauttimaan siitä, että omistamaansa ja käyttämäänsä teknistä laitetta hallitsee oikeasti joku muu kuin itse - etenkin kun vielä tekniikkafoorumilla ollaan.
Nämä juttusi alkavat kuulostaa yhä enemmän ja enemmän pelkältä trollilta. Aihe kuin aihe, niin aina on muka jotain "vikaa" siinä uudemmassa keksinnössä. Varmaan kuulamustekynäkin on sinusta huonompi sulkakynään verrattuna? Eikös tekniikkafoorumilaisten nimenomaan pitäisi lähtökohtaisesti tykätä siitä, että on olemassa sitä tekniikkaa, joka helpottaa elämää. Suosittelen sinullekin lämpimästi nykyaikaisen auton hankintaa, josta löytyy sähköinen seisontajarru sekä muita mukavuuksia, saatat yllättyä tämän ainaisen wanhojen aicojen haikailun sijaan.
 
Sompin lähtökohtahan taita olla se, että jokaisen tulisi itse kyetä sekä rakentamaan että varsinkin huoltamaan käyttämänsä härveli, oli se sitten digitaalinen rajapinta tai fyysinen vauhdinhidastin. Tässähän ei ole mitään muuta vikaa ajatuksena, kuin että se rajoittaa niin tuotteiden kuin palveluidenkin kehitystä voimakkaasti. Ajatuksena se sinänsä sopii Suomeen, jossa itsetekemisen kulttuuri on edelleen voimakas ja arvossaan ja jossa muiden palveluna suorittamia toimia pidetään jossain määrin turhana hapatuksena ja rahantuhlauksena.
 
Sompin lähtökohtahan taita olla se, että jokaisen tulisi itse kyetä sekä rakentamaan että varsinkin huoltamaan käyttämänsä härveli, oli se sitten digitaalinen rajapinta tai fyysinen vauhdinhidastin. Tässähän ei ole mitään muuta vikaa ajatuksena, kuin että se rajoittaa niin tuotteiden kuin palveluidenkin kehitystä voimakkaasti.
Millä tavoin avoimuus rajoittaa tuotteiden ja palveluiden kehitystä? Itse näkisin, että se rajoittaa lähinnä korporaatioiden harjoittamaa vallan kahmimista itselleen.

Voisin kyllä keksiä loputtomasti esimerkkejä siitä, miten teknologioiden avoimuus ja yksinkertaisuus voisi lisätä uusien innovaatioiden määrää.
 
Viimeksi muokattu:
Millä tavoin avoimuus rajoittaa tuotteiden ja palveluiden kehitystä? Itse näkisin, että se rajoittaa lähinnä korporaatioiden harjoittamaa vallan kahmimista itselleen.

Voisin kyllä keksiä loputtomasti esimerkkejä siitä, miten teknologioiden avoimuus ja yksinkertaisuus voisi lisätä uusien innovaatioiden määrää.

En tainnut mainita avoimuudesta mitään.
 
Voisin kyllä keksiä loputtomasti esimerkkejä siitä, miten teknologioiden avoimuus ja yksinkertaisuus voisi lisätä uusien innovaatioiden määrää.
Samalla tavalla löytyy loputtomasti esimerkkejä siitä miten kehitys hidastuu tai pysähtyy yritysten toimesta, jos ne eivät saa tehdä bisnestä haluamallaan tavalla. Markkinat sitten päättävät lompakolla äänestämällä missä määrin haluavat ottaa innovaatiot vastaan. Avoimuus on monessa kohdassa kiva juttu, mutta ei siihen pidä, eikä voi pakottaa kaikessa.

Vaatimus teknologian yksinkertaisuudesta on typerä. Ei mistään järjestelmästä tehdä tarkoituksella yhtään sen monimutkaisempaa kuin mitä olisi tarve kaikki muu siihen liittyvä kokonaisuus huomioiden.
 
Tämä oli mukava lukea. Sähköinen seisontajarru oli suurin epäilyksen aihe nykyistä autoa ostaessani. En uskonut että se voisi toimia hyvin. Sitten ensimmäisen vuoden jälkeen ajattelin, että minulla vain kävi tuuri kun se ei ole jumittanut. Kai tässä täytyy uskoa, että ainakin osa valmistajista osaa tehdä sen oikein :)
Volkkarissa (passat) ei tarvii koko käsijarrua muistaa ollenkaan. ”Auto hold” menee aina automaattisesti päälle, kun auto pysähtyy. Tällä menty viimeinen ~8 vuotta, ilman ensimmäistäkään ongelmaa. Varmaan sama muissakin VAGeissa.
 
Samalla tavalla löytyy loputtomasti esimerkkejä siitä miten kehitys hidastuu tai pysähtyy yritysten toimesta, jos ne eivät saa tehdä bisnestä haluamallaan tavalla.
Tuossa ei ole kyllä mitään järkeä. Mikään yksittäinen yritys ei voi omalla päätöksellään "pysäyttää kehitystä", jos markkinat eivät toimi yrityksen haluamalla tavalla, koska, kuten kirjoitit:
Markkinat sitten päättävät lompakolla äänestämällä missä määrin haluavat ottaa innovaatiot vastaan.
Ja innovatiivinen ihminen kyllä keksii keinot kiertää "rajoitukset" kuten sen, että teknologia onkin avointa ja kaikkien toteutettavissa - tosin en kyllä keksi, millä logiikalla tuollaisen voi nähdä rajoituksena.

Avoimuus on monessa kohdassa kiva juttu, mutta ei siihen pidä, eikä voi pakottaa kaikessa.
Ei, mutta kaikessa yhteiskuntaan osallistumiseen liittyvässä avoimuuteen ehdottomasti pitää pakottaa.

Vaatimus teknologian yksinkertaisuudesta on typerä. Ei mistään järjestelmästä tehdä tarkoituksella yhtään sen monimutkaisempaa kuin mitä olisi tarve kaikki muu siihen liittyvä kokonaisuus huomioiden.
Lukitaanko vastaus?
 
Ihmettelen kyllä, minkälainen mielenlaatu pitää olla, jotta pystyy aidosti nauttimaan siitä, että omistamaansa ja käyttämäänsä teknistä laitetta hallitsee oikeasti joku muu kuin itse - etenkin kun vielä tekniikkafoorumilla ollaan.

Ainakin itse joudun ihan työkseni säätämään erilaisten teknisten laitteiden, ja etenkin softan, parissa niin paljon, että vapaa-ajallani (ja töissäkin kaiken "tukevan" toiminnan osalta) en todellakaan halua käyttää aikaa säätämiseen. Joten ilomielin uhraan absoluuttisen hallinnan sille, että saan ratkaisun joka "Just works". Jonka takia nykyään kotona on Applen tuotteet aika vahvasti edustettuna.
 
Tuossa ei ole kyllä mitään järkeä. Mikään yksittäinen yritys ei voi omalla päätöksellään "pysäyttää kehitystä", jos markkinat eivät toimi yrityksen haluamalla tavalla, koska, kuten kirjoitit:
Tarkoitin sitä, ettei yritysten kannata panostaa kehitykseen ja innovointiin samalla tavalla, jos lopputuotteen joutuu luovuttamaan vastikkeettomasti edelleen. Tätä kautta se kehitys siis hidastuisi tai estyisi paikoin kokonaan. En missään viitannut, että yksittäinen yritys pysäyttäisi muiden kehitystä. Niitä yrityksiä vaan ei olisi samalla tavalla, kun se ei olisi kannattavaa.

Vähän sama kuin lääketeknologiassa. Ei meillä olisi moniakaan uusia lääkkeitä tarjolla, jos niitä eivät kehittäisi miljardipanostuksella ja suurilla riskeillä yksityiset yritykset, jotka uskaltavat ottaa noita riskejä juuri siksi, kun tietävät että voivat onnistuessaan kerätä massit myynnistä joko suoraan itse, tai lisensoinnin kautta.

Ei, mutta kaikessa yhteiskuntaan osallistumiseen liittyvässä avoimuuteen ehdottomasti pitää pakottaa.
Mitä tässä yhteydessä tarkoitat "yhteiskuntaan osallistumisella"?

Lukitaanko vastaus?
Mitä haet tällä viisastelulla? Meinaatko, että joku tekisi tarkoituksella jostakin asiasta monimutkaisempaa? Jos meinaat, niin kerro ihmeessä se päättelyketju, jolla tuollaiseen lopputulokseen päädyit?

Niitä syitä monimutkaisuudelle voi olla useita suunnitteluhetken tekniikasta, suunnittelijan osaamisesta, saatavilla olevista komponenteista ja kaikesta muusta asiaan vaikuttavasta kokonaisuudesta lähtien. Se että joku suljettu järjestelmä vaatii erilaisia estoja niiden kiertämisen rajaamiseksi, ei tarkoita että olisi alunperin tahallaan tehty jotain vaikeammin kuin on tarve, vaan se tarve juuri voi olla muodostunut nimenomaan siitä, että halutaan pitää järjestelmä suljettuna.

Pointti siis oli, ettei kukaan varmasti tee tahallaan mistään toteutuksesta yhtään sen monimutkaisempaa kuin mitä on tarve.
 
Sähköisissä käsijarruissa on kyllä auton ikään nähden huomattavasti enemmän ongelmia kuin manuaalisissa käsijarruissa. Manuaalinen käsijarru toimii ehjillä vaijereilla helposti parikymmentä vuotta vikaantumatta, paitsi joissain huonosti suunnitelluissa automalleissa, joissa vaijerin sisälle pääsee lunta ja jäätä.

Ja se käsijarru on varajarru.
Oma kokemus päinvastainen. Manuaalisissa oli aina ongelmia ja erikseen piti stressata ja korjauttaa ennen katsastusta. Udemmissa autoissani sähköinen toimii aina ja korjaustarpeita ei ikinä. Jos ei löydy tilastoja tueksi, niin pidän totuutena, että sähköinen on luotettavampi.

Seisontajarru ei ole varajarru, autoissa on kahdennetut jarrupiirit. Miten sähköistä seisontajarrua käytetään varajarruna? Jos painaa nappia 100 km/h vauhdissa, mitä tapahtuu?
 
Oma kokemus päinvastainen. Manuaalisissa oli aina ongelmia ja erikseen piti stressata ja korjauttaa ennen katsastusta. Udemmissa autoissani sähköinen toimii aina ja korjaustarpeita ei ikinä. Jos ei löydy tilastoja tueksi, niin pidän totuutena, että sähköinen on luotettavampi.
Oma kokemus on, että vaijerillisissa ongelmaa on alkanut tulla 15+ vuotta vanhoissa. Huolto on onneksi halpaa. Kaikissa autoissa ei vielä ole 10 vuotta sitten ollut vakiovarusteena (esim. 2013 Astrassa luki että vasta cosmo-varustelutasolla olisi) sähköistä seisontajarrua, joten voi olla vähän ennenaikaista sanoa kestävyydestä koko elinkaaren aikana, jos vaikka ennen vanhaan on 15-20 vuotiaissa tullut vaihtotarvetta.

Sähköisessä voi katketa johdot tai muuten kontakti heikentyä tai muu mekaaninen ongelma. Löysin nyt ihan puolen minuutin googlailulla heti haun ekalta sivulta, kun tuossa 2020 oli joltain V90:stä katkennut johto. Automalli on kai tullut 2016 myyntiin, joten max 4 vuotta vanhasta kyse. /offtopic
 
Seisontajarru ei ole varajarru, autoissa on kahdennetut jarrupiirit. Miten sähköistä seisontajarrua käytetään varajarruna? Jos painaa nappia 100 km/h vauhdissa, mitä tapahtuu?


Tuolla on ihan hyvä kuvaus sähköisestä seisontajarrusta ja kuinka se voi toimia hätäjarruna. Toteutuksia on erilaisia. En lainaa, kun en saa jostain syystä puhelimella kopioitua sieltä tekstiä (ehkä otsikon kamaa tämä?)
 
Pointti siis oli, ettei kukaan varmasti tee tahallaan mistään toteutuksesta yhtään sen monimutkaisempaa kuin mitä on tarve.
Tarpeeton monimutkaistaminen on yleinen tapa, jolla suuret teknologiayritykset estävät pienempiä kilpailijoita tunkemasta samoille markkinoille. Sitä tarpeetonta monimutkaistamista tehdään myös näennäisen avoimet speksit omaavien tekniikoiden kanssa.

Oma kokemus päinvastainen. Manuaalisissa oli aina ongelmia ja erikseen piti stressata ja korjauttaa ennen katsastusta.
Silloin korjaamo ei ole osannut hommaansa oikein. Kyllä sen pitäisi uusilla osilla toimia aivan yhtä hyvin kuin uudessakin autossa.

Seisontajarru ei ole varajarru, autoissa on kahdennetut jarrupiirit. Miten sähköistä seisontajarrua käytetään varajarruna? Jos painaa nappia 100 km/h vauhdissa, mitä tapahtuu?
Seisontajarru on varajarru. Kahdennetut jarrupiirit ovat olemassa vain sitä varten, että jos yksi jarrupiiri menee puhki, niin puolet ensisijaisesta käyttöjarrusta toimii yhä. Kaksipiirisyys siis suojaa vain yhtä mahdollista vikatyyppiä vastaan. Jarruissa on olemassa myös sellaisia vikatiloja, jotka poistavat jarrut kokonaan pelistä pois, kuten se jarrupääsylinterin rikkoutuminen.
 

Tuolla on ihan hyvä kuvaus sähköisestä seisontajarrusta ja kuinka se voi toimia hätäjarruna. Toteutuksia on erilaisia. En lainaa, kun en saa jostain syystä puhelimella kopioitua sieltä tekstiä (ehkä otsikon kamaa tämä?)
Ei tuolla ole mitään muuta mainintaa kuin sivulla 19 geneerisesti heitettynä muutama sähköisen seisontajarrun hyvä puoli tilansäästön lisäksi ja perään myös lähteetön maininta siitä, että vikatilanteessa se voi toimia hätäjarruna (vaikka näin ei kaikissa automalleissa olisikaan).

Sähköisen seisontajarrun on myös mahdollista toteuttaa monia erilaisia sähköisiä sovelluksia, kuten kiristysvoiman säätö, kulumisen ilmaisin, turvalogiikka, diagnostiikka, hälytys, että autosta poistuttaessa jarru ei ole päällä. Sähköinen seisontajarru voi toimia myös hätäjarruna silloin, kun hydrauliseen käyttöjarruun tulee vika.

Tarpeeton monimutkaistaminen on yleinen tapa, jolla suuret teknologiayritykset estävät pienempiä kilpailijoita tunkemasta samoille markkinoille. Sitä tarpeetonta monimutkaistamista tehdään myös näennäisen avoimet speksit omaavien tekniikoiden kanssa.
No niinpä tietenkin. Onneksi kerroit tämän aukottoman ja lopullisen faktan meille kaikille pesanteille, niin tiedetään sitten jatkossa, että kaiken takana on todellisuudessa aina vain korporaatioiden loputon halu alistaa ja kyykyttää.

Jännä juttu, mutta minusta tämä kuulostaa edelleen siltä, että sinulla on päässäsi tietty ideologia, jota haluat tuputtaa kaikille ja nämä salaliitot ja kaiken maailman stratosfääristä noukitut kaukaiset skenaariot ovat vain apuväline siinä.

Silloin korjaamo ei ole osannut hommaansa oikein. Kyllä sen pitäisi uusilla osilla toimia aivan yhtä hyvin kuin uudessakin autossa.
Varmaan tuossa tarkoitettiin sitä, että ilman jatkuvaa korjausta ja huolenpitoa vaativa järjestelmä on parempi.
 
Viimeksi muokattu:
Volvon näkemys sähköisestä käsijarrusta. Jos jarrupääsylinteri on hajalla niin ei taida pysähtyä ollenkaan. Mutta neuvotaan kuitenkin hätäjarrutukseen soveltuvaksi.
Screenshot_20231208-145057-01.jpeg
 
Volvon näkemys sähköisestä käsijarrusta. Jos jarrupääsylinteri on hajalla niin ei taida pysähtyä ollenkaan. Mutta neuvotaan kuitenkin hätäjarrutukseen soveltuvaksi.

Nyt seison (jarru päällä) korjattuna. Mulla on vieläpä Volvo. Aina oppii uutta. :)
 
Nyt seison (jarru päällä) korjattuna. Mulla on vieläpä Volvo. Aina oppii uutta. :)
Joo, meillä kanssa. Laitoin tuon saman jo eilen, kun itsekin sitä manuaalista tavailin ja ensimmäisen kerran huomasin että sitä ylipäätään on mahdollista käyttää ajon aikana (jolloin se käyttää jollakin tietyllä kiinteällä voimalla auton normaaleja käyttöjarruja). En kyllä tiedä uskaltaisinko tuota testata talvella missään lentokenttää pienemmällä tiellä. :D

Itse en ole käyttänyt tuota seisontajarrua kuin kaksi kertaa muutenkaan (jyrkässä ylä/alamäessä).
 
Tarpeeton monimutkaistaminen on yleinen tapa, jolla suuret teknologiayritykset estävät pienempiä kilpailijoita tunkemasta samoille markkinoille. Sitä tarpeetonta monimutkaistamista tehdään myös näennäisen avoimet speksit omaavien tekniikoiden kanssa.

Olen nyt tässä 15 vuoden työuran aikana ollut useaan otteeseen tekemisissä avoimien speksien kehittämisen kanssa, parissakin eri suuressa teknologiayrityksessä, ja kertaakaan en ole nähnyt, että asioita tehtäisiin tarkoituksella monimutkaisemmaksi, jotta pienillä firmoilla olisi vaikeampaa.

Se, että niihin speksien tulee sitä tarpeetonta monimutkaisuutta, selittyy käytännössä täysin kahdella asialla:

Speksejä kirjoitetaan aina osittain tulevaisuutta varten. Niissä yritetään arvata tulevaisuuden tarpeita, jonka seurauksena sinne speksiin päätyy sellaista, jota ei lopulta tarvitakaan. Joka paisuttaa sitä speksiä lopulta turhan suureksi.

Toinen, ja todennäköisesti se suurempi syy, on, että speksit kirjoitetaan komitean toimesta. Komitean, joka koostuu speksistä riippuen tusinoista eri firmoista. Jokainen noista firmoista yrittää puskea niitä omia ideoitaan sinne speksiin. Joko siksi, että niillä on niihin ideoihin liittyvää IPR:ää, tai koska niillä on joku tuoteidea ja haluavat speksin tukevan sitä. Lopputuloksena on sitten iso kasa lehmänkauppoja, jonka seurauksena speksi paisuu kun sinne survotaan usein osittain redundanttia kamaa.
Mutta tuota ei tehdä siksi, että vain halutaan tehdä speksistä vaikeasti toteutettava.
 
Volvon näkemys sähköisestä käsijarrusta. Jos jarrupääsylinteri on hajalla niin ei taida pysähtyä ollenkaan. Mutta neuvotaan kuitenkin hätäjarrutukseen soveltuvaksi.
Screenshot_20231208-145057-01.jpeg
Tähän vielä varoituksen sana. Jos taka jarrulevyt ja palat on riittävän kuluneet, niin se matoruuvi jota sähkömoottori käyttää pääsee pois kierteiltään ja käsijarrua ei saa enää pois päältä purkamatta satuloita... Mistäkö tiedän? Toinen vielä että omani ainakin silloin tällöin käyttää sähköisen jarrun päällä kun pysäköit vaikka et itse sitä käyttäisikään.
 
Toinen, ja todennäköisesti se suurempi syy, on, että speksit kirjoitetaan komitean toimesta. Komitean, joka koostuu speksistä riippuen tusinoista eri firmoista. Jokainen noista firmoista yrittää puskea niitä omia ideoitaan sinne speksiin. Joko siksi, että niillä on niihin ideoihin liittyvää IPR:ää, tai koska niillä on joku tuoteidea ja haluavat speksin tukevan sitä. Lopputuloksena on sitten iso kasa lehmänkauppoja, jonka seurauksena speksi paisuu kun sinne survotaan usein osittain redundanttia kamaa.
Mutta tuota ei tehdä siksi, että vain halutaan tehdä speksistä vaikeasti toteutettava.

Mutta käytännössä jos katotaan asioita laatikon ulkopuolelta, erilaiset komiteaformaatit ja -standardit on usein niin monimutkaisia, että ne efektiivisesti estävät kilpailemisen toteutuksissa. Tämä on se toivottu tapa tehdä asioita, jotta saadaan rajattua kilpailua. Voin esimerkiksi ottaa webin. Webistä on useaan otteeseen viimeisen 6 vuoden aikanakin sanottu, että se on niin monimutkainen, ettei uusia toteutuksia pysty tekemään (esim. #1 ja #2). Jopa Microsoft hylkäsi oman enginensä ja siirtyi webkit-johdannaiseen. Apple teki näin jo paljon aiemmin. Sama juttu on frameworkeissa (Qt, QTK, JavaFX jne.) ja Androidissa.

Toinen hyvä esimerkki on Microsoftin Office Open XML. StarOffice / OpenOffice / LibreOffice muun muassa on koittanut 30 vuotta rakentaa yhteensopivuutta, mutta ongelmia on edelleen. Javaa käytetään paljon backend-puolella ja Javan Apache POI yrittää myös tukea, mutta ison kompleksisuuden takia tuokin Java-kirjasto on edelleen jumissa Java 8 -käytänteissä kun uusin Java-versio on pian Java 22. Java POI:n nimi muuten alunperin tulee tästä:

The name was originally an acronym for "Poor Obfuscation Implementation",[2] referring humorously to the fact that the file formats seemed to be deliberately obfuscated, but poorly, since they were successfully reverse-engineered. This explanation – and those of the similar names for the various sub-projects – were removed from the official web pages in order to better market the tools to businesses who would not consider such humor appropriate.

Mobiilipuolella on ongelmia siinä, että vaihtoehtoiset käyttöjärjestelmät ovat jo ihan alusta asti ilman laitteiston ajuritukea. Jos jotain saadaan toimimaan (esim. Jolla, PostmarketOS, PureOS, jne.), niin pankki- ja viihdesovellukset ovat tietoturva- ja DRM-syistä saavuttamattomissa.

Oikeastaan videoformaateissa on nyt ollut ekaa kertaa tilanne, jossa komiteaformaatti oli niin kallis ja ongelmallinen, että H264/H265/H266-kehitystä on katsottu hieman pahalla ja harkittu vaihtoehtoja. Megakorporaatioiden suunnitteleva tiukan kontrollin linja on nähty esim. Googlen ja selainvalmistajien puolelta liian rajoittavaksi.

Vähän samanlaista monimutkaistamista on lainsäädännön tasolla. Esim. sähköpolkupyörissä moottorin tulisi avustaa. Olisi paljon helpompi kytkeä esim. suoraan on/off-kytkimellä akkuun yksinkertainen moottori, jonka teho olisi rajattu esim. niin että pyörä kulkee vain 5 km/h tasaisella. Nopeusrajojen noudattaminen voitaisiin säätää niinkin, että asia on kuljettajan vastuulla. Vanhan mummopyörän sähköistäminen näin maksaisi 20 euroa. Mutta eihän se käy. Kun on rakennettu monimutkainen työsuhdepyörien järjestelmä, jolla myydään 5-10 tuhannen euron pyöriä hyvätuloisille, niin liika DIY-henkisyys jo uhkaisi kansantaloutta.

Autoissa on sama, että halutaan sähköautoja, jotka kiihtyvät nollasta sataan vaikkapa 2 sekunnissa tai allekin. Valmistaja voi käyttää valtavan määrän tuotekehitystä tällaisten tavoitteluun. Sitten tarvitaan parempia automaattisia törmäysestoja, jottei ihmiset tappaisi toisiaan liikenteessä "liian nopeilla" ajopeleillä. Jälleen voi olla vaikea päästä markkinoille autolla, joka vaan kulkee turvallisen hitaasti, koska pian kaikilta vaaditaan törmäyksen estokoodi.

Samoin autoissa voisi olla avoin väyläratkaisu niin, että esimerkiksi kytkimiä voisi vaihtaa edullisesti. Esimerkiksi omassa autossa on digitermostaattipohjainen sisätilan lämmön säätely. Pelkäsin syksyllä, että tässä (climate control unit) on mahdollisesti vikaa. Katselin, että osan vaihto olisi 700 euroa + työ. Romuttamon osalla ei voi vaihtaa, koska osa ei todennäköisesti toimi yhteen ja vaihto nostaisi vikakoodeja, jotka joko pitää kuitata merkkikorjaamolla tai virtuaalikoneessa ajettavalla piraattiversiolla tuhansia euroja vuodessa maksavasta korjaamotyökalusta. Tuokin on osa, joka aiemmin toimi mekaanisesti kierrettävillä namiskoilla, jotka ohjasivat läppiä euton etuosassa. En muista että joku oisi valittanut niiden vikaantuneen ikinä, vaikka olisi muovipaskasta tehty. Pystyisin suunnilleen vastaavan koodaamaan Arduinolla ja parilla mikrokytkimellä parin euron hintaan + työt. Mutta kun se ei käy auton valmistajille. Tässä digitalisaatio on tehokas keino tehdä työstä kannattamaton ja epämotivoiva, vaikka kyse on pelkästä ajamiseen liittymätttömästä ei-kriittisestä mukavuusominaisuudesta, jonka omistaja pystyisi teoriassa itsekin implementoimaan alusta asti.
 
Mutta käytännössä jos katotaan asioita laatikon ulkopuolelta, erilaiset komiteaformaatit ja -standardit on usein niin monimutkaisia, että ne efektiivisesti estävät kilpailemisen toteutuksissa. Tämä on se toivottu tapa tehdä asioita, jotta saadaan rajattua kilpailua. Voin esimerkiksi ottaa webin. Webistä on useaan otteeseen viimeisen 6 vuoden aikanakin sanottu, että se on niin monimutkainen, ettei uusia toteutuksia pysty tekemään (esim. #1 ja #2). Jopa Microsoft hylkäsi oman enginensä ja siirtyi webkit-johdannaiseen. Apple teki näin jo paljon aiemmin. Sama juttu on frameworkeissa (Qt, QTK, JavaFX jne.) ja Androidissa.

Taitaa webin kohdalla monimutkaisuuden ongelma tulla siitä, että siinä pitää tukea jokaista legacy formaattia viimeisen 30 vuoden ajalta. Kerta sillä nettiselaimen enginellä et saa juurikaan mitään kilpailuetua enää, niin sitten kannattaa tuollainen ei-arvoa tuottava työ tehdä mahdollisimman helpolla. Joka tarkoittaa sitä webkitin käyttöä.

Mobiilipuolella on ongelmia siinä, että vaihtoehtoiset käyttöjärjestelmät ovat jo ihan alusta asti ilman laitteiston ajuritukea. Jos jotain saadaan toimimaan (esim. Jolla, PostmarketOS, PureOS, jne.), niin pankki- ja viihdesovellukset ovat tietoturva- ja DRM-syistä saavuttamattomissa.

Luonnollisesti niillä laitevalmistajilla ei ole mitään insentiiviä käyttää rahaa joiden marginaali harrastelija käyttisten tukemiseen.

Oikeastaan videoformaateissa on nyt ollut ekaa kertaa tilanne, jossa komiteaformaatti oli niin kallis ja ongelmallinen, että H264/H265/H266-kehitystä on katsottu hieman pahalla ja harkittu vaihtoehtoja. Megakorporaatioiden suunnitteleva tiukan kontrollin linja on nähty esim. Googlen ja selainvalmistajien puolelta liian rajoittavaksi.

AV1 on myös komiteaformaatti, siinä se komitea ei vain ole MPEG. Toki Google ja muut tahot eivät haluaisi maksaa noiden MPEG-koodekkien lisenssimaksuja, mutta AV1 on lähtenyt yllättävän hitaasti liikkeelle vaikka siellä on Google tukena. Osittain varmaan siksi, että siitä ei ole vielä saatu laadullisesti MPEG kodekkien tasoista, mutta myös varmaan osittain siksi, että vaikka AOM itse kutsuu sitä ”ilmaiseksi”, muut tahot ovat asiasta eri mieltä ja tekevät patentti claimejä sitä vastaan.


Autoissa on sama, että halutaan sähköautoja, jotka kiihtyvät nollasta sataan vaikkapa 2 sekunnissa tai allekin. Valmistaja voi käyttää valtavan määrän tuotekehitystä tällaisten tavoitteluun. Sitten tarvitaan parempia automaattisia törmäysestoja, jottei ihmiset tappaisi toisiaan liikenteessä "liian nopeilla" ajopeleillä. Jälleen voi olla vaikea päästä markkinoille autolla, joka vaan kulkee turvallisen hitaasti, koska pian kaikilta vaaditaan törmäyksen estokoodi.

Tämä on nyt vähän outo väite. Kyllä niitä parempia automaattisia törmäysestoja halutaan ihan riippumatta niistä nopeasti kiihtyvistä sähköautoista. ”Turvallisen hitaasti” kulkeva auto tarkoittaisi jotain max 20kmh nopeutta, joten on selvää, että tuollaisille ei ole markkinarakoa.
 
Luonnollisesti niillä laitevalmistajilla ei ole mitään insentiiviä käyttää rahaa joiden marginaali harrastelija käyttisten tukemiseen.

Käännät tämän asian taas väärin päin, ja todennäköisesti teet sen tahallasi.

Laitevalmistajan ei tarvitse eikä ole mahdollistakaan aktiivisesti tukea jokaista "marginaali harrastelija käyttistä" tekemällä niille ajureita. Sen sijaan laitevalmistajan pitäisi julkaista laitteensa rajapinnan speksit, jotta ne harrastelijat voisivat itse koodata omat ajurinsa niille laitteille. Valitettavasti laitevalmistajat nykyään tekevät jostain syystä kaikkensa sen eteen, ettei omien ajurien tekemiseen tarvittava tieto tulisi julkiseksi.
 
Luonnollisesti niillä laitevalmistajilla ei ole mitään insentiiviä käyttää rahaa joiden marginaali harrastelija käyttisten tukemiseen.
Siis pointti oli, että Jolla, Purism ja vastaavat ovat ihan oikeita kaupallisia tekijöitä, joilla ei ole vaan samanlaisia lihaksia kilpailla kuin suurimmilla. Harrastajaprojektit ovat eri juttu enkä niihin halua tässä ottaa kantaa. Puhelinten ohjelmistoissa on alustojen merkitys niin suuri, että verrattain isotkin pelaajat voidaan ajaa pois markkinoilta. Hyvä esimerkki on Huawei, joka ei saa ohjelmiaan Play-kauppaan. Huaweilla olisi ollut kykyä tehdä erittäin kovatasoisiakin laitteita spekseiltään. Sulkeminen Google-ekosysteemin ulkopuolelle on tehokkaasti kampittanut firman pois kisasta. Tässä digitaalista alustaa on käytetty tehokkaana aseena. Toki eräänlainen kauppasaarto myös on tepsinyt.

Ei tarvitse kovin montaa vuotta mennä taaksepäin, kun ihan harrastelijoiden Cyanogenmod-modit ja muut toimivat ihan hyvin pankkisoftankin kanssa. Esim. minulla oli Oneplus Onessa epävirallinen käyttis ja kaikki toimi (no, maksullisia elokuvia en katsonut puhelimella). Puhelimella sai kuitenkin Chromecastiin elokuvat. Nyt tilanne on paljon hankalampi. Kilpailu olisi mahdollinen, jos olisi avoimet rajapinnat ja realistinen mahdollisuus edes keskikokoisen firman toteuttaa jotain niille.
 
Käännät tämän asian taas väärin päin, ja todennäköisesti teet sen tahallasi.

Laitevalmistajan ei tarvitse eikä ole mahdollistakaan aktiivisesti tukea jokaista "marginaali harrastelija käyttistä" tekemällä niille ajureita. Sen sijaan laitevalmistajan pitäisi julkaista laitteensa rajapinnan speksit, jotta ne harrastelijat voisivat itse koodata omat ajurinsa niille laitteille. Valitettavasti laitevalmistajat nykyään tekevät jostain syystä kaikkensa sen eteen, ettei omien ajurien tekemiseen tarvittava tieto tulisi julkiseksi.

Se ”joku syy” on yleensä raha. Miksi antaa jotain ilmaiseksi, kun siitä voi pyytää rahaa.
Toki lopulta kyse on siitä, että miten kyseinen firma näkee parhaaksi tavaksi tehdä sitä rahaa.
 
Käännät tämän asian taas väärin päin, ja todennäköisesti teet sen tahallasi.

Laitevalmistajan ei tarvitse eikä ole mahdollistakaan aktiivisesti tukea jokaista "marginaali harrastelija käyttistä" tekemällä niille ajureita. Sen sijaan laitevalmistajan pitäisi julkaista laitteensa rajapinnan speksit, jotta ne harrastelijat voisivat itse koodata omat ajurinsa niille laitteille. Valitettavasti laitevalmistajat nykyään tekevät jostain syystä kaikkensa sen eteen, ettei omien ajurien tekemiseen tarvittava tieto tulisi julkiseksi.

Näissä DRM-jutuissa ei ole kyse mistään normaaleista ajurirajapinnoista.

Näissä on kyse siitä, että pääsyä siihen kopiosuojattuun dataan ei voida antaa ei-luotetulle softalle, jotta voidaan varmistua, että sitä dataa ei laittomasti kopioida.

Mitään DRM-salausavaimia ei voida antaa avoimesti kaikille, koska sitten heti joku tekisi softan, jotka purkaa sen salauksen ja kopioi datan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 651
Viestejä
4 494 949
Jäsenet
74 266
Uusin jäsen
ufozz112

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom