Nykyautoissa moottorinohjain on CAN-väylässä kiinni ja kaikkien muiden väylällä olevien laitteiden toiminta vaikuttaa myös moottorinohjaimeen..
Vähän epäselvä kuvaus. mitä tarkoitat.
Autossa on useita väyliä ja jokin ikkunannostin väylä ei ole sama väylä kuin voimalinjan ohjauksen väylät. Se ei tarkoita etteikö autonliikkuttamiseen liittyvät järjestelmät saisi tietoa onko ovet kiinni jne.
Jokaiselle anturille pitää olla oma johtonsa riippumatta siitä, onko autossa CAN-väylä vai ei. Sama pätee kojetaulun kytkimiin.
Ero onkin siinä ettei niitä antureita, tarvitse erikseen kaapeloida suoraan jonnekkin keskuspurkkiin, vaan jos ne on väylässä, niin ei tarvi erikseen vetää jokaiselle. Jos on jotain yhtä kärkitietoa monipuolisempi, niin jokatapauksesa tarvitaan powerointi ja viesti.
Kojelaudan kytkinpaneli/muu UI, niin se hyvä esimerkki, väylä ja powerointi, vs jokaiselle kytkimeltä kärkitiedot ohjain boxiin, ja merkkivaloille, valaistukselle boxista karvat. Jos tuonne 60 luvulla , niin se boxi on joku releboxi, tai ei välttämättä sitäkään, joten karvat vedettiin sitten kohteelle asti.
Voit kuvitella auton rattia, äänimerkki, vakkari (, plus / miinus, pois, päälle, palaa), radio/audio (vol + /-, seuraava edellinen, mute), HF (soita, hylkää, vol +/-, uudelleen). nappien valaistus jne.
Auton ovi, (keskus)lukitus (auki, kiinni, asento, murto jne), lasin nostimet (asento, ylös alas, ym), Peili (ylös, alas, ulos, sisään, lämitus, varoitus) , Käyttöpaneli, molempien peilien ohjaus, lasinnostimien ohjaus, lukitus, osa lukitus (lapsilukko, niin ikkunat, kun ovet), nappien valaistus. Siis ihan sellaisena 2000 luvun perusvarustuksella.
Kyllä vianetsintä nykyautoissa on paljon vaikeampaa kuin vanhoissa täysmekaanisissa autoissa, eikä väylä sitä varsinkaan tee yhtään helpommaksi.
Se on totta että autot ovat toki huimasti kehittyneet jo monimutkaistuneet jostain kuuskytluvulta. Digitalisaatio on myös helpottanut vianetsintää, ja myös suojalee laitetta vioilta.
Suunnittelu, valmistaminen tehokkaampaa, ja periaatteessa vianetsintä ja korjaaminenekin, tsekataan missä vika ja vaihdetaan komponentti. voi toki olla johtosarjassakkin, mutta siltikin pääsee vähän lähemmäksi ja on huomattavasti helpomi korjata joku väylä, kuin joku kärsinyt 30x4 nippu.
Salaamattomassa FTP:ssä (kuten missä tahansa muussakin salaamattomassa protokollassa) on sellainen ongelma, että kameran yhteyden salakuuntelija voi saada tunnukset selville ja salakuuntelija sitten sekä näkee lähetettävän datan (joka ulkokäytössä olevan valvontakameran suhteen ei yleensä ole suurikaan ongelma) että salasanan tietämällä voi poistaa kameran tallentamat kuvat palvelimelta (mistä voi olla kameran kuviin tallentuneille rikollisille paljonkin hyötyä).
Jos ollaan digitalisaatioketjussa, niin joku salaamaton FTP protokolla vs analoginen kuva, niin ei se FTP siinä ole ole ongelma, vaan se että väylään on pahiksella pääsy. Digitalisaatio mahdollistaa salauksen, jolloin sisältö voi olla salattuna päästäpäähän, jolloin väliin päässyt pahis ei voi vakoilla. (no salaukseenkaan ei pidä liikaa luottaa)
Tarviiko kamera oikeuksia poistaa tallenteita, tarviiko kamera oikeuksia lukea, jos ei tarvi, niin parempi olla antamatta ylimääräisiä, vaikka liikenne olisikin vain ns kameraverkossa. Jos FTP käytetään vain siihen että kamera talentaa jotain tiedostoja palvelimelle, niin siihen yleensä riittää oikeudet "pudotuslaatikkoon" ja palvelinpäässä sitten jotain kontrollia siltä varalta että kamerasekoilee, tai verkkoon päässyt joku vihamielinen.
Julkisessa netissä FTP on suositeltujen listalla ihan syystä, ja laitteet jotka eivät tuo korvaavia, niin kannattaa harkita voiko sellaista laitetta nettiin kytkeä.