Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[JCSH]

Tähän kyllä sanoisin, että edes 4k-striimaus ei ihan kamalasti vie kaistaa. Netflixin 4k vei ainakin jossain vaiheessa 15Mb kaistaa. Eli jollain 50-75M liittymälläkin tarjoilee ihan hyvin useamman yhtäaikaisen 4k-striimin. Jollain muulla palveluntarjoajalla saattaa olla enemmän kaistaa vaativia formaatteja, mutta silti.

Omalla kohdallani isolle kaistalle on tarvetta vain ja ainoastaan kun latailen pelejä ja päivittelen niitä. Siinä se. Käytössä on 600M liittymä, mutta elämä ei juuri heikentyisi 200M liittymällä. Paitsi ne muutamat kerrat kun tosiaan latailen isoja möllyköitä. I

Jos on vain yksi käyttäjä, niin joo, sitten se > 20 meganen liittymä riittää hyvin siinä peruskäytössä. Mutta noiden pitkän matkan ADSL:ien ongelma on se, että niissä puhutaan tyyliin alle 10 megan nopeuksista.
Satoihin, tai useisiin satoihin, päästään sitten, kun siellä on useampia käyttäjiä sen linjan päässä. Esim. vaikka se lapsiperhe jossa kolme katsoo Netflixiä/Youtubea ja neljäs yrittää pelata jotain nettipeliä.

 

[pulatunnus]

Onko se netflixi niin paska, että ei toimi pienemmällä resoluutiolla, esim 720P Se vältää kuitenkin suurimmalle osalle käyttäjistä vallan erinomaisesti, ja 10 megan kaista riittää paremmin, kuin hyvin.

Huono suoratoistopalvelu jos ei sopeude käytettävissä olevaan putkeen.
Satamegasella yhteydellä pärjää jopa useampikin talous, vaikka siellä olisi useita yhtäaikaisia suoratoistoja. Mutta toki se käy ahtaaksi jos iso lestadiolais perhe mököttää ja jokainen katsoo omaa 8K streemiä.

Mutta nyt juju on siinä että ei kannata päivittää sitä DSL keskitintä sitä verten että joku siellä 10km päässä vielä parivuotta pitäisi ADSL liittymää, vielä vähemmän kannattaa se kuprilinja saneerata uudellä kuparilla.

Jos siellä on kysyntää, joko maksuhalukuutta liittymästä, tai pitkää uskottavaa sitoutumista > 100€ kk maksuihin, niin kuitua. Kuitu on edullista kupariin verrattuna rakentaa että ylläpitää.

Ainankin kun itse kiristelin näita liittymieni hintoja viimeksi, niin ongelmana on se, että ei ole saatavissa , kuin lumetuotteita. Luvataan huimia nopeuksia, jotka eivät toteudu. Esim pari liittymää kelpaisi itselle 20/10 megaisina, kunhan se olisi sitten se 20 megaa jatkuvasti. Ja kolmas liittymöä 50/20 megaisena. Mitään nopeampaa en tarvitsisi..

Kun nämä langattomat verkot eivät kuitenkaan suuriin nopeuksiin kykene, niin noiden esim 100 megaisten ja yli liittymien hinta pitäisi 10 kertaistaa ja hitaampien liittymien hintaa laskea. Tällöin verkko ei olisi tukossa ja kaikille riittäisi kaistaa..

Tuossa varmaan kommentoit liikkuvalaajakaista tuotteita.

Tuotteistamista vaikeutti verkkoneutraliteetti,(*tiputtu pois priorisointia) mutta tuo paha digitalisaatio ja 5G tuo siihen apuja, eli tiettävästi ensimmäisiä kuluttaja tuotteita missä paikallisesti voidaan luvata paremmi palvelutaso mobiiliverkon yli.

Toki tavis liittymällä käytännössä jos tarve 20/10 megaiselle yhteydelle, niin se toteutuu hyvillä alueilla heittämällä(* Mutta liikkuvalaajakaista on liikkuva, eli joku IPTV liikkuvassa kohteessa voi olla haaste, jos ei sopeudu kaista vaihteluihin ja tai puskuri pieni.


Yrityskäyttöön on ollut verkkoneutraliteetin aikanakin tuotteita joissa on eri tavoin taklattu neutraliteetti haasteita.


(*
Toki jos vaatimus on usean ysin, niin operaattori ei voi sille mitään jos hiljaiselle alueella tupsahtaa bussilastillisia netinkäyttäjiä. Operaattori ei saa suosia kuin nimellisnopeuden mukaan. ( esim viipalointi toi välineet).

Jos on vain yksi käyttäjä, niin joo, sitten se > 20 meganen liittymä riittää hyvin siinä peruskäytössä. Mutta noiden pitkän matkan ADSL:ien ongelma on se, että niissä puhutaan tyyliin alle 10 megan nopeuksista.
Satoihin, tai useisiin satoihin, päästään sitten, kun siellä on useampia käyttäjiä sen linjan päässä. Esim. vaikka se lapsiperhe jossa kolme katsoo Netflixiä/Youtubea ja neljäs yrittää pelata jotain nettipeliä.

ADSL haaste oli lisäksi paluusunnan kapeus. meganenenkaan ei mitenkään itsestään selvä, puolimegaa alkoi jo ahdistaa, saati nykyään kun jo kuvien synkkaaminen pilveen on arkipäivää.

Toki siellä digitalisaatiota karsastavassa perheessä katsellaan SD DVB lähetyksi ja sitäkin vain sen takia kun analogilähetykset loppu.

Satoihin, tai useisiin satoihin, päästään sitten, kun siellä on useampia käyttäjiä sen linjan päässä. Esim. vaikka se lapsiperhe jossa kolme katsoo Netflixiä/Youtubea ja neljäs yrittää pelata jotain nettipeliä.

Tämän päivän streemailla saa olla kyllä kylässä ne pohjalais serkutkin että alkaa satameganen oikeasti ahdistaa.
Nettipeli suoratoistona voi oikeasti vaatia laatua.

Lapset kuluttaa sisältöä puhelimilla, tableteilla, toimivat sovellukset ja palvelut sovitettu eritasoisiin, muuttuviin kaistoihin. Ja noilla pääteleitteilla avainasia että riittävän laadukas mobiili. "paremmissa" suoratoistopalveluissa toki toivoisi olevan offline tuki, eli toisi nuorisolle vähän suunnitelmallisuutta, kun pitää vähän miettiä etukäteen mitä katsoo.

Se muistettava että noiden narujen päässä ei ole siihen terävämpään suoratoistoon koskaa totuttu, DVD jos parempaa haluttu, tai sitten ladattu viikko kopiota.

 

[Themadesuja]

Onko näille nopeille liittymille siis jotain oikeaakin tarvetta, netflixiä ja jotain torrenttien tiputtelua jos ei lasketa? Iltalehti latautuu varmaan suunnilleen yhtä nopeasti 10 mb kuin 100 mb liittymällä..

No tarvetta ja tarvetta, eihän tietokoneellekaan ole tarvetta vaan sen "iltalehden" voi ostaa ärrältä paperisena.

Itse en kotiini enää alle 1Gbit liittymää suostu ottamaan, osin jo ihan senkin takia että teen joskus töitä kotoa ja tarttee siirrellä jotain 100GB paketteja ees taas. Ei paljoa naurattaisi jollain 100Mbit rupuyhteydellä niitä puuhata, puhumattakaan jos se olisi joku mobiilidata missä nopeudet on jotain väliltä 0-90M. Tollanen gigan yhteys nyt ei taajamassa montaa jeniä maksa enempää verrattuna johonkin parisataa megaiseen.

Ja kun on tottunut tuohon niin onhan se nyt aika hanurista katsoa vaikka jossain mökillä 4k-youtubea kun latausikoni saattaa pyöriä useita sekunteja ennen kuin video alkaa. Ja ei puhettakaan että voisi pitää useampia videostriimejä taustalla mutella samanaikaisesti. Lisäksi kaiken maailman etäyhteydet toimii niin paljon paremmin kun on nopea internet, vaikka datamäärät ei kerrallaan huikeita olisikaan. Millään mobiilinetillä ei kyllä kasetti kestäisi jotain usean näytön täyden laadun 1440p etätyöpöytiä käytellä.

Tietty jos talo on niin vanha että kuitua ei tule, niin tekniikka rajoittaa hiukan, mutta omalta osalta nyt on itsestään selvää että asuntoa vaihtaessa vuosimalli laitetaan tarpeeksi uudeksi ja sitten vasta muut kriteerit.

 

[JCSH]

Tämän päivän streemailla saa olla kyllä kylässä ne pohjalais serkutkin että alkaa satameganen oikeasti ahdistaa.
Nettipeli suoratoistona voi oikeasti vaatia laatua.

No niin no, vaihtelee tietenkin sisällöstä ja palvelusta riippuen. Mutta jos siellä pyörii neljä eri 4k HDR streamiä, niin kyllä se 100 meganen alkaa olemaan rajamailla. Taitaa Netflixillä olla minimisuosituksena 15 Mbps per stream, mutta suositeltu 25 Mbps.
Lisäksi eri palvelujen välillä on vaihtelua, Apple TV+ on tunnettu hyvänä esimerkkinä siitä, että ne 4K HDR:t nousee parhaimmillaan sinne 40 Mbps per stream.

 

[hkultala]

Onko näille nopeille liittymille siis jotain oikeaakin tarvetta, netflixiä ja jotain torrenttien tiputtelua jos ei lasketa? Iltalehti latautuu varmaan suunnilleen yhtä nopeasti 10 mb kuin 100 mb liittymällä..

Graafista softaa kun etäajaa palvelimelta verkon yli niin siinä loppuu 10 millibittiä aika nopeasti kesken.

Toiset oikeasti käyttää sitä nettiä työntekoon joka on muutakin kuin sähköpostien lähettelyä.

 

[love_doctor]

Eiköhän tuo .doc aukea käytännössä kellä tahansa, joka sen auki haluaa saada. Sitten taas kun puhutaan näistä täydellisistä 100% avoimista Kosher-formaateista, niin tullaankin pian siihen, että niitä ei saa auki kukaan, koska ko. formaatti ei vain ole.koskaan yleistynyt

.doc aukea, mutta muotoilu voi olla päin helvettiä. Varsinkin marginaalit ja välit vaihtelevat. OpenDocument (.odt) on hyvä esimerkki jälkimmäisesti. Se on ollut standardi 18 vuotta ja ilmeisesti Officessakin tuettu 16 vuotta ja Google Docsin sisäisesti käyttämä, mutta en uskaltaisi lähettää 2023 enkä myöskään 2024 siinä muodossa mitään - korkeintaan käyttäisin henkilökohtaiseen arkistointiin. Muutamia kertoja olen kokeillut lähettää OpenDocument-muodossa dokumentteja, eikä ainakaan pehmeiden tieteiden ihmiset osaa avata niitä.

 

[love_doctor]

Graafista softaa kun etäajaa palvelimelta verkon yli niin siinä loppuu 10 millibittiä aika nopeasti kesken.

Toiset oikeasti käyttää sitä nettiä työntekoon joka on muutakin kuin sähköpostien lähettelyä.

Aika monella tutulla on se kamelin selkä katkennut siinä, kun pitää up-ladata isoja tietomääriä. Oli se sitten varmuuskopiointi, videot, valokuvat tai virtuaalikoneiden imaget. Monissa liittymissä up-kaistaa on vain murto-osa ja isoja tietomääriä tarvii ladata tunteja. Jos sitä tekisi työkseen, niin koko netti olisi tukossa ison osan päivää.

Sähköpostissakin base64-koodaus paisuttaa ikävästi viestejä.

"Kortteli ja taloyhtiö kuidussa" DSL vielä hengittää, mutta ahtaammaksi käy. jos mennään niiden ilmajohtojen päähän, niin ne parimegaset ja kymppi megaset ADSL sanottu asiakkaan puolelta irti aikapäiviä sitten, jäljelle jääneet lähinnä ne joilla ei ole ollut vaihtoehtoa ja ollut maksuhalukkuutta, joukossa myös heitä joilla se nyt vaan on unohtunut.

No ei siitä niin kauaa ole aikaa. Yhdellä tutulla oli ADSL vielä DNA:lta muistaakseni alkuvuonna. Pakkoirtisanoivat operaattorin puolelta, kun päättivät lopettaa tarjonnan alueella. Hänelläkin mobiili oli jo nopeampi, mutta "sähköallergisena" koki ongelmaksi langattomat yhteydet. No, nyt kun liittymä suljettiin, niin jotenkin tuo mobiili on sitten käynytkin.

 

[samsungaaja]

No niin aina löytyy jotain töitä varmasti jotka tarvitsevat jotain 100 megan/gigan liittymää, itse teen etätöitä 10 megabitin liittymällä ja ok pelittää - jos työohjelma vain toimii..

 

[Antw]

No niin aina löytyy jotain töitä varmasti jotka tarvitsevat jotain 100 megan/gigan liittymää, itse teen etätöitä 10 megabitin liittymällä ja ok pelittää - jos työohjelma vain toimii..

10Mbit tänö päivänä on kyllä kaikenlaisessa käytössä todella vähän, suurin osa mobiiliyhteyksistäkin piekseen tuon vähintään 5-20 -kertaisesti. Joko tarpeesi on pelkästään todella kevyttä nettisurffailua, tai sitten olet vain tottunut siihen, että kaikessa kestää, videot ei aina oikeen meinaa pyöriä jne.

 

[love_doctor]

10Mbit tänö päivänä on kyllä kaikenlaisessa käytössä todella vähän, suurin osa mobiiliyhteyksistäkin piekseen tuon vähintään 5-20 -kertaisesti. Joko tarpeesi on pelkästään todella kevyttä nettisurffailua, tai sitten olet vain tottunut siihen, että kaikessa kestää, videot ei aina oikeen meinaa pyöriä jne.

Itse asiassa kuluttajilla alle 100M nettiliittymiä on kyllä ollut 32% H1/2023. Lisäksi datarajoitettuja on saman tilaston mukaan kotitalouksien liittymistä reilu 11%. Koska DNA:n, Telian ja Elisan liittymistä lähes kaikki taitavat olla rajoittamattomia, nuo lienevät Moin Rento/Potti-asiakkaita. Nuo liittymät ovat taas väh. 100 Mbps, joten eri tavoin rajoitettuja liittymiä taitaa käyttää näinollen noin 40%.

 

[pulatunnus]

10Mbit tänö päivänä on kyllä kaikenlaisessa käytössä todella vähän, suurin osa mobiiliyhteyksistäkin piekseen tuon vähintään 5-20 -kertaisesti. Joko tarpeesi on pelkästään todella kevyttä nettisurffailua, tai sitten olet vain tottunut siihen, että kaikessa kestää, videot ei aina oikeen meinaa pyöriä jne.

Ihan ilman tilastofaktaa kuvittelen että "kymppimegasia" löytyy vahvasti taloyhtiösoppareista perusnopeutena.
Muutama euro vastikkeessa, tai kaupanpäälle vuokrassa, lisänopeudesta ei haluta maksaa,. joko tuolla pelaa se stream ja peruasiat, jos päätelaite lähinnä mobiili niin sisäkuuluvuudesta riippuen vedetään ihan mobiililla. Jos sisä kuuluvuus huono, niin kymppimeganen laatu yhteys voi olla ihan riittävä, isommat lataukset tekee sitten ikkuna-auki.

Yksittäisissä kiinteissä liittymäsopimuksissa, jos tekniikka sallii, niin operaattori tarvii sen minimiliikevaihdon, jolloin hitaita ei kannatta hinnoitella ja tarjota.

Mobiilissa on kysyntää myös hitailla liittymille, euron, parin liittymät kadonneet sielläkin hinnastoissa, eli operaattori tarvii jonkin verran asiakasliikevaihtoa, niin ihan halvimmat pyritään paketoimaan isompiin kokonaisuksiin. Eikä noilla alle vitosen liittymillä mitään tyypillistä kodin viihdeverkkoa ruokita.

 

[Griffin]

Hitaammilla liittymillä kannattaa muuten jo nopeussyistä blokata mainokset täysin pois. Nopeuttaa sivujen avautumista selkeästi..

 

[Sompi]

Muokkausformaateiksi tarkoitetuissa formaateissa kuten .DOCissa, .DOCX:ssä ja myös .ODT:ssä on tosiaan myös se ongelma, että ne näkyvät väärin, jos ne avataan koneella, johon ei ole oikeita fontteja asennettuna. Käytännössä siis, jos dokumentti on tehty Windows-koneella, joissa tyypillisesti kaikki fontit ovat jotain proprietary-fontteja, niin ne eivät sitten näy oikein kenelläkään muulla kuin Windows-käyttäjillä.

Tosin noissa 5G-tekniikkaan liittyvien spesifikaation dokkareissa kyllä heittää sisällysluettelojenkin sivuosoitukset niin paljon, että jotain muutakin on pielessä kuin fontit.

Juu ei helvetissä. Eiköhän noin 99,9% niistä, jotka oikeasti tarvitsee sitä speksiä, ota paljon mielummin sen Word-dokumentin kuin jonkun hemmetin raaka ASCII-kikkailun.
Mutta aina löytyy ne pari, joille ei kelpaa se kaikkien muiden käyttämä ratkaisu, ja sitten olettavat, että muiden pitäisi käyttää aikaa ja rahaa siihen, että se kyseisen tyypin oma pikku niche katettaisiin.

Nimimerkki JCSH tuskin on koskaan itse rakentanut mistään asiasta minkäänlaista toteutusta speksin perusteella, jos tosiaan väittää mielummin katsovansa sen speksin jostain zipatusta MS Word-dokumentista kuin ASCII-tekstitiedostosta. Tekstitiedostosta löytää tekstihaulla kaiken oleellisen ja tärkeimmät asiat voi kopioida toiseen tekstieditori-ikkunaan. Noissa Word-dokumenteissa taas tuppaa kaiken lisäksi moni tärkeä asia olemaan tehty kuvana ja niitä ei sitten löydä tekstihaulla ollenkaan.

1) Koska kyse on monimutkaisesta asiasta. SItä kaikkea haluttua toiminnallisuutta ei vaan saa samalla suorituskyvyllä aikaan yksinkertaisella speksillä.
2) Koska 5G ei ole oikeasti puhtaalta pöydältä tehty teknologia, vaan suuri osa siitä on käytännössä vaan viritetty versio 4G:stä ja sisältää hirveästi yhteensopivuuskuraa 4G:hen, että molemmat saa toteutettua helpommin samalla raudalla tai 5G-toteutuksen saa kehitettyä helpommin jos on jo kehitetty 4G-toteutus.
3) Koska se on komitean tekemä. Komiteoissa helposti käy niin, että kaikki haluaa vaan lisää featureita ja kukaan ei sano "ei" koska jokainen haluaa muiden hyväksynnän omille turhahkoille ominaisuuksilleen. Kun hyväksyy muiden turhat featuret, muut hyväksyvät omat turhat featuret.

Ainoa oikea syy monimutkaisuudelle on tuo kolmas syy. Haluttu toiminnallisuus saataisiin kyllä aikaan yksinkertaisestikin ja vieläpä paljon toimivammin kuin nyt.

Nimimerkki pulatunnuksen örvellyksiä en jaksa enää edes lukea. Puuduttavaa tekstiä, jossa ei ole edes kielioppi sinnepäinkään kunnossa.

Videostriimien resoluutioista sen verran, että suurimmalla osalla tuskin on edelleenkään isompaan kuin 1080p-resoluutioon pystyvää näyttöä. Olen kyllä huomannut, että ainakin Youtube pakkaa aggressiivisemmin noita "pienempien" resoluutioiden videoita ja sen takia kaikki alle 720p:n olevat resoluutiot ovat jo pitkään olleet käytännössä katsomiskelvottomia. Nykyään jo myös 720p on suttua sellaisissa videon kohdissa, joissa on paljon liikettä. En tiedä, onko tuossa tarkoituksena lietsoa jotain 4K-pöhinää. Tuntuu hölmöltä katsoa videota resoluutiolla, joka on suurempi kuin näytön resoluutio, mutta niin joutuu nykyään usein Youtubea katsoessa tekemään.

Nykyaikaisilla pakkausalgoritmeilla joku 1080p-video ei kyllä edes kovin paljoa vaadi enää kaistaa.

Graafista softaa kun etäajaa palvelimelta verkon yli niin siinä loppuu 10 millibittiä aika nopeasti kesken.

Toiset oikeasti käyttää sitä nettiä työntekoon joka on muutakin kuin sähköpostien lähettelyä.

Tuo graafisen softan etäajo verkon yli nimenomaan on asia, joka ei näillä nykyisillä mobiililiittymillä pitkän ja vaihtelevan latenssin takia onnistu ollenkaan. ADSL:n kautta se sentään jotenkin onnistui, vaikka toki resoluutiota saattoi joutua rajoittamaan, jos kaistanleveys ei riittänyt. VDSL2:n kanssa ei ollut ongelmaa.

Näiden mobiililiittymien kanssa jo tekstitilan ohjelmienkin etäkäyttö on tuskaa.

 

[Griffin]

Videostriimien resoluutioista sen verran, että suurimmalla osalla tuskin on edelleenkään isompaan kuin 1080p-resoluutioon pystyvää näyttöä. Olen kyllä huomannut, että ainakin Youtube pakkaa aggressiivisemmin noita "pienempien" resoluutioiden videoita ja sen takia kaikki alle 720p:n olevat resoluutiot ovat jo pitkään olleet käytännössä katsomiskelvottomia. Nykyään jo myös 720p on suttua sellaisissa videon kohdissa, joissa on paljon liikettä. En tiedä, onko tuossa tarkoituksena lietsoa jotain 4K-pöhinää. Tuntuu hölmöltä katsoa videota resoluutiolla, joka on suurempi kuin näytön resoluutio, mutta niin joutuu nykyään usein Youtubea katsoessa tekemään.

Nykyaikaisilla pakkausalgoritmeilla joku 1080p-video ei kyllä edes kovin paljoa vaadi enää kaistaa.

Epäilisin, että se 720p on jätetty puhelinten ja muiden paskalaitteiden resoksi ja bittivirta on optimoitu onnettomille liittymille, jotta voidaan hypätä siihen, kun paska kännykkäverkko toimii mitensattuu, kun siinä on useampia käyttäjiä..

Olisi tosiaankin asiallista, että olisi tarjolla myös tyo 720p nykyaikaisella pakkauksella ja kunnollisella bittivirralla (joka on silti tosi pieni), jolloin kuva kyllä välttää esim johonkin 32 tuumaiseen näyttöön paremmin, kun hyvin. 50 tuumaisessa Fhd on jo hyvä olla ja jossa in 100 tuumaisessa se 4K resokin on ihan kannatettava juttu.. Mutta jossain 40 tuumaisessa ja alle ei tasan mitään hyötyä, jossain elokuvassa jne..

Ennustan, että AI tekniikat tulevat pienentämään bittivirtaa nykyisestä ihan jonkinverran.

Tämän vuosikymmenen pettymys on kyllä ehdottomasti ollut tuo 5G. Aikoinaan 3G,4G aikaan katselin linja-autossa sarjoja läppäriltä, puhelin hotspottina (toimi pätkimättä). Nykysin ei viitsisi edes yrittää, kun ei puhelutkaan toimi katkomatta, niin on selvää, jotta homaa kusisi 10-0. Nykyisin jos katsoo jotain, niin ensin kotona waretus läppärille ja sitten katsoo sieltä..

 

[Sompi]

Ennustan, että AI tekniikat tulevat pienentämään bittivirtaa nykyisestä ihan jonkinverran.

Enpä kyllä itse ainakaan kovin mielelläni katso videota, jonka sisältö on tekoälyn arvailemaa. Siinähän voi olla vaikka miten paljon vääriä arvauksia.

Tämän vuosikymmenen pettymys on kyllä ehdottomasti ollut tuo 5G. Aikoinaan 3G,4G aikaan katselin linja-autossa sarjoja läppäriltä, puhelin hotspottina (toimi pätkimättä). Nykysin ei viitsisi edes yrittää, kun ei puhelutkaan toimi katkomatta, niin on selvää, jotta homaa kusisi 10-0. Nykyisin jos katsoo jotain, niin ensin kotona waretus läppärille ja sitten katsoo sieltä..

Nelisen vuotta sitten striimailin Youtubeenkin videoita 3G-yhteyden yli aika syrjäisistä paikoista. Sitten verkkoa "paranneltiin" ja kuuluvuus hävisi. Nyt 5G-aikana ei toimi enää mikään. Jostain syystä IP-paketit eivät enää tunnu liikkuvan 2G:n yli kuten ennen, vaan jäävät jumittamaan johonkin.

 

[Griffin]

Enpä kyllä itse ainakaan kovin mielelläni katso videota, jonka sisältö on tekoälyn arvailemaa. Siinähän voi olla vaikka miten paljon vääriä arvauksia.

Hyvin pienellä bittimäärällä voidaan pikkaisen jelpata, jolloin arvaus menee oikein.. Ne on autistisen fiksuja ja nopeita, pieksää nykyiset jäykät pakkausysteemit helposti. Peleihin verrattuna arvailu on helppoa, koska voidaan käyttää arvaamiseen myös tulossa olevia (Key) frameja (voidaan pakata ajallisesti molempaan suuntaan). Peleissähän tulevaisuus on mysteeri ja silti nuo huorivat hyvinkin erinomaista jälkeä.. Korjaakos muuten mikään nykyinen algo siten, että seuraavasta keyframesta otetaan dataa niihin edellisiin frameihin, eikä vain seuraaviin?

 

[samsungaaja]

10Mbit tänö päivänä on kyllä kaikenlaisessa käytössä todella vähän, suurin osa mobiiliyhteyksistäkin piekseen tuon vähintään 5-20 -kertaisesti. Joko tarpeesi on pelkästään todella kevyttä nettisurffailua, tai sitten olet vain tottunut siihen, että kaikessa kestää, videot ei aina oikeen meinaa pyöriä jne.

Tuo työssä käyttämäni ohjelma ei sen nopeammin pelaa vaikka olisi gigan yhteys, siinä lienee välillä jotain pakettien siirtymisen viivästymisen aiheuttamaa hidastumista tms. Muu käyttö on tosiaan nettisurffausta, laskujen maksamista, youtubea ja vastaavia en juuri käytä. Kyseessä taloyhtiön laajakaistan perusnopeus hintaa jotain 3,40 e/kk jos oikein muistan

 

[pulatunnus]

Tuo graafisen softan etäajo verkon yli nimenomaan on asia, joka ei näillä nykyisillä mobiililiittymillä pitkän ja vaihtelevan latenssin takia onnistu ollenkaan. ADSL:n kautta se sentään jotenkin onnistui, vaikka toki resoluutiota saattoi joutua rajoittamaan, jos kaistanleveys ei riittänyt. VDSL2:n kanssa ei ollut ongelmaa.

Näiden mobiililiittymien kanssa jo tekstitilan ohjelmienkin etäkäyttö on tuskaa.

No kyllä onnistuu tämänpäivän mobiililla, jopa suoratoistopelaaminen.

Mutta mitä vaativampi, niin toki sitä laadukkaampi sen mobiiliyhteydenkin pitää olla.

 

[JCSH]

Muokkausformaateiksi tarkoitetuissa formaateissa kuten .DOCissa, .DOCX:ssä ja myös .ODT:ssä on tosiaan myös se ongelma, että ne näkyvät väärin, jos ne avataan koneella, johon ei ole oikeita fontteja asennettuna. Käytännössä siis, jos dokumentti on tehty Windows-koneella, joissa tyypillisesti kaikki fontit ovat jotain proprietary-fontteja, niin ne eivät sitten näy oikein kenelläkään muulla kuin Windows-käyttäjillä.

Sitten asennetaan ne fontit?

Nimimerkki JCSH tuskin on koskaan itse rakentanut mistään asiasta minkäänlaista toteutusta speksin perusteella, jos tosiaan väittää mielummin katsovansa sen speksin jostain zipatusta MS Word-dokumentista kuin ASCII-tekstitiedostosta. Tekstitiedostosta löytää tekstihaulla kaiken oleellisen ja tärkeimmät asiat voi kopioida toiseen tekstieditori-ikkunaan. Noissa Word-dokumenteissa taas tuppaa kaiken lisäksi moni tärkeä asia olemaan tehty kuvana ja niitä ei sitten löydä tekstihaulla ollenkaan.

Niin mitä nyt vain useita kertoja tässä 15 vuotisella urallani. Yhtälailla siinä Word-dokkarissa toimii se hakutoiminto ja yhtälailla sieltä voi copypastettaa juttuja. Speksit kirjoitetaan tavalla, missä ne kuvat täydentävät sitä tekstiä. En muista, että koskaan olisi ollut sellainen ongelma, että jotain asiaa ei löydy koska se on kuvassa ja tekstihaku ei löydä sinne.
Sitten Word-dokkariin saa toimivan sisällysluettelon, sitä on helppo annotoida, se toimii hyvin Microsoftin kollaboraatiotyökalun kanssa, jne. Sitten jos tarvii siitä jonkun read-only distribuutio version, niin PDF:ksi exporttaus onnistuu käden käänteessä.
Eli vaikka se Word-dokkari ei ole täydellinen, niin on se nyt helvetisti parempi kuin joku raaka ASCII-tiedosto.

 

[Sompi]

Sitten asennetaan ne fontit?

Ei se sitten ole enää avoin standardi, jos sen näkemiseen tarvitsee omisteisia fontteja.

 

[Erkki_erikeepperi]

Enpä kyllä itse ainakaan kovin mielelläni katso videota, jonka sisältö on tekoälyn arvailemaa. Siinähän voi olla vaikka miten paljon vääriä arvauksia.

Häviöllinen pakkaus on hävittänyt videosta (ja kuvista) sinne kuuluvaa tietoa ja tuonut tilalle blokkimössöä jo 30 vuotta, joten eipä tämä sinänsä ole mitään uutta ja ihmeellistä. AI voisi ehkä auttaa asiaa sikäli, että palauttaisi kuvaan esim. taustatekstuuria, joka kyllä parantaa katselukokemusta suhteessa blokkimössöön, vaikka ei nyt ihan täsmälleen vastaisikaan alkuperäistä tekstuuria. (Sitä paitsi voihan AI käyttää alkuperäisen tekstuurin näytettä pohjana luodessaan lisätekstuuria?)

Ihan näin vaan äkkiseltään tuli mieleen. Vaikka en aiheesta sinänsä mitään tiedä.

Kokonaan eri asia on sitten se, että mistä ne tehot löytyy sen AI:n pyörittämiseen...

 

[JCSH]

Ei se sitten ole enää avoin standardi, jos sen näkemiseen tarvitsee omisteisia fontteja.

“Avoimelle standardille” on toki lukemattomia eri määritelmiä, vissiin sun omassa määritelmässä merkkaa fontitkin.

Mutta esim. EU:n määritelmässä ei merkkaa jotku fontit. Tosin 5G ei taida olla EU:n määritelmällä avoin standardi, koska se sisältää sitä ei-royalty-vapaata IPR:ää.
Joten kuvaavampi nimi 5G:lle lienee julkinen standardi.

 

[love_doctor]

“Avoimelle standardille” on toki lukemattomia eri määritelmiä, vissiin sun omassa määritelmässä merkkaa fontitkin.

Mutta esim. EU:n määritelmässä ei merkkaa jotku fontit. Tosin 5G ei taida olla EU:n määritelmällä avoin standardi, koska se sisältää sitä ei-royalty-vapaata IPR:ää.
Joten kuvaavampi nimi 5G:lle lienee julkinen standardi.

Sompi on siinä mielessä oikeassa, että pitkäaikaiseen arkistointiin ja tiedon täsmälliseen välittämiseen tuollaiset formaatit ovat ihan paskoja. Varsinkin jotkut ISO/ANSI-standardit ovat sellaisia, että niiden on oltava juuri oikein. Joku webin de facto -"standardi", jota päivitetään jollain webbisivulla lennossa ilman versionhallintaa ja backuppeja on sitten vähän eri juttu. Esim. yliopistoissa Suomessa on nykyään pakko (tai saa ilmiantaa jos jossain ei ole) julkaista PDF/A-muodossa opinnäytteet juuri siitä syystä, että vastaanottajalla ei ole kaikkia fontteja. PDF/A upottaa mukaan ne fontin osat, joita tarvitaan, joten kyllä, se aukeaa juuri samanlaisena vuodesta toiseen. Wordissa on se ongelma, että printteriajureista riippuen marginaalit voivat vaihdella ja fontitkin renderöityä erikokoisena. Onhan se vähän surullista, jos joku runkku ei jaksa yhteiskunnan tärkeimmistä standardeista tehdä arkistointikelpoista lopputulosta kun vähäpätöisistä opinnäytetöistäkin tehdään. LibreOfficessa pdf:ksi generointi on kaksi klikkausta.

Eli, jos joku on viitannut tekstissä sivunumeroon, pahimmillaan asia tulee väärin ymmärretyksi. Joku ääriesimerkki voisi olla, jos kirjoittaa allekkain riveille henkilöiden nimiä ja sivun 5 ihmiset saavat kaikki miljoonan lottovoiton ja sivun 6 ihmiset tullaan tuomitsemaan kuolemaan. Jos dokumentin renderöinti kusee yhdenkään rivin, niin viaton ihminen voidaan tappaa.

Linuxissakin on fontconfig, joka selvittää mitä tehdään jos Times New Roman tai Arial puuttuu, mutta olen nähnyt esim. Mac-käyttäjiltä tulleita dokumentteja, joissa jonkun helvetin nokkelan optimoinnin takia fonttien nimet on kompressoitu yhden tai kahden merkin mittaiseksi, joten fontconfig hämääntyy ja dokumentin fontiksi valikoituu joku todella iso fontti niin että paksuus on vain puolikas siihen nähden miten se korvaava näytetään normaalisti. Lopputulos näyttää todella kusiselta. Lisäksi yhdessä vielä renderöinti kesti jonkun formaatin ongelman takia pari sekuntia per sivu. Senkin sai korjattua renderöimällä uudestaan ghostscriptin läpi, mutta esim. jonkun teknisen dokumentin selaaminen edestakaisin on yhtä tuskaa jos joka sivua generoidaan uudestaan ja uudestaan 2 sekuntia. Ilmeisesti ohjelma ei cachettanut näitä. Tavallaan typerää, mutta aika harva pdf-ohjelma cachettaa joka sivun (Linuxilla nyt on siihenkin ohjelmat kuten pdfpc), kun ne vievät monisatasivuisilla dokumenteilla jo vaikka kuinka muistia.

Tämä on sikäli huvittavaa, että Maciahan ylistetään taittoalalla. Valitettavasti todellisuus alkaa olla sitä, jos haluaa tehdä asiat oikein, niin Linux on pian joka suhteessa parempi. Toinen vastaava esimerkki voisi olla musiikkipuolelta, kun ihan perus-Linux on jo hyvä DAW-käytössä ja normaali Mac-käyttäjä on ihan hukassa jos kone pitäisi kytkeä ulkoisiin laitteisiin tai hallita kuvaa ja ääntä ohjelmakohtaisesti.

 

[JCSH]

Sompi on siinä mielessä oikeassa, että pitkäaikaiseen arkistointiin ja tiedon täsmälliseen välittämiseen tuollaiset formaatit ovat ihan paskoja.

Niin ja sitä pitkäaikaista arkistointia varten niistä Word-dokkareista voi pyöräyttää ne PDF:t. Kuten myös yleensä tehdäänkin, esimerkiksi ETSI:n arkistosta löytyy standardit PDF:inä.

 

[pulatunnus]

Häviöllinen pakkaus on hävittänyt videosta (ja kuvista) sinne kuuluvaa tietoa ja tuonut tilalle blokkimössöä jo 30 vuotta, joten eipä tämä sinänsä ole mitään uutta ja ihmeellistä. AI voisi ehkä auttaa asiaa sikäli, että palauttaisi kuvaan esim. taustatekstuuria, joka kyllä parantaa katselukokemusta suhteessa blokkimössöön, vaikka ei nyt ihan täsmälleen vastaisikaan alkuperäistä tekstuuria. (Sitä paitsi voihan AI käyttää alkuperäisen tekstuurin näytettä pohjana luodessaan lisätekstuuria?)

Ihan näin vaan äkkiseltään tuli mieleen. Vaikka en aiheesta sinänsä mitään tiedä.

Kokonaan eri asia on sitten se, että mistä ne tehot löytyy sen AI:n pyörittämiseen...

Mitä nyt AIllä tarkoitetaan, mutta jos pakkaus perustuu sisältöön, ja kyse jostain elokuvasta, jossa tarinan juoni ei pohjaa kahden framen erikoisuuteen jossa lentävä pallo onkoin ihan jossain muualla, niin kyllä "älykkäällä" laskennalla voidaan parantaa paljon. Voi toki ajatella jos alkuperäisessä on pallolla reitti outouksia niin niistä tieto viedään läpi siirron.

Jos kyse jostain pikselitaide elokuvasta, niin ehkä niissä ei ihan ideaa että pyörät on pyöreitä, mutta eikö AI ajatus olekkin se että se tunnistaa pikselitaiteen.

Videosisällössä, elokuvissa on niin paljon turhaa sisältöä, virheitäkin. jos kuvakehys pikselitasolla kaikki siirettäisiin häviöttä. Eikö se oli sitä resrussien,energian tuhlausta missä jossain huudettiin nettisivujen osalta.

 

[Griffin]

Mitä nyt AIllä tarkoitetaan, mutta jos pakkaus perustuu sisältöön, ja kyse jostain elokuvasta, jossa tarinan juoni ei pohjaa kahden framen erikoisuuteen jossa lentävä pallo onkoin ihan jossain muualla, niin kyllä "älykkäällä" laskennalla voidaan parantaa paljon. Voi toki ajatella jos alkuperäisessä on pallolla reitti outouksia niin niistä tieto viedään läpi siirron.

Jos kyse jostain pikselitaide elokuvasta, niin ehkä niissä ei ihan ideaa että pyörät on pyöreitä, mutta eikö AI ajatus olekkin se että se tunnistaa pikselitaiteen.

Videosisällössä, elokuvissa on niin paljon turhaa sisältöä, virheitäkin. jos kuvakehys pikselitasolla kaikki siirettäisiin häviöttä. Eikö se oli sitä resrussien,energian tuhlausta missä jossain huudettiin nettisivujen osalta.

Epäilisin, että pakkauksessa voidaan esim luma tuoda pienellä bittimäärällä tarkkana ja AI voi korjata chroma siihen päälle edellisistä ja seuraavista freimeistä. Samoin kuva voidaan jakaa esim 8x8 alueeseen ja sen mukaan, millä alueella lopputulos käy eroamaan pakatessa liikaa (haluttu laatu määrää), niin laitetaan sille alueella luma tai luma+chroma keyframe. Siitä sitten saadaan korjausdataa sekä eteen, että taaksepäin, monien framejen ajan..

 

[love_doctor]

Tässä oli mielenkiintoinen uutisjuttu parin viikon takaa. Autossa oli radio-ongelma. Koska nykyään radio on osa monoliittista auton digisysteemiä, jota ei voi eikä kuulu itse huoltaa, radioihin ei ole enää standardia asennuspaikkaa ja -liittimiä. Radion vaihtaminen ilman asianmukaista osaamista voi aiheuttaa hylyn katsastuksesta, sillä airbagit, keskuslukitus, ilmastointi, lämmitys, penkinlämmittimet, penkin säädöt, sähköikkunoiden moottorit yms. voivat lakata toimimasta ja sytyttää vikavaloja.

Digitalisaation pakotuksen takia edes yli tuhannen euron remontti ei välttämättä korjaa mahdollista radiovikaa. Olen harrastajafoorumeilta lukenut, että autoissa on esim. äänenlaadun parantamiseksi jouduttu kätkemään alkuperäisradio esim. penkin alle tai taakse ja tekemään jatkojohtoja myös valokaapelille, jotta auto edelleen luulisi, että radio on autossa. Tarvikeradio asennetaan sitten sovitepalalla paikalleen ja johdotetaan uudelleen erillissarjan laadukkaisiin kaiuttimiin.

edit: tämä ei ole edes kovin uusi juttu. Allekirjoittaneellakin on 19 vuotta vanha auto. Autossa on tehdasasennettuna erikseen radioyksikkö ja vahvistinyksikkö. Vahvistinyksikkö tukee vain 8 ohmin tai isomman impedanssin kaiuttimia. Mikäli autoon haluaisi vaihtaa erillissarjan, joista iso osa on 4 ohmin nimellisimpedanssilla, autoon pitäisi siis vaihtaa kaiuttimet, kaiutinten sovitepalat, kaiutinten johdotus vahvistinyksikkö (tai vahvistin- ja radioyksikkö, mikäli ei halua askarrella itse sopivaa välikaapelia radiosta erilliseen tarvikevahvistimeen ja/tai haluaisi bt/aux-liitännän). Lisäksi radion rattiohjaukseen tarvitaan sovitejohtosarja. Koska radioon on myös kytketty pysäköintitutka, alkuperäinen tutka lakkaisi toimimasta ja pitäisi vaihtaa esim. uuteen pysäköintikameraan. Tämä tosiaan on vielä kohtalaisen helppokäyttöinen auto, johon voi vaihtaa radioyksikön kahden DIN-paikan malliin ilman korjaamokäyntiä. Kaikissa se ei onnistu.

 

[Sompi]

Kummallinen on kyllä tuo nykyaikainen tapa suunnitella autojen sähköjärjestelmät laittamalla kaikki osaksi jotain koko auton laajuista väylää ja kehittämällä väylässä olevien laitteiden välille keskinäisiä mielivaltaisia riippuvuuksia, joita ei oikein voi millään järkisyillä perustella. Muun muassa VAG-konsernin autoissa on väylän masterina mittaristo, ja moottoriohjain on sitten erikseen. Jo 90-luvun loppupuoliskolta asti autojen mittaristot ovat pääosin olleet pitkälle digitalisoituja ja käytännössä mahdottomia modata tai korjata. Myös epästandardit ja auton muihin järjestelmiin paritetut radiot alkoivat yleistyä jo ysärillä, ja itsellänikin oli jo vuosimallin 1996 Xantiassa sellainen.

Tätä kehitystä ei voi perustella kustannussyillä, koska nykyaikaisessa CAN-väylällisessä autossa on paljon enemmän johtoja ja kallista sekä monimutkaista elektroniikkaa kuin vanhanaikaisesti tehdyssä autossa, jossa mittaristolle tulee vain johdot tarvittavilta antureilta (polttoaineen määrän anturi, moottorin lämpötila-anturi, öljykello, nopeusmittarin vaijeri yms) ja moottorinohjain (jos polttoaineensyöttö ei ole mekaaninen) on kokonaan oma järjestelmänsä.

Käyttökokemuskaan ei ainakaan parane, kun mitään ei voi mukauttaa mieleisekseen.

Nykyaikaisessa autossa vianetsintä on hankalaa. Sen lisäksi, että itse väylässä voi yksi tai useampi johto olla fyysisesti poikki jostain kohdasta, niin rikkinäinen väylässä oleva laite voi laittaa kaiken ihan sekaisin ja pahimmassa tapauksessa rikkoa muitakin laitteita. Moottorinohjaukseenkin liittyvät viat ovat usein elektroniikassa itsessään ja silloin viantunnistus näyttää vääriä vikakoodeja. Käytännössä korjaaminen ei useinkaan onnistu muilta kuin elektroniikka-asentajalta, ja työtunteja menee silloinkin valtavasti. Joskus korjaaminen on tehty mahdottomaksi proprietary-mikropiireillä ja osien keskinäisillä kryptografisilla parituksilla.

Ihmettelen, miksi näihin ongelmiin ei kiinnitetä nykyistä enempää huomiota.

 

[Sompi]

Mikrobitissä oli vertailu valvontakameroista, ja myös vertailu 4G/5G-reitittimistä.

Yhtä lukuunottamatta jokainen vertailussa ollut kamera vaati toimiakseen jonkun suljetun koodin hallintaohjelman, joka oli saatavissa joko vain Android/iOS-älypuhelimille tai noiden lisäksi myös Windowsille. Siis ainoastaan yksi kameroista oli käytettävissä web-pohjaisen hallinnan kautta, johon pääsi millä tahansa käyttöjärjestelmällä. Valitettavasti se kamera oli sekä vertailun kallein että muilta ominaisuuksilta selvästi huonoin, ainoana virtalähteenä siinä oli paristot ja kuvien tallennus oli mahdollista ainoastaan johonkin proprietary-protokollaa käyttävään pilvipalveluun.

Monessa muussakin vertailun kamerassa kyllä taisi tallennus olla mahdollista vain johonkin proprietary-pilvipalveluihin. Suurin osa riistakameroistahan on tuollaisia nykyään myös ja usein ne pilvipalvelut ovat vieläpä kuukausimaksullisia. FTP-tuki, joka ennen oli kaikissa, on nykyään hävinnyt pois. Pahimmassa tapauksessa nuo pilvipalvelut lopettavat jo toimintansa ennen kuin kaupat ehtivät myydä kamerat kuluttajille. Siinä sitten ihmetellään, kun kameralla ei teekään yhtään mitään.

Reitittimistä taas ei ollut ollenkaan testattu, että reititys ylipäätään toimisi kunnolla eikä mitään älyttömiä bugeja ilmenisi esimerkiksi käytettäessä jotain "harvinaisempaa" TCP/IP-pinoa, jonka lähettämät paketit eivät olekaan täysin identtisiä Windowsin lähettämien pakettien kanssa. Siitä huolimatta arvosteluista kävi ilmi, että osa reitittimistä oli melko epävarmasti toimivia jo muutenkin ja menivät helposti jumiin käytössä.

Ei siitä nyt niin pitkä aika ole, kun reitittimien kunnolla toimimista pidettiin itsestäänselvyytenä.

 

[Vaateri]

FTP-tuki on hävinnyt pois, koska kenenkään ei tulisi sitä enää ylipäätään käyttää.

 

[Paapaa]

käytettäessä jotain "harvinaisempaa" TCP/IP-pinoa

Mikä on tämä "harvinaisempi TCP/IP-pino" jota pitäisi tukea?

 

[Kautium]

Minua ihan vilpittömästi vähän hävettää, että IT-foorumilla on tällainen ketju, jossa surkutellaan, kun kehitys kehittyy ja laitteista/ohjelmistoista poistetaan vanhanaikaisia tai eri tavoin turvattomia ominaisuuksia.

Digitalisaatio ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että kaikki muuttuu paremmaksi, mutta usein niin kuitenkin tapahtuu. Sitä se ei ainakaan tarkoita, että kaikki muuttuu automaattisesti huonommaksi, kuten ketjun aloittaja tuntuu jääräpäisesti koko ajan yrittävän esittää kaikenlaisia todella kaukaa haettuja, mielikuvituksellisia skenaarioita tuputtaen (harvinaisempi TCP/IP-pino jne).

On eri asia haikailla vanhan tekniikan perään, kuin väittää kaikkea uutta toimimattomaksi.

 

[Hyrava]

Juu, kyllä kaikki TCP/IP-pinot pitäisi olla yhteensopivia jos ovat tehty kunnolla eli standardinmukaisesti. Toki tiedän että esim joissakin sulautetuissa on noita toteutettu vähän miten sattuu ja välillä on ollut jotain pientä ongelmaa saada asioita toimimaan mutta ei se sitä sano että jonkun reitittimen pitäisi selvitytä jos joku väärin toteutettu pino sille juttelee. Yleensä noissa reitittimissä tuo pino on kunnossa eli se on kyllä jonkun "kiinalaisen" sulautetun oma vika jos ei toimi.

Vähän joo kaivetaan väkisin mielikuvitus-skenaarioita...

 

[love_doctor]

Digitalisaatio ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että kaikki muuttuu paremmaksi, mutta usein niin kuitenkin tapahtuu. Sitä se ei ainakaan tarkoita, että kaikki muuttuu automaattisesti huonommaksi, kuten ketjun aloittaja tuntuu jääräpäisesti koko ajan yrittävän esittää kaikenlaisia todella kaukaa haettuja, mielikuvituksellisia skenaarioita tuputtaen (harvinaisempi TCP/IP-pino jne).

Kieltämättä FTP:n haikailu on vähän outoa, kun webbikamerat tosiaan tuottavat jatkuvaa striimiä ja jos tietoturva huolettaa, niin sitähän ei FTP:ssä edes ole. Ostin BF:nä halvan TP-Linkin kameran. Hinta vaan yksinkertaisesti oli varsin hyvä, kun miettii mitä maksaisi vastaavan kamerastriimin rakentaminen Raspberry Pi:llä ja ostamalla siihen muistikortit, kameramoduulit, ir-ledit ja niihin mosfetit ja regulaattorit, johdot, virtalähteet ja säänkestävät kotelot (noin 35 vs 160-200 euroa). Kameran kanssa kyllä huolettaa kovasti se, että siitä loppuu softatuki ennen kuin laite hajoaa.

Periaatteessa kotiin voisi riittää, jos kamera vaan kuuntelisi salaamattomia yhteyksiä ja striimaisi h264-videota. Tietoturvan voisi rakentaa tunneloimalla ja proxyttämällä sopivasti verkkoyhteydet. Olen aika varma, että tämänkin kanssa käy niin, että Android-appsin kehitys loppuu, appsi ei asennu jossain vaiheessa uusiin puhelimiin, appsi poistuu play-kaupasta ja sen jälkeen laitetta ei vaan saa enää yhdistämään verkkoon. Jonkin aikaa voi saada 3. osapuolen apk-arkistosta hallintasoftan, mutta tuskin sekään auttaa, jos appsin pilvipalvelu ajetaan alas. Tämähän on ihan tietoinen kuvio. Ei jonkin kolmen kympin kameran hinnalla kauaa pilveä pidetä yllä, vaikka ostajia olisi miljoona.

FTP-tuki on hävinnyt pois, koska kenenkään ei tulisi sitä enää ylipäätään käyttää.

Ei FTP ollut alunperinkään *videolle* mikään ratkaisu vaan korkeintaan snapshot-arkistolle.

 

[TeknoR]

Siis ainoastaan yksi kameroista oli käytettävissä web-pohjaisen hallinnan kautta, johon pääsi millä tahansa käyttöjärjestelmällä. Valitettavasti se kamera oli sekä vertailun kallein että muilta ominaisuuksilta selvästi huonoin, ainoana virtalähteenä siinä oli paristot ja kuvien tallennus oli mahdollista ainoastaan johonkin proprietary-protokollaa käyttävään pilvipalveluun.

Monessa muussakin vertailun kamerassa kyllä taisi tallennus olla mahdollista vain johonkin proprietary-pilvipalveluihin. Suurin osa riistakameroistahan on tuollaisia nykyään myös ja usein ne pilvipalvelut ovat vieläpä kuukausimaksullisia. FTP-tuki, joka ennen oli kaikissa, on nykyään hävinnyt pois.

En tiedä mitä kameroita siinä on testattu mutta Reolink valvontakameroissa on

- web-pohjainen hallinta
- verkkovirta- 12v akku tai POE sähkönsyöttö riippuen mallista
- FTP tallennus videoille
- kuukausimaksuttomuus

Ja nämä kaikki jo ihan perus 100€ malleissa. Mikrobittiä ei kovin vakavasti otettuna lehtenä voi pitää jos ei noin yleistä kameramerkkiä ota testiin...

 

[Vaateri]

En tiedä mitä kameroita siinä on testattu mutta Reolink valvontakameroissa on

- web-pohjainen hallinta
- verkkovirta- 12v akku tai POE sähkönsyöttö riippuen mallista
- FTP tallennus videoille
- kuukausimaksuttomuus

Ja nämä kaikki jo ihan perus 100€ malleissa. Mikrobittiä ei kovin vakavasti otettuna lehtenä voi pitää jos ei noin yleistä kameramerkkiä ota testiin...

Mikrobitin tuorein valvontakameravertailu on numerossa 6/2021 ja siinä oli mukana

• Arlo Essential Spotlight
• Reolink RLC-810A PoE
• Reolink RLC-820A PoE
• TP-Link Tapo C310
• TP-Link Tapo C200

 

[TeknoR]

Mikrobitin tuorein valvontakameravertailu on numerossa 6/2021 ja siinä oli mukana

• Arlo Essential Spotlight
• Reolink RLC-810A PoE
• Reolink RLC-820A PoE
• TP-Link Tapo C310
• TP-Link Tapo C200

Eli sitten joko lehti tai Sompi ei tiedä mitä kirjoittelee.

 

[Sompi]

FTP-tuki on hävinnyt pois, koska kenenkään ei tulisi sitä enää ylipäätään käyttää.

Miksi ei pitäisi? FTP on juuri hyvä protokolla tuollaiseen, että jotain yksittäisiä kuvia ja videoita ladataan palvelimelle. Joku HTTP:n PUT-metodi voisi toimia hyvin myös.

Nuo pöhinäpuheet FTP:n "tietoturvattomuudesta" voi jättää ihan omaan arvoonsa. FTP on aivan tavallinen laajasti käytetty tiedostonsiirtoprotokolla ja salattuna turvallinen. Noissa pattereilla toimivissa kameroissa tietenkään ei kovin hyvin riitä laskentakapasiteetti mihinkään salaukseen muutenkaan ja salaamattomanahan niitä normaalisti käytellään, mikä pitää ottaa käytössä huomioon.

Windowsia harvinaisempi TCP/IP-pino ei tosiaankaan ole mikään kaukaa haettu skenaario, ja reitittimen pitäisi kyllä toimia kaikkien standardia oikein toteuttavien TCP/IP-pinojen kanssa. Jostain syystä useinkaan niin ei kuitenkaan ole.

En tiedä mitä kameroita siinä on testattu mutta Reolink valvontakameroissa on

- web-pohjainen hallinta
- verkkovirta- 12v akku tai POE sähkönsyöttö riippuen mallista
- FTP tallennus videoille
- kuukausimaksuttomuus

Ja nämä kaikki jo ihan perus 100€ malleissa. Mikrobittiä ei kovin vakavasti otettuna lehtenä voi pitää jos ei noin yleistä kameramerkkiä ota testiin...

Mikrobitin tuorein valvontakameravertailu on numerossa 6/2021 ja siinä oli mukana

• Arlo Essential Spotlight
• Reolink RLC-810A PoE
• Reolink RLC-820A PoE
• TP-Link Tapo C310
• TP-Link Tapo C200

Voi olla, että lehden toimittajat eivät osanneet kameroita oikein käyttää ja/tai sitten mitään noista suljetun koodin hallintaohjelmista riippumattomia toimintoja ei vain mainostettu laitteen pakkauksissa ja käyttöohjeissa riittävän hyvin, jotta olisivat tulleet huomatuksi. Toisaalta eipä sitä äppiriippuvuutta noissa valtavirtalampaille tarkoitetuissa lehdissä nykyään enää edes nähdä mitenkään pahana asiana, vaan pikemminkin neutraalina, lähes odotusarvona, ja äppiriippumattomuus sitten saattaa olla pieni plussa.

Ihmetellä täytyy, miten Kautium voi aikaisemmassa viestissäni olleita asioita pitää positiivisena kehityksenä. Ja komppaajiakin näyttää vielä löytyvän.

 

[Paapaa]

Windowsia harvinaisempi TCP/IP-pino ei tosiaankaan ole mikään kaukaa haettu skenaario

Annatko esimerkin, mitä tällä tarkoitat. Mikä pino ei toiminut ja millä laitteella?

 

[Vaateri]

Miksi ei pitäisi? FTP on juuri hyvä protokolla tuollaiseen, että jotain yksittäisiä kuvia ja videoita ladataan palvelimelle. Joku HTTP:n PUT-metodi voisi toimia hyvin myös.

Nuo pöhinäpuheet FTP:n "tietoturvattomuudesta" voi jättää ihan omaan arvoonsa. FTP on aivan tavallinen laajasti käytetty tiedostonsiirtoprotokolla ja salattuna turvallinen.

FTP on kielletty jo jokaisessa vähänkin järkevässä paikassa. Se on korvattu pääosin SFTP:llä tai joissakin tapauksissa HTTP:llä. Sinä kuitenkin kaipailit nimenomaan FTP:n perään.

 

[Sompi]

Annatko esimerkin, mitä tällä tarkoitat. Mikä pino ei toiminut ja millä laitteella?

Ei ole kyse mistään tietystä laitteesta, vaan TCP/IP-toteutuksista. Omaa TCP/IP-pinoa kirjoittaessa huomasin, että moni uudempi reititin jättää reitittämättä paketit, vaikka ne olisivat sinänsä täysin speksin mukaisia. Todennäköisesti ongelmia on myös monella muulla sinänsä oikein tehdyllä TCP/IP-toteutuksella.

Ainakin Huawein B593s-22-reitittimien firmwareissa on reititysbugeja, jotka helposti estävät internetin toimimisen kokonaan.

Esimerkiksi sellainen bugi löytyy, että reitittimen SPI-palomuuri ei reititä pakettia ulkoverkkoon, jos paketin lopussa on täytetavuja, paddingia. Täytetavut eivät kuitenkaan ole speksissä kiellettyjä. Tiettyjen verkkokorttien pakettiajurit osaavat lähettää vain parillisen tavumäärän pituisia paketteja, jolloin parittoman tavumäärän pituisen paketin lopussa on pakko olla yksi täytetavu. Kyseinen Huawein reititin ei siis tuollaisen käytön tapauksessa toimi ollenkaan.

Huawei ei ole mitenkään dokumentoinut SPI-palomuurinsa toimintaa (millä perustein se tiputtaa paketteja pois yms.) eikä SPI-palomuuria saa reitittimissä mitenkään pois päältä. On mahdollista, että pakettien sisältöä tutkiessaan nuo reitittimet myös nuuskivat pakettien sisältä jotain ja mahdollisesti soittelevat kotiin havaitessaan jotain, joka mahdollisesti kiinnostaa jotain valtiollista tiedustelupalvelua.

Usein noista reitittimistä löytyy myös kaikenlaisia naurettavia rajoituksia, joita ei voi mitenkään perustella ainakaan nykyaikaisen reititinraudan laskentakapasiteetin puutteella. Esimerkiksi tuo kyseisen Huawein reitittimen NAT ei muista yli kuuttatoista TCP-kättelyä kerrallaan.

Löytyy myös joku ZTE:n kannettava 4G-reititin (mallia en muista), jossa sekä NAT että pakettien reititys muutenkin toimii niin bugisesti, että käytännössä mikään muu kuin yksinkertaisten yhden TCP-soketin protokollien käyttö ei sillä onnistu luotettavasti. Edes irkkaus ei onnistu, koska reitittimen NAT näyttää unohtelevan soketteja täysin satunnaisesti.

FTP on kielletty jo jokaisessa vähänkin järkevässä paikassa. Se on korvattu pääosin SFTP:llä tai joissakin tapauksissa HTTP:llä. Sinä kuitenkin kaipailit nimenomaan FTP:n perään.

Miksi FTP on kielletty?

 

[Vaateri]

Miksi FTP on kielletty?

Siellä ei ole osattu jättää pöhinäpuheita omaan arvoonsa.

 

[Paapaa]

Omaa TCP/IP-pinoa kirjoittaessa huomasin

No jaahas... Palataas taas tähän maailmaan.

 

[Sompi]

No jaahas... Palataas taas tähän maailmaan.

Arvasin, että mielestäsi omaa TCP/IP-pinoa ei saa kirjoittaa, vaan pitää kiltisti käyttää olemassa olevia toteutuksia.

 

[Paapaa]

Arvasin, että mielestäsi omaa TCP/IP-pinoa ei saa kirjoittaa, vaan pitää kiltisti käyttää olemassa olevia toteutuksia.

Ei, vaan uskon, että se syy siihen toimimattomuuteen on jossain muualla kuin reitittimessä. Ja melkoinen parodiahorisontti ohitetaan kun täällä valitetaan digitalisaation ongelmista ja esimerkkinä on oman TCP/IP-pinon koodaus ja toimimaton reititin. Oikeasti

 

[Sompi]

Ei, vaan uskon, että se syy siihen toimimattomuuteen on jossain muualla kuin reitittimessä. Ja melkoinen parodiahorisontti ohitetaan kun täällä valitetaan digitalisaation ongelmista ja esimerkkinä on oman TCP/IP-pinon koodaus ja toimimaton reititin. Oikeasti

Kuvasin tuossa viestissäni yhden reititinbugin ja se meni näköjään tunteisiin.

 

[Paapaa]

Kuvasin tuossa viestissäni yhden reititinbugin ja se meni näköjään tunteisiin.

Ei, vaan mielestäni tuolla ei ole mitään tekemistä digitalisaation kanssa. Kirjoitit:

Reitittimistä taas ei ollut ollenkaan testattu, että reititys ylipäätään toimisi kunnolla eikä mitään älyttömiä bugeja ilmenisi

Ja nyt sitten selviää, että olisi pitänyt testata SINUN oletettavasti bugisen toteutuksen kanssa niitä laitteita ja vielä ihmettelet kun ei testattu Tuolla ei ole mitään relevanssia minkään kanssa yhdellekään lehden lukijalle.

Mutta, tämä tuli käsiteltyä. Ei reitittimien tarvitse toimia tippaakaan sinun TCP/IP-pinosi kanssa. Jatkossa voisit tuon kertoa heti kärkeen niin ei tarvitse muiden käyttää aikaa täydellisiin epäoleellisuuksiin.

 

[Sompi]

Ei, vaan mielestäni tuolla ei ole mitään tekemistä digitalisaation kanssa. Kirjoitit:



Ja nyt sitten selviää, että olisi pitänyt testata SINUN oletettavasti bugisen toteutuksen kanssa niitä laitteita ja vielä ihmettelet kun ei testattu Tuolla ei ole mitään relevanssia minkään kanssa yhdellekään lehden lukijalle.

Mutta, tämä tuli käsiteltyä. Ei reitittimien tarvitse toimia tippaakaan sinun TCP/IP-pinosi kanssa. Jatkossa voisit tuon kertoa heti kärkeen niin ei tarvitse muiden käyttää aikaa täydellisiin epäoleellisuuksiin.

Tuo minun kuvaama bugi ei liity minun TCP/IP-toteutukseen mitenkään. Se täytetavu tulee sinne kaikilla TCP/IP-pinoilla. Vähemmän yllättäen et edes lukenut viestiäni kokonaan, kun oli niin kiire öyhöttämään.

 

[Paapaa]

Tuo minun kuvaama bugi ei liity minun TCP/IP-toteutukseen mitenkään. Se täytetavu tulee sinne kaikilla TCP/IP-pinoilla. Vähemmän yllättäen et edes lukenut viestiäni kokonaan, kun oli niin kiire öyhöttämään.

No vähän vaikea pysyä perässä kun puhut yhtä aikaa eri asioista. Eli sun TCP/IP-toteutus ei liity mihinkään tähän ongelmaan. Ja sitten puhuit MB:n reititintestistä, mutta tämä ongelmasi liittyikin johonkin tiettyyn yhteen Huawein laitteeseen. Ja ensin puhuit että liittyy TCP/IP-toteutukseen ja nyt yllä kirjoitat että se tuleekin "kaikilla TCP/IP-pinoilla" eli ilmiesesti myös Windowsin toteutuksella?

Mutta, ei tarvitse vastata. Tämä ei liity digitalisaatioon mitenkään. Huawein bugien metsästykseen on varmaan parempiakin ketjuja. Samoin omien TCP/IP-pinojen debuggaamiseen.

 

[dataaja95]

Toivottavasti noista yllämainituista kameroista löytyy sftp niin noilla on jotain oikeaa käyttöä verkonpainon siaan. Jotenkin vain epäilen, että tuo on piilotettu sen verran hyvin, että perustestissä tuota ei löydetä tai ei olla kiinnostuttu edes etsimään. pilvi ja Appiriippuvaista paskaahan noista suurinosa taitaa valitettavasti olla.