Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[=JP=]

Vaikka itsekin olen joitakin kehityssuuntia vastaan, kyllä se vaan niin on, että eipä se maailma kauheena kehittyisi, jos jäätäisiin ns. vastarannan kiiskien takia käyttämään iänikuisia protokollia, tekniikoita sun muita. Maailma kehittyy ja mukana on pysyttävä, jossain määrin.

Tottakai voi viimeiseen asti pitää kiinni niistä vanhoista tavoistaan, mutta jossain vaiheessa sitä jää yksin niiden kanssa. Uudet sukupolvet tuo omia näkemyksiään, ideoita ja kehittää uusia teknologioita koko ajan, mutta me vanhat partasuut jäädään historiaan jossain muodossa...

 

[Vaateri]

Jopa HTML5:n canvas-elementti on patentoitu, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että sen implementointi omatekoisessa web-selaimessa ei välttämättä ole laillista.

Mikä saa sinut luulemaan näin?

 

[pulatunnus]

Abloyn uusien kääntöhaitallisten lukkotyyppien "turvallisuus" perustuu käsittääkseni lähinnä patentteihin ja siihen, että lukkotyypin patentti ei ole vielä rauennut, joten tiirikointityökalun valmistaminen kaupallisiin tarkoituksiin on laitonta ja siten sen hankinta on tavalliselle lainkuuliaiselle ihmiselle hankalaa ja mahdotonta muuten kuin itse tekemällä.

"meidän" vanhoinkaan Abloyn lukkoihin ei niitä tiirikointityökaluja roiku markettien hyllyllä, ja mikä patentti sitä estäisi ?

Asiayhteydestä tulee mieleen että olisiko kyse siitä että Abloylla on mallisuoja avainaihioihin, ja se tarjoaa kaupallista suojaa avainkopoiden perinteiseen tekemiseen. Eli markkinoilta puuttuu ne yhteensopivat aihiot. (*

Ketjuvalinta hämmentävät, kyse on juuri siitä digitalisaatio tuo vahvuutensa, Abloylla on lukkoja/avaimia joissa lukitusturvallisuus perustuu digatiilisuuteen, eli mekaanisen avaimen kopionti ei riitä. Eli ei tarvi lukkoja sarjottaa sen takia etä se avain on ollut hetken hämärissä käsissä/nähtävillä. iLoq on yksi tunnettu kotimainen, jossa tuotesarjan kaikki aivaimet ovat mekaaniselta osalta samanalaisia ja niitä voi ostaa lisää.


(*
Jos ja kun yleistyy koneet joilla ei tarvita joka lukkoa tyyppiä varten omaa yhteensopivaa aihioita, niin mallisuojan tarjoama turva murenee.

Henkilöauto on niin lyhyt, että näillä asioilla ei ole mitään merkitystä. Se moottorinohjain sijaitsee joka tapauksessa melko lähellä moottoria ja sen antureita. Auton takaosaan ei ole järkevää viedä muita johtoja kuin valojen johdot umpioille ja vetokoukun kytkimelle, koska ei siellä takaovien takapuolella muuta tekniikkaa juuri koskaan ole.

Painon lisäksi kyse muustakin, väyliä käytetään komponenttien sisäisissäkin toteutuksissa, mutta jos mennään boxin ulkopuolelle niin onhan se isojuttu, vaikka välimatkat olisi desimetrejä. Vanhoissa (2000 luvun) autoissa on väylistä huolimatta yllin kyllin sitä johtoa. Sinne oveen saattaa sen muutaman karvan sijaan mennä kuitenkin enemmän. Vaikka autossa olisi "keskusboxi", niin voi sitä silti ynnäillä montako narua sinne oveen pitäisi vetää jos jokainen kaapeloitaisiin itsenäisesti. yksi 1-0-1 kytkin , kolme karvaa, ikkunan nostin pari karvaa, sen rajat kukin parikarvaa, peilin ohjaus viis karvaa, ohjattavan peilin valinta kolme karvaa. , ikkunan nostimien ohjaus, 12 karvaa, ikkunannostimien lapsilukko parikarvaa, keskuslukitus nappi parikarvaa, keskuslukitus moottori parikarvaa, lukituksen anturi muutaman karvan, peilin lämmitys parikarvaa, vilkku parikarvaa, oven valo parikarvaa, oven nappien valo parikarvaa, kaijutin parikarvaa, jne. jne.

Auton takaosaan ei ole järkevää viedä muita johtoja kuin valojen johdot umpioille ja vetokoukun kytkimelle, koska ei siellä takaovien takapuolella muuta tekniikkaa juuri koskaan ole.

Takaluukkun lukitus, takaluukun asenton, takuluukun ohjaus(avaus jne), takuulukun käyttömoottori, peruutus tutkat, peruutuskamera. tavaratilan vaalistus, tavaratilan virtaliittimet, takavalot, taka vilkut, jarruvalot, peruutusvalo, takasumuvalo, takalasin pyyhin, takalasin lämmitin, kaijuttimia, jne. jne. Takarenkaatkin ovat yleensä takaoven takana, akku(ja) ja polttiksissa tankki luukkuineen jne. jne.

Tähän lihavoituun väitteeseen kyllä kaipaisin jotain perusteluja esimerkin muodossa.

ITse dignostiikka, eli jos ääripäässä havaitaan tilanne mistä voi seurata vakavia vahinkoja niin pystytään reagoimaan nopeasti minimoidakseen vahingot. Toinen reuna sitten se että ennakoidaan huoltotarve ennen kuin mitään vaurioita tapahtuu ja kulumista voidaan vähentää ohjaamalla pitkäkestoisuus mielessä.

Väylän käytössä, niin jos jokin ei toimi, niin saadaan raportti komponentti tasolla, jos jokin komponentti rikki, niin varmistetaan että niin on ja vaihdetaan ko komponentti. Jos repsikan lasin ei toimi, niin tsekataan, onko vika ohjauksessa, vai siellä lasinnostimessa, jos lasinnostimessa, niin voidaan mennä suoraan sitä korjaamaan.


Tässä voisi hatkinta pitäisiko perustaa ketju jonka otsikko digitalisaatio helpottaa ym edut. ja jatkaa siellä.

 

[love_doctor]

Mikä saa sinut luulemaan näin?

Kyllä canvas-elementtiin liittyy useita patentteja, esim.

US20060005114A1 - Procedurally expressing graphic objects for web pages - Google Patents

A graphics object can be expressed using procedural language embedded in a markup language document. In a embodiment, a drawing space is specified in markup language. A drawing command to arbitrarily draw a graphics object into the drawing space is specified in procedural language...

patents.google.com

CN107193952A - Optimize the method for HTML5 Canvas performances based on multithreading - Google Patents

The present invention provides a kind of method for the Canvas performances for optimizing HTML5 based on multithreading, firstly the need of the browser for supporting HTML5, the Offscreen canvas objects of the canvas are obtained using the Offscreen canvas API transferControlTo Offscreen...

patents.google.com

Canvaksen historiaa oli käsitelty mm. tuolla: Thank you, Microsoft; HTML5 Canvas is a go! « Peter Beverloo

Canvakseen voi liittyä muita patentteja sitä kautta, että esim. webgl taitaa piirtää siihen.

 

[Vaateri]

Kyllä canvas-elementtiin liittyy useita patentteja, esim.

Se on osa W3C-standardia royalty-free-lisensoinnilla. En näe kuinka tuosta voi syntyä Sompin esittämä tilanne.

W3C Patent Policy

 

[hkultala]

Abloyn uusien kääntöhaitallisten lukkotyyppien "turvallisuus" perustuu käsittääkseni lähinnä patentteihin ja siihen, että lukkotyypin patentti ei ole vielä rauennut, joten tiirikointityökalun valmistaminen kaupallisiin tarkoituksiin on laitonta ja siten sen hankinta on tavalliselle lainkuuliaiselle ihmiselle hankalaa ja mahdotonta muuten kuin itse tekemällä. Oikeita rikollisia sellainen ei tietenkään estä. Abloy Classic on sitten virallisesti "ei enää turvallinen", koska lukkotyypin patentti on rauennut ja kyseiselle lukkotyypille tarkoitettuja tiirikointityökaluja saa laillisesti ostaa ja myydä.

Höpöhöpö. Tällä ei ole mitään tekemistä tiirikoiden kanssa.

Tässä on kyse avaimen kopioinnista eikä tiirikoinnista.

Suutariliikkeet on täynnä avaintenkopiointilaitteita, joilla saadaan helposti avaimia kopioitua. Mutta näiden laitteiden ja niiden käyttämien avainaihioiden myyminen sallittua ainoastaan mikäli ne käyttävät/tukevat vain sellaisia avainstandardeja, josta ei ole patenttia voimassa.

SiIlä hetkellä kun avainstandardin patentti raukeaa, tulee markkinoille avainaihioita siitä avaintyypistä, ja avaimenkopiointikoneita, joilla niitä avaimia saa kopioitua.

Sillä, että abloy-lukot ovat vaikeita tiirikoida ei ole mitään tekemistä patenttien kanssa, se on vaan niissä hyvää suunnittelua.

Esim. Lockpicking Lawyer joka tekee youtube-videoita tiirikoinnista ja osaa tiirikoida suurimman osan uusista halpislukoista sekunneissa ylisti aika suurin sanoin ikivanhaa abloy-lukkoa, joka perustuu yli 100 vuotta vanhaan suunnitteluun.

 

[Kingofflies]

Vaikuttaa, että käyttäjä Sompi on lukiuttatunut vuoteen 2000 joka suhteessa. Autojen tekniikka, tietoliikenneprotokollat, Abloyn lukot, kaikki oli silloin saavuttanut optimaalisen tasonsa. FTP...miksi sitä käyttäisi vuonna 2023, kun se ei ole salattu. Ja jos vastaus on, että kaiken voi salata, noh, tottahan se on. Mutta viimeiset x-kymmentä vuotta on suosittu niitä sisäänrakennettuja salattuja protokollia: FTP -> SFTP/SCP. Telnet -> SSH. http -> TLS/https. Miksi ihmeessä kenenkään pitäisi tarvita käyttää FTP:tä? Miten olisi kirjekyyhkyt?
Toinen vänkääminen autojen CAN-väylästä..tottakai ne noin 2870 kappaletta anturia, polttimoa, keskusyksikköä, jne elementtiä kannattaa jokainen johdottaa erikseen. Autoissa kun jätetään takapenkin niskatukia pois kustannussyistä, miten sitten jos pistetään johtoa 800 metriä (erillisjohdotus) vs 80 metriä (väylä). Hatusta heitettyjä lukuja,mutta Sompi korjannee, kun ymmärtää paremmin.
Ja lukot...noh, en lähde tähän.

 

[love_doctor]

Mutta viimeiset x-kymmentä vuotta on suosittu niitä sisäänrakennettuja salattuja protokollia: FTP -> SFTP/SCP. Telnet -> SSH. http -> TLS/https.

Sellainen tarkennus, että SCP alkaa myös olla poistumaan päin. SCP:n ongelmista oli muistaakseni jo muutama vuosi sitten Disobeyssä esitys. Esim. minulla Linuxissa openssh-paketissa oletuksena käytössä on SFTP scp-käskylläkin. Päivitin juuri reitittimeen OpenWRT:n ja koska reitittimellä ei Asuksen lähes sadan megatavun tehdasfirmiksessä ollut sftp-ohjelmistoa, piti scp:lle lisätä -O -vipu komentoon, jotta tiedoston sai ylipäänsä siirrettyä.

 

[Kingofflies]

Huolto-ohjelma on tuota varten olemassa.


En nyt oikein saa selvää mitä tarkoitat, mutta fakta on, että se väylä ei vianetsintää helpota millään tavalla. Vikakoodit näyttävät usein mitä sattuu ja vanhanaikaisesta mekaanisesta autosta tietää kyllä heti missä vika on, jos siihen hommaan on vähänkin tuntumaa ei ole aivan täysi idiootti.



Onko siinä joku _oikeudellisesti sitova_ lupaus siitä, että patentoitu teknologia pysyy vapaana jatkossakin?


Avainaihioiden myynti on toinen asia joka tulee sallituksi patentin vanhennuttua, mutta olin kyllä itse ainakin siinä uskossa, että tärkeämpänä pidetty asia on tuo tiirikointilaitteen luvanvarainen myynti ja osto. Tuossa videon esikatselukuvassa näkyykin Abloy Classicin tiirikointilaite, joita saa nykyään vapaasti myydä ja ostaa.


Sieltäpä tulee taas aika lapsellista olkiukkoa.

Hieno postaus, osoitat universaalia osaamista kaikesta. Sinä taasen heität parasta osaamist

Huolto-ohjelma on tuota varten olemassa.


En nyt oikein saa selvää mitä tarkoitat, mutta fakta on, että se väylä ei vianetsintää helpota millään tavalla. Vikakoodit näyttävät usein mitä sattuu ja vanhanaikaisesta mekaanisesta autosta tietää kyllä heti missä vika on, jos siihen hommaan on vähänkin tuntumaa ei ole aivan täysi idiootti.



Onko siinä joku _oikeudellisesti sitova_ lupaus siitä, että patentoitu teknologia pysyy vapaana jatkossakin?


Avainaihioiden myynti on toinen asia joka tulee sallituksi patentin vanhennuttua, mutta olin kyllä itse ainakin siinä uskossa, että tärkeämpänä pidetty asia on tuo tiirikointilaitteen luvanvarainen myynti ja osto. Tuossa videon esikatselukuvassa näkyykin Abloy Classicin tiirikointilaite, joita saa nykyään vapaasti myydä ja ostaa.


Sieltäpä tulee taas aika lapsellista olkiukkoa.

sieltä tulee aika lapsellista ja tekniikasta mitään ymmärtämätöntä kommenttia.
Miten perustelet FTP protokollan, kun SFTP, Scp over SSH ja muut KPI:tä käyttävät protokollat olemassa?

 

[Kingofflies]

Sellainen tarkennus, että SCP alkaa myös olla poistumaan päin. SCP:n ongelmista oli muistaakseni jo muutama vuosi sitten Disobeyssä esitys. Esim. minulla Linuxissa openssh-paketissa oletuksena käytössä on SFTP scp-käskylläkin. Päivitin juuri reitittimeen OpenWRT:n ja koska reitittimellä ei Asuksen lähes sadan megatavun tehdasfirmiksessä ollut sftp-ohjelmistoa, piti scp:lle lisätä -O -vipu komentoon, jotta tiedoston sai ylipäänsä siirrettyä.

Et ole väärässä. On se niinkin. Kannattaa katsoa tämä gtfobins

Sellainen tarkennus, että SCP alkaa myös olla poistumaan päin. SCP:n ongelmista oli muistaakseni jo muutama vuosi sitten Disobeyssä esitys. Esim. minulla Linuxissa openssh-paketissa oletuksena käytössä on SFTP scp-käskylläkin. Päivitin juuri reitittimeen OpenWRT:n ja koska reitittimellä ei Asuksen lähes sadan megatavun tehdasfirmiksessä ollut sftp-ohjelmistoa, piti scp:lle lisätä -O -vipu komentoon, jotta tiedoston sai ylipäänsä siirrettyä.

olet oikeassa. Kannataa tsekata sivusto

GTFOBins

gtfobins.github.io

Mutta, on nämä reikäisetkin salatut protokollat turvallisempia kuin Sompion vaatima FTP.

 

[pulatunnus]

Huolto-ohjelma on tuota varten olemassa.

Sori, en ensin tajunnut mitä tarkoitit, tuli mieleen laitteen ohjelmisto, tai huollon ohjelmistot. Mutta tarkoitat sitä huolto-ohjelmaa minkä mukaan siellä huollossa vaihdetaan, komponentteja, nesteitä jne. minkä mukaan tehdään manuaalisesti tarkistuksia jne. Se ei ole sitä digitaalisaatiota mitä tarkoitin.(*, tarkoitain sitä että auton omat järjestelmät optimoi vikaantumisen vähentämiseksi, suojelee järjestelmää isommista vaurioista jne. ilmoittaa jos tarve pajalle. Tämä "digitalisaatio" on suojellut monelta isolta vauriolta, sillä on myös pidennetty huolto-välejä, ei turhaia huoltokäyntejä, sillä saatu parempaa suorituskykyä, on myös "ulosmitattu" toisinpäin, eli voitu tehdä edullisemmin aiemman tasaoista.

En nyt oikein saa selvää mitä tarkoitat, mutta fakta on, että se väylä ei vianetsintää helpota millään tavalla. Vikakoodit näyttävät usein mitä sattuu ja vanhanaikaisesta mekaanisesta autosta tietää kyllä heti missä vika on, jos siihen hommaan on vähänkin tuntumaa ei ole aivan täysi idiootti.

Vikakoodi pitää toki ymmärtää mitä se kulloinkin kertoo. Mutta se nyt ei ollut sen väylän pointti, vikakoodeja saa ilman väylääkin.

Mutta se repsikan ikkuna, jos se ei toimi, niin väylätoteutuksessa mahdollista selvittää saako nostimet käskyn, ja voidaan nostin kokeilla purkamatta, jos toimii, niin ei tarvi purkaa ovea. sama nappien, rajojen, ym - kanssa. Voidaan päästä vielliseen komponenttiin ja vaihtaa se ehjään, ilman että tarvii purkaa puolta-autoa. (**

Jos on puhtaasti sähkömegaaninen toteutus, niin aloitat arvalla jostain, ehkä ensin tarkistat sulakkeet, siitä sitten eteenpäin helpommasta päästä.

Onko siinä joku _oikeudellisesti sitova_ lupaus siitä, että patentoitu teknologia pysyy vapaana jatkossakin?

En tiedä miten viitattu patentti, mutta jos lupa annettu, niin sitten se on.

Standarteissa joissa on patentoituja asioita, niin tyypillistä että patentinhaltia on sitoutunut siihen että sitä voi käyttää korvauksetta specsin mukaisissa toteutuksissa, tai lupautunut että sitä voi käyttää kohtuullista korvaustavastaan.

Isot väännöt liittyy yleensä niihin patentteihin joiden osalta ei ole sovittu mitään, silloin pitää sopia, tai sitten toteuttaa asia ilman että käyttää patentoituja menetelmiä.

(

Spoileri: (* (**

*
Toki valmistaja hyödyntää huolto-ohjelmien opimoinissa digitalisaatiota

(**
väylä lisäksi tarjoaa mahdollisuuden lukea niiden komponenttien omaa diagnostiikkaa, sisäisiä juttua, ilman että tarvii päästä fyysisesti komponenttiin käsiksi, jos komponenttista voi väylän kautta ko asiat lukea

FTP:stä
Tässä menee vähän sekaisin onko se julkisen netin yli tätä päivää, se on aikakaudelta jolloin niitä IPv4 osoitteita piisasi. ja aikakaudelta jolloin tuolla tasolla ei katsottu tarpeelliseksi salata, varmistaa jne. ja myös ne resurssit oli mitä oli.

Edelleen tänäpäivänä sillä on paikkansa, mutta ei juurikaan enään julkisessa netissä. Vaikka siirettää data olisi ihan julkista, kenenkä tahansa saatavilla olevaa, niin tänäpäivänä ei pidä hyvänä että sellaista siirretään salaamatta. Ei luettavat nettisivut ole https "takana" sen takia että olisi jotain salattavaa niillä sivuilla.

 

[JCSH]

Onko siinä joku _oikeudellisesti sitova_ lupaus siitä, että patentoitu teknologia pysyy vapaana jatkossakin?

Kyllä, kerta Apple disclosasi ne patentit W3C:n alla, se on laillisesti sidottu kyseisten patenttien osalta tuohon W3C:n policyyn.

 

[Kautium]

Mikään ei sitä FTP-protokollaa edelleenkään estä salaamasta.

Nämä keskustelut näiden asioiden ympärillä jäävät aina kiertämään loputonta ympyrää, kun kaltaisesi jankkaajat esittävät kerta toisensa jälkeen nuo samat jo lukuisat kerrat kumotuiksi tulleet argumentit.

IP-osoitteen ne kaikki muutkin protokollat tarvitsevat, jos niitä IP-verkon yli käytetään.

Sillä salatulla ftp:llä on nimikin, ftps (tai mieluummin tilalle suoraan sftp), ja se on tuota samaa kehää kiertäen täällä monesti mainittu. Tavallinen ftp on selväkielinen ja turvaton tiedonsiirtomenetelmä, eikä sitä suositella missään käytettävän sellaisenaan. Se että sinä haluat vängätä vastaan parin amk-kurssin ja oman ideologian pohjalta, ei muuta koko muun maailman näkemystä ja kokemusta.

SFTP vs. FTPS: What's the Best Protocol for Secure FTP?

SFTP and FTPS are strong alternatives to FTP, but which secure FTP (file transfer protocol) is better? Explore the differences between SFTP and FTPS, learn how they're implemented and authenticated, and discover which protocol we recommend using.

www.goanywhere.com

How to secure an FTP connection | TechTarget

Learn three tips that can help secure an enterprise FTP connection.

www.techtarget.com

 

[pulatunnus]

SFTP:ssä on se huono puoli, että sekä hakemistojen selaaminen että tiedostojen siirto tapahtuu samassa TCP-soketissa, jolloin hakemistojen selaaminen on hidasta silloin, kun tiedostoja siirretään. FTP:ssä taas on oma sokettinsa joka tiedoston siirtämistä varten, ja hakemistojen selaaminen ei lagaa, vaikka sitä tekisi samalla kun siirtää tiedostoja. Onhan FTP tietysti muutenkin tehokkaampi, kun tiedostot lähetetään kerralla lineaarisesti siinä dedikoidussa soketissaan (kuten aiemmassa viestissäni selitin) eikä SFTP:n tyyliin "paketteina", joiden otsakkeista tulee ylimääräistä overheadia sen lisäksi, että vuonohjauskin jää tehottomasti osittain userspace-ohjelman hoidettavaksi.

En tiedä, mistä nyt keksit nuo AMK-kurssit ja ideologiat.

Nyt menee vähän herrutteluksi, sinulla nyt mielessä joku tietty (salaus) toteutus, mutta salaamalle se menee keskustelu vähän pitkäksi, kun porukka arvuuttelee. mitä mielessä , mikä voisi sopia asiayhteyteen.

 

[Vaateri]

Jotkut näistä FTP:n hienoista ominaisuuksista periytyvät siitä, että se suunniteltiin NCP:n päällä toimivaksi. Ehkä asiat olisivat paremmin, mikäli TCP ei olisi aikoinaan korvannut NCP:tä.

 

[teppo mörkö]

Tuossa videon esikatselukuvassa näkyykin Abloy Classicin tiirikointilaite, joita saa nykyään vapaasti myydä ja ostaa.

pitäiskö sinun katsoa tuo video, ja kuunnella mitä siinä sanotaan tästä tiirikointilaitteesta?

 

[Hyrava]

Tuon tiirikointivälineen nimi on vempele.

Ei ole, tuo videossa oleva on ihan eri laite. Alkuperäinen Reijo Luotolaisen keksimä Vempele ei edes toimi nykyaikaisiin Abloy Classic -lukkoihin.

 

[JCSH]

Avainaihioiden myynti on toinen asia joka tulee sallituksi patentin vanhennuttua, mutta olin kyllä itse ainakin siinä uskossa, että tärkeämpänä pidetty asia on tuo tiirikointilaitteen luvanvarainen myynti ja osto.

Olen kyllä erittäin skeptinen siitä, että se avaimen ja lukon patentti kattaisi ne tiirikointilaitteet. Tuossa on kuitenkin niin vähän sitä patentoitavaa tilaa, että oletan, että ne patentit rajoittuu erittäin tarkasti vain siihen avaimen muotoon ja miten se muoto osuu yhteen sen lukkopesän kanssa. Muuten tuo on niin täynnä prior arttia, että vaikea saada mitään muuta patentoitua.
Saavat juuri sen mitä haluavat, eli estävät noiden avainaihioiden myynnin.

Toki sitten lukkovalmistaja voi yrittää ampua haulikolla, yrittää keksiä kaikki mahdolliset tavat tiirikoida tuo lukko ja sitten patentoida ne tiirikat omina keksintöinä. Mutta taas törmätään siihen, että tuo alue on niin täynnä prior arttia, että tuskin onnistuu. Vaikka patentoisikin muutaman, niin todennäköisesti antaisi vain niille tiirikan valmistajille ideoita siitä, että miten kannattaa lähteä tekemään niitä tiirikoita. Sitten vain kiertää sen patentin yksityiskohdat omassa toteutuksessa tai puskee tiirikoita pimeille markkinoille.

 

[pulatunnus]

Olen kyllä erittäin skeptinen siitä, että se avaimen ja lukon patentti kattaisi ne tiirikointilaitteet. Tuossa on kuitenkin niin vähän sitä patentoitavaa tilaa, että oletan, että ne patentit rajoittuu erittäin tarkasti vain siihen avaimen muotoon ja miten se muoto osuu yhteen sen lukkopesän kanssa. Muuten tuo on niin täynnä prior arttia, että vaikea saada mitään muuta patentoitua.
Saavat juuri sen mitä haluavat, eli estävät noiden avainaihioiden myynnin.

Joskus selailin Abloyn euro/suomi patentteja niin ei niissä osunut silmään mitään mikä tiirikkaan tekemistä rajoittaisi, eikä näissä classic johdannaissa valtavirtalukoissa taida enään olla paljoakaan voimassaolevaa patenttoitua(*, suoja perustuu mallisuojaan, jolla estetään ne kaupalliset aihiot meidän markkinoilla.

Mallisuojan kunnioittaminen voi ehkä vähän rajoittaa tiirikan toteuttamistapoja, mutta suurempi haaste taitaa olla ihan mekaaninen etä yleensä nykyisiin yhtiön pesiin sen voi tehdä laadukkaasti. Ja mistä lähtien edes ns "kuluttaja" markkinoiden tiirikkapajoja ja jakelukanavaa on kiinnostanut jotkin mallisuojat tai patentit. Saati näin mailmanlaajuisen nettikaupan aikaan. Mutta ei taida markkina riittää eikä ja osaaminen idän hikipajoilla. Tosi markkina tyydyttää tosiammattialiset.


(*
Jossain vaiheessa taisi olla jotain pientä sisäistä toiminnallisuutta

 

[Antw]

Noniin. Tiirikat ja 100 vuotta vanhat lukkotekniikat alkaa mennä jo aika rankoin ohi aiheen. Just saying.

 

[Klossi]

Eiköhän noista tämän vuoden Pisa-tuloksista käy aika hyvin ilmi, miten tämä digitalisointi toimii varsinkin koulumaailmassa. Ei siis toimi.

Älypuhelimet on pilanneet maailman.

 

[Tonnin Seteli]

Eiköhän noista tämän vuoden Pisa-tuloksista käy aika hyvin ilmi, miten tämä digitalisointi toimii varsinkin koulumaailmassa. Ei siis toimi.

Älypuhelimet on pilanneet maailman.

Ihmisten tyhmistyminen alkoi ennen kuin älypuhelimilla oli mahdollisuus vaikuttaa asiaan.

 

[pulatunnus]

Patentit on yleensä kirjoitettu niin, että siitä patenttitekstistä ei käy ilmi muu kuin itse patentoidun asian idea. Asiaan voi olla hankalaa saada lopullista selvyyttä.

Toki, jos tuota Abloyta kommentoit, niin selailin EU, Suomi patentteja.

Kuitenkin, jos patentti koskeekin pelkästään avaimen mallisuojaa, niin se tekee siitä vielä naurettavampaa, että Abloy Classicin väitetään yhtäkkiä muuttuneen turvattomaksi. Jos tiirikointivälineen omistaminen, ostaminen ja myyminen onkin ollut laillista koko ajan, niin eihän niillä avainaihioilla ja niiden patenteilla sitten edes väliä ole.

Abloyn Classic pohjautuvat lukot ovat oikeasti ja maineelta niitä vaikeimmin tiirikoitavia. edustaa sitä miten mekaniikan kulta-aikaa.

Koska ollaan digitalisaatio ketjussa , niin loistava esimerkki siitä miten digitalisaatio uhkaa , mutta samalla vie eteenpäin. Digitalisaatio on valtava harppaus lukitusturvallisuuteen, sillä valtava merkitys lukitustuvallisuuteen. voidaan tehdä avamia mitä ei voi kopoida, vaikka aito olisi halliussa. Digitalisaatio on myös esimerkki siitä että se murentaa mekaanisten avainten turvallisuutta, voidaan digitalisaation avulla tehdä tarkkoja kopioita mekaanisista avaimista. Ehkä ajatus tasolla myös digitaalismegaaninen vempele.

 

[pulatunnus]

Nykyiset digitaaliset lukitussysteemit näyttävät olevan suunniteltu vain ihmisten liikkumisen seurantaan ja sellaisten asentaminen kerrostaloon kaikkien asukkaiden riesaksi on yksityisyysloukkaus.

Tätä väärää tietoa toki levitellään joissain piireissä.

Mutta lukkojen digitalisaatio on mm isoille asuintaloyhtiöille todella iso harppaus ja helpotus, lukituksen ja avainten hallintaa. Lisää sitä turvallisuutta, ja käytettävyyttä. Tänäpäivänä ammattimaisen johden osaaminen GDPR asioissa sitä tasoa että yksityisyys loukkauksia ei pitäisi tapahtua, ja se taso on nykyään ihan eri tasolla kuin aikoinaan, välllä varovaisuus ampuu jo yli.

Toki digitaalisilla lukoilla voidaan toteuttaa myös kulunvalvontaa, millä avaimella milloin tai toisin päin milloin millä avaimella pääsy. Asuontaloyhtiöissä voidaan toteuttaa mm pesutupa, sauna varausjärjestelmään integroitu pääsy tiloihin. Asuntitaloyhtiöissä voi olla tiloja joihin pääsyä ja käyntiä on syytä tai jopa pitää valvoa, millä avaimella ja milloin, tämä iso oikeusturva juttu ja myös juttu mikä tarvitaan GDPR juttujen takia. Mutta se ei tarkoita että asukkaan kulkua asuntoon ja pois seurattaisiin. Jos jossain on ollut, niin GDPR asetusten myötä on pitäisi olla siivottu. Asukas saa toki omaa kulkemistaan logittaa. Ja se taasen on hyhvä juttu jos ulkopuolisten, esim huollon aveimen käyttö on logitettu, niin työntekijöisen kuin asukkaiden kannalta.

 

[JCSH]

Patentit on yleensä kirjoitettu niin, että siitä patenttitekstistä ei käy ilmi muu kuin itse patentoidun asian idea. Asiaan voi olla hankalaa saada lopullista selvyyttä.

Se patentoidun asian idea on juurikin se patentin pointti, sehän siitä pitää tulla ilmi. Mutta sen idean kyllä pitää tulla ilmi erittäin selvästi siinä patentissa, joten ei se nyt kovin epäselväksi jää, jos lukee sen patentin ja ymmärtää sen.
Lisäksi sitä patenttia luetaan siellä oikeudessa kuin piru raamattua ja kaikensorttinen epäselvyys yleensä kääntyy sitä patenttia vastaan.

Muutenkin on täysin eri asia kirjoittaa patentti kuin kirjoittaa patentti, jota pystyy puolustamaan oikeudessa. Jos patentin kuvaus on erittäin laaja, niin sitten todennäköisyys sille, että löytyy prior arttia on erittäin suuri. Taaskin jos patentti on liian yksityiskohtainen, niin sitten se voi olla erittäin helppo kiertää pienillä muutoksilla siihen toteutukseen.
Patentti-insinöörien pedanttisuus usein ajaa sen patenttia kirjoittavan normaalin insinöörin hulluksi, mutta sillä pedanttisuudella on kyllä syynsä.

 

[leffo]

Nykyiset digitaaliset lukitussysteemit näyttävät olevan suunniteltu vain ihmisten liikkumisen seurantaan ja sellaisten asentaminen kerrostaloon kaikkien asukkaiden riesaksi on yksityisyysloukkaus. Sen lisäksi Iloq-lukot eivät kuulemma oikein toimi pakkasessa.

Mulla on kyllä toiminut ihan hyvin. Avain kyllä tuntuu olevan hieman herkkä sen suhteen että se täytyy työntää sisään reippaasti. Olen olettanut että se saa käyttövoimansa tästä ja että vähän löysemmin työntäessä se ei saa tarpeeksi energiaa.(en ole asiaa sen enempää miettinyt saati hakenut tietoa) En ole huomannut yhteyttä vuodenajalla, ja tuota on tapahtunut vain ulko-oven kanssa. Jos ei ekalla avaudu niin tokalla, ja tuota tapahtui lähinnä ehkä ensimmäisenä vuotena satunnaisesti. Googlettaessa kyllä vikoja ilmeisesti on ollut, onhan noita kai useampaa eri versiota.

Mulla on yhden mun vanhan kämpän avain. Tää johtuu siitä että (isolla) vuokranantajalla oli ihmeellinen suhtautuminen vara-avaimeen: Yksi nimi vuokrasopimuksessa, yksi avain. Sen sijaan että mä olisin lähtenyt kinaamaan jonkun idiootin kanssa itsestäänselvyydestä jonka mä kyllä tarkastin hyvästä vuokratavasta, niin koska mulla oli helposti kopioitava avain niin mä kävin vaan kopioimassa sen. Tällöin mä en voinut palauttaa sitä koska mulla ei pitänyt olla sellaista.

Edit: nyt kun mietin asiaa mulla on jäänyt avaimet kahteen taloonkin. Mutta niissä oli kyse ulosmitatuista taloista joissa mä en ollut ulosmittauksen kohteena, ja luultavasti talojen uudet omistajat olivat tietoisia siitä että mulle oli jäänyt avaimet.

Jos ei oltaisi teknoluddiittiketjussa niin voisi tulla muitakin syitä näihin sähköisiin(!) avaimiin, kuin lainatussa osassa todettu. Mutta hei, hyväksytään että jollain pienellä joukolla on valtava seurantaperversio ja ne haluaa seurata valtavan ihmisjoukon liikkumista eri ovista. Näitä avainlätkälukkojahan on ollut pitkään, mutta asia ei ole koskettanut seurannasta huolestuneita.

 

[Kautium]

Eiköhän noista tämän vuoden Pisa-tuloksista käy aika hyvin ilmi, miten tämä digitalisointi toimii varsinkin koulumaailmassa. Ei siis toimi.

Älypuhelimet on pilanneet maailman.

En ymmärrä mistä tämä yhteys huonojen Pisa-tulosten ja älypuhelimien välillä on vedetty?

Eiköhän se todellinen syy löydy kaikkialta muualta kuin digitalisaatiosta, eli maahanmuutosta, inkluusiosta, säästötoimista ja vanhempien osallistumattomuudesta kasvatukseen. Rima on olemattoman alhaalla, jotta kukaan ei jäisi luokalle, koska se maksaisi ja se aiheuttaa sen ettei tarvitse edes yrittää. Mitään essee-tehtäviä ei enää edes yritetä teettää, kun ei väki osaa lukea/kirjoittaa.

Kommentti: Nämä ovat Pisa-romahduksen syyt, joista ei uskalleta puhua

Oppilasaineksen muutoksen vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin olisi voitu paikata pitämällä kiinni korkeasta vaatimustasosta, Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa.

www.iltalehti.fi

 

[Kautium]

Nykyiset digitaaliset lukitussysteemit näyttävät olevan suunniteltu vain ihmisten liikkumisen seurantaan ja sellaisten asentaminen kerrostaloon kaikkien asukkaiden riesaksi on yksityisyysloukkaus. Sen lisäksi Iloq-lukot eivät kuulemma oikein toimi pakkasessa.

Hieman ihmeellistä olettamuksia. Kuka siis seuraa ja ketä ja millä perusteella nämä olisi nimenomaan suunniteltu seuraamiseen?

Tuossa mainitussa Iloq-järjestelmässä on kyllä kaikenlaisia muita käytännön ongelmia, mutta en ole huomannut mitään eroa toiminnassa kelistä riippumatta. Se mekanismi vaan edellyttää joskus että avain pitää laittaa lukkoon useampaan kertaan ja yhdellä liikkeellä. Lisäksi sinne ei passaa laittaa väärää avainta, kun ei sitä saa ilman huoltomiestä sieltä lukkopesästä pois. Positiivisena puolena se ei edellytä johdotuksia, eikä ulkoista virtalähdettä.

 

[Kautium]

Digipöhinä kyllä varmasti osaltaan vaikuttaa koulumenestyksen laskuun.

Suomalaisnuorten osaaminen romahti Pisa-tutkimuksessa – digilaitteet häiritsevät tunneilla

Posted in r/Suomi by u/DonMaranzano • 233 points and 192 comments

old.reddit.com

Reddit-postaus onkin hyvä lähde. Siellä on joku boomeri taas vetänyt mutkia suoriksi oman ajatusmaailman perusteella. Eihän tuo vain ollut joku sinun oma kirjoituksesi?

Haluaisin nähdä jotain todellisia tutkimustuloksia, joiden mukaan tämä digipöhinä(tm) nimenomaan on syynä opiskelijoiden osaamisen laskuun. On kovin vaikea uskoa että se olisi suuressa roolissa mitenkään muuten, kuin korkeintaan keskittymistä haitaten, mikäli niitä älypuhelimia saa räpeltää tunneillakin.

 

[Kautium]

Aika naiivia ajatella, että tuollaista järjestelmää ei ikinä käytettäsi mihinkään väärään. Varsinkin tietäen, minkälaisia kyyliä kerrostalot ovat täynnä.

Kuten jo aiemmin todettiin, varmasti jossakin huonosti organisoidussa taloyhtiössä voi olla tätä ongelmaa, mutta ei niihin logitietoihin pitäisi olla pääsy kuin hyvin rajallisella joukolla (periaatteessa vain lukkofirmalla ja/tai isännöitsijällä), joten en nyt oikein osaa nähdä tätä todellisena ongelmana, enkä ainakaan sellaisena, että ongelmat olisivat suurempia kuin hyödyt.

 

[Klossi]

En ymmärrä mistä tämä yhteys huonojen Pisa-tulosten ja älypuhelimien välillä on vedetty?

Olisko toi maksimissaan 15 sekunnin keskittymiskyky. Näkeehän tuon jo kun moni aikuinenkaan ei voi tehdä mitään ilman jatkuvaa puhelimen räpläämistä. Heti kun on vähänkin tylsä hetki niin puhelin käteen ja jotain pasketta aivoille.

Kynä ja paperi on oikeasti edelleen hyvät välineet oppimiseen, ei mikään pienen ruudun tuijottelu.

Ja tottakai vanhempien vastuulla se on sitten kotona, kuinka paljon sitä puhelinta tuijotellaan.

 

[Kautium]

Olisko toi maksimissaan 15 sekunnin keskittymiskyky. Näkeehän tuon jo kun moni aikuinenkaan ei voi tehdä mitään ilman jatkuvaa puhelimen räpläämistä. Heti kun on vähänkin tylsä hetki niin puhelin käteen ja jotain pasketta aivoille.

Kynä ja paperi on oikeasti edelleen hyvät välineet oppimiseen, ei mikään pienen ruudun tuijottelu.

Ja tottakai vanhempien vastuulla se on sitten kotona, kuinka paljon sitä puhelinta tuijotellaan.

Kuinka monessa koulussa luuria saa tuijotella vapaasti tunnilla? Vai miten tämä ongelma siis käytännössä ilmenee? Älylaitteita käytetään toki avuksi myös tunneilla ja silloin niistä voi aiheutua myös lieveilmiöitä, mutta väitän edelleen, että todellinen ja laajempi syy on ihan muualla. Tuo on vain sellainen helppo keppihevonen, jolla vältetään kiusallinen keskustelu niistä oikeista ongelmista.

 

[Vaateri]

Kuinka monessa koulussa luuria saa tuijotella vapaasti tunnilla? Vai miten tämä ongelma siis käytännössä ilmenee? Älylaitteita käytetään toki avuksi myös tunneilla ja silloin niistä voi aiheutua myös lieveilmiöitä, mutta väitän edelleen, että todellinen ja laajempi syy on ihan muualla. Tuo on vain sellainen helppo keppihevonen, jolla vältetään kiusallinen keskustelu niistä oikeista ongelmista.

Miksi oletat että ylipäätään olisi jokin todellinen ja laajempi syy? Olisiko kuitenkin todennäköisempää, että samaan aikaan vaikuttaa monta erillistä asiaa, joista iso osa on tässä mainittukin, myös sinun toimesta? Lisäksi voi hyvin olla, että monet pienistä ongelmista voimistavat toisten pienien ongelmien vaikutuksia. Näinhän se on otsikon teemankin kannalta. Kun toimintoja ja palveluita digitalisoidaan, niin ei voida välttyä sen vaikutuksilta muihin palveluihin ja toimintoihin. Ja kun kiireellä tehdään, ei niitä vaikutuksia osata arvioida tai testata kunnolla.

Esimerkkinä vielä niin älypuhelimet vaikuttavat todistetusti keskittymiskykyyn, mutta lisäksi niiden kautta elämiimme tunkeutuvat some-palvelut vaikuttavat ihmisten itsetuntoon ja omakuvaan ja tämäkin varmasti heijastuu kouluun usealla tavalla.

 

[Kautium]

Miksi oletat että ylipäätään olisi jokin todellinen ja laajempi syy?

Koska sitä mieltä ovat olleet kaikki asiantuntijat ja vastaavaa kertovat myös omat ja tuttavien kokemukset. En ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö kännyköistä olisi myös haittaa mm. juuri keskittymisen suhteen, vaan että on vaikea nähdä sitä tässä kokonaisuudessa merkittävänä tekijänä. Occamin partaveitsi ohjaa sinne ilmiselvään suuntaan, mutta koska niistä syistä ei ole suotavaa puhua, niin sitten keksitään kaikkea muuta.

Edit.
Alla hyvä kommentti näistä ongelmista. Tuollakin on mainittu yhtenä syynä digilaitteiden yleistyminen, mutta ei niin että kaikki olisi automaattisesti pahasta, vaan ettei digitekniikkaa pitäisi soveltaa kaikkeen pelkästään näennäisen trendikkyyden nimissä. Mikään ei ole vähään aikaan ollut yhtä urpoa kuin tämä "No niin, Pisa-tulokset romahtivat. Kännykät pois, niin tilanne korjaantuu!" -öyhöttely mitä pari päivää on tässä nähty.

Asiantuntija luetteli A-studiossa viisi syytä Suomen Pisa-tulosten laskuun

Suomen heikentyneitä oppimistuloksia tutkineen Aino Saarisen mielestä esimerkiksi opettajien rooli on liian vähäinen ja liian pienille oppilaille annetaan liikaa vastuuta.

yle.fi

1. Opettajan rooli on liian vähäinen. Saarisen mielestä opettajan rooli on tällä hetkellä liian vähäinen siihen nähden, mitä tutkimusnäyttö sanoo.

2. Liian pienille oppilaille annetaan monissa kouluissa liikaa vastuuta. Saarisen mukaan itsekontrollin ja oman toiminnan ohjaamisen taidot kehittyvät todella hitaasti iän myötä. Hänen mukaansa Pisa-aineistostakin käy ilmi, että 30-40 prosenttia 15-vuotiaista ei koe osaavansa aikatauluttaa ja ohjata omaa oppimistaan.

3. Digilaitteiden yleistyminen. Saarisen mukaan digitaalista oppimista ei pitäisi soveltaa kaikkeen. Hänen mukaansa esimerkiksi lukutaito kehittyy paremmin paperisten kirjojen avulla.

4. Oppimisympäristöt. Saarinen näkee vikaa myös oppimisympäristöissä. Ongelmia voi Saarisen mukaan olla esimerkiksi melutasossa, ryhmien koossa ja ryhmien pysyvyydessä.

5. Inkluusio. Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita käsitellään yhtenä joukkona, vaikka todellisuudessa siihen kuuluu monia erilaisia alaryhmiä. Saarisen mukaan esimerkiksi näkövammaisten oppilaiden mukanaolo luokassa tutkitusti auttaa muiden oppilaiden oppimista ja hyvinvointia. Sen sijaan käytöshäiriöisiä oppilaita ei välttämättä kannattaisi laittaa niin sanottujen tavallisten oppilaiden kanssa samaan luokkaan.

Tuossakin tökkii se, että vaikka inkluusio on nostettu mukaan ongelmalistalle, niin ei uskalleta mainita maahanmuuttajia ja kaiken maailman adhd-häiriköitä, vaan esimerkiksi on nostettu näkövammaiset oppilaat. Kumpiakohan todellisuudessa on niin paljon, että koko maan oppimistulokset heikkenevät kautta linjan?

 

[Vaateri]

Tuossakin mainitaan monta erillistä syytä, jotka tässäkin on jo mainituksi tulleet. Oletin sinun tarkoittavan ”todellisella ja laajemmalla syyllä” jotain yksittäistä selittäjää, mutta taisin sitten ymmärtää väärin. Tosin tuo syistä puhumisen suotamattomuus vielä hämmentää, kun linkkaat kuitenkin uutisen jossa syistä puhutaan. Tästäkin jää sellainen tunne, että siellä taustalla olisi jokin pääsyy ja esitetyt syyt johtuisivat siitä. Tällainen voisi olla jokin syvä muutos yhteiskunnassa, kuten eriytymisen räjähtäminen käsiin.

Luokan ja työn tuntija – ääripäiden erot huolettavat sosiologia yhteiskunnassa | Tampereen korkeakouluyhteisö

Harri Melinin yliopistovuosien läpi näkyvät yhteiskunnan rakenteet ja muutokset, joita hän on itse sosiologina tutkinut yli 40-vuotisella urallaan. Sosiologian professori on jäänyt eläkkeelle kokop...

www.tuni.fi

Tiina Helinin kolumni: Yhteiskunnan eriytymisen seuraukset on tiedetty pitkään, mutta vasta nyt ne ovat alkaneet häiritä keskiluokan arkea

Keskustelu jengirikollisuudesta on jämähtänyt pelkoon, ylhäältä alaspäin esitettyyn huolipuheeseen, jossa jenginuoret nähdään lähtökohtaisesti viallisina. Missä on aikuisten vastuu, Helin kysyy.

yle.fi

Mennään kyllä jo niin kauas otsikon aiheesta, että ainakin itse jätän asian tähän.

 

[Kautium]

Tuossakin mainitaan monta erillistä syytä, jotka tässäkin on jo mainituksi tulleet. Oletin sinun tarkoittavan ”todellisella ja laajemmalla syyllä” jotain yksittäistä selittäjää, mutta taisin sitten ymmärtää väärin. Tosin tuo syistä puhumisen suotamattomuus vielä hämmentää, kun linkkaat kuitenkin uutisen jossa syistä puhutaan.

Juuri muutamaa viestiä aiemmin linkkasin uutiseen, jonka otsikkona oli "Nämä ovat Pisa-romahduksen syyt, joista ei uskalleta puhua".

En minä ole puhunut mistään yksittäisestä syystä, vaan kommentoin sitä, kun Pisa-tulosten heikkenemisen syyksi tuputetaan juuri niitä kännyköitä niin kuin ne oppilailta poistamalla kaikki muut ongelmat katoaisivat. Tuo on varmaankin yksi pieni syy muiden pienten syiden joukossa, mutta ne laajemmat ongelmat kannattaisi korjata ensin, kun ei ole mahdollista muuttaa kaikkea kerralla. Koulujärjestelmän muuttamisesta keskustelu ei tänne kuulu muuten kuin tuon digitalisaation osalta.

 

[hyvää_päivää]

Eiköhän noista tämän vuoden Pisa-tuloksista käy aika hyvin ilmi, miten tämä digitalisointi toimii varsinkin koulumaailmassa. Ei siis toimi.

Älypuhelimet on pilanneet maailman.

Ei se ole sen puhelimen vika jos vanhemmat eivät osaa kasvattaa lapsiaan ja pistää rajoja.

Mulla oli esimerkiksi selvät aikarajat että paljonko tvtä sai kakarana tuijottaa ja ennen sitä piti olla kaikki läksyt ja kotiaskareet tehty.

 

[melville]

Ei se ole sen puhelimen vika jos vanhemmat eivät osaa kasvattaa lapsiaan ja pistää rajoja.

Mulla oli esimerkiksi selvät aikarajat että paljonko tvtä sai kakarana tuijottaa ja ennen sitä piti olla kaikki läksyt ja kotiaskareet tehty.

Se oli silloin. Puhelimet ja muut digilaitteet ovat helppoja lastenvahteja. Tiktokkia jne. siitä asti kun osaa noita laitteita käyttää. Hyvä tulee ja on vanhemmille helppoa ja lapsi oppii saamaan helpot dopamiinit

 

[poskiholisti]

Se oli silloin. Puhelimet ja muut digilaitteet ovat helppoja lastenvahteja. Tiktokkia jne. siitä asti kun osaa noita laitteita käyttää. Hyvä tulee ja on vanhemmille helppoa ja lapsi oppii saamaan helpot dopamiinit

Kieltämättä karmeaa katsottavaa, kun jossain Prismassa porukalla istuu ostoskärryssä alle kouluikäisiä kosketusnäyttö-zombeja tuijottamassa ruutua. Oma tenava on jo koulussa, mutta mobiililaitteiden ääressä vietetään ehkä tunnista kahteen kuukausitasolla ja silloinkin jonkun kehittävän opiskelusovelluksen äärellä. Tiktokit, videopalvelut ja muu adhd-mädätys kielletty. Kavereiden luona on jotain videopalveluita on katseltu, mutta tähän en ole puuttunut.

Pöytäkoneella ja läppärillä ollaan treenattu kirjoittamista, piirtämistä ja muuta.

 

[Hyrava]

Kieltämättä karmeaa katsottavaa, kun jossain Prismassa porukalla istuu ostoskärryssä alle kouluikäisiä kosketusnäyttö-zombeja tuijottamassa ruutua.

Juu, ja harvinaisen ärsyttäviäkin välillä. Ilmeisesti nuo ostoskärry-kosketusnäyttö-zombiet ovat liki kuuroja ja näössäkin taitaa olla jotain vikaa kun äänet on laitteessa täysillä eli kuuluu tyyliin kaupan toiselle puolelle asti ja nenä on liki kiinni näytössä. Ja sitten jos älylaitteesta loppu akku tai se otetaan kersalta pois niin noin kolmen sekunnin sisällä tulee hirveä itkupotkuraivari kun ei olekaan enää sitä laitetta nenän edessä.

 

[teppo mörkö]

Juu, ja harvinaisen ärsyttäviäkin välillä. Ilmeisesti nuo ostoskärry-kosketusnäyttö-zombiet ovat liki kuuroja ja näössäkin taitaa olla jotain vikaa kun äänet on laitteessa täysillä eli kuuluu tyyliin kaupan toiselle puolelle asti ja nenä on liki kiinni näytössä. Ja sitten jos älylaitteesta loppu akku tai se otetaan kersalta pois niin noin kolmen sekunnin sisällä tulee hirveä itkupotkuraivari kun ei olekaan enää sitä laitetta nenän edessä.

Jep. Sääliksi käy ihmisiä, jotka vielä vuonna 2023 tuhlaavat aikaansa ruokakaupassa vaeltamiseen, ja altistavat vielä jälkikasvunsakin tälle viime vuosituhannelta periytyvälle turhalle riitille.

 

[Hyrava]

Jep. Sääliksi käy ihmisiä, jotka vielä vuonna 2023 tuhlaavat aikaansa ruokakaupassa vaeltamiseen, ja altistavat vielä jälkikasvunsakin tälle viime vuosituhannelta periytyvälle turhalle riitille.

Harvoin tulee nykyään ainakaan isommissa päivittäistavarakaupoissa käytyä, lähes kaikki ruokaostokset tulee nykypäivänä tehtyä digitaalisesti verkkokaupan kautta. Lähinnä kun jotain unohtuu niin tulee käytyä lähikaupassa, tai sitten jos muutaman oluen haluaa juoda. Vielä kun nuo ikärajavalvotut tuotteet saisi kotiinkuljetuksiin niin olisi aika kiva. Ne pari kertaa vuodessa kun Alkostakin jotain ostaa niin silloinkin yleensä tulee tilailtua ne netistä ja käy sitten vain noutamassa ne Alkon tiskiltä.

Jotkut verkkokaupat toimivat nykyään jo varsin hyvin, mutta kyllä niissä vielä monella toimijalla olisi paljon parannettavaa. Ihan tuon verkkokaupan toimivuuden takia tuli aikanaan siirryttyä toisen kauppaketjun asiakkaaksi kun rupesi vituttamaan ainainen verkkokaupan sekoilu ja toimimattomuus.

 

[love_doctor]

Koska ollaan digitalisaatio ketjussa , niin loistava esimerkki siitä miten digitalisaatio uhkaa , mutta samalla vie eteenpäin. Digitalisaatio on valtava harppaus lukitusturvallisuuteen, sillä valtava merkitys lukitustuvallisuuteen. voidaan tehdä avamia mitä ei voi kopoida, vaikka aito olisi halliussa. Digitalisaatio on myös esimerkki siitä että se murentaa mekaanisten avainten turvallisuutta, voidaan digitalisaation avulla tehdä tarkkoja kopioita mekaanisista avaimista. Ehkä ajatus tasolla myös digitaalismegaaninen vempele.

Abloyn digilukoissa on vaan sellainen, että esim. Yalen Doorman-lukossa ei minusta ollut mitään keinoa suojata sisältäpäin lukkoa niin ettei eläimet pääsisi hyppimään kahvaan ja avaamaan ovea. Onko tämä sitten social engineeringiä vai mitä, jos varas houkuttaa vaikka ruualla koiran ovelle ja hyppimään kahvaan. Saa sitten sitä kautta pääsyn miljoonien arvoiseen uuteen älykotiin. Tai jos koiralla tulee tylsä kesken päivää, voi hyppiä kahvaan ja karata luontoon. Omistajaa voi vituttaa, ettei ottanut älylukon sijaan perinteistä lukkoa.

 

[pulatunnus]

Abloyn digilukoissa on vaan sellainen, että esim. Yalen Doorman-lukossa ei minusta ollut mitään keinoa suojata sisältäpäin lukkoa niin ettei eläimet pääsisi hyppimään kahvaan ja avaamaan ovea. Onko tämä sitten social engineeringiä vai mitä, jos varas houkuttaa vaikka ruualla koiran ovelle ja hyppimään kahvaan. Saa sitten sitä kautta pääsyn miljoonien arvoiseen uuteen älykotiin. Tai jos koiralla tulee tylsä kesken päivää, voi hyppiä kahvaan ja karata luontoon. Omistajaa voi vituttaa, ettei ottanut älylukon sijaan perinteistä lukkoa.

Elainsuojaa (tilaan missä eläimiä) kannattaa homma sellainen lukitus ettei eläimet sitä auo. En tätä pitäisi digitalisaation ongelmana.

Eli ihmisten asunnoissa voi olla "pakotien" ovet lukittu niin että sisältä aukee vain painamalla oven kahvaa ja koska meilla ovet aukeaa ulospäin niin jotkin eläimet voivat ne saa auki hyppimällä oveavasten. Joko sijoittaa eläimet muualle tai asentaa sellainen systeemi ettei eläimet saa sitä auki. Mutta jos se on myös poistumistie niin muistaa myös turvallisuus.

Mainitulla yhtiöllä on "digi" lukituksia jotka sopii myös eläin tilojenlukitukseen.

 

[love_doctor]

Elainsuojaa (tilaan missä eläimiä) kannattaa homma sellainen lukitus ettei eläimet sitä auo. En tätä pitäisi digitalisaation ongelmana.

Eli ihmisten asunnoissa voi olla "pakotien" ovet lukittu niin että sisältä aukee vain painamalla oven kahvaa ja koska meilla ovet aukeaa ulospäin niin jotkin eläimet voivat ne saa auki hyppimällä oveavasten. Joko sijoittaa eläimet muualle tai asentaa sellainen systeemi ettei eläimet saa sitä auki. Mutta jos se on myös poistumistie niin muistaa myös turvallisuus.

Mainitulla yhtiöllä on "digi" lukituksia jotka sopii myös eläin tilojenlukitukseen.

Näen että ongelma on digitalisaation osalta siinä, että aivan tavallisten ja toimivien lukkojen tilalle kaupataan digilukkoja, joista yhdessä uudenlaisen rakennustavan kanssa eivät toimi isossa osassa uusia rakennuksia. Esim. Yalen lukko on yleisimpien joukossa. Lapsiperheistä jopa yli puolella on lemmikkejä. Selvitin asiaa ja lemmikkiturvalliset lukot ovat kalliimpia eikä välttämättä kuulu esim. talopaketin varusteluvaihtoehtoihin. Eli pahimmillaan ostat paskat lukot, myyt pois ja laitatat uudet.

Osa uusin koteihin saatavilla olevista älylukoista tuki salpausta myös sisäpuolelta tai avaamista muuten kuin kahvasta vääntämällä, mutta osa ei. Siis, tietenkään poistumisteitä ei voi kokonaan blokata, mutta esim. osassa perinteisistä lukoista sisäpuolelta avaaminen vaatii lukkomekanismin fyysistä kiertoliikettä. Tätä ei ole katsottu liian vaikeaksi käyttää hätätilanteessa. Kahvan kampeaminen alaspäin on asia, jonka monet lemmikit osaavat. Tähän ongelmaan on sellainenkin ratkaisu, että on edellä kuvattu ongelmallinen lukko, mutta talossa on ovellinen tuulikaappi. Kaikki lemmikit eivät hoksaa, että ulos pääsee kaksi ovea avaamalla,varsinkaan jos sisäovessa ei ole ikkunaa. Oveen voi myös koittaa rakentaa jotain suojalevyä kahvan ympärille, mutta saako siitä helposti siistin näköisen miljoonan kotiin?

 

[hyvää_päivää]

Näen että ongelma on digitalisaation osalta siinä, että aivan tavallisten ja toimivien lukkojen tilalle kaupataan digilukkoja, joista yhdessä uudenlaisen rakennustavan kanssa eivät toimi isossa osassa uusia rakennuksia. Esim. Yalen lukko on yleisimpien joukossa. Lapsiperheistä jopa yli puolella on lemmikkejä. Selvitin asiaa ja lemmikkiturvalliset lukot ovat kalliimpia eikä välttämättä kuulu esim. talopaketin varusteluvaihtoehtoihin. Eli pahimmillaan ostat paskat lukot, myyt pois ja laitatat uudet.

Osa uusin koteihin saatavilla olevista älylukoista tuki salpausta myös sisäpuolelta tai avaamista muuten kuin kahvasta vääntämällä, mutta osa ei. Siis, tietenkään poistumisteitä ei voi kokonaan blokata, mutta esim. osassa perinteisistä lukoista sisäpuolelta avaaminen vaatii lukkomekanismin fyysistä kiertoliikettä. Tätä ei ole katsottu liian vaikeaksi käyttää hätätilanteessa. Kahvan kampeaminen alaspäin on asia, jonka monet lemmikit osaavat. Tähän ongelmaan on sellainenkin ratkaisu, että on edellä kuvattu ongelmallinen lukko, mutta talossa on ovellinen tuulikaappi. Kaikki lemmikit eivät hoksaa, että ulos pääsee kaksi ovea avaamalla,varsinkaan jos sisäovessa ei ole ikkunaa. Oveen voi myös koittaa rakentaa jotain suojalevyä kahvan ympärille, mutta saako siitä helposti siistin näköisen miljoonan kotiin?

Mutta onko se digitalisaation vika että lemmikkieläimet käyttäytyy kuin eläimet yleensä käyttäytyy ja haluaa ulos ja availee välillä ovia? Vai onko ongelma siinä että porukka ottaa kotieläimiä ja sitten jättää ne 10 tunniksi yksin?

 

[love_doctor]

Harvoin tulee nykyään ainakaan isommissa päivittäistavarakaupoissa käytyä, lähes kaikki ruokaostokset tulee nykypäivänä tehtyä digitaalisesti verkkokaupan kautta. Lähinnä kun jotain unohtuu niin tulee käytyä lähikaupassa, tai sitten jos muutaman oluen haluaa juoda. Vielä kun nuo ikärajavalvotut tuotteet saisi kotiinkuljetuksiin niin olisi aika kiva. Ne pari kertaa vuodessa kun Alkostakin jotain ostaa niin silloinkin yleensä tulee tilailtua ne netistä ja käy sitten vain noutamassa ne Alkon tiskiltä.

Tässäkin digitalisaatio haittaa kulutuksen vähentämistä. Jos käyn kaupassa henkilökohtaisesti, voin käyttää samoja paikattuja kangaskasseja vuosikausia. Kotiintoimitetuissa ruoka on joko pussitettu ja/tai pahvilaatikoissa. Pahvi joudutaan kuljettamaan pois ja esim. taloyhtiössä pahviroskiksen tyhjentämisen tihentäminen lisää taloyhtiön kuluja. Jos viet itse eikä pahviroskis ole työmatkan varrella suoraan, koukkauksesta tulee lisäajoa.

Verkkokaupasta on myös vaikea tilata esim. erittäin kypsiä hedelmiä. Banaaneissakin voi mennä muutama päivä ennen kuin ovat syötäviä. Itse valikoimalla voi ostaa eri kypsyysasteen tuotteita niin että osan voi syödä heti ja loput myöhemmin. Esim. hedelmissä voi käydä niin, jos ostat saman määrän samanikäisiä tuotteita, niitä ei ehdi syömään kypsänä ja syntyy ruokahävikkiä. Jos taas ostat vähemmän ja vain sen verran kuin ehdit syödä, pitäisi ostamisen väliä tihentää jos haluat joka päivä hedelmiä. Myös punalaputetut tuotteet jäävät helposti ostamatta verkkokaupasta. Verkkokauppa myös nojaa siihen, että perinteiset kaupassakävijät ostavat ne murjoutuneet tuotteet pois, joita ei voi enää myydä verkkokaupan kautta priimakuntoisina. Eli digiverkkokauppa edellyttää nykymuodossaan myös että osa käy myymälässä hypistelemässä.

 

[love_doctor]

Mutta onko se digitalisaation vika että lemmikkieläimet käyttäytyy kuin eläimet yleensä käyttäytyy ja haluaa ulos ja availee välillä ovia? Vai onko ongelma siinä että porukka ottaa kotieläimiä ja sitten jättää ne 10 tunniksi yksin?

Keksit ihan päästä heikomman väitteen. Eläin voi karata ensimmäisen 5 minuutin aikana. Tässä on tietynlainen ylimielisyys kyseessä, jos ei nähdä sitä ongelmaksi, että tuotteesta tehdään mahdollisesti jopa kaikkein yleisimmälle ostajaryhmälle huonompi kuin aiempi tuote. Tässä on ihan selkeä ongelma tämän ketjun skoopissa - kun vaihdetaan aiempi ei-digi digiksi, homma ei enää toimi. Se, onko lemmikkien pitäminen tarpeellista, on ihan eri kysymys.

 

[Hyrava]

Mutta onko se digitalisaation vika että lemmikkieläimet käyttäytyy kuin eläimet yleensä käyttäytyy ja haluaa ulos ja availee välillä ovia? Vai onko ongelma siinä että porukka ottaa kotieläimiä ja sitten jättää ne 10 tunniksi yksin?

Mielestäni tuo ei suoraan ole digitalisaation vika mutta sinänsä on että noista kuluttajille tarkoitetuista "digi/älylukoista" on pääsääntöisesti vaan tehty ihan paskoja. Ihan jo siltäkin kannalta ulko-oven lukko pitäisi saada sellaiseen tilaan ettei se pelkästä kahvasta aukea, ettei esim oven raosta jollain koukulla saa sohittua kahvasta ovea auki. Tuo nyt ei täälläpäin ole niin suuri ongelma kun ulko-ovet ovat suhteellisen tiiviitä (kerrostalojen postiluukkuja lukuunottamatta) mutta ulkomailla kun on väljempiä ovia niin jossain päin varkaat menevät sopivalla koukulla sisään.

 

[hyvää_päivää]

Keksit ihan päästä heikomman väitteen. Eläin voi karata ensimmäisen 5 minuutin aikana. Tässä on tietynlainen ylimielisyys kyseessä, jos ei nähdä sitä ongelmaksi, että tuotteesta tehdään mahdollisesti jopa kaikkein yleisimmälle ostajaryhmälle huonompi kuin aiempi tuote.

Ei nyt kannata henkilökohtaisesti ottaa. Mietin vaan sitä että miten se on digitalisaation vika että eläin käyttäytyy eläimen tavoin.

Lukot voi aina vaihtaa jos ne tuottaa liikaa ongelmia.