Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[Sompi]

Patentit on yleensä kirjoitettu niin, että siitä patenttitekstistä ei käy ilmi muu kuin itse patentoidun asian idea. Asiaan voi olla hankalaa saada lopullista selvyyttä.

Kuitenkin, jos patentti koskeekin pelkästään avaimen mallisuojaa, niin se tekee siitä vielä naurettavampaa, että Abloy Classicin väitetään yhtäkkiä muuttuneen turvattomaksi. Jos tiirikointivälineen omistaminen, ostaminen ja myyminen onkin ollut laillista koko ajan, niin eihän niillä avainaihioilla ja niiden patenteilla sitten edes väliä ole.

Ja joka tapauksessa, avaimenhan voi kuitenkin kuka tahansa tehdä vaikka vanhasta avaimesta nähdyn valokuvan perusteella, eikä mikään mallisuoja siinä ole ikinä mitään estellyt - mitään älyttömän monimutkaisen muotoisia kappaleita nuo avaimet eivät kuitenkaan ole. Lukon sisäistä toimintaa ei edes tarvitse ymmärtää mitenkään.

 

[pulatunnus]

Patentit on yleensä kirjoitettu niin, että siitä patenttitekstistä ei käy ilmi muu kuin itse patentoidun asian idea. Asiaan voi olla hankalaa saada lopullista selvyyttä.

Toki, jos tuota Abloyta kommentoit, niin selailin EU, Suomi patentteja.

Kuitenkin, jos patentti koskeekin pelkästään avaimen mallisuojaa, niin se tekee siitä vielä naurettavampaa, että Abloy Classicin väitetään yhtäkkiä muuttuneen turvattomaksi. Jos tiirikointivälineen omistaminen, ostaminen ja myyminen onkin ollut laillista koko ajan, niin eihän niillä avainaihioilla ja niiden patenteilla sitten edes väliä ole.

Abloyn Classic pohjautuvat lukot ovat oikeasti ja maineelta niitä vaikeimmin tiirikoitavia. edustaa sitä miten mekaniikan kulta-aikaa.

Koska ollaan digitalisaatio ketjussa , niin loistava esimerkki siitä miten digitalisaatio uhkaa , mutta samalla vie eteenpäin. Digitalisaatio on valtava harppaus lukitusturvallisuuteen, sillä valtava merkitys lukitustuvallisuuteen. voidaan tehdä avamia mitä ei voi kopoida, vaikka aito olisi halliussa. Digitalisaatio on myös esimerkki siitä että se murentaa mekaanisten avainten turvallisuutta, voidaan digitalisaation avulla tehdä tarkkoja kopioita mekaanisista avaimista. Ehkä ajatus tasolla myös digitaalismegaaninen vempele.

 

[Sompi]

Nykyiset digitaaliset lukitussysteemit näyttävät olevan suunniteltu vain ihmisten liikkumisen seurantaan ja sellaisten asentaminen kerrostaloon kaikkien asukkaiden riesaksi on yksityisyysloukkaus. Sen lisäksi Iloq-lukot eivät kuulemma oikein toimi pakkasessa.

 

[pulatunnus]

Nykyiset digitaaliset lukitussysteemit näyttävät olevan suunniteltu vain ihmisten liikkumisen seurantaan ja sellaisten asentaminen kerrostaloon kaikkien asukkaiden riesaksi on yksityisyysloukkaus.

Tätä väärää tietoa toki levitellään joissain piireissä.

Mutta lukkojen digitalisaatio on mm isoille asuintaloyhtiöille todella iso harppaus ja helpotus, lukituksen ja avainten hallintaa. Lisää sitä turvallisuutta, ja käytettävyyttä. Tänäpäivänä ammattimaisen johden osaaminen GDPR asioissa sitä tasoa että yksityisyys loukkauksia ei pitäisi tapahtua, ja se taso on nykyään ihan eri tasolla kuin aikoinaan, välllä varovaisuus ampuu jo yli.

Toki digitaalisilla lukoilla voidaan toteuttaa myös kulunvalvontaa, millä avaimella milloin tai toisin päin milloin millä avaimella pääsy. Asuontaloyhtiöissä voidaan toteuttaa mm pesutupa, sauna varausjärjestelmään integroitu pääsy tiloihin. Asuntitaloyhtiöissä voi olla tiloja joihin pääsyä ja käyntiä on syytä tai jopa pitää valvoa, millä avaimella ja milloin, tämä iso oikeusturva juttu ja myös juttu mikä tarvitaan GDPR juttujen takia. Mutta se ei tarkoita että asukkaan kulkua asuntoon ja pois seurattaisiin. Jos jossain on ollut, niin GDPR asetusten myötä on pitäisi olla siivottu. Asukas saa toki omaa kulkemistaan logittaa. Ja se taasen on hyhvä juttu jos ulkopuolisten, esim huollon aveimen käyttö on logitettu, niin työntekijöisen kuin asukkaiden kannalta.

 

[JCSH]

Patentit on yleensä kirjoitettu niin, että siitä patenttitekstistä ei käy ilmi muu kuin itse patentoidun asian idea. Asiaan voi olla hankalaa saada lopullista selvyyttä.

Se patentoidun asian idea on juurikin se patentin pointti, sehän siitä pitää tulla ilmi. Mutta sen idean kyllä pitää tulla ilmi erittäin selvästi siinä patentissa, joten ei se nyt kovin epäselväksi jää, jos lukee sen patentin ja ymmärtää sen.
Lisäksi sitä patenttia luetaan siellä oikeudessa kuin piru raamattua ja kaikensorttinen epäselvyys yleensä kääntyy sitä patenttia vastaan.

Muutenkin on täysin eri asia kirjoittaa patentti kuin kirjoittaa patentti, jota pystyy puolustamaan oikeudessa. Jos patentin kuvaus on erittäin laaja, niin sitten todennäköisyys sille, että löytyy prior arttia on erittäin suuri. Taaskin jos patentti on liian yksityiskohtainen, niin sitten se voi olla erittäin helppo kiertää pienillä muutoksilla siihen toteutukseen.
Patentti-insinöörien pedanttisuus usein ajaa sen patenttia kirjoittavan normaalin insinöörin hulluksi, mutta sillä pedanttisuudella on kyllä syynsä.

 

[leffo]

Nykyiset digitaaliset lukitussysteemit näyttävät olevan suunniteltu vain ihmisten liikkumisen seurantaan ja sellaisten asentaminen kerrostaloon kaikkien asukkaiden riesaksi on yksityisyysloukkaus. Sen lisäksi Iloq-lukot eivät kuulemma oikein toimi pakkasessa.

Mulla on kyllä toiminut ihan hyvin. Avain kyllä tuntuu olevan hieman herkkä sen suhteen että se täytyy työntää sisään reippaasti. Olen olettanut että se saa käyttövoimansa tästä ja että vähän löysemmin työntäessä se ei saa tarpeeksi energiaa.(en ole asiaa sen enempää miettinyt saati hakenut tietoa) En ole huomannut yhteyttä vuodenajalla, ja tuota on tapahtunut vain ulko-oven kanssa. Jos ei ekalla avaudu niin tokalla, ja tuota tapahtui lähinnä ehkä ensimmäisenä vuotena satunnaisesti. Googlettaessa kyllä vikoja ilmeisesti on ollut, onhan noita kai useampaa eri versiota.

Mulla on yhden mun vanhan kämpän avain. Tää johtuu siitä että (isolla) vuokranantajalla oli ihmeellinen suhtautuminen vara-avaimeen: Yksi nimi vuokrasopimuksessa, yksi avain. Sen sijaan että mä olisin lähtenyt kinaamaan jonkun idiootin kanssa itsestäänselvyydestä jonka mä kyllä tarkastin hyvästä vuokratavasta, niin koska mulla oli helposti kopioitava avain niin mä kävin vaan kopioimassa sen. Tällöin mä en voinut palauttaa sitä koska mulla ei pitänyt olla sellaista.

Edit: nyt kun mietin asiaa mulla on jäänyt avaimet kahteen taloonkin. Mutta niissä oli kyse ulosmitatuista taloista joissa mä en ollut ulosmittauksen kohteena, ja luultavasti talojen uudet omistajat olivat tietoisia siitä että mulle oli jäänyt avaimet.

Jos ei oltaisi teknoluddiittiketjussa niin voisi tulla muitakin syitä näihin sähköisiin(!) avaimiin, kuin lainatussa osassa todettu. Mutta hei, hyväksytään että jollain pienellä joukolla on valtava seurantaperversio ja ne haluaa seurata valtavan ihmisjoukon liikkumista eri ovista. Näitä avainlätkälukkojahan on ollut pitkään, mutta asia ei ole koskettanut seurannasta huolestuneita.

 

[Kautium]

Eiköhän noista tämän vuoden Pisa-tuloksista käy aika hyvin ilmi, miten tämä digitalisointi toimii varsinkin koulumaailmassa. Ei siis toimi.

Älypuhelimet on pilanneet maailman.

En ymmärrä mistä tämä yhteys huonojen Pisa-tulosten ja älypuhelimien välillä on vedetty?

Eiköhän se todellinen syy löydy kaikkialta muualta kuin digitalisaatiosta, eli maahanmuutosta, inkluusiosta, säästötoimista ja vanhempien osallistumattomuudesta kasvatukseen. Rima on olemattoman alhaalla, jotta kukaan ei jäisi luokalle, koska se maksaisi ja se aiheuttaa sen ettei tarvitse edes yrittää. Mitään essee-tehtäviä ei enää edes yritetä teettää, kun ei väki osaa lukea/kirjoittaa.

Kommentti: Nämä ovat Pisa-romahduksen syyt, joista ei uskalleta puhua

Oppilasaineksen muutoksen vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin olisi voitu paikata pitämällä kiinni korkeasta vaatimustasosta, Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa.

www.iltalehti.fi

 

[Sompi]

Digipöhinä kyllä varmasti osaltaan vaikuttaa koulumenestyksen laskuun.

Suomalaisnuorten osaaminen romahti Pisa-tutkimuksessa – digilaitteet häiritsevät tunneilla

Posted in r/Suomi by u/DonMaranzano • 233 points and 193 comments

old.reddit.com

 

[Kautium]

Nykyiset digitaaliset lukitussysteemit näyttävät olevan suunniteltu vain ihmisten liikkumisen seurantaan ja sellaisten asentaminen kerrostaloon kaikkien asukkaiden riesaksi on yksityisyysloukkaus. Sen lisäksi Iloq-lukot eivät kuulemma oikein toimi pakkasessa.

Hieman ihmeellistä olettamuksia. Kuka siis seuraa ja ketä ja millä perusteella nämä olisi nimenomaan suunniteltu seuraamiseen?

Tuossa mainitussa Iloq-järjestelmässä on kyllä kaikenlaisia muita käytännön ongelmia, mutta en ole huomannut mitään eroa toiminnassa kelistä riippumatta. Se mekanismi vaan edellyttää joskus että avain pitää laittaa lukkoon useampaan kertaan ja yhdellä liikkeellä. Lisäksi sinne ei passaa laittaa väärää avainta, kun ei sitä saa ilman huoltomiestä sieltä lukkopesästä pois. Positiivisena puolena se ei edellytä johdotuksia, eikä ulkoista virtalähdettä.

 

[Kautium]

Digipöhinä kyllä varmasti osaltaan vaikuttaa koulumenestyksen laskuun.

Suomalaisnuorten osaaminen romahti Pisa-tutkimuksessa – digilaitteet häiritsevät tunneilla

Posted in r/Suomi by u/DonMaranzano • 233 points and 193 comments

old.reddit.com

Reddit-postaus onkin hyvä lähde. Siellä on joku boomeri taas vetänyt mutkia suoriksi oman ajatusmaailman perusteella. Eihän tuo vain ollut joku sinun oma kirjoituksesi?

Haluaisin nähdä jotain todellisia tutkimustuloksia, joiden mukaan tämä digipöhinä(tm) nimenomaan on syynä opiskelijoiden osaamisen laskuun. On kovin vaikea uskoa että se olisi suuressa roolissa mitenkään muuten, kuin korkeintaan keskittymistä haitaten, mikäli niitä älypuhelimia saa räpeltää tunneillakin.

 

[Sompi]

Hieman ihmeellistä olettamuksia. Kuka siis seuraa ja ketä ja millä perusteella nämä olisi nimenomaan suunniteltu seuraamiseen?

Tuossa mainitussa Iloq-järjestelmässä on kyllä kaikenlaisia muita käytännön ongelmia, mutta en ole huomannut mitään eroa toiminnassa kelistä riippumatta. Se mekanismi vaan edellyttää joskus että avain pitää laittaa lukkoon useampaan kertaan ja yhdellä liikkeellä. Lisäksi sinne ei passaa laittaa väärää avainta, kun ei sitä saa ilman huoltomiestä sieltä lukkopesästä pois. Positiivisena puolena se ei edellytä johdotuksia, eikä ulkoista virtalähdettä.

Aika naiivia ajatella, että tuollaista järjestelmää ei ikinä käytettäsi mihinkään väärään. Varsinkin tietäen, minkälaisia kyyliä kerrostalot ovat täynnä.

 

[Kautium]

Aika naiivia ajatella, että tuollaista järjestelmää ei ikinä käytettäsi mihinkään väärään. Varsinkin tietäen, minkälaisia kyyliä kerrostalot ovat täynnä.

Kuten jo aiemmin todettiin, varmasti jossakin huonosti organisoidussa taloyhtiössä voi olla tätä ongelmaa, mutta ei niihin logitietoihin pitäisi olla pääsy kuin hyvin rajallisella joukolla (periaatteessa vain lukkofirmalla ja/tai isännöitsijällä), joten en nyt oikein osaa nähdä tätä todellisena ongelmana, enkä ainakaan sellaisena, että ongelmat olisivat suurempia kuin hyödyt.

 

[Klossi]

En ymmärrä mistä tämä yhteys huonojen Pisa-tulosten ja älypuhelimien välillä on vedetty?

Olisko toi maksimissaan 15 sekunnin keskittymiskyky. Näkeehän tuon jo kun moni aikuinenkaan ei voi tehdä mitään ilman jatkuvaa puhelimen räpläämistä. Heti kun on vähänkin tylsä hetki niin puhelin käteen ja jotain pasketta aivoille.

Kynä ja paperi on oikeasti edelleen hyvät välineet oppimiseen, ei mikään pienen ruudun tuijottelu.

Ja tottakai vanhempien vastuulla se on sitten kotona, kuinka paljon sitä puhelinta tuijotellaan.

 

[Kautium]

Olisko toi maksimissaan 15 sekunnin keskittymiskyky. Näkeehän tuon jo kun moni aikuinenkaan ei voi tehdä mitään ilman jatkuvaa puhelimen räpläämistä. Heti kun on vähänkin tylsä hetki niin puhelin käteen ja jotain pasketta aivoille.

Kynä ja paperi on oikeasti edelleen hyvät välineet oppimiseen, ei mikään pienen ruudun tuijottelu.

Ja tottakai vanhempien vastuulla se on sitten kotona, kuinka paljon sitä puhelinta tuijotellaan.

Kuinka monessa koulussa luuria saa tuijotella vapaasti tunnilla? Vai miten tämä ongelma siis käytännössä ilmenee? Älylaitteita käytetään toki avuksi myös tunneilla ja silloin niistä voi aiheutua myös lieveilmiöitä, mutta väitän edelleen, että todellinen ja laajempi syy on ihan muualla. Tuo on vain sellainen helppo keppihevonen, jolla vältetään kiusallinen keskustelu niistä oikeista ongelmista.

 

[Vaateri]

Kuinka monessa koulussa luuria saa tuijotella vapaasti tunnilla? Vai miten tämä ongelma siis käytännössä ilmenee? Älylaitteita käytetään toki avuksi myös tunneilla ja silloin niistä voi aiheutua myös lieveilmiöitä, mutta väitän edelleen, että todellinen ja laajempi syy on ihan muualla. Tuo on vain sellainen helppo keppihevonen, jolla vältetään kiusallinen keskustelu niistä oikeista ongelmista.

Miksi oletat että ylipäätään olisi jokin todellinen ja laajempi syy? Olisiko kuitenkin todennäköisempää, että samaan aikaan vaikuttaa monta erillistä asiaa, joista iso osa on tässä mainittukin, myös sinun toimesta? Lisäksi voi hyvin olla, että monet pienistä ongelmista voimistavat toisten pienien ongelmien vaikutuksia. Näinhän se on otsikon teemankin kannalta. Kun toimintoja ja palveluita digitalisoidaan, niin ei voida välttyä sen vaikutuksilta muihin palveluihin ja toimintoihin. Ja kun kiireellä tehdään, ei niitä vaikutuksia osata arvioida tai testata kunnolla.

Esimerkkinä vielä niin älypuhelimet vaikuttavat todistetusti keskittymiskykyyn, mutta lisäksi niiden kautta elämiimme tunkeutuvat some-palvelut vaikuttavat ihmisten itsetuntoon ja omakuvaan ja tämäkin varmasti heijastuu kouluun usealla tavalla.

 

[Kautium]

Miksi oletat että ylipäätään olisi jokin todellinen ja laajempi syy?

Koska sitä mieltä ovat olleet kaikki asiantuntijat ja vastaavaa kertovat myös omat ja tuttavien kokemukset. En ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö kännyköistä olisi myös haittaa mm. juuri keskittymisen suhteen, vaan että on vaikea nähdä sitä tässä kokonaisuudessa merkittävänä tekijänä. Occamin partaveitsi ohjaa sinne ilmiselvään suuntaan, mutta koska niistä syistä ei ole suotavaa puhua, niin sitten keksitään kaikkea muuta.

Edit.
Alla hyvä kommentti näistä ongelmista. Tuollakin on mainittu yhtenä syynä digilaitteiden yleistyminen, mutta ei niin että kaikki olisi automaattisesti pahasta, vaan ettei digitekniikkaa pitäisi soveltaa kaikkeen pelkästään näennäisen trendikkyyden nimissä. Mikään ei ole vähään aikaan ollut yhtä urpoa kuin tämä "No niin, Pisa-tulokset romahtivat. Kännykät pois, niin tilanne korjaantuu!" -öyhöttely mitä pari päivää on tässä nähty.

Asiantuntija luetteli A-studiossa viisi syytä Suomen Pisa-tulosten laskuun

Suomen heikentyneitä oppimistuloksia tutkineen Aino Saarisen mielestä esimerkiksi opettajien rooli on liian vähäinen ja liian pienille oppilaille annetaan liikaa vastuuta.

yle.fi

1. Opettajan rooli on liian vähäinen. Saarisen mielestä opettajan rooli on tällä hetkellä liian vähäinen siihen nähden, mitä tutkimusnäyttö sanoo.

2. Liian pienille oppilaille annetaan monissa kouluissa liikaa vastuuta. Saarisen mukaan itsekontrollin ja oman toiminnan ohjaamisen taidot kehittyvät todella hitaasti iän myötä. Hänen mukaansa Pisa-aineistostakin käy ilmi, että 30-40 prosenttia 15-vuotiaista ei koe osaavansa aikatauluttaa ja ohjata omaa oppimistaan.

3. Digilaitteiden yleistyminen. Saarisen mukaan digitaalista oppimista ei pitäisi soveltaa kaikkeen. Hänen mukaansa esimerkiksi lukutaito kehittyy paremmin paperisten kirjojen avulla.

4. Oppimisympäristöt. Saarinen näkee vikaa myös oppimisympäristöissä. Ongelmia voi Saarisen mukaan olla esimerkiksi melutasossa, ryhmien koossa ja ryhmien pysyvyydessä.

5. Inkluusio. Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita käsitellään yhtenä joukkona, vaikka todellisuudessa siihen kuuluu monia erilaisia alaryhmiä. Saarisen mukaan esimerkiksi näkövammaisten oppilaiden mukanaolo luokassa tutkitusti auttaa muiden oppilaiden oppimista ja hyvinvointia. Sen sijaan käytöshäiriöisiä oppilaita ei välttämättä kannattaisi laittaa niin sanottujen tavallisten oppilaiden kanssa samaan luokkaan.

Tuossakin tökkii se, että vaikka inkluusio on nostettu mukaan ongelmalistalle, niin ei uskalleta mainita maahanmuuttajia ja kaiken maailman adhd-häiriköitä, vaan esimerkiksi on nostettu näkövammaiset oppilaat. Kumpiakohan todellisuudessa on niin paljon, että koko maan oppimistulokset heikkenevät kautta linjan?

 

[Vaateri]

Tuossakin mainitaan monta erillistä syytä, jotka tässäkin on jo mainituksi tulleet. Oletin sinun tarkoittavan ”todellisella ja laajemmalla syyllä” jotain yksittäistä selittäjää, mutta taisin sitten ymmärtää väärin. Tosin tuo syistä puhumisen suotamattomuus vielä hämmentää, kun linkkaat kuitenkin uutisen jossa syistä puhutaan. Tästäkin jää sellainen tunne, että siellä taustalla olisi jokin pääsyy ja esitetyt syyt johtuisivat siitä. Tällainen voisi olla jokin syvä muutos yhteiskunnassa, kuten eriytymisen räjähtäminen käsiin.

Luokan ja työn tuntija – ääripäiden erot huolettavat sosiologia yhteiskunnassa | Tampereen korkeakouluyhteisö

Harri Melinin yliopistovuosien läpi näkyvät yhteiskunnan rakenteet ja muutokset, joita hän on itse sosiologina tutkinut yli 40-vuotisella urallaan. Sosiologian professori on jäänyt eläkkeelle kokop...

www.tuni.fi

Tiina Helinin kolumni: Yhteiskunnan eriytymisen seuraukset on tiedetty pitkään, mutta vasta nyt ne ovat alkaneet häiritä keskiluokan arkea

Keskustelu jengirikollisuudesta on jämähtänyt pelkoon, ylhäältä alaspäin esitettyyn huolipuheeseen, jossa jenginuoret nähdään lähtökohtaisesti viallisina. Missä on aikuisten vastuu, Helin kysyy.

yle.fi

Mennään kyllä jo niin kauas otsikon aiheesta, että ainakin itse jätän asian tähän.

 

[Kautium]

Tuossakin mainitaan monta erillistä syytä, jotka tässäkin on jo mainituksi tulleet. Oletin sinun tarkoittavan ”todellisella ja laajemmalla syyllä” jotain yksittäistä selittäjää, mutta taisin sitten ymmärtää väärin. Tosin tuo syistä puhumisen suotamattomuus vielä hämmentää, kun linkkaat kuitenkin uutisen jossa syistä puhutaan.

Juuri muutamaa viestiä aiemmin linkkasin uutiseen, jonka otsikkona oli "Nämä ovat Pisa-romahduksen syyt, joista ei uskalleta puhua".

En minä ole puhunut mistään yksittäisestä syystä, vaan kommentoin sitä, kun Pisa-tulosten heikkenemisen syyksi tuputetaan juuri niitä kännyköitä niin kuin ne oppilailta poistamalla kaikki muut ongelmat katoaisivat. Tuo on varmaankin yksi pieni syy muiden pienten syiden joukossa, mutta ne laajemmat ongelmat kannattaisi korjata ensin, kun ei ole mahdollista muuttaa kaikkea kerralla. Koulujärjestelmän muuttamisesta keskustelu ei tänne kuulu muuten kuin tuon digitalisaation osalta.

 

[Sompi]

Minusta tuo minun aiemmassa viestissäni linkittämä Reddit-viesti on hyvin kirjoitettu kuvaus digitalisaation ongelmista nuorille ikäluokille. Varmasti ikäluokkien tyhmeneminen johtuu osittain siitä, minkälaiseksi tietoteknisten laitteiden käyttöliittymät ovat kehittyneet tässä viime vuosina.

 

[hyvää_päivää]

Eiköhän noista tämän vuoden Pisa-tuloksista käy aika hyvin ilmi, miten tämä digitalisointi toimii varsinkin koulumaailmassa. Ei siis toimi.

Älypuhelimet on pilanneet maailman.

Ei se ole sen puhelimen vika jos vanhemmat eivät osaa kasvattaa lapsiaan ja pistää rajoja.

Mulla oli esimerkiksi selvät aikarajat että paljonko tvtä sai kakarana tuijottaa ja ennen sitä piti olla kaikki läksyt ja kotiaskareet tehty.

 

[melville]

Ei se ole sen puhelimen vika jos vanhemmat eivät osaa kasvattaa lapsiaan ja pistää rajoja.

Mulla oli esimerkiksi selvät aikarajat että paljonko tvtä sai kakarana tuijottaa ja ennen sitä piti olla kaikki läksyt ja kotiaskareet tehty.

Se oli silloin. Puhelimet ja muut digilaitteet ovat helppoja lastenvahteja. Tiktokkia jne. siitä asti kun osaa noita laitteita käyttää. Hyvä tulee ja on vanhemmille helppoa ja lapsi oppii saamaan helpot dopamiinit

 

[poskiholisti]

Se oli silloin. Puhelimet ja muut digilaitteet ovat helppoja lastenvahteja. Tiktokkia jne. siitä asti kun osaa noita laitteita käyttää. Hyvä tulee ja on vanhemmille helppoa ja lapsi oppii saamaan helpot dopamiinit

Kieltämättä karmeaa katsottavaa, kun jossain Prismassa porukalla istuu ostoskärryssä alle kouluikäisiä kosketusnäyttö-zombeja tuijottamassa ruutua. Oma tenava on jo koulussa, mutta mobiililaitteiden ääressä vietetään ehkä tunnista kahteen kuukausitasolla ja silloinkin jonkun kehittävän opiskelusovelluksen äärellä. Tiktokit, videopalvelut ja muu adhd-mädätys kielletty. Kavereiden luona on jotain videopalveluita on katseltu, mutta tähän en ole puuttunut.

Pöytäkoneella ja läppärillä ollaan treenattu kirjoittamista, piirtämistä ja muuta.

 

[Hyrava]

Kieltämättä karmeaa katsottavaa, kun jossain Prismassa porukalla istuu ostoskärryssä alle kouluikäisiä kosketusnäyttö-zombeja tuijottamassa ruutua.

Juu, ja harvinaisen ärsyttäviäkin välillä. Ilmeisesti nuo ostoskärry-kosketusnäyttö-zombiet ovat liki kuuroja ja näössäkin taitaa olla jotain vikaa kun äänet on laitteessa täysillä eli kuuluu tyyliin kaupan toiselle puolelle asti ja nenä on liki kiinni näytössä. Ja sitten jos älylaitteesta loppu akku tai se otetaan kersalta pois niin noin kolmen sekunnin sisällä tulee hirveä itkupotkuraivari kun ei olekaan enää sitä laitetta nenän edessä.

 

[teppo mörkö]

Juu, ja harvinaisen ärsyttäviäkin välillä. Ilmeisesti nuo ostoskärry-kosketusnäyttö-zombiet ovat liki kuuroja ja näössäkin taitaa olla jotain vikaa kun äänet on laitteessa täysillä eli kuuluu tyyliin kaupan toiselle puolelle asti ja nenä on liki kiinni näytössä. Ja sitten jos älylaitteesta loppu akku tai se otetaan kersalta pois niin noin kolmen sekunnin sisällä tulee hirveä itkupotkuraivari kun ei olekaan enää sitä laitetta nenän edessä.

Jep. Sääliksi käy ihmisiä, jotka vielä vuonna 2023 tuhlaavat aikaansa ruokakaupassa vaeltamiseen, ja altistavat vielä jälkikasvunsakin tälle viime vuosituhannelta periytyvälle turhalle riitille.

 

[Hyrava]

Jep. Sääliksi käy ihmisiä, jotka vielä vuonna 2023 tuhlaavat aikaansa ruokakaupassa vaeltamiseen, ja altistavat vielä jälkikasvunsakin tälle viime vuosituhannelta periytyvälle turhalle riitille.

Harvoin tulee nykyään ainakaan isommissa päivittäistavarakaupoissa käytyä, lähes kaikki ruokaostokset tulee nykypäivänä tehtyä digitaalisesti verkkokaupan kautta. Lähinnä kun jotain unohtuu niin tulee käytyä lähikaupassa, tai sitten jos muutaman oluen haluaa juoda. Vielä kun nuo ikärajavalvotut tuotteet saisi kotiinkuljetuksiin niin olisi aika kiva. Ne pari kertaa vuodessa kun Alkostakin jotain ostaa niin silloinkin yleensä tulee tilailtua ne netistä ja käy sitten vain noutamassa ne Alkon tiskiltä.

Jotkut verkkokaupat toimivat nykyään jo varsin hyvin, mutta kyllä niissä vielä monella toimijalla olisi paljon parannettavaa. Ihan tuon verkkokaupan toimivuuden takia tuli aikanaan siirryttyä toisen kauppaketjun asiakkaaksi kun rupesi vituttamaan ainainen verkkokaupan sekoilu ja toimimattomuus.

 

[love_doctor]

Koska ollaan digitalisaatio ketjussa , niin loistava esimerkki siitä miten digitalisaatio uhkaa , mutta samalla vie eteenpäin. Digitalisaatio on valtava harppaus lukitusturvallisuuteen, sillä valtava merkitys lukitustuvallisuuteen. voidaan tehdä avamia mitä ei voi kopoida, vaikka aito olisi halliussa. Digitalisaatio on myös esimerkki siitä että se murentaa mekaanisten avainten turvallisuutta, voidaan digitalisaation avulla tehdä tarkkoja kopioita mekaanisista avaimista. Ehkä ajatus tasolla myös digitaalismegaaninen vempele.

Abloyn digilukoissa on vaan sellainen, että esim. Yalen Doorman-lukossa ei minusta ollut mitään keinoa suojata sisältäpäin lukkoa niin ettei eläimet pääsisi hyppimään kahvaan ja avaamaan ovea. Onko tämä sitten social engineeringiä vai mitä, jos varas houkuttaa vaikka ruualla koiran ovelle ja hyppimään kahvaan. Saa sitten sitä kautta pääsyn miljoonien arvoiseen uuteen älykotiin. Tai jos koiralla tulee tylsä kesken päivää, voi hyppiä kahvaan ja karata luontoon. Omistajaa voi vituttaa, ettei ottanut älylukon sijaan perinteistä lukkoa.

 

[pulatunnus]

Abloyn digilukoissa on vaan sellainen, että esim. Yalen Doorman-lukossa ei minusta ollut mitään keinoa suojata sisältäpäin lukkoa niin ettei eläimet pääsisi hyppimään kahvaan ja avaamaan ovea. Onko tämä sitten social engineeringiä vai mitä, jos varas houkuttaa vaikka ruualla koiran ovelle ja hyppimään kahvaan. Saa sitten sitä kautta pääsyn miljoonien arvoiseen uuteen älykotiin. Tai jos koiralla tulee tylsä kesken päivää, voi hyppiä kahvaan ja karata luontoon. Omistajaa voi vituttaa, ettei ottanut älylukon sijaan perinteistä lukkoa.

Elainsuojaa (tilaan missä eläimiä) kannattaa homma sellainen lukitus ettei eläimet sitä auo. En tätä pitäisi digitalisaation ongelmana.

Eli ihmisten asunnoissa voi olla "pakotien" ovet lukittu niin että sisältä aukee vain painamalla oven kahvaa ja koska meilla ovet aukeaa ulospäin niin jotkin eläimet voivat ne saa auki hyppimällä oveavasten. Joko sijoittaa eläimet muualle tai asentaa sellainen systeemi ettei eläimet saa sitä auki. Mutta jos se on myös poistumistie niin muistaa myös turvallisuus.

Mainitulla yhtiöllä on "digi" lukituksia jotka sopii myös eläin tilojenlukitukseen.

 

[love_doctor]

Elainsuojaa (tilaan missä eläimiä) kannattaa homma sellainen lukitus ettei eläimet sitä auo. En tätä pitäisi digitalisaation ongelmana.

Eli ihmisten asunnoissa voi olla "pakotien" ovet lukittu niin että sisältä aukee vain painamalla oven kahvaa ja koska meilla ovet aukeaa ulospäin niin jotkin eläimet voivat ne saa auki hyppimällä oveavasten. Joko sijoittaa eläimet muualle tai asentaa sellainen systeemi ettei eläimet saa sitä auki. Mutta jos se on myös poistumistie niin muistaa myös turvallisuus.

Mainitulla yhtiöllä on "digi" lukituksia jotka sopii myös eläin tilojenlukitukseen.

Näen että ongelma on digitalisaation osalta siinä, että aivan tavallisten ja toimivien lukkojen tilalle kaupataan digilukkoja, joista yhdessä uudenlaisen rakennustavan kanssa eivät toimi isossa osassa uusia rakennuksia. Esim. Yalen lukko on yleisimpien joukossa. Lapsiperheistä jopa yli puolella on lemmikkejä. Selvitin asiaa ja lemmikkiturvalliset lukot ovat kalliimpia eikä välttämättä kuulu esim. talopaketin varusteluvaihtoehtoihin. Eli pahimmillaan ostat paskat lukot, myyt pois ja laitatat uudet.

Osa uusin koteihin saatavilla olevista älylukoista tuki salpausta myös sisäpuolelta tai avaamista muuten kuin kahvasta vääntämällä, mutta osa ei. Siis, tietenkään poistumisteitä ei voi kokonaan blokata, mutta esim. osassa perinteisistä lukoista sisäpuolelta avaaminen vaatii lukkomekanismin fyysistä kiertoliikettä. Tätä ei ole katsottu liian vaikeaksi käyttää hätätilanteessa. Kahvan kampeaminen alaspäin on asia, jonka monet lemmikit osaavat. Tähän ongelmaan on sellainenkin ratkaisu, että on edellä kuvattu ongelmallinen lukko, mutta talossa on ovellinen tuulikaappi. Kaikki lemmikit eivät hoksaa, että ulos pääsee kaksi ovea avaamalla,varsinkaan jos sisäovessa ei ole ikkunaa. Oveen voi myös koittaa rakentaa jotain suojalevyä kahvan ympärille, mutta saako siitä helposti siistin näköisen miljoonan kotiin?

 

[hyvää_päivää]

Näen että ongelma on digitalisaation osalta siinä, että aivan tavallisten ja toimivien lukkojen tilalle kaupataan digilukkoja, joista yhdessä uudenlaisen rakennustavan kanssa eivät toimi isossa osassa uusia rakennuksia. Esim. Yalen lukko on yleisimpien joukossa. Lapsiperheistä jopa yli puolella on lemmikkejä. Selvitin asiaa ja lemmikkiturvalliset lukot ovat kalliimpia eikä välttämättä kuulu esim. talopaketin varusteluvaihtoehtoihin. Eli pahimmillaan ostat paskat lukot, myyt pois ja laitatat uudet.

Osa uusin koteihin saatavilla olevista älylukoista tuki salpausta myös sisäpuolelta tai avaamista muuten kuin kahvasta vääntämällä, mutta osa ei. Siis, tietenkään poistumisteitä ei voi kokonaan blokata, mutta esim. osassa perinteisistä lukoista sisäpuolelta avaaminen vaatii lukkomekanismin fyysistä kiertoliikettä. Tätä ei ole katsottu liian vaikeaksi käyttää hätätilanteessa. Kahvan kampeaminen alaspäin on asia, jonka monet lemmikit osaavat. Tähän ongelmaan on sellainenkin ratkaisu, että on edellä kuvattu ongelmallinen lukko, mutta talossa on ovellinen tuulikaappi. Kaikki lemmikit eivät hoksaa, että ulos pääsee kaksi ovea avaamalla,varsinkaan jos sisäovessa ei ole ikkunaa. Oveen voi myös koittaa rakentaa jotain suojalevyä kahvan ympärille, mutta saako siitä helposti siistin näköisen miljoonan kotiin?

Mutta onko se digitalisaation vika että lemmikkieläimet käyttäytyy kuin eläimet yleensä käyttäytyy ja haluaa ulos ja availee välillä ovia? Vai onko ongelma siinä että porukka ottaa kotieläimiä ja sitten jättää ne 10 tunniksi yksin?

 

[love_doctor]

Harvoin tulee nykyään ainakaan isommissa päivittäistavarakaupoissa käytyä, lähes kaikki ruokaostokset tulee nykypäivänä tehtyä digitaalisesti verkkokaupan kautta. Lähinnä kun jotain unohtuu niin tulee käytyä lähikaupassa, tai sitten jos muutaman oluen haluaa juoda. Vielä kun nuo ikärajavalvotut tuotteet saisi kotiinkuljetuksiin niin olisi aika kiva. Ne pari kertaa vuodessa kun Alkostakin jotain ostaa niin silloinkin yleensä tulee tilailtua ne netistä ja käy sitten vain noutamassa ne Alkon tiskiltä.

Tässäkin digitalisaatio haittaa kulutuksen vähentämistä. Jos käyn kaupassa henkilökohtaisesti, voin käyttää samoja paikattuja kangaskasseja vuosikausia. Kotiintoimitetuissa ruoka on joko pussitettu ja/tai pahvilaatikoissa. Pahvi joudutaan kuljettamaan pois ja esim. taloyhtiössä pahviroskiksen tyhjentämisen tihentäminen lisää taloyhtiön kuluja. Jos viet itse eikä pahviroskis ole työmatkan varrella suoraan, koukkauksesta tulee lisäajoa.

Verkkokaupasta on myös vaikea tilata esim. erittäin kypsiä hedelmiä. Banaaneissakin voi mennä muutama päivä ennen kuin ovat syötäviä. Itse valikoimalla voi ostaa eri kypsyysasteen tuotteita niin että osan voi syödä heti ja loput myöhemmin. Esim. hedelmissä voi käydä niin, jos ostat saman määrän samanikäisiä tuotteita, niitä ei ehdi syömään kypsänä ja syntyy ruokahävikkiä. Jos taas ostat vähemmän ja vain sen verran kuin ehdit syödä, pitäisi ostamisen väliä tihentää jos haluat joka päivä hedelmiä. Myös punalaputetut tuotteet jäävät helposti ostamatta verkkokaupasta. Verkkokauppa myös nojaa siihen, että perinteiset kaupassakävijät ostavat ne murjoutuneet tuotteet pois, joita ei voi enää myydä verkkokaupan kautta priimakuntoisina. Eli digiverkkokauppa edellyttää nykymuodossaan myös että osa käy myymälässä hypistelemässä.

 

[love_doctor]

Mutta onko se digitalisaation vika että lemmikkieläimet käyttäytyy kuin eläimet yleensä käyttäytyy ja haluaa ulos ja availee välillä ovia? Vai onko ongelma siinä että porukka ottaa kotieläimiä ja sitten jättää ne 10 tunniksi yksin?

Keksit ihan päästä heikomman väitteen. Eläin voi karata ensimmäisen 5 minuutin aikana. Tässä on tietynlainen ylimielisyys kyseessä, jos ei nähdä sitä ongelmaksi, että tuotteesta tehdään mahdollisesti jopa kaikkein yleisimmälle ostajaryhmälle huonompi kuin aiempi tuote. Tässä on ihan selkeä ongelma tämän ketjun skoopissa - kun vaihdetaan aiempi ei-digi digiksi, homma ei enää toimi. Se, onko lemmikkien pitäminen tarpeellista, on ihan eri kysymys.

 

[Hyrava]

Mutta onko se digitalisaation vika että lemmikkieläimet käyttäytyy kuin eläimet yleensä käyttäytyy ja haluaa ulos ja availee välillä ovia? Vai onko ongelma siinä että porukka ottaa kotieläimiä ja sitten jättää ne 10 tunniksi yksin?

Mielestäni tuo ei suoraan ole digitalisaation vika mutta sinänsä on että noista kuluttajille tarkoitetuista "digi/älylukoista" on pääsääntöisesti vaan tehty ihan paskoja. Ihan jo siltäkin kannalta ulko-oven lukko pitäisi saada sellaiseen tilaan ettei se pelkästä kahvasta aukea, ettei esim oven raosta jollain koukulla saa sohittua kahvasta ovea auki. Tuo nyt ei täälläpäin ole niin suuri ongelma kun ulko-ovet ovat suhteellisen tiiviitä (kerrostalojen postiluukkuja lukuunottamatta) mutta ulkomailla kun on väljempiä ovia niin jossain päin varkaat menevät sopivalla koukulla sisään.

 

[hyvää_päivää]

Keksit ihan päästä heikomman väitteen. Eläin voi karata ensimmäisen 5 minuutin aikana. Tässä on tietynlainen ylimielisyys kyseessä, jos ei nähdä sitä ongelmaksi, että tuotteesta tehdään mahdollisesti jopa kaikkein yleisimmälle ostajaryhmälle huonompi kuin aiempi tuote.

Ei nyt kannata henkilökohtaisesti ottaa. Mietin vaan sitä että miten se on digitalisaation vika että eläin käyttäytyy eläimen tavoin.

Lukot voi aina vaihtaa jos ne tuottaa liikaa ongelmia.

 

[love_doctor]

Ei nyt kannata henkilökohtaisesti ottaa. Mietin vaan sitä että miten se on digitalisaation vika että eläin käyttäytyy eläimen tavoin.

Lukot voi aina vaihtaa jos ne tuottaa liikaa ongelmia.

Kirjoitin jo aiempaan, mikä ongelma voi olla. Ostat talopaketin ja siihen ei vaan saa talofirmalta asiakkaan tapaukseen toimivia lukkoja, koska pakettifirma on ylimielisesti päättänyt asiakkaan puolesta, että tämä on hyvä ja sillä sipuli. Lukkojen poistattaminen ja vaihdattaminen on tietenkin mahdollista, mutta se on sitten omalla kustannuksella ja ajalla. Eikä tämä rajoitu eläimiin, vaan voi lapsikin avata kahvasta. Joo, ongelma on tavallaan vaan paremman tuotteen korvaaminen paskemmalla ottamatta digiin sen enempää kantaa. Se miksi minusta digi on tässä alunperin on ongelma, on että digiä kovasti rummutetaan näissä kaikin tavoin parempana. Esimerkiksi ensimmäistä taloa ostavalla on niin paljon mietittävää eri ratkaisujen kanssa, että tällainen yksityiskohta ei edes tule mieleen ajoissa. Vasta kun on muutettu sisään ja saa jäljityskoirien kanssa lähteä etsimään sitä parin tonnin bengalikissaa lähimetsästä.

 

[Hyrava]

Tässäkin digitalisaatio haittaa kulutuksen vähentämistä. Jos käyn kaupassa henkilökohtaisesti, voin käyttää samoja paikattuja kangaskasseja vuosikausia. Kotiintoimitetuissa ruoka on joko pussitettu ja/tai pahvilaatikoissa. Pahvi joudutaan kuljettamaan pois ja esim. taloyhtiössä pahviroskiksen tyhjentämisen tihentäminen lisää taloyhtiön kuluja. Jos viet itse eikä pahviroskis ole työmatkan varrella suoraan, koukkauksesta tulee lisäajoa.

Verkkokaupasta on myös vaikea tilata esim. erittäin kypsiä hedelmiä. Banaaneissakin voi mennä muutama päivä ennen kuin ovat syötäviä. Itse valikoimalla voi ostaa eri kypsyysasteen tuotteita niin että osan voi syödä heti ja loput myöhemmin. Esim. hedelmissä voi käydä niin, jos ostat saman määrän samanikäisiä tuotteita, niitä ei ehdi syömään kypsänä ja syntyy ruokahävikkiä. Jos taas ostat vähemmän ja vain sen verran kuin ehdit syödä, pitäisi ostamisen väliä tihentää jos haluat joka päivä hedelmiä. Myös punalaputetut tuotteet jäävät helposti ostamatta verkkokaupasta. Verkkokauppa myös nojaa siihen, että perinteiset kaupassakävijät ostavat ne murjoutuneet tuotteet pois, joita ei voi enää myydä verkkokaupan kautta priimakuntoisina. Eli digiverkkokauppa edellyttää nykymuodossaan myös että osa käy myymälässä hypistelemässä.

Toisaalta, verkkokaupasta ostaessa tulee vähemmän heräteostoksia. Ja itse käytän ne ostosten pahvilaatikot viemällä niillä tyhjiä pulloja ja tölkkejä kauppaan ja siellä palautusautomaatin vieressä kun on pahvinkeräyskin niin pahvitkin menevät kätevästi kiertoon. Ja vastaavasti mukana tulevat muovipussit menevät roskapusseina niin niitä ei tarvitse niin paljoa erikseen ostaa.

 

[love_doctor]

Toisaalta, verkkokaupasta ostaessa tulee vähemmän heräteostoksia. Ja itse käytän ne ostosten pahvilaatikot viemällä niillä tyhjiä pulloja ja tölkkejä kauppaan ja siellä palautusautomaatin vieressä kun on pahvinkeräyskin niin pahvitkin menevät kätevästi kiertoon. Ja vastaavasti mukana tulevat muovipussit menevät roskapusseina niin niitä ei tarvitse niin paljoa erikseen ostaa.

Hienoa, olet löytänyt näille käyttöä, mutta se ei poista sitä ongelmaa, että tuotetaan enemmän. Minä käytän kangaskasseja kuten jotkut muutkin, ja siitä huolimatta esim. pusseja kertyy vaikkapa nyt hedelmien ostaminen niin paljon, että roskapusseja ei vaan tarvi.

 

[love_doctor]

Päivän iltapaskassa oli nyt myös mielenkiintoinen uutinen digitaalisesta patteriautosta, jossa sähköisen käsijarrun digilogiikka ajoi auton penkkaan. Tässäkin mahdollinen digitaalinen ohjelmointibugi aiheutti vaaratilanteen ja mahdollisesti olisi voinut viedä kuskin hengen.

 

[Antw]

Päivän iltapaskassa oli nyt myös mielenkiintoinen uutinen digitaalisesta patteriautosta, jossa sähköisen käsijarrun digilogiikka ajoi auton penkkaan. Tässäkin mahdollinen digitaalinen ohjelmointibugi aiheutti vaaratilanteen ja mahdollisesti olisi voinut viedä kuskin hengen.

Tässä on mukana myös user erroria. Tyyppi ajelee käsijarru päällä, ihmettelee vain hieman kun "auto laahaa". Ja voihan mekaaninenkin kässäri jäädä päälle ja vikaantua.

 

[Hyrava]

Hienoa, olet löytänyt näille käyttöä, mutta se ei poista sitä ongelmaa, että tuotetaan enemmän. Minä käytän kangaskasseja kuten jotkut muutkin, ja siitä huolimatta esim. pusseja kertyy vaikkapa nyt hedelmien ostaminen niin paljon, että roskapusseja ei vaan tarvi.

Meillä taas verkkokauppaostoksissa tulee nuo hedelmät paperipusseissa joten niitä ei paljon roskapussina käytetä. Melkein kyllä toivoisi jotain valintaa verkkokauppaan että voisi valita haluaako paperi- vai muovipussissa nuo hedelmät. Tai ylipäätään jos on esim yksittäinen pomelo tai pari banaania niin niitä ei tarvitsisi laittaa pussiin ollenkaan.

Meillä ainakin ruuan verkkokaupan käyttäminen on vaikuttanut ihan kohtalaisesti ostoksiin menevään rahamäärään, ei tule niin paljon heräteostoksia ja muutenkin voi rauhassa miettiä mitä tarvitsee ja voi jopa kätevästi vertailla hintoja eikä tarvitse tihrustaa niitä hyllynlaidassa olevia mikroskooppisen pienellä printattuja hintalappuja.

 

[love_doctor]

Tässä on mukana myös user erroria. Tyyppi ajelee käsijarru päällä, ihmettelee vain hieman kun "auto laahaa". Ja voihan mekaaninenkin kässäri jäädä päälle ja vikaantua.

Toki tämä on perinteisessä autossa ihan tunnettu huolimattomuusongelma. Pikkuautossa oli joskus niin vähän massaa ja tehoa, että käsijarrun unohtumisen kyllä huomasi. Pahimmillaan käsijarru kului vaan puhki. Uutisen tekstistä sai kuvan, että käsijarrun pois kytkemiseen ei ollut mitään keinoa käyttöliittymän kautta eikä automatiikka toiminut. En tiedä, mikä on totuus, mutta kuulostaa hyvinkin mahdolliselta tilakoneen bugilta, jota ei ole huomattu testata.

 

[teppo mörkö]

jos varas houkuttaa vaikka ruualla koiran ovelle ja hyppimään kahvaan. Saa sitten sitä kautta pääsyn miljoonien arvoiseen uuteen älykotiin.

Aikamoiset skenaariot.

 

[Tonnin Seteli]

Päivän iltapaskassa oli nyt myös mielenkiintoinen uutinen digitaalisesta patteriautosta, jossa sähköisen käsijarrun digilogiikka ajoi auton penkkaan. Tässäkin mahdollinen digitaalinen ohjelmointibugi aiheutti vaaratilanteen ja mahdollisesti olisi voinut viedä kuskin hengen.

Tässä on mukana myös user erroria. Tyyppi ajelee käsijarru päällä, ihmettelee vain hieman kun "auto laahaa". Ja voihan mekaaninenkin kässäri jäädä päälle ja vikaantua.

On myös käyttäjän mokaa mukana, mutta käsittämätön heikosti suunniteltu vaarallinen miina tuo silti on. Ei turvallisuus voi perustua siihen, että kaikki ovat aina vähän varuillaan tuollaisen käteen hajoamisen tapaisen virhetoiminnon varalta. Tietysti mitäänhän ei voi sattua kunhan on varovainen. Tähän ei vaan huonoa tuotetta puolustellessa ainakaan valmistaja pääse vetoamaan kun on mulkkumaisuuttaan tehnyt auton, joka vaatii kiinnittämään turvavyön ennen käsijarrun vapautusta, tai muuten sysätään sut ojaan. Oppiipaha.

 

[napsa]

Abloyn digilukoissa on vaan sellainen, että esim. Yalen Doorman-lukossa ei minusta ollut mitään keinoa suojata sisältäpäin lukkoa niin ettei eläimet pääsisi hyppimään kahvaan ja avaamaan ovea. Onko tämä sitten social engineeringiä vai mitä, jos varas houkuttaa vaikka ruualla koiran ovelle ja hyppimään kahvaan. Saa sitten sitä kautta pääsyn miljoonien arvoiseen uuteen älykotiin. Tai jos koiralla tulee tylsä kesken päivää, voi hyppiä kahvaan ja karata luontoon. Omistajaa voi vituttaa, ettei ottanut älylukon sijaan perinteistä lukkoa.

Uusissa Yale doormaneissa on nappula mitä pitää painaa samaan aikaan kuin kahvaa painaa, että aukeaa. Pelkkä kahvan painaminen ei avaa ovea.

Ja tiedän kissoja jotka osaavat avata perinteisen lukon sisältä päin, mutta ei kukaan heidän omistajista lukkoa siitä ole syyttänyt.

Mutta ei toki digi lukko kaikille sovi, mutta en sanoisi että se on sen digitalisaation vika. Eihän esim abloyn munalukkokaan sovi joka paikkaan. Ei ole olemassa yleismallista lukkoa tai mitään muutakaan mikä sopii kaikkialle, kaikille ja kaikkiin tilanteisiin.

 

[Sompi]

Nuo sähköiset käsijarruthan ovat uusi normaali nykyautoissa olleet jo monta vuotta, ja olen ihmetellyt, että miten ne edes voidaan tulkita laillisiksi. Seisontajarrun pitäisi kuitenkin olla varajarru, jota käytetään, jos varsinainen jarru menee rikki. Tuollainen sähköinen diginappulasta käytettävä käsijarru on yleensä toteutettu niin, että sitä ei saa edes vauhdista päälle, ja vaikka saisikin, niin jarruvoimaa ei voi säätää mitenkään, jolloin auto helposti pyörähtää ympäri. Sen lisäksi noissa on jatkuvasti ongelmia talvipakkasilla ja muutenkin toimivat miten sattuu, mikä varmaan johtuu monesti laiteohjelmistossa olevista ohjelmointivirheistäkin. Tunnetustihan nykyautoissa on jo pitkään kaikkea mahdollista ohjattu sekavalla ja bugisella spagettikoodilla ihan kiihdyttämisestä ja jarruttamisesta lähtien: Toyota Unintended Acceleration and the Big Bowl of “Spaghetti” Code - Safety Research & Strategies, Inc.

Minun on hyvin hankalaa ymmärtää, miten joku voi haluta sähköisen käsijarrun tai edes keksiä epäironisesti mitään niin typerää konseptia kuin sähköinen käsijarru on. Minkälainen ajatuksenkulku siihen johtaa? Mietitäänkö seurauksia ja asiakokonaisuuksia ollenkaan? Kyse on kuitenkin AUTON JARRUSTA, jonka pitäisi toimia aina luotettavasti kaikissa kuviteltavissa olevissa olosuhteissa. Kuljettajalla pitäisi aina olla täysi hallinta siihen, mitä auto tekee. Ei kukaan täysijärkinen ajatteleva ihminen halua siihen väliin mitään epämääräistä tietokoneohjelmaa.

 

[Kautium]

Nuo sähköiset käsijarruthan ovat uusi normaali nykyautoissa olleet jo monta vuotta, ja olen ihmetellyt, että miten ne edes voidaan tulkita laillisiksi. Seisontajarrun pitäisi kuitenkin olla varajarru, jota käytetään, jos varsinainen jarru menee rikki. Tuollainen sähköinen diginappulasta käytettävä käsijarru on yleensä toteutettu niin, että sitä ei saa edes vauhdista päälle, ja vaikka saisikin, niin jarruvoimaa ei voi säätää mitenkään, jolloin auto helposti pyörähtää ympäri. Sen lisäksi noissa on jatkuvasti ongelmia talvipakkasilla ja muutenkin toimivat miten sattuu, mikä varmaan johtuu monesti laiteohjelmistossa olevista ohjelmointivirheistäkin.

Väärin, seisontajarru on olemassa pysäköintiä varten, eli se ei ole mikään ajonaikainen varajarru.

Toimintaongelmia on ollut lähinnä vanhemmissa kulkineissa silloin kun seisontajarrua käytetään kerran vuodessa ja silloinkin vain katsastuksen vuoksi. Siinä mielessä niitä vikoja ei ole ainakaan perinteistä enempää. Teknisestihän kyse on aika pitkälti samasta asiasta kuin kahvajarrussakin, eli napista painettaessa ohjausyksikkö komentaa sähkömoottoria puristamaan jarrupalat jarrulevyjä vasten (tai jarrukengät jarrurumpua vasten). Erona on lähinnä se, ettei ole ruostuvaa vaijerimekanismia, eikä käyttäjä voi myöskään säädellä jarruvoimaa. Jälkimmäisellä näistä ei ole edes mitään merkitystä muuten kuin teinien käsijarrukäännöksissä.

 

[null]

Nuo sähköiset käsijarruthan ovat uusi normaali nykyautoissa olleet jo monta vuotta, ja olen ihmetellyt, että miten ne edes voidaan tulkita laillisiksi. Seisontajarrun pitäisi kuitenkin olla varajarru, jota käytetään, jos varsinainen jarru menee rikki. Tuollainen sähköinen diginappulasta käytettävä käsijarru on yleensä toteutettu niin, että sitä ei saa edes vauhdista päälle, ja vaikka saisikin, niin jarruvoimaa ei voi säätää mitenkään, jolloin auto helposti pyörähtää ympäri. Sen lisäksi noissa on jatkuvasti ongelmia talvipakkasilla ja muutenkin toimivat miten sattuu, mikä varmaan johtuu monesti laiteohjelmistossa olevista ohjelmointivirheistäkin. Tunnetustihan nykyautoissa on jo pitkään kaikkea mahdollista ohjattu sekavalla ja bugisella spagettikoodilla ihan kiihdyttämisestä ja jarruttamisesta lähtien: Toyota Unintended Acceleration and the Big Bowl of “Spaghetti” Code - Safety Research & Strategies, Inc.

Minun on hyvin hankalaa ymmärtää, miten joku voi haluta sähköisen käsijarrun tai edes keksiä epäironisesti mitään niin typerää konseptia kuin sähköinen käsijarru on. Minkälainen ajatuksenkulku siihen johtaa? Mietitäänkö seurauksia ja asiakokonaisuuksia ollenkaan? Kyse on kuitenkin AUTON JARRUSTA, jonka pitäisi toimia aina luotettavasti kaikissa kuviteltavissa olevissa olosuhteissa. Kuljettajalla pitäisi aina olla täysi hallinta siihen, mitä auto tekee. Ei kukaan täysijärkinen ajatteleva ihminen halua siihen väliin mitään epämääräistä tietokoneohjelmaa.

Se on seisonta eikä mikään käyttöjarru.
…jaahans, joku muu kerkesi ensin

 

[love_doctor]

Uusissa Yale doormaneissa on nappula mitä pitää painaa samaan aikaan kuin kahvaa painaa, että aukeaa. Pelkkä kahvan painaminen ei avaa ovea.

Ja tiedän kissoja jotka osaavat avata perinteisen lukon sisältä päin, mutta ei kukaan heidän omistajista lukkoa siitä ole syyttänyt.

Perinteisiä lukkoja on monenlaisia. Esim. kerrostaloissa on usein postiluukun takia suojattu lukko niin ettei taivutetulla vaijerilla voi vääntää. Eli se kierrettävä nuppi on esim. kupin sisällä. Sama tekniikka suojaa eläimiltäkin. Ylipäänsä kierrettävä mekanismi on aika haastava muille kuin kädellisille. Ehkä norsu pystyisi avaamaan? En muista, että pieneen hetkeen missään tutulla olisi ollut lukko, joka ei vaatisi kiertämistä. Johtuu tietty siitäkin, että valtaosa asuu kaupungissa kerrostalossa.

Tosiaan uusissa Yaleissa on kahvan juuressa nappi, jota pitää myös painaa, mutta tuossa vanhemmassa mallissa ei ole.

 

[Sompi]

Väärin, seisontajarru on olemassa pysäköintiä varten, eli se ei ole mikään ajonaikainen varajarru.

Seisontajarru on myös varajärjestelmä käyttöjarrulle, eikä se fakta muutu miksikään, vaikka kuinka inttäisit.

Toimintaongelmia on ollut lähinnä vanhemmissa kulkineissa silloin kun seisontajarrua käytetään kerran vuodessa ja silloinkin vain katsastuksen vuoksi. Siinä mielessä niitä vikoja ei ole ainakaan perinteistä enempää. Teknisestihän kyse on aika pitkälti samasta asiasta kuin kahvajarrussakin, eli napista painettaessa ohjausyksikkö komentaa sähkömoottoria puristamaan jarrupalat jarrulevyjä vasten (tai jarrukengät jarrurumpua vasten). Erona on lähinnä se, ettei ole ruostuvaa vaijerimekanismia, eikä käyttäjä voi myöskään säädellä jarruvoimaa. Jälkimmäisellä näistä ei ole edes mitään merkitystä muuten kuin teinien käsijarrukäännöksissä.

Sähköisissä käsijarruissa on kyllä hyvin paljon toimintaongelmia varsinkin autojen ikään suhteutettuna. Niillä on usein taipumusta mennä jumiin varsinkin talvisin, tai muuten vain toimia vähän miten sattuu.

Vaijerilla toimiva käsijarru tyypillisesti menee jumiin vain vaijerinkuoren vaurioiduttua, kun vaijeriin pääsee hiekkaa ja jäätä. Käyttämättömyydellä ei ole asiaan niin suurta vaikutusta, koska vaijeria ei tehdä ruostuvasta teräksestä eikä se jarrumekanismikaan nyt muutaman viikon tai edes kuukauden käyttämättömyydestä jumiin ruostu, varsinkaan jos varsinaista käyttöjarrua kuitenkin käytetään.

 

[Antw]

Eipä ole omassa autossa ollut minkäänlaisia ongelmia sähköisen seisontajarrun kanssa. Huomattavan mukava käyttää, eikä tarvitse ottaa erikseen pois päältä liikkeelle lähdettäessä. En ole jäänyt perinteistä nyittävää kahvaa kaipaamaan. Uusissa autoissa kieltämättä on tiettyjä typeriä ratkaisuja, joissa on menyt taaksepäin kehityksessä käytettävyyden osalta (mm. erikoiset ovenkahvat, fyysisten namiskoiden liiallinen korvaaminen kosketusnäytöllä jne.), mutta sähköinen seisontajarru ei mielestäni lukeudu näihin.

 

[Kautium]

Seisontajarru on myös varajärjestelmä käyttöjarrulle, eikä se fakta muutu miksikään, vaikka kuinka inttäisit.

Tämä on jotain sinun omaa tajunnavirtaa. Eikö sinulle sano mitään käyttötarkoituksesta edes se, että järjestelmän nimi on juurikin seisontajarru (tai pysäköintijarru)?

Henkilöautojen käyttöjarrujärjestelmässä on vikaantumisen vuoksi kaksi erillistä akseli- tai ristijakoista piiriä. Seisontajarru ei ole niistä kumpikaan.

Joissakin raskaissa ajoneuvoissa voi olla paineilmajarrut ja niissä varajarruna voi joskus toimia myös seisontajarru, mutta se on eri asia.

Eipä ole omassa autossa ollut minkäänlaisia ongelmia sähköisen seisontajarrun kanssa. Huomattavan mukava käyttää, eikä tarvitse ottaa erikseen pois päältä liikkeelle lähdettäessä. En ole jäänyt perinteistä nyittävää kahvaa kaipaamaan.

Sama. En tosin itse käytä sitä juuri koskaan, kun ei ole ollut tarvetta. Automaatti P-asennossa on hoitanut tarpeet muualla, paitsi jyrkissä ylä/alamäissä, joissa ei ole hyvä roikottaa autoa pelkästään vaihteiston parkkilukon varassa.