Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sompi
  • Aloitettu Aloitettu
JSON ei ole RESTiä, eikä REST ole kovin löyhä määritelmä siltä osin.

Joo mutta sä kirjoitit "toki silläkin saa samat asiat tehtyä ja usein paremminkin". Mikä on ihan käsittämätön lause, sillä toinen on tiedostoformaatti ja toinen on hyvin löyhä arkkitehtuurin käsite. JSONilla ei tehdä samoja asioita kuin RESTillä.

Ne ovat aivan kaksi aivan erilaista tapaa tehdä suurelta osin sama asia.

Eivät ole, ne eivät ole kaksi erilaista tapaa tehdä sama asia. Sulla on nyt joku väärinkäsitys siitä, mikä on JSON ja mikä on REST.
 
Joo mutta sä kirjoitit "toki silläkin saa samat asiat tehtyä ja usein paremminkin". Mikä on ihan käsittämätön lause, sillä toinen on tiedostoformaatti ja toinen on hyvin löyhä arkkitehtuurin käsite. JSONilla ei tehdä samoja asioita kuin RESTillä.



Eivät ole, ne eivät ole kaksi erilaista tapaa tehdä sama asia. Sulla on nyt joku väärinkäsitys siitä, mikä on JSON ja mikä on REST.
REST-toteutuksessa palvelimen vastauksen payload on määritelmänmukaisesti hypertext-formaattia: </> htmx ~ How Did REST Come To Mean The Opposite of REST?
 
Antaapa olla, en jaksa vääntää - viestin voi poistaa.
 
Viimeksi muokattu:
REST-toteutuksessa palvelimen vastauksen payload on määritelmänmukaisesti hypertext-formaattia: </> htmx ~ How Did REST Come To Mean The Opposite of REST?

Ok, yritän jatkossa muistaa, että kun Sompi kirjoittaa "JSON" hän ei tarkoita JSONia vaan tarkoittaa REST APIa joka palauttaa vastauksen JSON-formaatissa. Ja kun kirjoitat "REST", hän tarkoittaa REST APIa joka palauttaa vastauksen HTML-formaatissa. Eli käytät termejä ihan omalla tavallasi. Sitten joskus jos haet työpaikkaa IT-alalta, niin vinkki: älä tee noin, sinua vain katsotaan kummastuneesti...

Katsotaan nopeasti, mitä oikeasti RESTillä tarkoitetaan jos unohdetaan satunnaiset blogikirjoitukset ja käytetään samaa kieltä mitä 100% IT-alasta:

Red Hat:

When a client request is made via a RESTful API, it transfers a representation of the state of the resource to the requester or endpoint. This information, or representation, is delivered in one of several formats via HTTP: JSON (Javascript Object Notation), HTML, XLT, Python, PHP, or plain text. JSON is the most generally popular file format to use because, despite its name, it’s language-agnostic, as well as readable by both humans and machines.


Wikipedia:

It means that a server will respond with the representation of a resource (today, it will most often be an HTML, XML or JSON document) and that resource will contain hypermedia links that can be followed to make the state of the system change.


IBM:

The state of a resource at any particular instant, or timestamp, is known as the resource representation. This information can be delivered to a client in virtually any format including JavaScript Object Notation (JSON), HTML, XLT, Python, PHP or plain text. JSON is popular because it’s readable by both humans and machines—and it is programming language-agnostic.


Azure:

Typically, these objects are returned in a structured format such as JSON or XML, as indicated by the Content-type response header.

 
Ok, yritän jatkossa muistaa, että kun Sompi kirjoittaa "JSON" hän ei tarkoita JSONia vaan tarkoittaa REST APIa joka palauttaa vastauksen JSON-formaatissa.
Nyt on kyllä sen verran kierosti tahallaan väärinymmärretty, että moderaattorit saisivat jo tuohon puuttua. Kun vielä kirjoitat noin henkilökohtaisesti minun "tarkoittavan jotakin", niin alkaa taas kunnianloukkauskriteerit kohta täyttymään.

Se REST API ei edelleenkään palauta mitään JSON-formaatissa, koska silloin se ei ole RESTiä. JSON on JSON eikä se liity RESTiin.

Katsotaan nopeasti, mitä oikeasti RESTillä tarkoitetaan jos unohdetaan satunnaiset blogikirjoitukset ja käytetään samaa kieltä mitä 100% IT-alasta:
Vaikka kuinka moni ihminen luulisi samalla tavalla kuin sinä, niin luulosi asiasta on silti väärä. Väärä tieto ei muutu oikeaksi sillä, että tarpeeksi moni luulee niin.

Surullista, jos Wikipediaankin on tästäkin aiheesta laitettu väärää tietoa. Valitettavasti siinä ei ole mitään uutta. Yritin suomenkielisestä Wikipediasta oikaista väärää tietoa liittyen BIOSiin ja levyjen osiointiin, mutta muutokseni kumottiin, koska olin kuulemma väärässä ja IBM:n alkuperäinen spesifikaatio koskien BIOSia ei kuulemma ole "neutraali lähde".

IT-alalla on nykyään paljon näitä laajalle levinneitä väärinymmärryksiä ja ne aiheuttavat usein ongelmia. Jos vielä Wikipedian moderaattorienkin mielestä voidaan pitää asian alkuperäistä spesifikaatiota "epäneutraalina lähteenä" ja sen sijaan hyväksyä kaikenlaisten pöhinäsivujen blogiartikkelien ja tietoiskuiksi naamioitujen mainosten käyttäminen lähteenä, niin näitä väärän tiedon normalisoitumisia tulee olemaan aina vain enemmän.
 
Nyt on kyllä sen verran kierosti tahallaan väärinymmärretty, että moderaattorit saisivat jo tuohon puuttua. Kun vielä kirjoitat noin henkilökohtaisesti minun "tarkoittavan jotakin", niin alkaa taas kunnianloukkauskriteerit kohta täyttymään.

Se REST API ei edelleenkään palauta mitään JSON-formaatissa, koska silloin se ei ole RESTiä. JSON on JSON eikä se liity RESTiin.


Vaikka kuinka moni ihminen luulisi samalla tavalla kuin sinä, niin luulosi asiasta on silti väärä. Väärä tieto ei muutu oikeaksi sillä, että tarpeeksi moni luulee niin.

Surullista, jos Wikipediaankin on tästäkin aiheesta laitettu väärää tietoa. Valitettavasti siinä ei ole mitään uutta. Yritin suomenkielisestä Wikipediasta oikaista väärää tietoa liittyen BIOSiin ja levyjen osiointiin, mutta muutokseni kumottiin, koska olin kuulemma väärässä ja IBM:n alkuperäinen spesifikaatio koskien BIOSia ei kuulemma ole "neutraali lähde".

IT-alalla on nykyään paljon näitä laajalle levinneitä väärinymmärryksiä ja ne aiheuttavat usein ongelmia. Jos vielä Wikipedian moderaattorienkin mielestä voidaan pitää asian alkuperäistä spesifikaatiota "epäneutraalina lähteenä" ja sen sijaan hyväksyä kaikenlaisten pöhinäsivujen blogiartikkelien ja tietoiskuiksi naamioitujen mainosten käyttäminen lähteenä, niin näitä väärän tiedon normalisoitumisia tulee olemaan aina vain enemmän.
Tässä on nyt sana sanaa vastaan. Sinä väität olevasi oikeassa linkkaamalla yksittäiseen epämääräiseen blogi-kirjoitukseen. Paapaa linkkasi kolmen ison markkinatoimijan näkemyksen. Kumpi kuulostaa uskottavammalta? Jos tunnet olevasi absoluuttisen oikeassa, voinet linkata johonkin RFC:en joka tukee mutuasi?
Ja taas sä jaksat itkeä ja uhkailla kunnianloukkaussyytteillä. Vähån nyt tsemppiä.
Onnea työelämään tuolla asenteella. Sitä onnea voi ihan oikeasti tarvita.
 
Nyt on kyllä sen verran kierosti tahallaan väärinymmärretty, että moderaattorit saisivat jo tuohon puuttua. Kun vielä kirjoitat noin henkilökohtaisesti minun "tarkoittavan jotakin", niin alkaa taas kunnianloukkauskriteerit kohta täyttymään.
Noinhan sä sen asian ite kerroit kuin Paapaa esitti , siitä sitten tas alat itkeä modejen suuntaan ja uhkailet kunnianloukkaussyytteillä. Väärässä oleminen ja siitä mielen pahoitus != kunnianloukkaus.
 
Minä en ole missään kirjoittanut, että JSON olisi RESTiä. Olen kirjoittanut, että se ei ole RESTiä.

Isot markkinatoimijat menevät nykyään pöhinä edellä, eikä faktoilla ole niille mitään merkitystä.
 
Nyt on kyllä sen verran kierosti tahallaan väärinymmärretty, että moderaattorit saisivat jo tuohon puuttua. Kun vielä kirjoitat noin henkilökohtaisesti minun "tarkoittavan jotakin", niin alkaa taas kunnianloukkauskriteerit kohta täyttymään.
Nimimerkin kunniaa ei voi loukata. Joten lopeta nuo höpötykset.
 
  • Tykkää
Reactions: pig
REST-toteutuksessa palvelimen vastauksen payload on määritelmänmukaisesti hypertext-formaattia: </> htmx ~ How Did REST Come To Mean The Opposite of REST?

Jos haluat pitäytyä tuollaisessa RESTin määritelmässä, jota kukaan muu ei käytä, niin siinä tapauksessa olet väärässä tuossa alkuperäisessä väitteessäsi:
Sitä paitsi yleensä JavaScript-pöhisijät tekevät tuon dynaamisen sisällön latauksen RESTillä, jolloin se on käytännössä aina lähes tai vähintään yhtä raskasta kuin koko sivun lataaminen uudestaan.
 
Vaikka tämä ”amatööri luulee tietävänsä paremmin kuin ammattilaiset kymmenien vuosien kokemuksella”-uhoaminen on viihdyttävää seurattavaa, niin pitänee taas vaihteeksi muistuttaa, että tällä ei ole enää ollut toviin mitään tekemistä ketjun aiheen kanssa.
 
Tämä vääntäminen ei jälleen kerran liity enää ketjun aiheeseen...

Ja tiedoksi nyt kaikille, yksikään käyttäjä ei voi yksin vääntää offtopicista tai toistuvasti samasta asiasta (ilman että siihen on ylläpidon todella helppo puuttua), eli tästä eteenpäin varoitusta viuhuu sitten tarvittaessa matalalla kynnyksellä myös offtopicia ja jankkaamista tässä ketjussa toistuvasti ruokkiville. Tähän liittyen voi useampi ketjuun kirjoittanut katsoa pitkän hetken peiliin.
 
Viimeksi muokattu:
Videopuhelut hätäkeskuksiin uhka vai mahdollisuus?
Tuota mietitty Suomessa ja googlettamalla selvisi, että Virossa ilmeisesti joku EU-hankekin menossa.
Saataisiinkohan tuolla vähennettyä turhia soittoja, juoppojen hyysäämistä ja kohdennettua paremmin apua?
Tämä varmaan tulee joka tapauksessa jossain vaiheessa, kun sillä kaiketi voidaan pelastaa ihmishenkiä joissakin tilanteissa.
Oikeudessakin nämä videot voisivat kaiketi käydä todistusaineistona jossain tilanteissa.
 
Videopuhelut hätäkeskuksiin uhka vai mahdollisuus?
Tuota mietitty Suomessa ja googlettamalla selvisi, että Virossa ilmeisesti joku EU-hankekin menossa.
Saataisiinkohan tuolla vähennettyä turhia soittoja, juoppojen hyysäämistä ja kohdennettua paremmin apua?
Tämä varmaan tulee joka tapauksessa jossain vaiheessa, kun sillä kaiketi voidaan pelastaa ihmishenkiä joissakin tilanteissa.
Oikeudessakin nämä videot voisivat kaiketi käydä todistusaineistona jossain tilanteissa.
Onnettomuustilanteissa ainakin todella hyvä resurssi kun hätäkeskuspäivystäjän ei tarvitse arpoa onko se auto aivan romuna soittajan mielestä vaiko oikeasti kolme kierrosta tolpan ympärillä.
 
Nyt kun Ticketmasterin asiakastiedot vuotivat, hämmästelin mihin pohjautuu tämä uutisen väite että "Suuri osa nettipalveluista tukee kaksivaiheista tunnistautumista, mutta se on otettava erikseen käyttöön.". Eikö tällainen disinformaatio ole hieman harhaanjohtavaa? Digitalisaation kannalta olisi kiinnostavaa tietää, millainen levinneisyys on esim. tällaisella alkeellisimmalla tunnistautumiskäytännöllä. Toinen tuohon vuotoon liittymä huoli on, monestako palvelusta voi vuotaneilla osoite-, hetu- ja korttitieodoilla tilata varastetuilla tiedoilla. Tämä osaamattomuus ja välinpitämättömyys jatkaa antamistaan vuodesta toiseen.

Katsoin esim. lippupalveluista ticketmasterin, lippu.fi ja tiketti.fi eikä noissa missään ole optiona 2FA:ta. Onko Suomessa yhtään vaihtoehtoista lippupalvelua Ticketmasterille, jossa olisi 2FA/MFA?

Samoin jos vaikka ostaa tietotekniikkaa, tuleeko mieleen yhtään kauppaa, joka tukee 2FA:ta? Esim. Verkkokauppa, Jimms, Gigantti jne. päästävät sisään vain salasanalla. Tämä esimerkkinä tekniikan alan verkkokaupoista.

Tai jos ostaa lehtiä, Alma-tunnukset, Sanoma-tunnukset jne. eivät tue 2FA:ta. Tämä esimerkkinä isoimmista lehtiyhtiöistä.

Oma sähköyhtiö ei tue 2FA:ta. Tämä esimerkkinä perusinfrasta.

Suomalaisellehan 2FA on käytössä suuressa osassa palveluita vain jos laskee pääosaksi palveluita ulkomaalaiset ajantuhlaamiseen suunnitellut some-palvelut.
 
Nyt kun Ticketmasterin asiakastiedot vuotivat, hämmästelin mihin pohjautuu tämä uutisen väite että "Suuri osa nettipalveluista tukee kaksivaiheista tunnistautumista, mutta se on otettava erikseen käyttöön.". Eikö tällainen disinformaatio ole hieman harhaanjohtavaa? Digitalisaation kannalta olisi kiinnostavaa tietää, millainen levinneisyys on esim. tällaisella alkeellisimmalla tunnistautumiskäytännöllä. Toinen tuohon vuotoon liittymä huoli on, monestako palvelusta voi vuotaneilla osoite-, hetu- ja korttitieodoilla tilata varastetuilla tiedoilla. Tämä osaamattomuus ja välinpitämättömyys jatkaa antamistaan vuodesta toiseen.

Katsoin esim. lippupalveluista ticketmasterin, lippu.fi ja tiketti.fi eikä noissa missään ole optiona 2FA:ta. Onko Suomessa yhtään vaihtoehtoista lippupalvelua Ticketmasterille, jossa olisi 2FA/MFA?

Samoin jos vaikka ostaa tietotekniikkaa, tuleeko mieleen yhtään kauppaa, joka tukee 2FA:ta? Esim. Verkkokauppa, Jimms, Gigantti jne. päästävät sisään vain salasanalla. Tämä esimerkkinä tekniikan alan verkkokaupoista.

Tai jos ostaa lehtiä, Alma-tunnukset, Sanoma-tunnukset jne. eivät tue 2FA:ta. Tämä esimerkkinä isoimmista lehtiyhtiöistä.

Oma sähköyhtiö ei tue 2FA:ta. Tämä esimerkkinä perusinfrasta.

Suomalaisellehan 2FA on käytössä suuressa osassa palveluita vain jos laskee pääosaksi palveluita ulkomaalaiset ajantuhlaamiseen suunnitellut some-palvelut.
Edes Spotify ei tue 2FA:ta ja niitä tunnareitahan viedään ihmisiltä jatkuvasti.
 
Nyt kun Ticketmasterin asiakastiedot vuotivat, hämmästelin mihin pohjautuu tämä uutisen väite että "Suuri osa nettipalveluista tukee kaksivaiheista tunnistautumista, mutta se on otettava erikseen käyttöön.".

En myös ihan ymmärrä, miten tuo 2FA edes liittyy juuri tästä tietomurrosta uutisointiin. Toki hyvää yleissivistystä- En usko, että tässä murrossa yksittäisen asiakkaan 2FA:lla olisi ollut mitään merkitystä. Siellä on päästy korkkaamaan pilvessä oleva kanta. Veikkaan, että jotain muuta kautta on siis operoitu kuin yksittäisen käyttäjän huonosti suojatun tilin kautta. Mutta tämä varmaan selviää myöhemmin.

JA tiedä, liittyykö tämä(kään) keskustelu erityisesti digitalisaatioon. Tietoturvalle ja tietomurroista tai 2FA:sta keskustelulle on parempiakin alueita ja ketjuja.
 
JA tiedä, liittyykö tämä(kään) keskustelu erityisesti digitalisaatioon. Tietoturvalle ja tietomurroista tai 2FA:sta keskustelulle on parempiakin alueita ja ketjuja.
Näen että liittyy niin, että palvelut siirtyvät digitaalisiksi -> autentikointi on ihan ensimmäinen ominaisuus mitä tarvitaan, jotta palvelu on turvallinen käyttää -> palveluita korkataan ja uutisissa suositellaan vaihtamaan salasanat. Mainostetaan myös 2FA:ta, mutta 2FA:ta ei ole palveluissa saatavilla.

Katsoin ennen postaamista, että ketju Kaksivaiheinen vahvistus | Two-/Multi-factor authentication löytyy, mutta siellä ei ollut oikeastaan yhtään keskustelua digitalisoitumisen näkökulmasta. Siis ihan kiva että eri avaimia vertaillaan ja palveluita joissa nämä ovat käytössä, mutta laajemmin ongelma on, että digitalisoitumisessa on aika paha pullonkaula, jos tietoturva ei ole kunnossa. Löysin nyt lisää hakemalla 'Tietoturvauutiset ja blogipostaukset'' ja olisi ehkä parempi ollut postata sinne.

edit: En haluaisi tosin spämmätä sitäkään yhden uutisen paisuttelulla kun vaikuttaa olevan ainut ketju tietoturvauutisista ja näitä tapauksia on muutenkin vaikka kuinka. Ticketmaster myös suositteli vaihtamaan salasanan kun kirjauduin sisään eli ehkä tuo salasanan vaihtotarve liittyy tapaukseen.
 
En myös ihan ymmärrä, miten tuo 2FA edes liittyy juuri tästä tietomurrosta uutisointiin. Toki hyvää yleissivistystä- En usko, että tässä murrossa yksittäisen asiakkaan 2FA:lla olisi ollut mitään merkitystä.
Ei kai se siellä muusta syystä ollutkaan, kuin siksi että juttua varten haastateltu Kyberturvallisuuskeskukseen tietoturva-asiantuntija ohjeisti käyttämään joka palvelussa eri salasanaa ja lisäksi kaksivaiheista tunnistusta aina kun se on mahdollista. Olisivat voineet silti jutussa selvyyden vuoksi mainita, että tietojen vuotamiseen MFA:lla ei olisi ollut mitään vaikutusta, varsinkin kun tällaisenaan siitä voi saada väärän käsityksen. Tosin tunnuksia/salasanoja tässä tapauksessa ei kaiketi ole edes vuotanut, vaan pelkästään asiakkaiden nimi, puhelinnumero, kotiosoite ja sähköpostiosoite.

Ketjun aiheeseen tämä ei kuitenkaan taida liittyä muuten kuin korkeintaan löyhästi siinä mielessä, että digitalisaation myötä ihmisten henkilötiedot ovat paikoitellen vähän liiankin vapaata riistaa rikollisille. Tosin saman kolikon kääntöpuolena on se, että aiemmin ne tiedot olivat jossakin tiskin alla olevassa mapissa, jonka olisi kuka tahansa paikallinen pitkäkyntinen voinut pölliä ja se taas ei ole enää mahdollista käytännössä missään.
Mainostetaan myös 2FA:ta, mutta 2FA:ta ei ole palveluissa saatavilla.
Kaikkialla sitä ei ole, mutta on se silti monessa palvelussa saatavilla, tietääkseni myös Ticketmasterissa. Kaikissa ei tietenkään ole, mutta jatkuvasti se yleistyy.

Minulla näyttää olevan autentikaattorissa tällä hetkellä 25 palvelua, joista osa liittyy työjuttuihin ja osa on normaaleita kuluttajapalveluita. Noiden lisäksi osa muista palveluista käyttää sen kummempia kyselemättä erillistä email/sms -varmennusta kirjauduttaessa.

Monivaiheinen tunnistus on perustason kuluttajalle sen verran vaikea konsepti ymmärtää ja hallita, että se hidastaa yleistymistä. Enkä ihmettele, kun alan ammattilaisenakin pitää välillä raapia päätä, että miten saa kaikki eri kirjautumismenetelmät turvattua niin, ettei yksittäisen laitteen hajoaminen/katoaminen aiheuta maailmanloppua.
 
Kaikkialla sitä ei ole, mutta on se silti monessa palvelussa saatavilla, tietääkseni myös Ticketmasterissa. Kaikissa ei tietenkään ole, mutta jatkuvasti se yleistyy.

Ticketmaster kyllä kysyi varmennusta SMS kautta kun ehdotti salasanan vaihtoa, mutta sen jälkeen avasin toisella koneella palvelun, niin pääsin pelkällä maililla ja salasanalla sisään mm. selaamaan viime kuussa ostamiani lippuja, jotka ovat siis edelleen voimassa. Lippujen QR-koodit ja muut koodit voi sitä kautta kopioida ja esim. varastaa minulta pääsy ko. tapahtumaan jos ehtii portille ennen. En löytänyt mistään valikosta vaihtoehtoa, että kirjautumiseen saisi lisättyä turvallisuutta. Profiilin tiedoissa on etunimi, sukunimi, sähköposti, salasana ja puhelinnumero sekä maa ja postinumero, mutta ei mitään optioita. Asetuksissa on uutiskirje, SMS-ilmoitukset tarjouksista, personointi ja kielivalinta.

Ei kai se siellä muusta syystä ollutkaan, kuin siksi että juttua varten haastateltu Kyberturvallisuuskeskukseen tietoturva-asiantuntija ohjeisti käyttämään joka palvelussa eri salasanaa ja lisäksi kaksivaiheista tunnistusta aina kun se on mahdollista. Olisivat voineet silti jutussa selvyyden vuoksi mainita, että tietojen vuotamiseen MFA:lla ei olisi ollut mitään vaikutusta, varsinkin kun tällaisenaan siitä voi saada väärän käsityksen.
Riippuu palvelun toteutuksesta, mutta jos salasanat ovat salaamatta tai heikosti hashattu, vuodon jälkeen on riski että palveluun voi kirjautua kuka vaan. Kuten tuossa sanoin, Ticketmaster antaa esim. kopioida oman lippuni, kun tietää mailiosoitteen ja salasanan. Testasin tätä ihan erillisellä koneella ja eri liittymällä (en viitsi alkaa kokeilla eri VPN-yhteyksien yli, missä kohtaa Ticketmaster viheltää pelin poikki, kun sisässä on useampi satanen rahaa ja kesällä olisi kiva tehdä muutakin kuin runkata kotona). Minkäänlainen 2FA-tyyppinen ei aktivoidu. On sekin tietty ihan hyvä, jos ei voi tehdä uusia ostoja ilman email/SMS-varmennusta, mutta kyllä vanhatkin liput voivat olla vaarassa.
 
Viimeksi muokattu:
Ticketmasterista sen verran, että siinä on suomalainen ja kv-versio, jotka eivät juttele keskenään. Edes käyttäjätunnus ja salasana eivät synkkaa tuolla. Kv-versiota ei pysty kännykkään appina lataamaan suomalaisella liittymällä. Jos menee ulkomaille jotain häppeninkiä katsomaan, pitää ladata mobiililiput selaimella. Ihan pikkusen jännitti ekalla kerralla, kun meni NHL-matsiin. Mutta toimi, eläköön digitalisaatio! Tosin roaming-poliittisista syistä kannattaa varmistaa vaikka hotellin tai jonkun mäkkärin wifissä, että saa liput walletiin tms. Ovella voi olla hiukan hankalampaa, jos ei ole toimivaa nettiä.

Mulla toki on tunnukset em. syistä molempiin, eli tiedot ovat ehkä vuotaneet. Pelkästään suomalaisen version käyttäjiä en usko tuon koskevan.
 
1722349168568.png

Yritykset kirjautua Savonian Reppu-palveluun johtavat edelleenkin Microsoft Sharepointin virhesivulle, jossa lukee selvästi virheen yksilöivä korrelaatiotunnus. Savonian "Service Desk" ei kuitenkaan ymmärrä/osaa eskaloida ongelmaa Microsoftille, ilmeisesti koska heille on opetettu, että Microsoftin backendissä ei voi olla vikaa.

Huomionarvoista on myös se, että palvelimen kellonaika näyttää olevan Yhdysvaltojen länsirannikon ajassa (UTC-7), mikä antaa aihetta epäillä, että opiskelijoita yksilöiviä tietoja mahdollisesti säilytetään Yhdysvalloissa.
 
1722349168568.png

Yritykset kirjautua Savonian Reppu-palveluun johtavat edelleenkin Microsoft Sharepointin virhesivulle, jossa lukee selvästi korrelaatiotunnus. Savonian "Service Desk" ei kuitenkaan ymmärrä/osaa eskaloida ongelmaa Microsoftille, ilmeisesti koska heille on opetettu, että Microsoftin backendissä ei voi olla vikaa.

Huomionarvoista on myös se, että palvelimen kellonaika näyttää olevan Yhdysvaltojen länsirannikon ajassa (UTC-7), mikä antaa aihetta epäillä, että opiskelijoita yksilöiviä tietoja mahdollisesti säilytetään Yhdysvalloissa.
Microsoftille tikettien avaaminen on helkutin kallista. Ei yhden käyttäjän ongelmista aleta sellaisia avaamaan. Pitäisi olla jotain todella pahasti organisaatiotasolla rikki että Microsoftin suuntaan aletaan olemaan yhteydessä.
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Microsoftille tikettien avaaminen on helkutin kallista. Ei yhden käyttäjän ongelmista aleta sellaisia avaamaan. Pitäisi olla jotain todella pahasti organisaatiotasolla rikki että Microsoftin suuntaan aletaan olemaan yhteydessä.
Siis maksaako se vianselvittelyn eskalointi Microsoftille oikeasti? Sehän tekee tuon kirjautumisjärjestelmän ulkoistamisesta sinne vielä typerämpää.
 
Siis maksaako se vianselvittelyn eskalointi Microsoftille oikeasti? Sehän tekee tuon kirjautumisjärjestelmän ulkoistamisesta sinne vielä typerämpää.

Sehän maksaa muuallakin. Mikäli yritys X on tehnyt asiakkaalleen laitteiston tai järjestelmän, niin tietenkinhän se valmistaja ottaa rahat niistä huolloista, korjauksista ja kehittämisestä.

Tuo on ihan myös automaatiopuolella normihomma. Tuskin se Simcorp, Swisslog, Siemens tai muukaan valmistaja anna asiakkaalle täyttä käyttöoikeutta laitteisiin, vaan oikeudet rajoittuvat tietylle sektorille.

Se sopimus sisältää tietyt asiat ja maksut. Kuukausittain asiakasyritys maksaa summan X valmistajalle, jotta käyttötuki pysyy rullaamassa ja homma pelittää.
 
Microsoftille tikettien avaaminen on helkutin kallista. Ei yhden käyttäjän ongelmista aleta sellaisia avaamaan. Pitäisi olla jotain todella pahasti organisaatiotasolla rikki että Microsoftin suuntaan aletaan olemaan yhteydessä.
Kiinnostuksen vuoksi; kuinkahan kallista mahtaa tikettien avaaminen sitten olla?
 
Kiinnostuksen vuoksi; kuinkahan kallista mahtaa tikettien avaaminen sitten olla?
Sitä en tiedä kun en niin korkealla organisaatiossa itse ole että noita rahoja näkisin mutta tätä viestiä saa jatkuvasti kuulla kun on jotain ihme ongelmia päällä omassa firmassa tai asiakasfirmassa. Hyvin nihkeästi aletaan mitään eskaloimaan Microsoftin suuntaan sen kalliuden takia.
 
Jos itse olisin toimittanut asiakkaalle toimimattoman järjestelmän, niin ei kyllä tulisi mieleenkään alkaa laskuttamaan rahaa sen bugikorjauksista tapauksissa, joissa vika on selvästi siinä toimitetussa järjestelmässä. Käyttötuki toki erikseen, sen kuuluukin maksaa.
 
Jos itse olisin toimittanut asiakkaalle toimimattoman järjestelmän, niin ei kyllä tulisi mieleenkään alkaa laskuttamaan rahaa sen bugikorjauksista tapauksissa, joissa vika on selvästi siinä toimitetussa järjestelmässä. Käyttötuki toki erikseen, sen kuuluukin maksaa.
Eiköhän tässä tapauksessa kyse ole siitä että käyttäjällä on omia purkkavirityksiä sieltä reitittimestä aina tietokoneeseen asti.
 
Eiköhän tässä tapauksessa kyse ole siitä että käyttäjällä on omia purkkavirityksiä sieltä reitittimestä aina tietokoneeseen asti.
Mitä ovat ne "purkkaviritykset"? Miksi tuollainen väite toistuu täällä kerta toisensa jälkeen?
 
Onko se toimimaton järjestelmä, jos yhdellä käyttäjällä on ongelmia, mitkä muistaakseni jopa saattaa johtua siitä, että käyttäjän omat systeemit voivat olla ongelman syy. Tietenkään tätä ei voida myöntää, taikka yrittää korjata, vaan vastahakoisesti vaaditaan toimimaan kuten hän haluaisi.

Olisi kiinnostavaa nähdä mitä tapahtuu, jos kyseisen käyttäjän verkkoon laitettaisiin vasta asennettu Windows kone ja yritettäisiin kirjautua kyseiseen palveluun Edge selaimella, ilman mitään muokkauksia mihinkään...
 
Siis nytkö kaikki muu kuin puhdas Windows-asennus ja Edge ovat "purkkavirityksiä", ja vika on niissä "purkkavirityksissä" jos joku Microsoftin palvelu ei toimi, vaikka palvelu heittää selvästi palvelimelta lähtöisin olevan virhesivun, jonka virhettä yksilöivä ID selvästi viittaa johonkin palvelimella tapahtuneeseen virheeseen, joka on vain Microsoftin itsensä työntekijöiden selvitettävissä?

Ette nyt oikeasti voi olla tosissanne tämän asian kanssa.
 
Microsoftille tikettien avaaminen on helkutin kallista. Ei yhden käyttäjän ongelmista aleta sellaisia avaamaan. Pitäisi olla jotain todella pahasti organisaatiotasolla rikki että Microsoftin suuntaan aletaan olemaan yhteydessä.
Lisäksi tuo tuskin on ongelma missään "MS:n backendissa", vaan todennäköisemmin käyttäjäpäässä.

Tuo aikavyöhyke on logeissa ihan normaalia. Eivät ne käyttäjän tiedot kuitenkaan sijaitse toisella mantereella.

Siis maksaako se vianselvittelyn eskalointi Microsoftille oikeasti? Sehän tekee tuon kirjautumisjärjestelmän ulkoistamisesta sinne vielä typerämpää.
Riippuu millainen sopimus on voimassa. Perustason tiketit todennäköisesti kuuluvat sopimukseen. Premium-tason selvitykset eivät kuulu. Tuon ongelman selvitykseen ei Microsoft todennäköisesti puutu rahallakaan.

Sharepointin korrelaatiotunnus ei ole tarkoitettu pelkästään Microsoftille. Oppilaitoksen ylläpito näkee sinun tunnuksella tehdyt kirjautumiset M365:n/Entran logeista ja sieltä näkee tietyissä rajoissa myös tarkemman syyn ongelmalle, mutta ei välttämättä kuitenkaan pysty sitä sieltä käsin korjaamaan, jos nyt edes joutaa yksittäisiä ongelmatapauksia kaivelemaan muutenkaan.

Usein vika on siinä, että selaimessa on jo entuudestaan useita sessioita voimassa ja/tai selaimessa on jotain toiminnallisuuksia estettynä. Mahdollisia syitä on toki monia muitakin. Selaimen välimuistin täydellinen tyhjennys on usein hyvä lähtökohta.
 
Viimeksi muokattu:
Niin ikävää kuin se onkin, että yhdelle käyttäjälle kasaantuu niin paljon selittämättömiä (?) ongelmia, niin tämän ketjun voisi pitää digitalisaatiossa. Satunnainen kirjautumisongelma ei kuulu tähän ketjuun.
 
Siis nytkö kaikki muu kuin puhdas Windows-asennus ja Edge ovat "purkkavirityksiä", ja vika on niissä "purkkavirityksissä" jos joku Microsoftin palvelu ei toimi, vaikka palvelu heittää selvästi palvelimelta lähtöisin olevan virhesivun, jonka virhettä yksilöivä ID selvästi viittaa johonkin palvelimella tapahtuneeseen virheeseen, joka on vain Microsoftin itsensä työntekijöiden selvitettävissä?

Ette nyt oikeasti voi olla tosissanne tämän asian kanssa.
Mihin se oma TCP/IP -pino hävisi? Osoittautui liian hyväksi ja revertoit ja palasit closed source -pinoon? Vai koititko koulun järjestelmiin "Telnetillä", eikä ne tukeneet sitä?
 
1722349168568.png

Yritykset kirjautua Savonian Reppu-palveluun johtavat edelleenkin Microsoft Sharepointin virhesivulle, jossa lukee selvästi virheen yksilöivä korrelaatiotunnus. Savonian "Service Desk" ei kuitenkaan ymmärrä/osaa eskaloida ongelmaa Microsoftille, ilmeisesti koska heille on opetettu, että Microsoftin backendissä ei voi olla vikaa.

Huomionarvoista on myös se, että palvelimen kellonaika näyttää olevan Yhdysvaltojen länsirannikon ajassa (UTC-7), mikä antaa aihetta epäillä, että opiskelijoita yksilöiviä tietoja mahdollisesti säilytetään Yhdysvalloissa.
Huomionarvoista on myös se, että emme edelleenkään ole kuulleet keltään muulta savonia opiskelijalta virheellistä toimintaa. Jos tää ois oikea ja pitkään kestävä ongelma, olis se varmaan aika äkkiä lehtien sivuilla? Miksi kaikki ongelmat aina kasautuukaan yksille..?
Ja koska tämä on vain sinun ongelmasi, liittyykö se digitalisaatioon mitenkään?
 
Hesarissa oli mielenkiintoinen juttu digitalisaation mahdollistamista etätöistä VR:n junassa. Tästä on ilmeisesti tulossa kokonainen kandidaatintutkielma, jossa ansiokkaasti käsitellään etätyöskentelyä. Pisti silmään esim.

”Word-tiedostoni tallennus ei netin toimimattomuuden vuoksi onnistu. Kirjoitan siis kandia tiedostoon, jota en voi tallentaa. Yritän hakea verkosta tutkimuskirjallisuutta lähteiksi, mutta koska en pääse nettiin, en pääse myöskään käsiksi tutkimuksiin.”

Eli ilmeisesti nykyään ei enää tallenneta paikallisiin tiedostoihin mitään. Jos ei ole nettiä, niin ei voi tallentaa lainkaan. Kunhan kandi julkaistaan, on mielenkiintoista nähdä, onko kirjoittaja humanisti vai tietojenkäsittelijä.
 
Hesarissa oli mielenkiintoinen juttu digitalisaation mahdollistamista etätöistä VR:n junassa. Tästä on ilmeisesti tulossa kokonainen kandidaatintutkielma, jossa ansiokkaasti käsitellään etätyöskentelyä. Pisti silmään esim.

”Word-tiedostoni tallennus ei netin toimimattomuuden vuoksi onnistu. Kirjoitan siis kandia tiedostoon, jota en voi tallentaa. Yritän hakea verkosta tutkimuskirjallisuutta lähteiksi, mutta koska en pääse nettiin, en pääse myöskään käsiksi tutkimuksiin.”

Eli ilmeisesti nykyään ei enää tallenneta paikallisiin tiedostoihin mitään. Jos ei ole nettiä, niin ei voi tallentaa lainkaan. Kunhan kandi julkaistaan, on mielenkiintoista nähdä, onko kirjoittaja humanisti vai tietojenkäsittelijä.
Tuo on ihan vain käyttäjän osaamattomuutta. Yleensä dokumentit tallennetaan kyllä Windows-työasemilla paikallisesti kuten ennenkin ja OneDrive taustalla synkkaa ne pilveen sitten kun nettiyhteys on käytettävissä. Jos kuitenkin haluaa käsitellä dokumentteja pelkästään pilvessä, niin luonnollisestikaan se ei ilman nettiyhteyttä toimi.

Ennustan laadukasta tutkielmaa, jos edes tuollaiset perusasiat eivät ole selvillä. :D
 
Tuo on ihan vain käyttäjän osaamattomuutta. Yleensä dokumentit tallennetaan kyllä Windows-työasemilla paikallisesti kuten ennenkin ja OneDrive taustalla synkkaa ne pilveen sitten kun nettiyhteys on käytettävissä. Jos kuitenkin haluaa käsitellä dokumentteja pelkästään pilvessä, niin luonnollisestikaan se ei ilman nettiyhteyttä toimi.

Ennustan laadukasta tutkielmaa, jos edes tuollaiset perusasiat eivät ole selvillä. :D
En itse käytä ja tiedä, miten asia on, mutta luin tuon jutun kommenteista, että MS 365 Business Basic -versiossa ei olisi paikallista asennusta ja tallennusmahdollisuutta. Tämä voisi myös selittää asiaa.
 
En itse käytä ja tiedä, miten asia on, mutta luin tuon jutun kommenteista, että MS 365 Business Basic -versiossa ei olisi paikallista asennusta ja tallennusmahdollisuutta. Tämä voisi myös selittää asiaa.
Maksumuurin takia en pääse lukemaan juttua, mutta tosiaan noissa halvimmissa M365-tilauksissa ei ole mahdollista asentaa sovelluksista paikallista versiota lainkaan. Tarkoittaa tässä siis sitä, että sitä Wordia käytetään selaimella pilvestä. Joo-o, yllättäen ei toimi ilman nettiyhteyttä.
 
Hesarissa oli mielenkiintoinen juttu digitalisaation mahdollistamista etätöistä VR:n junassa. Tästä on ilmeisesti tulossa kokonainen kandidaatintutkielma, jossa ansiokkaasti käsitellään etätyöskentelyä. Pisti silmään esim.

”Word-tiedostoni tallennus ei netin toimimattomuuden vuoksi onnistu. Kirjoitan siis kandia tiedostoon, jota en voi tallentaa. Yritän hakea verkosta tutkimuskirjallisuutta lähteiksi, mutta koska en pääse nettiin, en pääse myöskään käsiksi tutkimuksiin.”

Eli ilmeisesti nykyään ei enää tallenneta paikallisiin tiedostoihin mitään. Jos ei ole nettiä, niin ei voi tallentaa lainkaan. Kunhan kandi julkaistaan, on mielenkiintoista nähdä, onko kirjoittaja humanisti vai tietojenkäsittelijä.
Juttua en lukenut (kirjatumista vaati), joten vedän vähän sillä mielikuvalla mitä alusta ja lainauksesta jäi.
Etätyöskentelyn kannalta ihan oikea pointti, riippuu toki työtehtävästä.
Mutta sitä voi miettiä että miten on kandin tekemisen suunnitellut jos se pitää tehdä ns online. Siis jo se ettei kirjoitusta voi tallentaa paikallisesti, jos sitä yksin tekee, niin luulis riittävän että paikallinen kopio verkkoon päästyä synkataan pilveen. Sen ymmärrän kun homma luistaa ja nyt päättänyt että nettikatveessa haetaan tutkimuslähteitä verkosta, vähän sama kun menisi mökille selaileen kirjaston (fyysisiä) kirjoja. Tuosta kyllä pääsee oikeiden etätöiden haasteisiin, siis sellaisten töiden missä se verkkoyhteys on tärkeä, ei siis ole tehtäviä joita voisi tehdä ilman yhteyttä.

Jos itse jutussa on laajempi asenne, niin tuosta pääsee myös siihen että monessa työssä voi osan töistä tehdä ilman verkkoa, mutta se voi vaatii pientä suunnittelua, etukäteis valmistelua, ja tai työpaikan prosessien sovittamista sellaiseen. ja sen päälle sitten työntekjän asenteen/tapojen sovittamista. Ei lamaannut siitä että nyt se yksi documentti ei olekkaan matkassa, menee vartti ennenkuin saan sen ladattua.


Näksin myös mahdollisuuden, netitön työvaunu, mahtava mahdollisuus tehdä niitä rästejä mitkä vaatii nettirauhaa.

Tuo on ihan vain käyttäjän osaamattomuutta. Yleensä dokumentit tallennetaan kyllä Windows-työasemilla paikallisesti kuten ennenkin ja OneDrive taustalla synkkaa ne pilveen sitten kun nettiyhteys on käytettävissä. Jos kuitenkin haluaa käsitellä dokumentteja pelkästään pilvessä, niin luonnollisestikaan se ei ilman nettiyhteyttä toimi.

Ennustan laadukasta tutkielmaa, jos edes tuollaiset perusasiat eivät ole selvillä. :D
Se ei välttämättä ole käyttäjän vallassa. Eli ihan perustellusti voi olla estetty säännöillä.
 
Kyllä tuossa haisee evottaminen aika vahvasti. Mitä tärkeämpi työ, sitä enemmän pitää kiinnittää huomiota tietoturvaan. Ja nimenomaan sen tiedon/järjestelmien käytettävyyteen. Sen paikallisen tiedoston voi tehdä äärimmäisen helposti notepadilla ja siirtää siitä sitten wordiin, kun haluaa tehdä siitä sen julkaisun otsikoineen. Toki tulee ylimääräistä vaivaa, mutta eipähän ole pelkän hattaran varassa.
 
Kuulostaa kyllä hassulta, ettei mitään tallennusta voisi tehdä offline-moodissa. Onkohan oikeasti noin? Mulla ei ole tuota tilausta, että voisin kokeilla, mutta jotenkin luulisi että jonkinlainen tallentaminen onnistuu offlinessä selaimellakin. (En pääse lukemaan juttua.)

Mutta kuten aina: kannattaa valita työkalut tarpeen mukaan. Jos tekee hommia ilman internetiä, pitää käyttää työkaluja jotka on tehty tuota ajatellen. Kenellekään ei voi tulla yllätyksenä VR:n junien surkea pätkivä netti. Ja joka tapauksessa digitalisaatio on tehnyt gradun kirjoittamisesta junassa helpompaa. Ennen gradu kirjoitettiin kirjoituskoneella, jota ei yksinkertaisesti voi ottaa junamatkalle mukaan. Muistiinpanot ja vedokset sitten kynällä ja paperilla. Läppärillä saa kirjoitettua tekstiä ilman sitä selain-Wordiä vaikkei tuo toimittaja osaisikaan. Ja moni verkkosofta - kuten Gogle Docs - mahdollistaa offline-työskentelyn jos Word muka ei siihen kykene.
 
Lisäksi, kuinka monella etätöitä tekevällä ei ole sellaista puhelinta jolla jakaa nettiä? Tässä haisee nyt todella vahvasti osaamattomuus tai sitten halutaan kirjoittaa vain kirjoittamisen vuoksi.

Jos junan verkko on kehno, käytä toista yhteyttä. Meillä ei ole edes sallittua käyttää työasioissa kuin työpuhelimesta jaettua yhteyttä jos ollaan junassa tai linja-autossa tekemässä töitä.
 
Jos junan verkko on kehno, käytä toista yhteyttä.

Rehellisyyden nimissä, se netti voi olla toimimaton ihan millä tahansa yhteydellä siellä junassa sopivassa paikassa. Se juna käyttää niitä samoja mobiiliverkkoja netin luomiseen kuin mitä se käyttäjä käyttäisi omalla luurilla. Ja todennäköisesti junan vastaanotin on herkempi kuin luuri.
 
Mutta kuten aina: kannattaa valita työkalut tarpeen mukaan. Jos tekee hommia ilman internetiä, pitää käyttää työkaluja jotka on tehty tuota ajatellen. Kenellekään ei voi tulla yllätyksenä VR:n junien surkea pätkivä netti. Ja joka tapauksessa digitalisaatio on tehnyt gradun kirjoittamisesta junassa helpompaa. Ennen gradu kirjoitettiin kirjoituskoneella, jota ei yksinkertaisesti voi ottaa junamatkalle mukaan. Muistiinpanot ja vedokset sitten kynällä ja paperilla. Läppärillä saa kirjoitettua tekstiä ilman sitä selain-Wordiä vaikkei tuo toimittaja osaisikaan. Ja moni verkkosofta - kuten Gogle Docs - mahdollistaa offline-työskentelyn jos Word muka ei siihen kykene.
Itse asiassa kun aloitin joskus yliopistolla, aulassa kuului kerran kirjoituskoneen hakkaamista. Niitä matkamalleja on, joihin mahtuu tiukasti A4 ja painoakin on kohtalaisesti. Ei oikeastaan poikkea jostain peliläppäristä 150W latureineen paljoakaan tilavuudeltaan ja painoltaan. Toki se kolina on aika rasittava. Loppuaikoina kyllä valmistettiin sellaisiakin kirjoituskoneita, joissa oli hiljaisempi ääni.
 
Kuulostaa kyllä hassulta, ettei mitään tallennusta voisi tehdä offline-moodissa. Onkohan oikeasti noin? Mulla ei ole tuota tilausta, että voisin kokeilla, mutta jotenkin luulisi että jonkinlainen tallentaminen onnistuu offlinessä selaimellakin. (En pääse lukemaan juttua.)
Ei minullakaan tuota basic-tilausta ole testattavaksi, mutta sen tiedän ettei siihen tosiaan kuulu paikalliset sovellukset. Ilman verkkoa taas ei ole mahdollista käyttää Office-sovellusten selainversioita, kun ne toimivat vain kirjautumisen jälkeen suoraan MS:n pilvestä. Onedriven paikalliset tiedostot todennäköisesti toimivat, jos sen on ottanut käyttöön, mutta eipä niitä Word-dokkareita voi ilman Wordia editoida.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
262 299
Viestejä
4 551 678
Jäsenet
74 954
Uusin jäsen
Sese

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom