Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[Paapaa]

Ei minullakaan tuota basic-tilausta ole testattavaksi, mutta sen tiedän ettei siiten tosiaan kuulu paikalliset sovellukset. Ilman verkkoa taas ei ole mahdollista käyttää Office-sovellusten selainversioita, kun ne toimivat vain kirjautumisen jälkeen suoraan MS:n pilvestä. Onedriven paikalliset tiedostot todennäköisesti toimivat, jos sen on ottanut käyttöön, mutta eipä niitä Word-dokkareita voi ilman Wordia editoida.

En tosiaan lukenut juttua, mutta uskoisin, että jos kirjaudut sisään, niin selaimella voi jatkaa työskentelyä vaikka netti kuinka pätkisi. Se kirjautuminen ei tietenkään onnistu, mutta sen voinee tehdä kun juna on asemalla ja netti toimii.

 

[Kautium]

En tosiaan lukenut juttua, mutta uskoisin, että jos kirjaudut sisään, niin selaimella voi jatkaa työskentelyä vaikka netti kuinka pätkisi. Se kirjautuminen ei tietenkään onnistu, mutta sen voinee tehdä kun juna on asemalla ja netti toimii.

Joo, sillä tavalla toki toimii ainakin tiettyyn pisteeseen saakka.

 

[Tinke82]

Joo, sillä tavalla toki toimii ainakin tiettyyn pisteeseen saakka.

En kyllä luottaisi huonoon nettiin tuossa tapauksessa. Voi tapahtua ihmeitä kun yhteys taas palautuu tai selain kaatuu tai mitä vaan

 

[pulatunnus]

Rehellisyyden nimissä, se netti voi olla toimimaton ihan millä tahansa yhteydellä siellä junassa sopivassa paikassa. Se juna käyttää niitä samoja mobiiliverkkoja netin luomiseen kuin mitä se käyttäjä käyttäisi omalla luurilla. Ja todennäköisesti junan vastaanotin on herkempi kuin luuri.

Junasta, tai vaunuista riippuu miten hyvin siellä sisällä puhelin/mokkula netti toimii, siinä mielessä junan omilla modeemeilla paljon paremmat edellytykset, vaikka olisi vain samaan verkkoon yhteydessä (en nyt uskalla väittää miten VR on netin tänäpäivänä toteuttanut) missäkkin vaunutyypissä. Mutta ihan käytännössä sillä omalla mokkulalla voi saada nopeamamman yhteyden joillain väleillä ja vaunuilla se puhelin netti toimii varsin hyvin monenlaiseen käyttöön, mutta tokin niihinkin voi pettyä, jos minimi vaatimus taso lähenee kiinteää, pienellä viiveellä 10/10 Mb/s 99,99%

Olikos se Jyväskylän suunnalla missä pidempää tunnellia ja netti uupuun sen ajan, no lyhy tpinna pitää olla jos karadun lähdetarkistukset kaatuu siihen (en tiedä missä artikkellin kirjoittaja netittömyyden totesi ja pitkäkö se oli)

Kyllähän juniinkiin VR pystyisi paremman netin järjestään, mutta veikkaan että monella se tarve loppuukin siihen kun sitä kukkaroa pitäisi kaivaa, jolloin kyse on lähinnä siitä että onko sitä kysyntää riittävästi.

 

[Paapaa]

En kyllä luottaisi huonoon nettiin tuossa tapauksessa. Voi tapahtua ihmeitä kun yhteys taas palautuu tai selain kaatuu tai mitä vaan

Joo, ainakin kannattaa varmistaa, miten se selainappis käyttäytyy kun netti pätkii ja kun sen vain sammuttaa ja uudelleenavaa. Mutta jos haluaa tehdä varman päälle, niin lokaalisti vaan se teksti talteen ja pastettaa pilveen kun taas on netti käytössä.

Sinänsä digitalisaatio on kyllä helpottanut gradun tekemistä. Ja toisaalta pilvipalvelut vähentäneet kadonneita graduja joita ei ole varmuuskopioitu yhtään minnekään ja sitten se läppäri hajoaa/katoaa ja kuukausiden duuni katoaa taivaan tuuliin. Niin surullisia tapauksia. Kun hommaa tehdään oletuksena pilveen, niin data ja versiohistoria on automaattisesti tallessa - vaikka homma junassa voikin tökkiä.

 

[3dfx]

Mutta sitä voi miettiä että miten on kandin tekemisen suunnitellut jos se pitää tehdä ns online. Siis jo se ettei kirjoitusta voi tallentaa paikallisesti, jos sitä yksin tekee, niin luulis riittävän että paikallinen kopio verkkoon päästyä synkataan pilveen. Sen ymmärrän kun homma luistaa ja nyt päättänyt että nettikatveessa haetaan tutkimuslähteitä verkosta, vähän sama kun menisi mökille selaileen kirjaston (fyysisiä) kirjoja. Tuosta kyllä pääsee oikeiden etätöiden haasteisiin, siis sellaisten töiden missä se verkkoyhteys on tärkeä, ei siis ole tehtäviä joita voisi tehdä ilman yhteyttä.

Juuri tämä, kandi tai gradutyön tekemiseen ei tarvita mitään jatkuvaa nettiyhteyttä kun kyseessä on aika yksinkertaista raportointia. Jos tarttee, on työn suunnittelussa menny jotain pahasti pieleen. Kandityötä voi kirjoittaa vaikka muistioon mistä sen kopioi wordiin kun taas on netin ääressä. Aineiston olisi voinut ladata koneelle tai avata selaimeen, jotta siihen voi matkan aikana tutustua jne.

 

[love_doctor]

Sinänsä digitalisaatio on kyllä helpottanut gradun tekemistä. Ja toisaalta pilvipalvelut vähentäneet kadonneita graduja joita ei ole varmuuskopioitu yhtään minnekään ja sitten se läppäri hajoaa/katoaa ja kuukausiden duuni katoaa taivaan tuuliin. Niin surullisia tapauksia. Kun hommaa tehdään oletuksena pilveen, niin data ja versiohistoria on automaattisesti tallessa - vaikka homma junassa voikin tökkiä.

Toki pilvipalveluissakin on sitä, että ainakin Dropbox, Seafile ja vastaavat synkkauspalvelut luovat joskus xxx's conflicted copy of gradu.docx -tiedostoja, kun jotain sattuu. Ja Windows-ympäristöissä voi vaivata lukko-ongelmat (ainakin Seafilen pilvessä). Syncthing voi kaatua vääränlaiseen tiedostonimeen ja esim. Android-appissa pitää avata Syncthingin webbimuotoinen debug-konsoli, jotta näkee mikä meni vituiksi. Yliopistolla hostattu overleaf on myös korruptoinut tietokantansa. Overleaf on aikamoinen kasa kusta ja paskaa myös backendinsä osalta.

Teknisillä aloilla on parhaimmat edellytykset kun voi tehdä gitillä ja latexilla (voi renderöidä lokaalisti ja pilveen ci/cd:llä pages-toiminnon taa). Näiden luotettavuus on jo erittäin korkealla tasolla. Gitillähän riittää minuutti nettiyhteyttä viikossa, niin voi imaista vaikka 100 yhteistyökirjoittajan puut pitkin nettiä ja ratkoa kaikki konfliktit offline. Nörtti on myös rakentanut systemd:hen triggerin, joka curlilla hakee offline-työlistan perusteella netin yli hakukoneiden indeksisivut ja niiden takaa dokumentit automaattisesti heti kun nettiyhteys aktivoituu.

 

[3dfx]

Kuitenkin koko pilvi on melko tekemällä tehty ongelma kun opinnäytteet eivät lähtökohtaisesti ole ryhmätöitä, missä pilvipalvelulla olisi esim. reaaliaikaisen dokumenttimuokkauksen myötä jokin oleellinen tarkoitus. Koko tekstin, kuvat ja taulukot voi käytännössä tehdä millä tahansa ohjelmalla, minkä käy vaikka yliopiston ATK- luokassa yhdessä päivässä editoimassa vaadittuun muotoiluun ja tiedostomuotoon. Yliopistot tarjoaa verkkolevyn minne voi tehdä varmuuskopion sekä jokaisella on joku muistitikku minne voi laittaa joskus jonkun version. Yleisesti jos on limes nolla esim. tietokoneiden kanssa (mikä tuntuu olevan nuorille älyttömän vaikeaa myöntää ettei osaa tehdä juuri mitään), kannattaa suosia mahdollisimman vähäteknisiä, ja yksinkertaisia ratkaisuja.

Ehkä yleisesti "digitalisaation" tai digitalisaatiopuheen huono puoli on se, että jokaiselta etenkin nuorelta odotetaan melko isoja taitoja tietokoneiden kanssa, ja niiden puuttumisen myöntäminen on aika iso juttu. Kun nykyisin ei lähtökohtaisesti ole OK olla osaamatta käyttää tietokonetta kunnolla. Mun nähdäkseni kuitenkin ymmärtämättä mitään mistään backendeistä ja debug-konsolin syötteistä, vielä nuoremmalla polvella tosiasialliset tietokoneen käyttötaidot on aika surkeella tasolla myös siltä osin, että suunnittelee työn oman osaamistasonsa mukaisesti.

 

[Kautium]

Kuitenkin koko pilvi on melko tekemällä tehty ongelma kun opinnäytteet eivät lähtökohtaisesti ole ryhmätöitä, missä pilvipalvelulla olisi esim. reaaliaikaisen dokumenttimuokkauksen myötä jokin oleellinen tarkoitus.

Pilvipalveluiden edut eivät ole pelkästään ryhmätöissä, vaan oikeuksien jakamisessa, helpossa tavoitettavuudessa kaikkialta, automaattisessa varmistuksessa ja versionhallinnassa jne. Oppilaitosten omat paikalliset verkkolevyt ovat vähitellen jäämässä taka-alalle, tai poistumassa kokonaan. Ja kun oppilaat jakavat ristiin rastiin materiaaleja sieltä pilvestä kuitenkin opiskeluidensa aikana, niin on aika luonnollinen jatkumo, että siellä työstetään myös niitä opinnäytteitä jne.

 

[3dfx]

Pilvipalveluiden edut eivät ole pelkästään ryhmätöissä, vaan oikeuksien jakamisessa, helpossa tavoitettavuudessa kaikkialta, automaattisessa varmistuksessa ja versionhallinnassa jne. Oppilaitosten omat paikalliset verkkolevyt ovat vähitellen jäämässä taka-alalle, tai poistumassa kokonaan. Ja kun oppilaat jakavat ristiin rastiin materiaaleja sieltä pilvestä kuitenkin opiskeluidensa aikana, niin on aika luonnollinen jatkumo, että siellä työstetään myös niitä opinnäytteitä jne.

Sillon niitä pilvipalveluita varmaan pitäisi osata käyttää eikä marista kun netti ei toimi eli on valittu omaan osaamistasoon liian tekninen toteutustapa,jos tekniikkaa ei ymmärrä ja sen rajoitteita.

Itse en ole nähnyt viitteitä siitä, että verkkolevyjä oltaisiin ajamassa alas. Yleisesti verkkolevy ja Seafile on se "standardi" omien kokemusten mukaan eikä noissa tiedostoja muokata, vaan ne uploadataan sinne muokkaamisen jälkeen.

 

[LaDeX]

Sillon niitä pilvipalveluita varmaan pitäisi osata käyttää eikä marista kun netti ei toimi eli on valittu omaan osaamistasoon liian tekninen toteutustapa,jos tekniikkaa ei ymmärrä ja sen rajoitteita.

Itse en ole nähnyt viitteitä siitä, että verkkolevyjä oltaisiin ajamassa alas. Yleisesti verkkolevy ja Seafile on se "standardi" omien kokemusten mukaan eikä noissa tiedostoja muokata, vaan ne uploadataan sinne muokkaamisen jälkeen.

Tervetuloa työelämään. Verkkolevyistä ollaan oltu luopumassa yrityksissä jo vuosikausia. Jostain Seafilestä en ole kuullutkaan.

 

[3dfx]

Tervetuloa työelämään. Verkkolevyistä ollaan oltu luopumassa yrityksissä jo vuosikausia. Jostain Seafilestä en ole kuullutkaan.

Yritys ei ole oppilaitos.

 

[Frankie]

Yritys ei ole oppilaitos.

Ei olekaan. Oppilaitoksilla on vielä vähemmän rahaa.

 

[teppo mörkö]

Tässä taitaa hävitä metsä puilta.

Ei kirjoittajan pointti varmaankaan ollut Wordin ominaisuudet tai se mihin gradu pitäisi tallettaa, vaan se että nykypäivänä tehokas etätyöskentely vaatii yhä useimmiten hyvin toimivan nettiyhteyden.

 

[Paapaa]

automaattisessa varmistuksessa

Paino sanalla automaattisessa. Niin kauan kuin varmuskopiointi pitää tehdä manuaalisesti, se jää monelta tekemättä vaikka olisi sinänsä helppoa. Ei ole joko osaamista, ei tule koko asia mieleen, tai ei viitsitä. Kun se koulu ohjaa opiskelijoita tekemään gradunsa Office + OneDrivellä (tai vastaavalla), se gradu tulee kaikilla automaattisesti varmuuskopioitua. Kaikki muut pilvipalveluiden edut siihen päälle. Tuttu teki juuri gradun Jyväskylän yliopistoon ja siellä oli juurikin MS:n tuotteet käytössä.

Automaattisten pilvisynkkailuiden lisäksi voi sitten tehdä automaattisia/manuaalisia lokaaleja backuppeja jos haluaa varautua siihenkin että se pilvipalvelu kyykkää tai siellä oleva data katoaa.

Mutta niin kauan kuin homma ei ole automaattista/"pakotettua", se jää osalta tekemättä. Erittäin hyvä että OneDrivet / Drivet on ainakin joissain yliopistoissa käytössä.

 

[Tinke82]

Tässä taitaa hävitä metsä puilta.

Ei kirjoittajan pointti varmaankaan ollut Wordin ominaisuudet tai se mihin gradu pitäisi tallettaa, vaan se että nykypäivänä tehokas etätyöskentely vaatii yhä useimmiten hyvin toimivan nettiyhteyden.

Siltä vähän vaikuttaa. Oma työ ohjelmisto alalla vaati lähes aina nettiyhteyden nykyään, mutta jos sitä ei ole niin sit tehdään esim. koodin refaktorointia ynnä muita tylsiä juttuja jotka tuppaa muuten jäädä tekemättä.

Ja amk:ssa oli yksi koulukaveri ja siis vielä ohjelmistoalalla, jolla lopputyö oli vain disketillä no siinähän ei sitten hyvin käynyt, että jos alalla olevatkaan ei kaikki osaa varmuuskopiointia niin mikäpä on tilanne muilla aloilla

 

[pulatunnus]

Tervetuloa työelämään. Verkkolevyistä ollaan oltu luopumassa yrityksissä jo vuosikausia. Jostain Seafilestä en ole kuullutkaan.

Nyt melkein joutuu käytetään mielikuvitusta missä ei olisi vielä luovuttu(* verkkolevyistä ja ei olisi halua niistä luopua. ja miten niiden kanssa pärjäillään. Ehkä tässä nyt ajatteli tuon liianperinteisesti. Joo jossain yhden hallin metallintyöstä pajalla voi jotain tiedostoja olla verkkoleveyllä, ollut aina ja on edelleen, joku ne hanskaa. ja joku järjestelmä ymärtää vain jotain, FTP voi olla käytössä.
Konttorilla mennään, kun on aina menty, tarttis tehdä jotain, mutta ei nyt kerkiä.

(*
Tässä en nyt tarkoita täysin 100%, vaan on luovuttu enemmän tai vähemmän.

 

[Copper]

Niin... Kyllähän tuo on enemmän tai vähemmän ihmisen omaa tyhmyyttä. Jos liikkuvassa kohteessa (juna,bussi,tms) luottaa siihen, että voi onlinessa tehdä töitä.
Varsinkin jos yhtään enemmän tekee etänä töitä matkustaessa. Pitäisi kaiketi olla kokemusta netin toimivuudesta. Itse olen junalla Hki - Tre ja Hki - Sjk väliä ~15v reissannut. Tre - Sjk välillä saa Ylöjärven jälkeen laittaa läppärin kiinni, ja mennä kaljalle. Nykyään edes Hki - Tre välillä on turha haaveilla 5G nopeuksista. Helpompi pakottaa puhelin 4G:lle.

Omalta osalta ollut helpoin, kun hommannut >10v sitten Google driven. Pöytäkone synkkaa _kaiken_ mitä määritellyt koneelle/verkkoon (valokuvat, drone videot jne.jne.jne). Läppärille sitten synkkaa vain työhön liittyvät kansiot. Mutta voi tehdä töitä vaikka viikon läppärillä ilman nettiä, sikäli että ei nettiä satu tarvitsemaan. Kun sitten netin äärelle pääsee niin drive synkkaa taustalla automaattisesti. Joskus tulee jätettyä kotona pöytäkone päälle. Niin on tiedostot valmiina sielläkin, mikäli tarvii ns. heti päästä käsiksi.

 

[pulatunnus]

....

 

[ravallo]

Onko tässä taas joku kadonnut medianlukutaitojuttu, että kun lukee "toimittaja kokeili ja yllättyi" -formaattiin kirjoitetun jutun, niin se luetaan oikeasti niin että se toimittaja puuhasteli jotain ihan muuten vaan, ja sitten kun "yllättyi" niin päätti kirjoittaa asiasta jutun? Siis ihan niinkuin nää olis jotain yleisönosastokirjoituksia. Toimittaja on työtä tekevä ja palkkaa tienaava ammattilainen, ja toi juttuformaatti on vain yksi tapa yrittää kirjoittaa asia vähemmän kuivasti ja ankkuroida se jotenkin lukijalle samaistuttavaan arkielämään.

Kuitenkin se pääpointti jutussa oli ihan selvä, juna olis hemmetin kätevä paikka painaa etätöitä, jos se hiton netti toimis. Ja se netti ei toimi, koska ei oikein ole tahoa joka päättäisi kenen se pitäis saada toimimaan ja miten. Nythän tuossa jutussa kerrottiin kariutuneesta haavesta että valtio subventoisi teleoperaattoreille lisää kännykkämastoja jotta VR:n junissa toimisi netti paremmin. Yllättävää, että tuollainen kolmen toimijan julkinen-kaupallinen-puolikaupallinen-kuluttaja -ketju, jossa arvonmuodostus kaikille tahoille on vähintään hähmäistä, ei tahdo toimia. Jos lentokoneisiin on saatu semitoimiva netti niin luulis ettei se juniinkaan olis ameriikantemppu, mutta ilmeisesti jonkun starlinkin virittäminen junan katolle ei ole VR:lle business case, ja olis kätevämpää jos joku toinen taho maksaisi lystin. Jotain Elisaa taas varmaan kiinnostaa kiviäkin viritellä kännymastoja keskelle skutsia jotta VR:n asiakkailla olis kivempaa.

Ja joo, joitain hommia voi tehdä kokonaan tai osittain offlinena, ja toisia ei nykyään oikein voi. Ja riippuen vähän firman käytännöistä se homma voi olla enemmän tai vähemmän rampaa.

 

[pulatunnus]

Onko tässä taas joku kadonnut medianlukutaitojuttu, että kun lukee "toimittaja kokeili ja yllättyi" -formaattiin kirjoitetun jutun,...

Onko tässä taasen kadonnut se lainaa / vastaa nappi ? joo sori, ei negatiivisesti, en vaan osannut muotoila hauskasti ja positiiviesti.
Mutta ilmeisesti nyt kritisoita tätä postausta

Hesarissa oli mielenkiintoinen juttu digitalisaation mahdollistamista etätöistä VR:n junassa. Tästä on ilmeisesti tulossa kokonainen kandidaatintutkielma, jossa ansiokkaasti käsitellään etätyöskentelyä. Pisti silmään esim.

”Word-tiedostoni tallennus ei netin toimimattomuuden vuoksi onnistu. Kirjoitan siis kandia tiedostoon, jota en voi tallentaa. Yritän hakea verkosta tutkimuskirjallisuutta lähteiksi, mutta koska en pääse nettiin, en pääse myöskään käsiksi tutkimuksiin.”

Eli ilmeisesti nykyään ei enää tallenneta paikallisiin tiedostoihin mitään. Jos ei ole nettiä, niin ei voi tallentaa lainkaan. Kunhan kandi julkaistaan, on mielenkiintoista nähdä, onko kirjoittaja humanisti vai tietojenkäsittelijä.

Ketjussa keskusteltu tuosta postauksesta.

 

[LaDeX]

Omalta osalta ollut helpoin, kun hommannut >10v sitten Google driven. Pöytäkone synkkaa _kaiken_ mitä määritellyt koneelle/verkkoon (valokuvat, drone videot jne.jne.jne). Läppärille sitten synkkaa vain työhön liittyvät kansiot. Mutta voi tehdä töitä vaikka viikon läppärillä ilman nettiä, sikäli että ei nettiä satu tarvitsemaan. Kun sitten netin äärelle pääsee niin drive synkkaa taustalla automaattisesti. Joskus tulee jätettyä kotona pöytäkone päälle. Niin on tiedostot valmiina sielläkin, mikäli tarvii ns. heti päästä käsiksi.

Koska Google Drive on alkanut osaamaan kuvien synkan? Tuon takia päädyin OneDriven käyttäjäksi Dropboxista luopuessani kun Google Drivessa ei ollut toiminnallisuutta synkata puhelimesta kameran kuvat tietokoneelle.

 

[Copper]

Koska Google Drive on alkanut osaamaan kuvien synkan? Tuon takia päädyin OneDriven käyttäjäksi Dropboxista luopuessani kun Google Drivessa ei ollut toiminnallisuutta synkata puhelimesta kameran kuvat tietokoneelle.

Google itse asiassa lopetti kuvien synkkaamisen driveen, jostain käsittämättömästä syystä, 2019. Pitäiskin tarkistaa joko tuohon olisi tullut joku helppo kikka.

 

[Antw]

Tekniikan Maailmassa oli muistaakseni alkuvuodesta artikkeli, jossa kerrottiin Vr:n junanatiatä melko syväluotaavasti. Pääpointti oli siinä, että VR:n laitteista ja yhteyksistä homma ei ole kiinni, vaan mobiiliverkon katvealueista. Ongelma on siinä, että tukiasemia pitäisi olla radan varrella melkoisen tiuhaan saavuttaakseen jatkuvan, vakaan yhteyden, ja tämä taas ei ymmärrettävästi kiinnosta kauheasri operaattoreita, jos/kun rata kulkee suurimmilta osin jossain skutsissa, jossa niiatä tukiasemista ei pahemmin muille oliai hyötyä.

 

[ravallo]

Tekniikan Maailmassa oli muistaakseni alkuvuodesta artikkeli, jossa kerrottiin Vr:n junanatiatä melko syväluotaavasti. Pääpointti oli siinä, että VR:n laitteista ja yhteyksistä homma ei ole kiinni, vaan mobiiliverkon katvealueista.

...jos siis halutaan että homma perustuu kännykkäverkkoon. Asian korostaminen on tietenkin VR:lle edullista, koska kännykkäverkon kattavuus ei ole sen vastuulla, ja se voi syytellä operaattoreita sen sijaan että se pistäisi itse euroakaan tiskiin ongelman ratkaisemiseksi. Ja miksi laittaisikaan, kun ei ole oikein mitään näyttöä että asiakkaat olisivat valmiita maksamaan toimivasta netistä erillisen hinnan tai junalipuistaan vastaavasti enemmän.

(Olin vähän masentunut siitä että TM, jonka pitäis olla tuollainen tekniikka-niilonäppäröintilehti oli tehnyt tuollaisen jutun jossa VR:n duden annettiin selittää juttu pelkästään omasta näkökulmastaan ilman mitään kritiikkiä - tai siis, tuohan kuului niiden sellaiseen juttusarjaan jossa annetaan jonkun asiantuntijan kertoilla omasta tontistaan aika vapaasti, ja silleen se oli ihan linjassa, mutta asiaa olisi ehkä voinut kyllä käsitellä jotenkin laajemminkin).

Jotenkin luulis että olis ihan mahdollista teipata vaikka Starlinkit junan kattoon ja vetää siitä WLAN mesh kaikkiin vaunuihin, jos nyt haluaa (ja varmaan haluaa) jotain suht pitkälle COTS -ratkaisuja. Muutenhan, kun juna kuitenkin kulkee sähköllä piuhan päässä, niin ei varmaan ole mahdotonta enkoodata sinne dataa, jos se kerran onnistuu jollain halvoilla kiinanpulikoilla kotipistorasioihinkin, mutta siinä tulee omat ongelmansa, 10kV on vähän eri juttu kuin 230V eli kun se pulikka kärähtää ja pitää vaihtaa niin sitä ei voi tehdä naapurin Keijo. Puhumattakaan että tuollaista järjestelmää ei taida olla mistään suoraan saatavilla, koska sen ainoat potentiaaliset asiakkaat olisi VR ja SJ, ja ehkä joku perä-Kanadan rautatieyhtiö . Ongelma tuskin koskee juuri Eurooppaa koska junat ajaa käytännössä asutusalueen keskellä ja känny kuuluu joka paikassa, eikä jenkkilää, jossa junassa kulkee vain rahti.

 

[tjkoo]

.Jotenkin luulis että olis ihan mahdollista teipata vaikka Starlinkit junan kattoon ja vetää siitä WLAN mesh kaikkiin vaunuihin, jos nyt haluaa (ja varmaan haluaa) jotain suht pitkälle COTS -ratkaisuja.

Starlinkki katolla pätkisi varmaan enemmän kuin 3G/4G/5G, käytännössä jokaisessa rautatietunnelissa, koska vaatii esteettömän näkyvyyden taivaalle.
Eikä se muutenkaan toimi liikkeessä ilman tuota mobiiliverkon tukea, joten vähän huono idea

 

[hkultala]

Starlinkki katolla pätkisi varmaan enemmän kuin 3G/4G/5G, käytännössä jokaisessa rautatietunnelissa, koska vaatii esteettömän näkyvyyden taivaalle.

Esim. Tampere-Helsinki-välillä taitaa olla tasan kaksi tunnelia, Pasilan asemalla ja Tampereen aseman vieressä.

Ja niissä kohdissa taas sen yhteyden voi hoitaa vaikka asemalla olevalla wlanilla.

Että oikein hyvin toimisi suomen vilkkaimmalla rataosuudella.

Eikä se muutenkaan toimi liikkeessä ilman tuota mobiiliverkon tukea, joten vähän huono idea

Höpöhöpö, Starlink ei tarvi mnkään muun verkon tukea yhtään mihinkään, se on ihan oma verkkonsa.

Ja hyvin se on ainakin toiminut välittämään videokuvaa esim. SpaceXn raketeista, jotka liikkuvat aika paljon kovempaa vauhtia kuin mikään juna.

SpaceX equipped Starship with Starlink antenna during first fully-integrated test flight, paving the way for Interplanetary Internet

SpaceX Starship was equipped with a Starlink antenna during the first fully-integrated flight. “Starlink set an altitude and speed record for use in-flight during Starship’s first flight test, providing connectivity at 123,600+ feet and while traveling at Mach 1.7!” shared SpaceX via Twitter...

www.tesmanian.com

 

[ravallo]

Höpöhöpö, Starlink ei tarvi mnkään muun verkon tukea yhtään mihinkään, se on ihan oma verkkonsa.

Jep, eikä mikään silti estä tekemästä sitä sen Starlinkin jälkeistä reititintä sellaiseksi että se nojautuu kännykkäverkkoon jos sellainen on saatavilla ja Starlink pätkäisee. Eikä Starlink ole välttämättä ainoa operaattori jolla on tarjolla satelliitti-internet, vaikka se taitaa olla ainoa(?) joka myy sitä suoraan kuluttajille.

Ei siis pitäisi olla mitään teknistä estettä saada junaan netti, muita syitä sitten kyllä.

 

[pulatunnus]

...jos siis halutaan että homma perustuu kännykkäverkkoon. Asian korostaminen on tietenkin VR:lle edullista, koska kännykkäverkon kattavuus ei ole sen vastuulla, ja se voi syytellä operaattoreita sen sijaan että se pistäisi itse euroakaan tiskiin ongelman ratkaisemiseksi. Ja miksi laittaisikaan, kun ei ole oikein mitään näyttöä että asiakkaat olisivat valmiita maksamaan toimivasta netistä erillisen hinnan tai junalipuistaan vastaavasti enemmän.

(Olin vähän masentunut siitä että TM, jonka pitäis olla tuollainen tekniikka-niilonäppäröintilehti oli tehnyt tuollaisen jutun jossa VR:n duden annettiin selittää juttu pelkästään omasta näkökulmastaan ilman mitään kritiikkiä - tai siis, tuohan kuului niiden sellaiseen juttusarjaan jossa annetaan jonkun asiantuntijan kertoilla omasta tontistaan aika vapaasti, ja silleen se oli ihan linjassa, mutta asiaa olisi ehkä voinut kyllä käsitellä jotenkin laajemminkin).

Jotenkin luulis että olis ihan mahdollista teipata vaikka Starlinkit junan kattoon ja vetää siitä WLAN mesh kaikkiin vaunuihin, jos nyt haluaa (ja varmaan haluaa) jotain suht pitkälle COTS -ratkaisuja. Muutenhan, kun juna kuitenkin kulkee sähköllä piuhan päässä, niin ei varmaan ole mahdotonta enkoodata sinne dataa, jos se kerran onnistuu jollain halvoilla kiinanpulikoilla kotipistorasioihinkin, mutta siinä tulee omat ongelmansa, 10kV on vähän eri juttu kuin 230V eli kun se pulikka kärähtää ja pitää vaihtaa niin sitä ei voi tehdä naapurin Keijo. Puhumattakaan että tuollaista järjestelmää ei taida olla mistään suoraan saatavilla, koska sen ainoat potentiaaliset asiakkaat olisi VR ja SJ, ja ehkä joku perä-Kanadan rautatieyhtiö . Ongelma tuskin koskee juuri Eurooppaa koska junat ajaa käytännössä asutusalueen keskellä ja känny kuuluu joka paikassa, eikä jenkkilää, jossa junassa kulkee vain rahti.

VR:stä se on pitkälti kiinni millainen verkko sinne radanvarteen sitä varten tehdään. No myönnän, ei ihan noin yksioikoista, koska jotkut on keksineet valtion pitäisi latoa rahaa tiskiin, niin siitä seuraa se että VR:n kannattaa himmailla, odottaa tuleeko sitä rahaa. VR tapauksessa lisäväriä tuo se että VR on valtion yhtiö. ja ei ehkä tavoiteltavaa että valtio lähtee tukemaa oman yhtiö kilpailuasemaa. VR tosin jahkailulla siinäkin tilanteessa että jos radoille alkaa tulla henkilöliikenteessä kilpailua, niin valuisiko VR rahat kilpailijoiden hyödyksi...

Yksi olisi sitten se rautapuoli hoitaisi panostukset ja perisi sitten ratamaksuissa, valtio, siis ratapuoli taitaa olla jo niin toivoton ja "tehokas" että ehkä parempi unohtaa.


Edit:
Väylävirasto (se kai nykyään nimi jolle radat kuuluu), niin penkereelle kuitua saa vetää, mutta jos lisää laitetilaa ja tolppapaikkaa tarvitaan, sähkönki ne tarvii. Mutta kuten sanoit, riittääkö vr asiakkaista kysyntää, varmasti yksittäisiä, mutta riittävästi.

 

[Paapaa]

Ei siis pitäisi olla mitään teknistä estettä saada junaan netti

Ei kai missään vaiheessa kyse ole ollut teknisestä esteestä, vaan rahasta. Teknologia (eli matkapuhelinverkko) on ollut olemassa vuosikausia. Pitäisikö operaattorien kustantaa verkon rakentaminen? Valtion? Pitäisikö VR:n kustantaa ja maksattaa matkustajien lipunhinnassa? Hallitus veti vajaat 5M euroa pois verkon parantamisesta kesäkuussa. Parempia aikoja odotellessa.

Hallituksen 4,7 miljoonaa oli tarkoitus käyttää tukiasemien määrän lisäämiseen, mikä vähentäisi heikon kuuluvuuden alueita. Määräraha olisi tullut käyttää tämän vuoden aikana.

Nettiyhteyksien parantaminen junissa sai takaiskun – ministeriö keskeytti hankkeen

Oppositiosta on ilmaistu ihmetystä päätöksestä.

yle.fi

 

[ravallo]

Ei kai missään vaiheessa kyse ole ollut teknisestä esteestä, vaan rahasta. Teknologia (eli matkapuhelinverkko) on ollut olemassa vuosikausia. Pitäisikö operaattorien kustantaa verkon rakentaminen? Valtion? Pitäisikö VR:n kustantaa ja maksattaa matkustajien lipunhinnassa? Hallitus veti vajaat 5M euroa pois verkon parantamisesta kesäkuussa. Parempia aikoja odotellessa.

Toki, mutta se on vielä vähän yksinkertaistus, tuossa on kyse siitä kenen se raha pitäisi investoida. En mä ainakaan VR:n toimarina sitä rahaa löisi tiskiin jos olis mahdollista että sais jotenkin muilutettua teleoperaattorit hoitamaan homman, valtion piikkiin tai ilman. Ja teleoperaattoreita varmaan ketuttaa jo lähtökohtaisesti ylläpitää syrjäseutujen tukiasemia, mitkä varmaan puskee aika mehevää pakkasta / masto. Ja valtio miettii että montakohan sairaanhoitajaa tarvii irtisanoa että saadaan rahat kasaan...

Ja vaikka kapitalismi monessa paikassa on ihan pistämätön resurssien allokoija, niin tällaisissa jutuissa se kompuroi, jos VR pistäisi netin kuntoon junissa ja muiluttaisi sen lipun hintaan, se lisä olisi varmaan niin mitätön että sitä ei juuri edes huomaisi, mutta mitään varsinaista hyötyä siitä ei VR:lle tulisi koska ihmiset noin lähtökohtaisesti matkustaa jos niiden on pakko matkustaa, eikä se netti toimi bussissa tai varsinkaan omassa autossakaan sen paremmin. Jos taas se tarjottaisiin lisäpalveluna, jonka voisi perustella että siitä otetaan vähän omaan taskuunkin katetta, niin tarpeeksi moni sniiduilis sen kanssa ja miettis että en mä ehkä just tälle reissulle viitsi ottaa nettiä kun se maksaa ja ehkä mä pärjään offline, ja sitten lopulta maksajia olis niin vähän ettei investointi olis kannattava.

(Vahva offtopic, mutta olen ihmetellyt sitä että Suomessa VR:n kanssa kilpailee halpabussiyhtiö, mutta miksei luksusbussiyhtiötä? Argentiinassa kun paikalliset rautatiet kippasi kokonaan on syntynyt hassu bussifirmakilpailu, jossa firmat kilpailee siitä millä on mukavinta matkustaa - parhaimmillaan ne muistuttaa jotain lentoyhtiöiden bisnesluokkaa, missä on verhoilla eristetty, kokonaan sängyksi oikeneva nojatuoli, johon bussiemäntä tarjoilee oikeilla ruokailuvälineillä oikeilta lautasilta syötävää safkaa...)

 

[love_doctor]

Tässä taitaa hävitä metsä puilta.

Ei kirjoittajan pointti varmaankaan ollut Wordin ominaisuudet tai se mihin gradu pitäisi tallettaa, vaan se että nykypäivänä tehokas etätyöskentely vaatii yhä useimmiten hyvin toimivan nettiyhteyden.

Jutun pointti varmaan oli tämä, mutta esimerkki oli hieman onneton, kun esim. Wordissa on tosiaan 1983 asti ollut paikallinen tallentaminen ominaisuutena. Lisäksi esim. git ja vastaavat on kehitetty "viime aikoina" vastaamaan juuri noihin etähaasteisiin. Toki muitakin adhoc-verkkoja on kehitetty kuten Applen Airdrop. Eli tavallaan teknisesti tarvetta on vähennetty. Se on sitten toinen juttu, mihin käytännössä yhteiskunta on edennyt teknologiavalinnoissa.

Ja amk:ssa oli yksi koulukaveri ja siis vielä ohjelmistoalalla, jolla lopputyö oli vain disketillä no siinähän ei sitten hyvin käynyt, että jos alalla olevatkaan ei kaikki osaa varmuuskopiointia niin mikäpä on tilanne muilla aloilla

Niin ongelmahan on, jos työ on vain yhdellä disketillä. Itse olen varmuuskopioinut jo 360 kB lerppujen aikaan ihan onnistuneesti. Vamuuskopio ja varmuuskopion disketille teippi sivuun suojasi oikein mainiosti alkuperäisiä tiedostoja peeloilulta.

Oppilaitosten omat paikalliset verkkolevyt ovat vähitellen jäämässä taka-alalle, tai poistumassa kokonaan.

Ehkä opiskelijoiden parissa, mutta esim. henkilökunnalla on omat haasteet, kun on tietosuojakysymyksiä. Ei välttämättä ole hyvä asia jos parhaiden kyberturva- ja droneosaajien tiedot tallentuvat palveluun, jota vaikka Putin "ylläpitää". Naapurimaissahan on ollut esimerkkejä uutisissa tällaisista, esim. tämä.

 

[hkultala]

Jep, eikä mikään silti estä tekemästä sitä sen Starlinkin jälkeistä reititintä sellaiseksi että se nojautuu kännykkäverkkoon jos sellainen on saatavilla ja Starlink pätkäisee. Eikä Starlink ole välttämättä ainoa operaattori jolla on tarjolla satelliitti-internet, vaikka se taitaa olla ainoa(?) joka myy sitä suoraan kuluttajille.

SpaceX/Starlink on tasan ainoa operaattori jolla on kunnolla toiminnassa nopea kaksisuuntainen liikkeessä toimiva sateliitti-internet.

Kaikki muut on joko
1) Monta kertaluokkaa hitaampia, eivät sovellu mihinkään hyvälaatuisen videokuvan siirtoon tms. vaan käytännössä tekstipohjaiseen kommunikaatioon ja puhelinlaatuiseen ääneen
2) Yksisuuntaisia että vain downlink on sateliitin kautta ja nopea, ja vaativat uplinkiin toisen yhteyden, ja vaativat kiinteän suunta-antennin, eivät käytännössä toimi junassa.
3) Ei vielä kunnolla toiminnassa. Amazonin Kuiper tulee olemaan Starlinkiä vastaava systeemi mutta siitä on vasta hyvin pieni määrä prototyyppissateliitteja taivaalla ja mennee vuosia että saavat lauottua niitä oikeita tuotantomallin satelliitteja tarpeeksi sille saadaan kunnon kattavuus, eikä se oli auki vielä asiakkaille (koska kukaan ei varmaan maksaisi yhteydestä joka toimii alle 10% ajasta, kun tarjolla on kilpailijalta oikeasti toimiva yhteys)

 

[ravallo]

SpaceX/Starlink on tasan ainoa operaattori jolla on kunnolla toiminnassa nopea kaksisuuntainen liikkeessä toimiva sateliitti-internet.

Riippuu mihin maalitolpat pistää.

Kuluttajalle toki noin, mutta B2B optioita on pari muutakin, ja niitä kai ihan aktiivisesti käytetään noissa lentokoneiden neteissä. Starlink lienee paras, matalimmalla radalla eniten lintuja, mutta kyllä noi kaikki periaatteessa riittäviä perus netinkäyttöön ovat (CS:aa niillä ei kannattane pelata). Kaikilla ei myöskään coverage riitä maanpinnalla Suomeen asti.

A comprehensive comparison between Starlink (LEO), OneWeb (LEO), and SES's O3b MEO (MEO) satellite services

INTRO Over the past decade, SATCOM satellite communication broadband systems have undergone significant evolution, marked by several key developments: High Throughput Satellites (HTS): These satellites have been central to advancements in SATCOM, providing higher data rates and capacities. Innovatio

www.linkedin.com

 

[pulatunnus]

Riippuu mihin maalitolpat pistää.

Kuluttajalle toki noin, mutta B2B optioita on pari muutakin, ja niitä kai ihan aktiivisesti käytetään noissa lentokoneiden neteissä. Starlink lienee paras, matalimmalla radalla eniten lintuja, mutta kyllä noi kaikki periaatteessa riittäviä perus netinkäyttöön ovat (CS:aa niillä ei kannattane pelata). Kaikilla ei myöskään coverage riitä maanpinnalla Suomeen asti.

A comprehensive comparison between Starlink (LEO), OneWeb (LEO), and SES's O3b MEO (MEO) satellite services

INTRO Over the past decade, SATCOM satellite communication broadband systems have undergone significant evolution, marked by several key developments: High Throughput Satellites (HTS): These satellites have been central to advancements in SATCOM, providing higher data rates and capacities. Innovatio

www.linkedin.com

Sat nettiketjussa kokemus palaute ollut että lapissa Starlink tarjoaa hyvää nettiä, etelässä kiinteissä käyttöpaikoissa katkonaista, syyksi päätelty se että Hanko-Oulu välillä radat ei ole sellaisia että olisi jatkuva näkyvyys/ yhteys tarjolla. No se ei tietenkään poissulje senkin hyödyntämistä, onhan se kiinteissäkin paikoissa "tavallista" että turvaudutaan useampaan yhteyden tarjoajaan, useampaan tekniikkaan.

 

[Sompi]

Ainakin Savonialla annetaan opiskelijoille vähän sen tyyppiset ohjeet, että kaikki asiakirjojen käsittely tehdään Microsoftin pilvessä ja helposti syntyy kuva, ettei muulla tavalla saa tehdäkään. Osa opettajista myös ihan suoraan kieltää esim. LibreOfficen käytön.

Kirjoitin jo aiemmin tässä ketjussa VR:n junavaunujen nettiyhteyksistä, ja tuo ulkoverkkoon reitityksen yleinen toimimattomuus on tosiaan pienin ongelmista siellä. Mitään suojauksia ei ole, vaan kaikki junanvaunun WLANissa olevat tietokoneet näkevät toisensa ja Windows-verkkojakonsa. Ylipäätään toteutus vaikuttaa olevan tehty ymmärtämättä aiheesta oikein mitään.

 

[GGoljatti]

Ainakin Savonialla annetaan opiskelijoille vähän sen tyyppiset ohjeet, että kaikki asiakirjojen käsittely tehdään Microsoftin pilvessä ja helposti syntyy kuva, ettei muulla tavalla saa tehdäkään. Osa opettajista myös ihan suoraan kieltää esim. LibreOfficen käytön.

Kirjoitin jo aiemmin tässä ketjussa VR:n junavaunujen nettiyhteyksistä, ja tuo ulkoverkkoon reitityksen yleinen toimimattomuus on tosiaan pienin ongelmista siellä. Mitään suojauksia ei ole, vaan kaikki junanvaunun WLANissa olevat tietokoneet näkevät toisensa ja Windows-verkkojakonsa. Ylipäätään toteutus vaikuttaa olevan tehty ymmärtämättä aiheesta oikein mitään.

Miksi käyttäisi junan wlania mihinkään tärkeään? Jos tietoturva on ongelma niin jakaa omalta puhelimelta yhteyden, toimii sen minkä toimii.

 

[Kautium]

Ainakin Savonialla annetaan opiskelijoille vähän sen tyyppiset ohjeet, että kaikki asiakirjojen käsittely tehdään Microsoftin pilvessä ja helposti syntyy kuva, ettei muulla tavalla saa tehdäkään. Osa opettajista myös ihan suoraan kieltää esim. LibreOfficen käytön.

En tiedä käytännöistä siellä, mutta ei se MS:n oppilaitospilvi EU-alueella kuitenkaan sama ole kuin yksityishenkilöiden versio. Datakeskusten sijainti on EU-alueella, eikä dataa siirretä sen ulkopuolelle.

Lisäksi sitten kaikki kehittyneet turvaominaisuudet ja proaktiivinen analytiikka päälle käytettävyyden ja tiedostojen helpon jakamisen kanssa.

Kirjoitin jo aiemmin tässä ketjussa VR:n junavaunujen nettiyhteyksistä, ja tuo ulkoverkkoon reitityksen yleinen toimimattomuus on tosiaan pienin ongelmista siellä. Mitään suojauksia ei ole, vaan kaikki junanvaunun WLANissa olevat tietokoneet näkevät toisensa ja Windows-verkkojakonsa. Ylipäätään toteutus vaikuttaa olevan tehty ymmärtämättä aiheesta oikein mitään.

Julkinen wlan on julkinen, käyttää ken haluaa. Sama kuin hotelleissa jne.

Ei ole vr:n tehtävä suojata kaiken maailman matopurkkeja mitä sinne jengi sen kautta käyttää.

 

[3dfx]

Ainakin Savonialla annetaan opiskelijoille vähän sen tyyppiset ohjeet, että kaikki asiakirjojen käsittely tehdään Microsoftin pilvessä ja helposti syntyy kuva, ettei muulla tavalla saa tehdäkään. Osa opettajista myös ihan suoraan kieltää esim. LibreOfficen käytön.

Libre officessa on aivan valtavia ongelmia esim. sen kanssa, että se ei ole yhteensopiva mitenkään muun kuin oman formaattinsa kanssa. Pystyyhän se toki avaamaan ja luomaan .doc ja näitä dokumentteja, mutta sitten kun niitä dokumentteja alkaa avaamaan jossain wordissa, onkin kaikki asettelut päin persettä, mikään ei toimi ja kaikki sekaisin. Opettajalle ei oikein mikään muu ole turhauttavampaa kuin arvioida sellainen palautus, mikä on jonkun teknisen syyn vuoksi jotenkin rikki ja alkaa kinaamaan siitä opiskelijan kanssa, kun opiskelija ei tietenkään halua ottaa vastuuta siitä että hänelle "markkinoitu" ilmaisohjelmisto ei sitten ollutkaan yhteensopiva microsoftin formaattien kanssa ja vaatii erityiskohtelua. Ratkaisu tietysti on palauttaa PDFfänä, mutta se tuo taas ihan uudet ongelmat kun libre office tekee senkin väärin. Parempi siis toimia murphyn mukaan ja poistaa tälläinen virhemahdollisuus.

T.kokemus, kirjoitin oman kandidaatin tutkielmani libre officella ihan siitä syystä kun "sama kun wordi mutta ilmanen", no ei todellakaan ollut ja älyttömästi loppuviimeksi meni aikaa siihen, että sai tekstin siinä wordissa näkymään kuin on tarkoitettu, vaikka libre officella kaikki näennäisesti olikin OK. Libre office on OK johonkin ihan satunnaiseen käyttöön jos pitää avata joku random tiedosto, ja ehkä joku guru sitä pystyy tehokkaasti käyttämään, mutta mikään universaali vastine wordille se ei perus paavolle tai olli opiskelijalle ole.

 

[hkultala]

Libre officessa on aivan valtavia ongelmia esim. sen kanssa, että se ei ole yhteensopiva mitenkään muun kuin oman formaattinsa kanssa.

Kaikki, mitä tässä sanot, pätee nimenomaan MS Wordiin enemmänkuin LibreOfficeen.

Pystyyhän se toki avaamaan ja luomaan .doc ja näitä dokumentteja, mutta sitten kun niitä dokumentteja alkaa avaamaan jossain wordissa, onkin kaikki asettelut päin persettä, mikään ei toimi ja kaikki sekaisin.

Yritäpä avata siinä Wordissä sen LibreOfficen omaa formaattia oleva tiedosto, niin ei aukea ollenkaan.

Word siis aukoo LibreOfficella tehdyt tiedostot väärin, niin syytät LibreOfficea.

Opettajalle ei oikein mikään muu ole turhauttavampaa kuin arvioida sellainen palautus, mikä on jonkun teknisen syyn vuoksi jotenkin rikki ja alkaa kinaamaan siitä opiskelijan kanssa, kun opiskelija ei tietenkään halua ottaa vastuuta siitä että hänelle "markkinoitu" ilmaisohjelmisto ei sitten ollutkaan yhteensopiva microsoftin formaattien kanssa ja vaatii erityiskohtelua.

Se, että vaaditaan palautuksia jossain M$:n bugisissa ja huonosti dokumentoiduissa formaateissa on vaan typerää.

Ratkaisu tietysti on palauttaa PDFfänä, mutta se tuo taas ihan uudet ongelmat
kun libre office tekee senkin väärin. Parempi siis toimia murphyn mukaan ja poistaa tälläinen virhemahdollisuus.

Perustelut sen PDFn ongelmiin/vääryyteen tähän mennessä puhdas 0.

Tai sitten käytetään RTF:ää tai sitä LibreOfficen omaa formaattia.

T.kokemus, kirjoitin oman kandidaatin tutkielmani libre officella ihan siitä syystä kun "sama kun wordi mutta ilmanen", no ei todellakaan ollut ja älyttömästi loppuviimeksi meni aikaa siihen, että sai tekstin siinä wordissa näkymään kuin on tarkoitettu, vaikka libre officella kaikki näennäisesti olikin OK.

Mitä väliä, miten se wordissä näkyy? Ei sitä wördissä kannata katsella vaan kannattaa pitää se Libreofficen omassa formaatissa ja katsella ja muokata ihan siinä. Ja sitten printtaus/jakelu PDF:nä. Wördiä ei tarvi tasan yhtään mihinkään.

Kirjoitin myös dippatyöni aikoinaan pääosin LibreOfficella/OpenOfficella, ja kuraahan se oli, mutta melko samanlaista kuraa kuin Wördin käyttö. Ainoa huono puoli Wördiin nähden minkä muistan on, että jotkut ärsyttävät automaattitoiminnot oli Libreofficesta/OpenOfficesta vaikeampi kytkeä pois päältä kuin Wördistä, mutta muuten molemmat ihan yhtä kuraa.

Tuon jälkeen aloin suosimaan LaTeXiin käyttöä.

Libre office on OK johonkin ihan satunnaiseen käyttöön jos pitää avata joku random tiedosto, ja ehkä joku guru sitä pystyy tehokkaasti käyttämään, mutta mikään universaali vastine wordille se ei perus paavolle tai olli opiskelijalle ole.

Se ei ole Wördin korvike jos pitää typerässä M$-infrassa käyttää typeriä Microsoftin formaatteja.

Se on oikein hyvin Wördin korvike jos hankkiutuu kokonaan eroon niistä Microsoftin bugisista formaateista ja korvaa sen Wördin sillä kokonaan eikä yritä jotain yhteiskäyttöä Wördin kanssa jossa samaa dokkaria editoi molemmilla sekaisin.


Mutta nykyään Google docs on ihan ylivoimainen, joten IMHO ainoa syy Libreofficen käyttöön on offline-editointi.

 

[3dfx]

Kaikki, mitä tässä sanot, pätee nimenomaan MS Wordiin enemmänkuin LibreOfficeen.

Mua ei sinällään kiinnosta missä päässä se ongelma on, enemmänkin se että jos tiedoston pyytää palauttamaan doc, docx tai pdf muodossa, mitkä on yleisiä käytettyjä tiedostomuotoja toisin kuin joku libre officen oma muoto, niin sillon sen tiedoston pitäisi näkyä niissä oikein. Homma vaan menee tollasessa massakoulutuksessa siten, että kaikki opiskelijat ei voi vaatia että opettajan pitää tarkastaa niitä tehtäviä jossain just heidän haluamassaan formaatissa just heidän haluamallaan ohjelmalla. Kyllä ne palautusformaatit on annettuna ja niitä tarttisi noudattaa ja oppilaitos tarjoo työkalut niissä palautuksen onnistuneeseen tekemiseen.

Viestissäni se oleellinen pointti on se, että libre office ei ole mitenkään wordin korvike vaikka omassa ympäristössään ja omissa tiedostomuodoissaan toimisikin hyvin.

 

[JCSH]

Mua ei sinällään kiinnosta missä päässä se ongelma on, enemmänkin se että jos tiedoston pyytää palauttamaan doc, docx tai pdf muodossa, mitkä on yleisiä käytettyjä tiedostomuotoja toisin kuin joku libre officen oma muoto, niin sillon sen tiedoston pitäisi näkyä niissä oikein. Homma vaan menee tollasessa massakoulutuksessa siten, että kaikki opiskelijat ei voi vaatia että opettajan pitää tarkastaa niitä tehtäviä jossain just heidän haluamassaan formaatissa just heidän haluamallaan ohjelmalla. Kyllä ne palautusformaatit on annettuna ja niitä tarttisi noudattaa ja oppilaitos tarjoo työkalut niissä palautuksen onnistuneeseen tekemiseen.

Viestissäni se oleellinen pointti on se, että libre office ei ole mitenkään wordin korvike vaikka omassa ympäristössään ja omissa tiedostomuodoissaan toimisikin hyvin.

Etenkin jos se koulu käyttää jotain Office 365:ttä, jota myös opiskelijat voi käyttää, niin täysin järkevää vaatia ne palautukset sen kanssa hyvin toimivissa formaateissa.

 

[Sompi]

Libre officessa on aivan valtavia ongelmia esim. sen kanssa, että se ei ole yhteensopiva mitenkään muun kuin oman formaattinsa kanssa. Pystyyhän se toki avaamaan ja luomaan .doc ja näitä dokumentteja, mutta sitten kun niitä dokumentteja alkaa avaamaan jossain wordissa, onkin kaikki asettelut päin persettä, mikään ei toimi ja kaikki sekaisin.

Sen takia on olemassa erikseen muokkausformaatit ja julkaisuformaatit. Muokkausformaatteja ovat esim. MS Wordin .doc ja .docx ja LibreOfficen .odt. Julkaisuformaatteja taas ovat esim. PDF ja PostScript.

Julkaisuformaatit eroavat muokkausformaateista mm. siten, että julkaisuformaatti säilyttää muotoilut oikeina riippumatta siitä, millä ohjelmalla se avataan ja sattuuko tietokoneessa olemaan asennettuna esimerkiksi kaikki dokumentissa käytetyt fontit. Jos koulussa ymmärrettäisiin edes perusasiat, niin palautus vaadittaisiin tehtäväksi jossain avoimessa julkaisuformaatissa. Valitettavasti niin ei useinkaan suomalaisissa korkeakouluissa jostain syystä tehdä.

On typerää ja puolueellista puhua Wordin muokkausformaateista "yleisinä käytettyinä tiedostomuotoina" ja LibreOfficen muokkausformaatista taas jonakin "libre officen omana muotona". Ne ovat molemmat yksittäisten toimisto-ohjelmistojen omia muokkausformaatteja, eikä niitä ole muuhun käyttöön tarkoitettu. Muokkausformaatteja käyttäessä muotoilut eivät vain välttämättä säily, ei vaikka sekä lähettäjällä että vastaanottajalla olisi sama versio samasta ohjelmasta käytössään. Siihen vaikuttaa muitakin asioita.

 

[3dfx]

On typerää ja puolueellista puhua Wordin muokkausformaateista "yleisinä käytettyinä tiedostomuotoina" ja LibreOfficen muokkausformaatista taas jonakin "libre officen omana muotona". Ne ovat molemmat yksittäisten toimisto-ohjelmistojen omia muokkausformaatteja, eikä niitä ole muuhun käyttöön tarkoitettu. Muokkausformaatteja käyttäessä muotoilut eivät vain välttämättä säily, ei vaikka sekä lähettäjällä että vastaanottajalla olisi sama versio samasta ohjelmasta käytössään. Siihen vaikuttaa muitakin asioita.

Paljon pyörii mikrosoftin formaattien ympärillä vielä tänäkin päivänä, tykkäsi siitä tai ei. Mun mielestäni ei ole "puolueellista" puhua wordin tiedostomuodoista yleisinä käytettyinä tiedostomuotoina, koska tämä vaan on yks kylmä fakta. On muitakin erityiskäyttöön esim. latex, mutta joku odt on melkonen kummajainen. Koronan jälkeen erityisesti myös etätyötaidot on noussu sellaiseksi asiaksi, mihin halutaan panostaa opetuksessa. Eli käytännössä siihen, että osataan käyttää tiettyjä ohjelmistoja, mitkä ovat yleisesti käytössä, vaikka ne googlen tai mikkisoftan pilvipalvelut. AMK on vielä enemmän työelämäsuuntautuneempi mitä yliopisto, joten työelämässä käytössä olevia toimintatapoja yritetään siellä opettaa välillä enemmän ja välillä vähemmän onnistuneesti.

Taustalla voi olla jotain follow the money- settiä myös, mutta myös hyvääkin tarkoitusta.

Julkaisuformaatit eroavat muokkausformaateista mm. siten, että julkaisuformaatti säilyttää muotoilut oikeina riippumatta siitä, millä ohjelmalla se avataan ja sattuuko tietokoneessa olemaan asennettuna esimerkiksi kaikki dokumentissa käytetyt fontit. Jos koulussa ymmärrettäisiin edes perusasiat, niin palautus vaadittaisiin tehtäväksi jossain avoimessa julkaisuformaatissa. Valitettavasti niin ei useinkaan suomalaisissa korkeakouluissa jostain syystä tehdä.

Jos opiskelijat tajuaisivat edes perusasiat, niin mitään ongelmia ei näiden palautuksien kanssa olisi. Jos rajottaa formaattia liikaa esim. palautus vain PDF, tulvii sähköposti kyselyistä että käykö se tai tämä tai tuo koska en osaa tehdä pdffää. Tai palautukset on valokuvattu jollain ultra super HD kuvanlaadulla tietokoneen ruudusta, tehty PDF jollain ilmaiskonvertoijalla ja tarkastusohjelmistossa näkyy koko ruudulla tyyliin ruutupaperin ruudun kokoinen alue. Jos taas rajoittaa tiedostokokoa minkä saa palauttaa estääkseen tämän, kuvan kokoahan ei muuteta vaan alennetaan laatua ja sanotaan että ei voinu palauttaa parempaa, paska rajotus. Joo, ja tietty voi sanoa että jos et osaa tehä luettavaa PDF niin sillon et läpäise kurssia. Tää toki tekee sen että seuraavaksi joku vie asian eteenpäin ja joutuu kirjottelemaan jotain vastineita sille että miksi kurssikuvauksen vaatimuksissa ei kerrottu, että kurssilla vaaditaan kykyä luoda PDF.

Lisäksi myös ohjelma, mihin palautetaan esim. Moodle, optima, mitä näitä nyt on, määrittää aika paljon mitä se suostuu näyttämään kunnolla ja mitä ei. Jos vaikka joutuu kattomaan pari sataa palautusta, se muutama lisäklikkaaminen kun muuttaa kokoa, avaa ulkopuolisessa ohjelmassa, ihmettelee että mitä tässä nyt tapahtuu, kumuloituu siellä lopussa aika paljon ja yleisesti vituttaa kun 20% palautuksista vie 80% ajasta näin kärjistettynä. Epäselvä käsiala tms. on vielä OK, mutta joku tekninen härvääminen ei.

Suurin osa osaa, mutta yleisesti digitaidot on heikentyneet koko ajan. Koronan jälkeen myös se tuntuu nousseen ilmiöksi, ettei edes yritetä vaan oksennetaan joku sähköposti missä valitetaan kun en osaa jotain perusjuttua ja vaaditaan erityiskohtelua, sitä kun ilmeisesti koko koronan ajan sai.

 

[JCSH]

Jos koulussa ymmärrettäisiin edes perusasiat, niin palautus vaadittaisiin tehtäväksi jossain avoimessa julkaisuformaatissa. Valitettavasti niin ei useinkaan suomalaisissa korkeakouluissa jostain syystä tehdä.

Kouluissa kannattaa käyttää sellaisia formaatteja, jotka tekevät hommasta mahdollisimman helppoa molemmille osapuolille.
Esim. jos sulla on koulu, jonka työntekijöillä ja opiskelijoilla on käytössä koulun tarjoamana vaikkapa se Office 365, niin sitten ne doc-filet ovat ihan ok tapa hoitaa nuo palautukset. Vastaanottava osapuoli pystyy helposti katsomaan sen tiedoston sellaisessa muodossa, kuin lähettäjä se lähetti. Toki tuossa voin myös käyttää PDF:ää, mutta ei ole mitään tarvetta rajata tuota doc-tiedostoja pois.
Taaskin sitten jotku sellaiset formaatit, joilla on jotain yhteensopivuusongelmia noiden koulun käyttämien softien kanssa, kannattaa rajata pois. Jonka takia esim. tilanne, jossa sallitaan doc-palautukset mutta kielletään LibreOfficen omat formaatit, on täysin järkeen käyvä.

 

[Sompi]

Alkuperäisenä ongelmana tässä oli se muotoilujen häviäminen. Muotoilut häviävät juuri siksi, että käytetään muokkausformaatteja. Jostain syystä nyt kuitenkaan ratkaisuksi ei käy, että käytettäisiin julkaisu- eikä muokkausformaatteja, vaan (Microsoftin) muokkausformaattien käytölle keksitään väkisin vängäten jotain typeriä tekosyitä. Ja sitten se alkuperäinen ongelma, eli muotoilujen häviäminen, jää korjaamatta, samalla kun pakotetaan kaikki käyttämään Microsoftin tuotteita täysin järjettömästä ja perusteettomasta syystä.

Tässä nyt vähän vaikuttaa siltä, että puolella keskustelijoista ei taaskaan ole edes käsitystä asiasta mistä keskustellaan, tai sitten taas (kuten monta kertaa aiemminkin) ihan vain periaatteesta vängätään vastaan ja laitetaan sanoja minun suuhun siirtäen samalla keskustelun fokusta epäolennaisuuksiin. Minä en ole missään vaiheessa kirjoittanut, että se LibreOfficen muokkausformaatin käyttäminen palautuksissa olisi yhtään sen parempi - päinvastoin edellisessä viestissäni juuri kirjoitin, ettei sitäkään ole sellaiseen käyttöön tarkoitettu. Siinähän on sama ongelma kuin muissakin muokkausformaateissa, eli se muotoilujen häviäminen.

 

[JCSH]

Alkuperäisenä ongelmana tässä oli se muotoilujen häviäminen. Muotoilut häviävät juuri siksi, että käytetään muokkausformaatteja. Jostain syystä nyt kuitenkaan ratkaisuksi ei käy, että käytettäisiin julkaisu- eikä muokkausformaatteja, vaan (Microsoftin) muokkausformaattien käytölle keksitään väkisin vängäten jotain typeriä tekosyitä. Ja sitten se alkuperäinen ongelma, eli muotoilujen häviäminen, jää korjaamatta, samalla kun pakotetaan kaikki käyttämään Microsoftin tuotteita täysin järjettömästä ja perusteettomasta syystä.

Tässä nyt vähän vaikuttaa siltä, että puolella keskustelijoista ei taaskaan ole edes käsitystä asiasta mistä keskustellaan, tai sitten taas (kuten monta kertaa aiemminkin) ihan vain periaatteesta vängätään vastaan ja laitetaan sanoja minun suuhun siirtäen samalla keskustelun fokusta epäolennaisuuksiin. Minä en ole missään vaiheessa kirjoittanut, että se LibreOfficen muokkausformaatin käyttäminen palautuksissa olisi yhtään sen parempi - päinvastoin edellisessä viestissäni juuri kirjoitin, ettei sitäkään ole sellaiseen käyttöön tarkoitettu. Siinähän on sama ongelma kuin muissakin muokkausformaateissa, eli se muotoilujen häviäminen.

Kyllä täällä jokainen tasan tarkkaan tietää mistä tässä on kyse. Mutta sä et nyt jotenkin osaa ymmärtää toisten argumentteja.

Muokkausformaattien käyttö on ongelmallista silloin, kun niitä lähdetään käyttämään ristiin eri softissa.
Mutta jos kyseessä on se, että koulu tarjoaa opiskelijoille ja opettajille sen Office 365:n, niin sitten on ihan ok, että hyväksytään niitä palautuksia siinä doc-formaatissa. Kun opiskelijat ja opettajat käyttävät samaa softaa, niin nuo muokkausformaattien ongelmat ovat minimaaliset. Ne muokkausformaatit voivat jopa tuoda hyötyä verrattuna niihin julkaisuformaatteihin, etenkin jos toimitaan siellä Microsoftin pilvipalveluissa. Muotoilut kyllä säilyvät, koska Microsoft pitää omat softansa konsistentteina.

Jos kyse on siitä, että sallitaan vain ne doc-palautukset, niin sitten joo ymmärrän valituksen. Mutta jos vaihtoehdot ovat doc tai pdf, niin ongelmaa ei ole. Jos käyttää noita koulun tarjoamia Microsoftin softia, niin voi palauttaa doc-filena. Jos taaskin syystä tai toisesta ei käytä niitä, niin sitten aina vaihtoehtona on se pdf.

 

[3dfx]

Alkuperäisenä ongelmana tässä oli se muotoilujen häviäminen. Muotoilut häviävät juuri siksi, että käytetään muokkausformaatteja. Jostain syystä nyt kuitenkaan ratkaisuksi ei käy, että käytettäisiin julkaisu- eikä muokkausformaatteja, vaan (Microsoftin) muokkausformaattien käytölle keksitään väkisin vängäten jotain typeriä tekosyitä. Ja sitten se alkuperäinen ongelma, eli muotoilujen häviäminen, jää korjaamatta, samalla kun pakotetaan kaikki käyttämään Microsoftin tuotteita täysin järjettömästä ja perusteettomasta syystä.

Niin kuten sanoin, se microsoftin muokkausformaatin käytölle on se syy ettei kukaan halua sähköpostitulvaa siitä että ei osata tehdä PDF tiedostoa, tai jotain jättikuvia tulosteista sähköpostiin...ja se julkaisuformaattikaan ei ole mikään oikotie onneen sillä taas omakohtaisella kokemuksella se libre office pystyy senkin tekemään väärin siten, että toisella koneella näkyy ja toisella ei.

Ne "typerät tekosyyt" on se, että niitä Microsoftin formaatteja käytetään työelämässä. Joo, aikasemmin ehkä pystyi olettamaan että jokanen osaa perusteet wordista kun se työelämässä tulee vastaan, nykyisin ei kun digitaidot on heikentyneet hitosti ja samalla koronan jälkeen etätyötaidot on tulleet monella alalla sellaiseksi, että niitä on pakko olla. Ne ohjelmat on pakko opettaa ja niitä oppii käyttämään käyttämällä niitä.

Musta nyt vähän tuntuu, että sinä kuulut niihin tyhjänpäiväsistä asioista opettajien kuormittajiin kun voisit vaan opetella ne microsoftin tuotteet, mitkä tavalla tai toisella tulee jossain muodossa jossain kohtaa työelämässäkin vastaan. Oli ne sitten huonoja tai hyvin huonoja. Asiaa kannattaa ajatella sen opettajankin näkökulmasta eikä vain omasta.

 

[Sompi]

Kuinka monta kertaa tämä pitää toistaa? Ne muotoilut eivät edelleenkään säily muokkausformaateissa aina oikeina, vaikka sekä tiedoston lähettäjällä että vastaanottajalla olisi sama versio samasta ohjelmasta käytössään. Muotoiluihin vaikuttaa niin monta muutakin asiaa, kuten esimerkiksi fontit ja niiden versiot.

 

[JCSH]

Kuinka monta kertaa tämä pitää toistaa? Ne muotoilut eivät edelleenkään säily muokkausformaateissa aina oikeina, vaikka sekä tiedoston lähettäjällä että vastaanottajalla olisi sama versio samasta ohjelmasta käytössään. Muotoiluihin vaikuttaa niin monta muutakin asiaa, kuten esimerkiksi fontit ja niiden versiot.

Joku fonttien puuttuminen tai eri versiot on niin marginaalinen ongelma, että ei sen takia tarvi alkaa tekemään hommia vaikeammaksi.

Tämä on aika hyvä esimerkki klassisesta "good enough" periaatteen käytöstä. Joo, doc-filejen käyttö tuolla tavalla ei ole teknisesti se elegantein vaihtoehto. Mutta se on riittävän hyvä ja valtaosalle pikkasen kätevämpi kuin niiden pdf:ien käyttö, niin sillä mennään.