Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Tässä jo muutama vuosi asiaa mietitty niin jos nyt keväällä 2025 asentaisi paneelit katolle.
Mitään tarvikkeita ei ole vielä ostettu.

Paneelit : 9kpl 425w astroenergy. 540€
(7kpl etelään ja 2kpl länteen).

Kontio solar kiskot ja tarvikkeet 300€
Nämä tulee etelään osoittaviin paneeleihin. Länteen osoittavat tulee seinälle diy kiinnityksellä.

Invertteri : Growatt 3 tai 4kw : 800€
Kontio solar 4kw : 815€
microt ? Hoymiles 2250-6t , 1800-4 ja dtu lite-s 1200€.

Kaapeleihin ja sähkäriin varaan 800€.

Kokonaishinta olisi jossain 2500-2900 haarukassa , missä voin säästää lisää ?

Kannattaako laittaa microt kun perinteinenkin invertteri ajaa saman asian ?
Länteen osoittaville 2kpl ei muu käy kuin mikrot, perinteinen invertteri vaatii suunnilleen väh. kuusi paneelia, että jännite nousee.
 
Nopea kyssäri Hoymilesin mikroista? Saako noista luettua suoraan datat talteen Home assistanttiin / mihin vaan ilman että kytkee nettiin ja valmistajan cloudiin?

Onko kellään kokemusta hoymilesin sähköauton latausasemasta näiden kaverina?
 
Nopea kyssäri Hoymilesin mikroista? Saako noista luettua suoraan datat talteen Home assistanttiin / mihin vaan ilman että kytkee nettiin ja valmistajan cloudiin?

Onko kellään kokemusta hoymilesin sähköauton latausasemasta näiden kaverina?


OpenDTU-purkkeja löytyy ilman wifiä oleville eri mikroille erilaisia, mutta rajoituksena, että firmwarepäivitykset ja verkkoprofiilin päivitykset ei noilla onnistu.
 
OpenDTU-purkkeja löytyy ilman wifiä oleville eri mikroille erilaisia, mutta rajoituksena, että firmwarepäivitykset ja verkkoprofiilin päivitykset ei noilla onnistu.
Eli pitäisi ostaa wifittömiä hoymileseitä, third-party dtu ja toisaalta päivittää niihin toimivat firmwaret sitten jotenkin muuten - jos eivät jo laatikosta toimi hyvin.
 
Hoymilesit tosiaan vaatii hieman askartelua jos HA:han datat haluaa kun ei ole valmistajalla API-palvelua tms.
Mulla pyörii OpenDTU ja on kyllä toiminut hyvin. Omat vuosia vanhat hoymilesin mikrot on ainakin pyörineet ilman firmispäivityksiä hyvin, tai sitten toi hoymilesin dtu purkki päivittää niitä automaagisesti? Sellainenkin löytyy verkosta, kun opendtu tuli sen jälkeen kun noi mikrot olin ostanut.
 
Hoymilesit tosiaan vaatii hieman askartelua jos HA:han datat haluaa kun ei ole valmistajalla API-palvelua tms.
Mulla pyörii OpenDTU ja on kyllä toiminut hyvin. Omat vuosia vanhat hoymilesin mikrot on ainakin pyörineet ilman firmispäivityksiä hyvin, tai sitten toi hoymilesin dtu purkki päivittää niitä automaagisesti? Sellainenkin löytyy verkosta, kun opendtu tuli sen jälkeen kun noi mikrot olin ostanut.
En haluaisi rakentaa mitään mikä nojaa valmistakan cloud-palveluun, enkä halua kytkeä kiinalaista invertteriä internettiin niin, että kinkit voivat brickata sen etänä hybridisodankäyntikeinona.
 
Minulla on virta-asema, jossa on Solar Input 500 W MAX, 12-58 V, 10 A.
Kysymys: mitä pitää ottaa huomioon kun hankkii tälle parheiten sopivan aurinkopaneelin?
Jos paneelin speksit ovat yli tuon 58 V tai 10 A, mitä tästä voi seurata?
Sopiiko virta-asemalle paremmin esim. paneeli A (315 W):
  • Avoimen virtapiirin jännite 41.54 V
  • Maksimitehopisteen jännite (MPP): 33,82 V
  • Maksimitehopisteen virta (MPP): 9,31 A
Vai paneeli B (460 W):
  • Avoimen virtapiirin jännite 42.41 V
  • Maksimitehopisteen jännite (MPP): 35,61 V
  • Maksimitehopisteen virta (MPP): 12,92 A
Kiitos vastauksista!
 
Minulla on virta-asema, jossa on Solar Input 500 W MAX, 12-58 V, 10 A.
Kysymys: mitä pitää ottaa huomioon kun hankkii tälle parheiten sopivan aurinkopaneelin?
Jos paneelin speksit ovat yli tuon 58 V tai 10 A, mitä tästä voi seurata?
Sopiiko virta-asemalle paremmin esim. paneeli A (315 W):
  • Avoimen virtapiirin jännite 41.54 V
  • Maksimitehopisteen jännite (MPP): 33,82 V
  • Maksimitehopisteen virta (MPP): 9,31 A
Vai paneeli B (460 W):
  • Avoimen virtapiirin jännite 42.41 V
  • Maksimitehopisteen jännite (MPP): 35,61 V
  • Maksimitehopisteen virta (MPP): 12,92 A
Kiitos vastauksista!
Maksimijännitettä nyt ei kannata ainakaan ylittää, mutta molemmat noista paneeleista on sen sisällä. Jos tuo virta-asema on järkevästi suunniteltu, niin ampeerien ylityksen ei pitäisi haitata (aseman pitäisi ottaa vain se max 10A, vaikka paneelista irtoaisi enemmänkin), mutta toisaalta en kyllä uskalla varmuudella sanoa voiko tuosta ylityksestä tässä tapauksessa olla haittaa. Yleisesti ottaen paneelien ylimitoitus on siinä mielessä järkevää, kun paneelit ovat tänä päivänä törkyhalpoja ja silloin saa suuremman osan päivästä maksimit irti lataussäätimelle.

Oikeastaan olisi kiva kuulla viisaampien kommentteja tästä, eli jos mulla olisi vaikka 30A MPPT lataussäädin, niin onko mitään riskejä, jos paneelit ylimitottaisi kunnolla ja tuottaisivat reilusti enemmän virtaa, vaikkapa nyt 60A. Ja jos tämä on ongelma, niin miksi? Eikö se lataussäädin ota paneeleilta vain sen mitä pystyy käsittelemään, eli 30A?
 
Maksimijännitettä nyt ei kannata ainakaan ylittää, mutta molemmat noista paneeleista on sen sisällä. Jos tuo virta-asema on järkevästi suunniteltu, niin ampeerien ylityksen ei pitäisi haitata (aseman pitäisi ottaa vain se max 10A, vaikka paneelista irtoaisi enemmänkin), mutta toisaalta en kyllä uskalla varmuudella sanoa voiko tuosta ylityksestä tässä tapauksessa olla haittaa. Yleisesti ottaen paneelien ylimitoitus on siinä mielessä järkevää, kun paneelit ovat tänä päivänä törkyhalpoja ja silloin saa suuremman osan päivästä maksimit irti lataussäätimelle.

Oikeastaan olisi kiva kuulla viisaampien kommentteja tästä, eli jos mulla olisi vaikka 30A MPPT lataussäädin, niin onko mitään riskejä, jos paneelit ylimitottaisi kunnolla ja tuottaisivat reilusti enemmän virtaa, vaikkapa nyt 60A. Ja jos tämä on ongelma, niin miksi? Eikö se lataussäädin ota paneeleilta vain sen mitä pystyy käsittelemään, eli 30A?

Niin se on, paneeli antaa jännitettä riippumatta siitä mitä säädin tekee, mutta ei anna virtaa.

Säädin ottaa sen virran minkä haluaa.

Kunhan jännite ei ylity niin ei pitäisi olla ongelmaa.
 
Niin se on, paneeli antaa jännitettä riippumatta siitä mitä säädin tekee, mutta ei anna virtaa.

Säädin ottaa sen virran minkä haluaa.

Kunhan jännite ei ylity niin ei pitäisi olla ongelmaa.
Näin itsekin olen käsittänyt, mutta miksi sitten säätimissä kerrotaan paneelien sallittu maksimivirta? Onko mitään tilannetta, missä ylimitoitettu paneelisto voisi hajoittaa lataussäätimen, jos jännite pysyy kuitenkin rajoissa? Toki se lataussäädin joutuu kovemmalle, jos aina maksimivirrat saatavilla, mutta kaipa ne pitäisi suunnitella kestämään se.

Paneelit ovat nykyään melkein edullisempia kuin kattopelti, joten rajukin ylimitoitus voi olla järkevää.
 
Näin itsekin olen käsittänyt, mutta miksi sitten säätimissä kerrotaan paneelien sallittu maksimivirta? Onko mitään tilannetta, missä ylimitoitettu paneelisto voisi hajoittaa lataussäätimen, jos jännite pysyy kuitenkin rajoissa? Toki se lataussäädin joutuu kovemmalle, jos aina maksimivirrat saatavilla, mutta kaipa ne pitäisi suunnitella kestämään se.

Paneelit ovat nykyään melkein edullisempia kuin kattopelti, joten rajukin ylimitoitus voi olla järkevää.

En tiedä miksi, muuta kuin että sillä viestitään maksimiteho mitä säädin voi vastaanottaa eikä ole jaksettu selittää että paneelissa saa olla jännite X ja säätimen maksimivirta on Y. Sanoo vaan että paneelin maksimit on noin.
 
Jossain säätimissä on kyllä erikseen mainittu erikseen max. paneelimäärä. Mökillä muistaakseni Epeverin Tracer 4210an, joka on 24V/40A (1040W paneeleita). Mutta manuaalia selaamalla valmistaja sallii 1540W.

Uskaltaisin ainakin itse laittaa sen 1,5x sallitun (eli omalle mökille just tuon 1540W). En välttämättä enempää. Ainakaa tietämättä syytä tuolle rajoitukselle.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
271 522
Viestejä
4 688 658
Jäsenet
76 770
Uusin jäsen
PireV

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom