Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
21.11.2016
Viestejä
73
Elikkäs laitetaan pystyyn keskustelu aurinkopaneeleista ja niiden käytöstä. Ketjuun saa kertoa minkälaisia laitteita löytyy ja mihin tarkoitukseen ja erillaisia kokemuksia/luuloja/ideoita aiheeseen liittyen.
Ite oon miettinyt jonkunlaisen pienen paneelin hommaamista jolla vois vaikka puhelinta yms latailla ihan vaan koska uusiutuvat energiamuodot kiinnostaa ja aina on kiva rakennella kaikenlaista.
 
Jos vain puhelimen lataamiseen tarvitsee, niin joku 20W paneeli, LDO-regu, pikku-SLA ja stepdowni viiteen volttiin.

Tosin li-ioni olisi järkevämpi, mutta kuulemma niitä ei saa ladata alle nollan asteen lämmössä. Ihmeellinen juttu sekin, kun ei kai moisissa mitään veteen liittyvää ole...
 
Itseäkin periaattessa nämä kiinnostaa, mutta sen enempää asiaan tutustumatta olen saanut käsityksen että on aika kallista ja siten kannattamatonta touhua.

Puhun siis paneelien asennuksesta omakotitaloon, jolloin voisin esim. 100l lämminvesivaraajan lämmittää täysin paneeleilla. Luultavasti järkevän hintaista vuonna 2050.

Tämä on siis pieni pelinavaus johon toivon perehtyneemmiltä kommentteja.. :)
 
Hyvä alku ketjulle, teholuokkana min-max.

Veden lämmitykseen ei toki kannata käyttää sähköä tuottavia paneeleja, vaan vettä lämmittäviä.
 
Täytyy muistaa satsata akkuihin rahaa. Ja kun alkaa oleen isompia paneeleja, niitten kääntely alkaa olla tuskaa. Ja se jalusta on se mistä pitää lähtä liikkeelle. Tässä just kävin kääntään paneeleita ja uuden jalustan asentelu alakaa kuhan saa vähän asennus olutta koneeseen ;) Ja yks paneeli odottaa sisällä takaoven päälle vesi/lumi lipaksi tulemista. Aattelin rakentaa ne ne aurinkopaneeleista eikä tavallisista muovi härpäkkeistä. Ja oli taas hinnat tippuneet isoistakin paneeleista. Joten seuraavat tulee 330W.
Ei noi oikeestaan mitään maksa kun kestävät puoli elämää...Nyt 6kpl. 4 akkua. 2 lataussäädintä. 5000w/2500 inrv.
 
Vemeessä on 3x 15W eikä se riitä edes jääkaapin ylläpitoon aurinkoisena päivänäkään.
 
Muutamille mökeille olen käynyt paneeleita vaihtamassa, koska nuo "ikuiset" paneelit ovat olleet ihan ok näköisiä ja täysin puhtaita, mutta akkujen jatkuvaan tyhjyyteen ollut syynä se että paneelien antama teho on tippunut esim alle neljäsosaan alkuperäisestä, olettaen että merkinnät ovat pitäneet paikkansa (ja koska asia on korjaantunut pelkkien paneelien vaihtamisella, niin niissähän se vika on ollut).

Joten hyvinkin skeptinen olen, mitä sanotaan noiden "kestävyydestä". Suomen ilmasto on todella julma noitakin kohtaan..
 
Ohnhan noissa se takuu..jos muistaa mistä on ostanut ja valmistaja on selevillä ;) juu melekeeppä pitäs laittaa kuitti kopiot talteen visusti jonnekkin kansiöön ihan vanhanaikaisella menetelmällä. Kun tässä tulee aina pikkuhiljaa osteltua ja laajennettua settiä rahojen niin salliessa. Tavotteena on kuitenkin saada ostettua verkkoon kytkettävä invertteri 3-vaiheinen.
 
Kompurakaappi, kunnollinen sellainen, ei vie käytännössä mitään vrt. peltierkurat. Toki kompuran käyntiinlaitto vie hetken virtaa reippaasti, joten jos johdotus ja akut ovat perseestä, ei kaappi suostu käynnistymään.
 
Kompurakaappi, kunnollinen sellainen, ei vie käytännössä mitään vrt. peltierkurat. Toki kompuran käyntiinlaitto vie hetken virtaa reippaasti, joten jos johdotus ja akut ovat perseestä, ei kaappi suostu käynnistymään.

Itelle halvemmaksi tulee vain lisätä akustoa. 105A + 115A ja varalla 100A
 
Itseäkin periaattessa nämä kiinnostaa, mutta sen enempää asiaan tutustumatta olen saanut käsityksen että on aika kallista ja siten kannattamatonta touhua.

Puhun siis paneelien asennuksesta omakotitaloon, jolloin voisin esim. 100l lämminvesivaraajan lämmittää täysin paneeleilla. Luultavasti järkevän hintaista vuonna 2050.

Tämä on siis pieni pelinavaus johon toivon perehtyneemmiltä kommentteja.. :)

Eikös nämä vettä lämmittävät ole nimeltään aurinkokeräimiä? Sellaisenhan voi väsätä vaikka itse esim. tyhjistä tölkeistä ja letkusta.

Täytyy muistaa satsata akkuihin rahaa. Ja kun alkaa oleen isompia paneeleja, niitten kääntely alkaa olla tuskaa. Ja se jalusta on se mistä pitää lähtä liikkeelle. Tässä just kävin kääntään paneeleita ja uuden jalustan asentelu alakaa kuhan saa vähän asennus olutta koneeseen ;) Ja yks paneeli odottaa sisällä takaoven päälle vesi/lumi lipaksi tulemista. Aattelin rakentaa ne ne aurinkopaneeleista eikä tavallisista muovi härpäkkeistä. Ja oli taas hinnat tippuneet isoistakin paneeleista. Joten seuraavat tulee 330W.
Ei noi oikeestaan mitään maksa kun kestävät puoli elämää...Nyt 6kpl. 4 akkua. 2 lataussäädintä. 5000w/2500 inrv.

Miksi niitä täytyy käännellä? Aurinko paistaa nyt alempaa?
Mistä olet noita paneeleita hommannut?

Omissa suunnitelmissa toteuttaa vain valaistus 12 voltilla kämppään parilla paneelilla+akuilla.
 
Kämppä tarkoittanee asuintaloa. Laita silloin lioniakusto. Ei tarvitse uusia sitä tahtia, kuin lyijypaskoja.

Edelleenkään en uskalla suositella mökille lioneja, koska eivät kuulemma kestä tasan tarkkaan alle nollassa asteessa latausta. Tähän tarvitseisin tietoa, että miksi, siis miksi... Vettä niissä ei saisi olla ollenkaan, joten mikä helv sen rajan asettaa???

Mites sitten he, jotka _tietävät_ lionin kelvottomuuteen pakkasella, mites lifepot?

Yhtäkään Lipo -akkua nähneenä en niistä tiedä, li-ion-polymeerejä kyllä pyörinyt, ihan hyvejä ovat, mutta kaiketi pitkää elinkaarta ei tarvitse odottaa, kiitos muovipussirakenteen. Kosteus, se kosteus...
 
Viimeksi muokattu:
Joo, asuintaloa tarkoitin...

Tällä hetkellä mutu tuntumalla heitettynä lioniakut ovat melko arvokkaita?
Ja lisää mutuiluna, kyllähän ne lyijyakut autoissakin kestävät vuosia?
Eivätkä lionitkaan ikuisia ole. Eli miksi niitä siis suosittelet?

Nopeasti kuukletettuna syy löytyy täältä:
Li ion can be fast charged from 5°C to 45°C (41 to 113°F). Below 5°C, the charge current should be reduced, and no charging is permitted at freezing temperatures because of the reduced diffusion rates on the anode. During charge, the internal cell resistance causes a slight temperature rise that compensates for some of the cold. The internal resistance of all batteries rises when cold, prolonging charge times noticeably.

Many battery users are unaware that consumer-grade lithium-ion batteries cannot be charged below 0°C (32°F). Although the pack appears to be charging normally, plating of metallic lithium can occur on the anode during a sub-freezing charge.

Lähde: Charging at High and Low Temperatures
 
"can occur"... Kai sitä litiumia _kai_ _ehkävissiinmahdollisesti_ voi sitten muodostua?

Sen verran vakaita kyllä esim. Sonyn VTC-kennot, että tuskinpa niitä saa epävakaiksi muualla, kuin vaikkapa nuotiossa... Latautuvat aikoja nollassa voltissa olleesta lähes täyteen kapasiteettiinsa, kestävät rutistaa ruuvipenkissä, "kiertopalkintoyksilöitä" olen juotellut ties millaisilla kolvin irvikuvilla moneen kertaa, ei hajoa. Ei hajoa, niin ei hajoa. Jos jollakulla on liikaa hiilidioksidia tai kylmäsprayta, niin voisi ultrasubtemppiä testata. Toki ilmapallokaasu olisi preemiumia. Laitan tuon 1380mAh mitattuna omaavan yksinäisen kennon ensin purkuun, siitä pakastimeen ja siitä suoraan lataukseen vaikka 3C nopeudella. Purku sitten ja näemme, että muuttuiko kapasiteetti. Jos ei, niin pakastin ei sitten vissiin ollut tarpeeksi kylmä :konfuze: Jos räjähti, niin räjähti :D

Vituttaa tuollaiset, että "joo, viidessä asteessa voi latailla hiljakseen, alle nollan ei ollenkaan". Mikä vitun jumala se nolla astetta on??? Totta toki jotkut vitun paskat läppärikennot, joissa sisäinen vastus taivissa, pitää lämmittää, jos ei kehtaa lataamisessa vuorokautta odotella.

Ja lyijyakuissa ei ole sitten ei niin yhtään mitään hyvää puolta (tai no ne eivät ainakaan muutu atomipommeiksi pakkasella), ellei uusia saa ilmaiseksi. Optimankin pitää olla vanha, nykyiset kuulemma kuraa. Cyclon-kennot voisivat olla ok, mutta niiden hinnalla saa varmasti ok lionia aika reilusti.
 
Viimeksi muokattu:
Lipoa latailtu ainakin vuosia pakkasessa ongelmitta. 2s-6s 2-6Ah versioina RC touhuissa. Ei ongelmia koskaan ilmennyt, jos oikein kylmiä olivat niin virtaa eivät toki luovuttaneet niin paljon kun piti, mut yleensä jos olivat oikealla mitotuksella niin lähtivät kyllä pelaamaan ensimmäinsen minuutin aikana ja sitten pitivätkin tarvittavan lämmön loppu käytön ajan. Tarvittavat virrat oli toki 20-40C eli pientä virtaa vaativat laitteet toimivat varmaan pakkasellakin kohtuullisesti.
 
Joo, lionin ei kuulunut toimia mitenkään pakkasella. Puhelin ei toimi ollenkaan, jne... Josko niitä "nykyään" jo saa jopa kylmänä kuormittaa.

Olipa aikoinaan R310s vajaalla akulla, kun keskellä talvea kodalla oltiin. Nakkasin huvikseen yöksi sen hankeen ja hyvin kesti soitella, mitä nyt LCD "vähän" tahma :D

He, jotka vannovat nolla-asterajaan, voisivat ilmineerata sen tarkan jutun, joka "räpsähtää" juuri siinä nollassa asteessa. "No mutku sielläki luki". Ei vittu...
 
No nuita paneeleita olen ostellut tarjouksista ja ebaystä kun on ollut jotain huutokauppoja. Nyt on vain postimaksut noussut saksasta niin tulee just hankalan kalliiksi kun kattelee noita hintoja..Mutta nyt siellä on halavalla jos vain pääsis hakeen. Mutta nyt ostin testin vuoksi tyhjiöputki keräimen. Niin pääsee vähän mittaileen toimintaa, kun on pimeä auringoton talvi tulossa. Siihen saa vesikierron, mutta aatelin antaa olla talven yli vain vapaassa ilmakierrossa ja laittaa vain perus vesiletkut kiepille partsille tupakkapenkin alle persettä lämittään. Kattelin tossa viime yönä lähinnä Saksan ja euroopan myytäviä tyhjiö settejä ja kyllä alako himottaan ;) Halavalla kun saa niin eivät postita suomeen ;) ja taas pitäs kävästä hakemassa. Niinkö paneeleissakin mihin se sitten aurinkoisena päivänä ylimääräsen tehon käyttää? Oisko ollut tarjouksessa 270W paneeli 119€ + verot ja muut kulut.
 
Aurinko taitaa olla näkymättömissä seuraavat kuukaudet, mutta kerrotaan nyt omia kokemuksia jos niistä olisi jollekin apua.

Oma aurinkopaneeli on kasvihuoneen vesiviljelyjärjestelmän pumppujen energianlähteenä muutaman kesän. Järjestelmässä on yksi 250W paneeli, EP- solarin MPPT säädin ja 80Ah akku. Järjestelmä toimii ihan hyvin, mutta akkukapasiteettia saisi olla todennäköisesti enemmän. Aurinkoisella säällä virtaa tulee ja akku tulee "äkkiä" täyteen. Ongelmia sähkön riittävyyden kanssa tulee kuitenkin pitkien sadejaksojen aikana ja syksyllä kun päivä lyhenee.

Jos olisin laittamassa aurinkosähköjärjestelmää esim. kesämökille niin laittaisin paneeleita riittävästi, koska niiden hinnat ovat tulleet alas aika paljon. Myös akkukapasiteettia saisi olla reilusta. Varajärjestelmäksi vanhan ruohonleikkurin moottori ja auton laturi. Tällä systeemillä voisi ladata akkuja silloin kun aurinko on pilvessä pitkään.
 
Aurinko taitaa olla näkymättömissä seuraavat kuukaudet, mutta kerrotaan nyt omia kokemuksia jos niistä olisi jollekin apua.
Voin allekirjoittaa tämän:
upload_2017-11-15_17-9-23.png


upload_2017-11-15_17-10-9.png


Jos olisin laittamassa aurinkosähköjärjestelmää esim. kesämökille niin laittaisin paneeleita riittävästi, koska niiden hinnat ovat tulleet alas aika paljon. Myös akkukapasiteettia saisi olla reilusta. Varajärjestelmäksi vanhan ruohonleikkurin moottori ja auton laturi. Tällä systeemillä voisi ladata akkuja silloin kun aurinko on pilvessä pitkään.
Mökki jossa 1kW edestä paneelia ja 4*220Ah(12v) AGM. Ylijäämäsähkö ohjataan releellä ja raspberryllä lämpöpatteriin. Seuraavan kerran ylijäämäsähköä tulee ehkä maalis/huhtikuussa. (edit: tämä aktivoitu vasta tänä kesänä)

Talvikäyttöä varten (akkujen lataukseen lähtiessä) sitten aggregaatti.
 
jos mökille laittaisin, siis akkukäyttöön, niin
I'M SOLAR Solar panel 270P | Alma Solar® Nr. 1 of online solar panels
siihen diodi väliin ja 2*12v tai 24 v akku, lataa sopivasti ilman mitään säätimiä. jos pitkät ajat ettei käyttöä, niin 2 diodia. jos vielä pelkää ettää että keittää, niin yli menevät tehot ovat niin pieniä että leikkaa jollain pikkukytkennällä ne vastukselle
sopiva pwm säädinkään ei ole kallis, 2 kappaletta kotiovelle = 15€
 
Kannattanee varmistaa, että paneeleista löytyy ohitusdiodit kennojen rinnalta. Ilman ohitusdiodeja parhaimmillaan riittää, että lentää vaikka vaahteranlehti paneelin yhden kennon päälle, niin paneelista ei saakkaan enää ulos mitään. Mahdollisesti palaa myös kenno ja paneelin voikin pistää vaihtoon.

Edit: En toki ole nyt jaksanut seurailla nykytilannetta noiden myytävien paneelien kanssa, mutta luulisi olevan tarjolla ties minkälaista halpispaneelia ilman mitään suojauksia.

Tuohan on toki helppo todeta auringonvalossa yleismittarilla, kun laittaa vaikka kämmenen yhden kennon päälle ja toteaa, että putosiko jännite nollaan (tai lähelle), vaiko putosiko se vain hieman.
 
Viimeksi muokattu:
Itse olen miettinyt omakotitalon sähköpaneeleita. Ajatuksena lähinnä korvata jatkuva kuorma (luokkaa jääkaappi, pakastin, kiertovesipumppu) osittain tai kokonaan. Toisinsanoen paneeli per vaihe ja kolmivaiheinvertteri syöttämään sähköä kiinteistön verkkoon.

Tämä siksi, että pieni järjestelmä on edullinen hankkia, ylimääräisen sähkön myynti verkkoon on melko kannattamatonta ja tarkoitus pienentää sähkölaskua. Lisäksi tulevaisuudessa paneelien lisääminen pitäisi jättää mahdolliseksi, jos se muuttuu paremmin kannattavaksi (edullisempi hankintahinta/parempi hyötysuhde).

Mietteitä, ajatuksia tälläisestä mallista?
 
Minimikuorman mukaanhan se on helpoin mitoittaa. Siitä vaan laskeskelee sitten takaisinmaksuaikaa, että kannattaako.
Toki tätä ennen täytyy tehdä laskelmat esimerkkivuoden todellisista tuotoista paikkakunnalla kaikki häviöt huomioonottaen. Ohjeet löytynee kyllä jostain motivan sivuilta.
 
Mielestäni erittäin mielenkiintoinen suunnitelma vaikka vain harrastuneisuuden vuoksi. Sitten aina voi ajoittaa kuormaa aurinkoiselle ajalle esim. pyykki- tai tiskikone - jopa robottiruohonleikkuri.

Ennen muuta mielenkiintoista puuhastelua.
Itselle ei vielä ajankohtainen, mutta kyllä ajatusta olen pyöritellyt toisinaan.
 
Oma suunnitelma on ollut laittaa joku määrä paneleita lämpimänvedenvaraajaan omalle vastukselleen. Idea olisi että saisi aurinkoisena aikana käyttäveden tuolla. Kun mitoittaa vastuksen ja panelit sopivasti niin ei tartte tuohon väliin muuta kuin ylikuumenemissuojan ja suorat piuhat.
 
Ja liittää pesukoneet lämpimän veden linjaan, niin saa niidenkin lämmityksen pois tai vähemmälle.

Onko siihen hyvää ratkaisua, jos vaatepesukoneeseen haluaa liittää n.30 tai 40 asteista vettä, niin miten se fiksuiten tehdään?
Tyhmänä ajattelen, että joku sekoittaja, josta sitten testaamalla yrittää saada sopivaa.
 
Öö, laittaa ihan normaalin 3-tie sekoitustermarin tuohon? Käytössä jokaikisen lämpimänvedenvaraajan lähdössä. Siis tälläinen:
Sekoitusventtiili Oras 421015 DN15/Cu18 37-65°C

Tuohon tulee siis kuuma ja kylmä sisään. Ulostulon lämpötila säädetään nupista kiertämällä halutuksi ja sisäinen termari pitää lähdön lämpötilan vakiona kunhan sisääntulee riittävän kylmää/kuumaa vettä.
 
No tietenkin!
Jotenkin lyönyt tyhjää tossa kohtaa vaikka termari on ihan tuttu.
Toki ei vielä mitenkään ajankohtainen, niin en ole asiaa miettinyt sen syvemmin.

Mutta se vesi kannattaa, kuten edellä sanottu, lämmittää sillä aurinkokeräimellä. Niissä on parempi hyötysuhde, mutta ainakin näkemäni ratkaisut on rumempia kuin paneelit. Luultavasti nekin saa nätistikkin tehtyä.
 
Tekninen hyötysuhde on hyvä tyhjiökeräimessä, mutta kun vertaa pelkän suorasähkövaraajan ja vesikierukalla olevan hintaa, niin huomaa että hyöty per sijoitettu ero onkin jotain muuta. Lisäksi pumppu ja putketkin maksaa.

Niin siis lähtökohta on se että nykyinen varaaja ei kierukkaa tue ja on muutenkin vanhenemassa.
 
Aurinkopaneeli ja tuuligeneraattori paketteja on kaupoissa.
Toimii ainakin rannikolla mökillä, eli yleensä tuulee jos ei aurinko paista.
 
Laitoin 20w panelin parvekkeelle lataamaan kastelusysteemiä, se riittää tuottamaan enemmän kuin panelin kääntely ja pumppu kuluttaa, johdot on kuvassa vielä piilottamatta.
20180223_140508.jpg


Seuraavaksi olisi tarkoitus laittaa asuntovaunuun paneli(/t) joka riittäisi pitämään lämmityksen ja jääkaapin päällä.
Täytynee suunnitella vaan hieman järeämmät kannakkeet että kestävät tuulessa.
 
Parvekkeen lasi ja lämmennyt parveke taitaa vähentää hyötysuhdetta?
Oletko mitannut vaikutusta?

Toki, jos kerran kattaa tarpeen, niin onhan toi käytännöllisempi, mutta ihan mielenkiinnosta.
 
Parvekkeen lasi ja lämmennyt parveke taitaa vähentää hyötysuhdetta?
Oletko mitannut vaikutusta?

En huomannut käsin suuntaamalla eroa onko lasia vai ei 1.2a näytti parhaillaan molemmilla, enemmän vaikutti väärä kulma, kun toi oli aluksi teipattuna lasiin kiinni pystyyn niin ei tullut kuin 0.8a
Riittää hyvin lataamaan auton akkua kun virtaa kuluu vaan arduinolle ja sillointällöin 10s pumppaukseen.
 
Laitoin 20w panelin parvekkeelle lataamaan kastelusysteemiä, se riittää tuottamaan enemmän kuin panelin kääntely ja pumppu kuluttaa, johdot on kuvassa vielä piilottamatta.

Seuraavaksi olisi tarkoitus laittaa asuntovaunuun paneli(/t) joka riittäisi pitämään lämmityksen ja jääkaapin päällä.
Täytynee suunnitella vaan hieman järeämmät kannakkeet että kestävät tuulessa.

Mitäs kaikkea tuo on syönyt? :geek:
Kenno, akku, mitä kaikkea tuolla käytetään? Ja kuinka kauan tuo on toiminut? Mistä osat?

Näyttää olevan niin paljon kysymyksiä, että tuosta voisi tehdä vaikka oman topicin. :D
 
Mitäs kaikkea tuo on syönyt? :geek:

Kenno, akku, arduinot uno ja nano, nano kääntelee panelin servoa ja uno päättää kastelusta, 12v pilssipumppu josta hydraoliikkaletku kukka"ruukkuun" (joka on tehty saman lastensängyn jämistä kuin ton panelin varsi ja kehikkokin).
kosteusanturi mullassa ja dht22 ilmassa, kaiku vesipöntössä (20l maalipurkki) mittaamassa veden määrää.
16*2 näyttö pöydällä kertomassa lämpötilaa, kosteutta, vesitilannetta ja latausta.
Eli sisältää kaikenlaista mitä viime keväänä sattui olemaan nurkissa, siitä asti ollut päällä paitsi talveksi otin pumpun releen pois.

E: onhan siinä vielä pari ldr:ää tulostetussa tötterössä kertomassa mihin suuntaan pitää kääntyä, ylä-alasuunta on sormin ruuvattava.
Ja lataus-säädin sekä dc-dc muuntaja.
 
Viimeksi muokattu:
Kenno, akku, arduinot uno ja nano, nano kääntelee panelin servoa ja uno päättää kastelusta, 12v pilssipumppu josta hydraoliikkaletku kukka"ruukkuun" (joka on tehty saman lastensängyn jämistä kuin ton panelin varsi ja kehikkokin).
kosteusanturi mullassa ja dht22 ilmassa, kaiku vesipöntössä (20l maalipurkki) mittaamassa veden määrää.
16*2 näyttö pöydällä kertomassa lämpötilaa, kosteutta, vesitilannetta ja latausta.
Eli sisältää kaikenlaista mitä viime keväänä sattui olemaan nurkissa, siitä asti ollut päällä paitsi talveksi otin pumpun releen pois.

E: onhan siinä vielä pari ldr:ää tulostetussa tötterössä kertomassa mihin suuntaan pitää kääntyä, ylä-alasuunta on sormin ruuvattava.
Ja lataus-säädin sekä dc-dc muuntaja.
Oletko mitannut kuinka paljon hyötyä tuosta paneelin kääntelystä on?
 
Oletko mitannut kuinka paljon hyötyä tuosta paneelin kääntelystä on?

En tarkemmin mutta tuotto ainakin ton lasin läpi romahtaa täysin jos kääntää toiseen ääripäähän kun pitäisi olla keskellä.
Liikerata tolla on noin 90°

E: no ei ihan täysin, antaa näköjään tähän aikaan vuodesta täysin suunnattuna 0.58a ja 45° käännön jälkeen 0.32a
 
Viimeksi muokattu:
Onko paneelien käntöohjeet ihan aikaan perustuvia ohjauksia?

Joskus nähnyt youtuben ihmeellisessä maailmassa hyvin yksinkertaisella toteutuksella tehdyn kahdella pienellä paneelilla toteutetun vertailevaan jännitteeseen perustuvan ohjauksen.
 
Siinä on tulostetussa tötterössä 2 ldr anturia minkä eron mukaan se kääntyy, eli tähtää aurinkoon, sitten kun se on kohdalla jää siihen 20 minuutiksi ja sama uudestaan kunnes on tarpeeksi hämärää niin se kääntyy itään ja odottaa 2h kerrallaan.
Siitä löytyy paljon ohjeita, innostuin tutustumaan arduinoon niin tutkin valmiita sketsejä ja askartelin niistä.
 
Onko raadilla suosituksia hyväksi todetuista akuista mökin aurinkopaneelien perään?

Nykyinen järjestelmä (50W paneeli, 100Ah vapaa-ajan akku ja 5A PWM-lataussäädin) on toiminut moitteetta 6 vuotta valaistukseen ja kännyköiden lataukseen, mutta viime syksynä akku alkoi olla liian hengetön syöttämään muutaman ampeerin kuormaa. Todennäköisesti jatkuva lataus pienellä virralla koituu akun kohtaloksi, kun lataussäädinkään ei taida osata ekvalisointia.

Akku on siis ainakin uusittava ja samalla tarkoituksena on laajentaa järjestelmää sen verran, että 12V jääkaappia voi käyttää väliaikaisesti kaasujääkaapin lisänä. Tällä hetkellä on suunnitelmissa 200-500W paneelia viereisen varaston katolle ja lataussäätimeksi 40A MPPT Epever. Mökin nykyinen 50W paneeli jäänee käyttämättömäksi ja mökki kytketään uuteen järjestelmään maakaapelilla.
 
Onko tietoa katon värin/materiaalin vaikutuksesta katolle asennetaviin aurinkopaneeleihin?

Ilmeisesti ympäristön lämpötila vaikuttaa hyötysuhteeseen. Luulisi, että musta peltikatto olisi hyötysuhteeltaan heikoin?

Tuleeko eroista havaittavan suuria?
 
Onko tietoa katon värin/materiaalin vaikutuksesta katolle asennetaviin aurinkopaneeleihin?

Ilmeisesti ympäristön lämpötila vaikuttaa hyötysuhteeseen. Luulisi, että musta peltikatto olisi hyötysuhteeltaan heikoin?

Tuleeko eroista havaittavan suuria?
Paneeli toimii viileämmässä paremmin.
upload_2019-4-25_10-13-23.png

http://suntekno.bonsait.fi/resources/public/tietopankki/paneelit.pdf



Toisaalta jos vuoraat katon täyteen paneeleita niin se katto ei lämpene samalla tavalla kuin lämpenisi ilman paneeleita.
Varsinainen sivuvaikutus: aurinkopaneeleilla voi myös jäähdyttää
 
Millä hintatasolla tuollainen systeemi pyörii asennettuna?
Onko sulla sisällä vielä jotain akkuja/tms??

Tämä voimala maksoi 7400€ asennettuna ja ei ole akkua. Voimala koostuu 17kpl paneeleja ja Froniuksen invertteristä.
 
Vuoden historia 1kW mökkipaneeleilla. Ei liittymää, vaan kaikki akkuihin. Kylmällä kelillä akkujen täytyttyä lämmitetään mökkiä max 450W teholla.
Paneelit katolla pystyssä. Jonkin verran puustoa varjostamassa. Jkl korkeudella.

Screenshot_20190504-094419_Samsung Internet.jpg
 
Tämä voimala maksoi 7400€ asennettuna ja ei ole akkua. Voimala koostuu 17kpl paneeleja ja Froniuksen invertteristä.
Mua on kiinnostanut aina että mihin tuo auringolla tuotettu sähkö käytetään, eli mihin käytät tuon tuotetun sähkön? Vai meneekö se vaan sähköverkkoon huonolla hinnalla?
 
Mua on kiinnostanut aina että mihin tuo auringolla tuotettu sähkö käytetään, eli mihin käytät tuon tuotetun sähkön? Vai meneekö se vaan sähköverkkoon huonolla hinnalla?

Sitten kun Excel-taulukko tulee jakeluun näet minkä verran menee myyntiin ja minkä verran käytän itse paneelien tuotosta.

Viime kesän myynti menevä osuus oli ~17,5%

Huono hinta on ollut 5,8snt/kWh => 6,2snt/kWh myydystä sähköstä ja siirronhinta tuotannosta on 0,09 snt/kWh
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
255 122
Viestejä
4 435 921
Jäsenet
73 485
Uusin jäsen
ramboaslak

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom