Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Oisko joskus 2017 asennettu paneelit, kiipesin katolle kun ostin talon nytten ja havaitsin läpiviennin + ja - johdoille tehdyn vain tiilien välistä, mielestäni kyseenalainen kun alla on aluskatemuovi ja sen alla vanha pärekatto. Jos tuo hankaantuu tuossa kattotiilien välissä puhki niin tulipalovaara ilmeinen. Mahtaako tuollainen mennä reklamaatiosta läpi jos firma vielä pystyssä joka nuo asentanut, ainakin mielestäni nuo vaatisivat virallisen läpiviennin.

Jouduin tämän vuoden keväällä soittamaan palokunnan naapuriin kun siellä kennot sytyttivät tulipalon joku 12kw järjestelmä ja oli invertteri asennettu klapivaraston isoon sellaiseen sisäpuolelle. Joku asennusvirhe varmaan kyllä tai laite vika, mutta saivat vakuutuksesta korvaukset kyllä.

IMG_20241002_155856.jpg
 
Oisko joskus 2017 asennettu paneelit, kiipesin katolle kun ostin talon nytten ja havaitsin läpiviennin + ja - johdoille tehdyn vain tiilien välistä, mielestäni kyseenalainen kun alla on aluskatemuovi ja sen alla vanha pärekatto. Jos tuo hankaantuu tuossa kattotiilien välissä puhki niin tulipalovaara ilmeinen. Mahtaako tuollainen mennä reklamaatiosta läpi jos firma vielä pystyssä joka nuo asentanut, ainakin mielestäni nuo vaatisivat virallisen läpiviennin.

Jouduin tämän vuoden keväällä soittamaan palokunnan naapuriin kun siellä kennot sytyttivät tulipalon joku 12kw järjestelmä ja oli invertteri asennettu klapivaraston isoon sellaiseen sisäpuolelle. Joku asennusvirhe varmaan kyllä tai laite vika, mutta saivat vakuutuksesta korvaukset kyllä.

IMG_20241002_155856.jpg
Eihän tuo kyllä hyvän asennustavan mukainen asennus ole, joten kyllä tuosta kannattaa reklamoida. Eikä varmaan olisi pahitteeksi käydä koko järjestelmä läpi jos löytyy vaikka muitakin epämääräisiä viritelmiä, yleensä noilla on taipumus kasaantua eli jos on jostain oikaistu niin on takuulla muualtakin. En tiedä olisiko Tukes:kin kiinnostunut tuollaisesta asennuksesta ja sen tehneestä asennusliikkeestä.
 
Uudessa talossamme on katto lähes suoraan etelää kohti ja olen miettinyt aurinkopaneeleita käyttöveden lämmitykseen suoraan vastuksiin kytkettynä. Ei akustoja tai inverttereitä, liian kallista. Pitäisi vaan mitata paljonko todellinen tuotto suunnilleen olisi vuoden mittaan. Tuleeko takaisinmaksuajasta sellainen, että kannataa alkaa rakentelemaan.

Jos laittaisi yhden paneelin mppt-säätimen kautta lataamaan pientä puskuriakkua ja kytkisi siihen vastuksen vakiokuormaksi aina kun napajännite on riittävän suuri ja vastuksen ollessa tulilla pyörisi samalla tuntilaskuri, josta saisi suunnilleen systeemistä otetun energian. Vai pystyykö nuo valmiit säätimet syöttämään suoraan resistiivistä kuormaa ilman turhia akkuja, eli sopisiko ne sellaisenaan tuollaiseen sovellukseen?
 
Uudessa talossamme on katto lähes suoraan etelää kohti ja olen miettinyt aurinkopaneeleita käyttöveden lämmitykseen suoraan vastuksiin kytkettynä. Ei akustoja tai inverttereitä, liian kallista. Pitäisi vaan mitata paljonko todellinen tuotto suunnilleen olisi vuoden mittaan. Tuleeko takaisinmaksuajasta sellainen, että kannataa alkaa rakentelemaan.

Jos laittaisi yhden paneelin mppt-säätimen kautta lataamaan pientä puskuriakkua ja kytkisi siihen vastuksen vakiokuormaksi aina kun napajännite on riittävän suuri ja vastuksen ollessa tulilla pyörisi samalla tuntilaskuri, josta saisi suunnilleen systeemistä otetun energian. Vai pystyykö nuo valmiit säätimet syöttämään suoraan resistiivistä kuormaa ilman turhia akkuja, eli sopisiko ne sellaisenaan tuollaiseen sovellukseen?

Olisiko aurinkokeräin parempi vaihtoehto?
 
Uudessa talossamme on katto lähes suoraan etelää kohti ja olen miettinyt aurinkopaneeleita käyttöveden lämmitykseen suoraan vastuksiin kytkettynä. Ei akustoja tai inverttereitä, liian kallista. Pitäisi vaan mitata paljonko todellinen tuotto suunnilleen olisi vuoden mittaan. Tuleeko takaisinmaksuajasta sellainen, että kannataa alkaa rakentelemaan.

Jos laittaisi yhden paneelin mppt-säätimen kautta lataamaan pientä puskuriakkua ja kytkisi siihen vastuksen vakiokuormaksi aina kun napajännite on riittävän suuri ja vastuksen ollessa tulilla pyörisi samalla tuntilaskuri, josta saisi suunnilleen systeemistä otetun energian. Vai pystyykö nuo valmiit säätimet syöttämään suoraan resistiivistä kuormaa ilman turhia akkuja, eli sopisiko ne sellaisenaan tuollaiseen sovellukseen?
Normaalit mppt-säätimet eivät kykene syöttämään suoraan vastuskuormaa. Joku säädin voi toimia jotenkuten mutta lienee enemmän sääntö kuin poikkeus.
 
Ei ne invertterit nyt niin hirveästi maksa että kannattaa lähteä noin suljettua systeemiä sähköverkkoon kytkettyyn taloon rakentamaan. Kuluja siitäkin tulee kun hankit vastuksen ja vedät riittävän paksut DC-kaapelit. Unohtamatta termostaattia yms.
Melkein uskallan väittää että alle 1kwp setupin mikä olisi sopiva 300L varaajalle niin rakennat samaan hintaan sekä suoraan varaajaan dc:llä kuin mikroinvertterillä suoraan verkkoon -systeemit.
Verkkoon kun laitat niin menee automaattisesti ylijäämä muuhun käyttöön. DC hommissa kun varaaja on lämmin niin menee harakoille.

EDIT: Lisäyksenä että miksi 1kwp maksimissaan jos LVV:tä ajat: Meillä 4 henkinen perhe ja varaajaa lämmitetään 6-9kwh/vrk. Varaajaa suoraan ajaessa kaikki ylimitoitus on pahasta joten en lähtisi rakentamaan yli 1kwp settiä koska siitäkin tulee jo ylituotantoa herkästi.
 
Ei ne invertterit nyt niin hirveästi maksa että kannattaa lähteä noin suljettua systeemiä sähköverkkoon kytkettyyn taloon rakentamaan. Kuluja siitäkin tulee kun hankit vastuksen ja vedät riittävän paksut DC-kaapelit. Unohtamatta termostaattia yms.
Melkein uskallan väittää että alle 1kwp setupin mikä olisi sopiva 300L varaajalle niin rakennat samaan hintaan sekä suoraan varaajaan dc:llä kuin mikroinvertterillä suoraan verkkoon -systeemit.
Verkkoon kun laitat niin menee automaattisesti ylijäämä muuhun käyttöön. DC hommissa kun varaaja on lämmin niin menee harakoille.

EDIT: Lisäyksenä että miksi 1kwp maksimissaan jos LVV:tä ajat: Meillä 4 henkinen perhe ja varaajaa lämmitetään 6-9kwh/vrk. Varaajaa suoraan ajaessa kaikki ylimitoitus on pahasta joten en lähtisi rakentamaan yli 1kwp settiä koska siitäkin tulee jo ylituotantoa herkästi.
Mitä luokkaa ne on ja eikö verkkoon kytkemisestä tule mitään lupa yms. turhia kuluja?

450w paneeleita olen halvimmillaan nähnyt ~70 eurolla tarjouksessa, eli paneeleihin menisi ehkä max 500 euroa, jos systeemin mitoittaa siten että se tuottaa keväällä ja syksylläkin jotain järkevää. Eli öljypoltin pysyisi enimmäkseen pois päältä lämmityskauden ulkopuolella, jos sitä on järkevää tavoitella. Tietty materiaalikulujakin tulee, että paneelit saa pysymään katolla.

Vaihtoehtona on tietty aurinkokeräimet niin ei tarvitse edes miettiä kytkeäkö verkkoon vai ei, mutten tosiaan tiedä onko ne enää paneeleita halvempia tai muuten parempia.
 
Tilasin ~1200W paneeleita, kun halvalla sai. Mistä löytyy halvimmalla invertteri?

Tulee kesäasunnolle. Katolle on turha asentaa yhtään mitään. Niin ihan vain seinään meinasin laittaa. Lounaaseen ~225-astetta suunnilleen. Kulutusta ei juurikaan ole. Pari pakastinta + jääkaappi. Vessassa patteri yöpakkasia varten. Sen mitä nyt syksyllä/keväällä paistaa. Tosin ainakin Fortumilta sanottiin, että jos on kaksi eri käyttöpaikkaa samalla laskulla. Niin hyvittävät sitten toisen asunnon kulutuksessa loput.
 
Mitä luokkaa ne on ja eikö verkkoon kytkemisestä tule mitään lupa yms. turhia kuluja?

450w paneeleita olen halvimmillaan nähnyt ~70 eurolla tarjouksessa, eli paneeleihin menisi ehkä max 500 euroa, jos systeemin mitoittaa siten että se tuottaa keväällä ja syksylläkin jotain järkevää. Eli öljypoltin pysyisi enimmäkseen pois päältä lämmityskauden ulkopuolella, jos sitä on järkevää tavoitella. Tietty materiaalikulujakin tulee, että paneelit saa pysymään katolla.

Vaihtoehtona on tietty aurinkokeräimet niin ei tarvitse edes miettiä kytkeäkö verkkoon vai ei, mutten tosiaan tiedä onko ne enää paneeleita halvempia tai muuten parempia.
Yllä mainittu hoymiles esimerkkinä 6 paneelille noin 500e. Sähkäri kytkee. Lupia ei tarvitse kuin sähkäriltä asennusluvat. Ilmoitus täytyy tehdä verkon omistajalle, mutta se ei mitään maksa.

Itse mietin pitkään keräimiä, mutta kun paneelien hinnat laski oli helppo tehdä päätös että paneelit. Nesteileikit on aina pieniä riskejä, ainakin mielestäni enemmän kuin sähkö. Mutta suurempi ongelma on että ylimääräisellä "teholla" ei keräimien kanssa tee mitään. Paneeleista sen voi aina työntää johonkin, viimeisenä tekona verkkoon.
Keräimien kanssa joutuu tuskailemaan että hankkiiko sen verran että keskikesällä niiden tuotto riittää vai pistääkö reilusti niin että saa muutaman kuukauden lisää käyttöä mutta kesällä sitten menee harakoilla suurin osa.
 
Yllä mainittu hoymiles esimerkkinä 6 paneelille noin 500e. Sähkäri kytkee. Lupia ei tarvitse kuin sähkäriltä asennusluvat. Ilmoitus täytyy tehdä verkon omistajalle, mutta se ei mitään maksa.

Itse mietin pitkään keräimiä, mutta kun paneelien hinnat laski oli helppo tehdä päätös että paneelit. Nesteileikit on aina pieniä riskejä, ainakin mielestäni enemmän kuin sähkö. Mutta suurempi ongelma on että ylimääräisellä "teholla" ei keräimien kanssa tee mitään. Paneeleista sen voi aina työntää johonkin, viimeisenä tekona verkkoon.
Keräimien kanssa joutuu tuskailemaan että hankkiiko sen verran että keskikesällä niiden tuotto riittää vai pistääkö reilusti niin että saa muutaman kuukauden lisää käyttöä mutta kesällä sitten menee harakoilla suurin osa.
Joo sillä ei mielestäni ole niin väliä jääkö energiaa hyödyntämättä kun ei ne toimettomat paneelit siellä katolla mitään haittaakaan, mutta nestesysteemien kanssa tulisi ongelmaksi mihin hukata ylimääräinen teho, kun tuskin ne keräimet kuivana hehkumistakaan kestää. Paneelit voi sentään aina kytkeä irti.

Ei tuo invertterin hinta pahalta kuulosta, vaikka ylimääräiselle sähkölle voi olla varaajan täytyttyä vaikeaa keksiä käyttöä päiväsaikaan, jos paneelien teho on rajusti ylimitoitettu.

Edit: saisihan sen keräinten tuottaman ylimääräisen lämmön tietty vaikka auton jäähdyttimellä ja termostaattiohjatulla puhaltimella dumpattua takaisin taivaalle..
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko aurinkokeräin parempi vaihtoehto?
Ei noista aurinkokeräimistä oikein saa nykyhinnoilla helposti laskettua kannattavampaa kuin aurinkopaneelit.
Esim Ensolin tasokeräimet, 4m2 kerääjät asennustarvikkeineen 3000 eur ja asennus alkaen 1950eur.
50 asteen lämpötila-erolla vesi-ulkoilma hyötysuhde 60%, 1000W/m2 auringon säteilyteholla 2400W lämpöteho

Vaihtoehtoisesti 2400W paneeleita ~500 eur, 2250W Hoymiles mikroinvertteri 400 eur, asennus tuskin maksaa yhtä paljon kuin aurinkokeräimille.
Avaimet käteen-paketteja saa alle euron watti ainakin 5-6kW kokoluokassa.

Tyhjiöputkikeräimillä pääsee näennäisesti parempaan hyötysuhteeseen mutta apertuurisuhde on yleensä huono ja teho per kattoneliö ei ole mikään kummoinen, jopa huonompi kuin aurinkokennoilla.
Mysteeri-kiinaisilla halpakauppojen aurinkokeräimillä voi äkkiä katsottuna päästä halvalla mutta näissä on yleensä erittäin epämääräiset speksit ja todellinen suorituskyky ja kestävyys ovat ihan tuurissaan.
 
Aurinkokeräin voi lämmittää myös ilmaa ja on parhaimmillaan suhteellisen edullinen rakentaa. Siihen voi käyttää esim. tyhjiä mattamustaksi maalattuja alumiinitölkkejä.
Video:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
^ Melkein vakavissani jo aiemmin suunnittelin diy-tasokeräimiä, kun ulkovajassa olisi iso kasa parvekelaseja ja lasi niissä eniten maksaisi. Niistä saattaa vaan saada myytynä sen verran rahaa, että sillä saisi jo valmiit sähköpaneelit :p Enkä tiedä sopiiko parvekelasi edes tuollaiseen..
 
Tässä myös jotain ideoita

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.


Ja tässä, jos on ylimääräinen peräkärry tms.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.


(Tosin oikea teho lienee luokkaa 2000-2500 wattia riippuen auringon kulmasta)...
 
Joo sillä ei mielestäni ole niin väliä jääkö energiaa hyödyntämättä kun ei ne toimettomat paneelit siellä katolla mitään haittaakaan, mutta nestesysteemien kanssa tulisi ongelmaksi mihin hukata ylimääräinen teho, kun tuskin ne keräimet kuivana hehkumistakaan kestää. Paneelit voi sentään aina kytkeä irti.

Ei tuo invertterin hinta pahalta kuulosta, vaikka ylimääräiselle sähkölle voi olla varaajan täytyttyä vaikeaa keksiä käyttöä päiväsaikaan, jos paneelien teho on rajusti ylimitoitettu.

Edit: saisihan sen keräinten tuottaman ylimääräisen lämmön tietty vaikka auton jäähdyttimellä ja termostaattiohjatulla puhaltimella dumpattua takaisin taivaalle..
Kyllä sen keräimenkin voi "sammuttaa". Se keräin pitää olla tyhjentyvä, eli talvella kun sitä ei käytetä lasketaan vesi pois keräimestä, yhtalailla se toimii kesällä, kun lämpöä ei enää tarvita. Keräin lämpenee itsekseen katolla ja haihduttaa lämmön ympäröivään ilmaan, ihan samoin kuin aurinkopaneelikin jos sähköä ei kerätä.

Taloudellisesti tuossa ei ole vaan järkeä, koska vastaavan systeemin tekeminen aurinkopaneelilla on halvempaa ja helpompaa. Tosin jos tuon sähköisen tasasähkölämmittimen tekee, niin on tärkeää että termostaatin ohjaama rele/kontaktori on nimenomaan tasasähkölle tarkoitettu, ne normaalit ac palikat ei toimi vaan syttyvät palamaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Kyllä sen keräimenkin voi "sammuttaa". Se keräin pitää olla tyhjentyvä, eli talvella kun sitä ei käytetä lasketaan vesi pois keräimestä, yhtalailla se toimii kesällä, kun lämpöä ei enää tarvita. Keräin lämpenee itsekseen katolla ja haihduttaa lämmön ympäröivään ilmaan, ihan samoin kuin aurinkopaneelikin jos sähköä ei kerätä.

Taloudellisesti tuossa ei ole vaan järkeä, koska vastaavan systeemin tekeminen aurinkopaneelilla on halvempaa ja helpompaa. Tosin jos tuon sähköisen tasasähkölämmittimen tekee, niin on tärkeää että termostaatin ohjaama rele/kontaktori on nimenomaan tasasähkölle tarkoitettu, ne normaalit ac palikat ei toimi vaan syttyvät palamaan.
Joo mutta nuo keräimet ei varmaan kestä ihan älyttömiä lämpötiloja. Tuhoutuuko ne, jos ne on kuivana kovassa auringonpaisteessa?

Mutta joo ei taida kannattaa ainakaan uusilla keräimillä.
 
Joo mutta nuo keräimet ei varmaan kestä ihan älyttömiä lämpötiloja. Tuhoutuuko ne, jos ne on kuivana kovassa auringonpaisteessa?

Mutta joo ei taida kannattaa ainakaan uusilla keräimillä.
Samalla lailla se sähköä tuottava paneelikin lämpeää jos siitä ei oteta sähköä.
 
Samalla lailla se sähköä tuottava paneelikin lämpeää jos siitä ei oteta sähköä.
Ei lämpiä ollenkaan samalla tavalla. Ensinnälin paneelissa ei ole eristetty sisusta, jonka rakenne on sellainen, että lämpö ei pääsisi siltä pois, kuin vesikiertoa pitkin. Jos paneelissa pinta lämpeää myös ja jäähtyy ilmaan.
 
No en ole sen kummemmin mittaillut niitä lämpöjä, mutta sama määrä energiaahan niitä lämmittää. Sitä en kyllä tajunnut että niissä keräimissä olisi eristetty tausta, joka tietysti vähentää sitä lämmön poistumista, se naamapuoli ei mielestäni ole eristetty?

Luulisi kyllä lämpeävän enemmän silloin kun sähköä otetaan.
Se paneelihan kerää säteilyenergiaa itseensä. Se energia joka ei heijastu suoraan takaisin taivaalle, muuttuu sähköksi ja lämmöksi. Jos sähköä ei viedä pois sekin muuttuu lämmöksi, jos/kun se paneeliin osuva säteilyenergia pysyy samana.
 
No en ole sen kummemmin mittaillut niitä lämpöjä, mutta sama määrä energiaahan niitä lämmittää. Sitä en kyllä tajunnut että niissä keräimissä olisi eristetty tausta, joka tietysti vähentää sitä lämmön poistumista, se naamapuoli ei mielestäni ole eristetty?


Se paneelihan kerää säteilyenergiaa itseensä. Se energia joka ei heijastu suoraan takaisin taivaalle, muuttuu sähköksi ja lämmöksi. Jos sähköä ei viedä pois sekin muuttuu lämmöksi, jos/kun se paneeliin osuva säteilyenergia pysyy samana.
Keräimessä on nimenomaan eristetty se mahdollisimman hyvin (molemmat puolet), jotta lämpö ei pääsisi siltä pois, kuin sen nestekierron kautta. Asennusohjessa on lukenut esim, jotta on pidettävä peitettynä, kunnes kierto on päällä.
 
Viimeksi muokattu:
Se paneelihan kerää säteilyenergiaa itseensä. Se energia joka ei heijastu suoraan takaisin taivaalle, muuttuu sähköksi ja lämmöksi. Jos sähköä ei viedä pois sekin muuttuu lämmöksi, jos/kun se paneeliin osuva säteilyenergia pysyy samana.
Nimenomaan näin. Sähkötehon tuotto ei vaikuta suoraan paneelin heijastavuuteen niin paneelin täytyy kuumentua enemmän jos siitä ei oteta sähköä. Paneelin täytyy tasapainotilanteessa jäähtyä yhtä suurella teholla kuin se vastaanottaa auringon säteilyä ja lisäjäähtyminen on mahdollista vain jos paneeli käy kuumempana.

Puolijohdefysiikan tausta puolestaan tuohon taitaa olla että paneelin jännite nousee niin ylös että virta kulkee myötäsuuntaisen diodirakenteen läpi ja kuumentaa paneelia.
 

Saksasta Goodwe 6.5kW hybridi invetteri hyvässä hinnassa. Itsellä on näitä ollut nyt 2kpl n. 6kk toiminnassa kahdessa eri kiinteistössä, eikä ongelmia. Akkukäytöstä ei toki vielä kokemuksia.
 
Thermosunista tilasin yhden paneelin testiksi 425W 59€ (kotiinkuljetus postnord 15€) ja sieltähän se paneeli tulikin. Pitää ensin ottaa vanhat pikkupaneelit pois ja laittaa niiden tilalle. Toki keväällä tuosta on vasta iloa. Mutta ainakin toimitus pelaa ja tavara näyttää kaikin puolin laadukkaalta.


Noin 170x110mm.

425w_solar.jpg
 
Tässä jo muutama vuosi asiaa mietitty niin jos nyt keväällä 2025 asentaisi paneelit katolle.
Mitään tarvikkeita ei ole vielä ostettu.

Paneelit : 9kpl 425w astroenergy. 540€
(7kpl etelään ja 2kpl länteen).

Kontio solar kiskot ja tarvikkeet 300€
Nämä tulee etelään osoittaviin paneeleihin. Länteen osoittavat tulee seinälle diy kiinnityksellä.

Invertteri : Growatt 3 tai 4kw : 800€
Kontio solar 4kw : 815€
microt ? Hoymiles 2250-6t , 1800-4 ja dtu lite-s 1200€.

Kaapeleihin ja sähkäriin varaan 800€.

Kokonaishinta olisi jossain 2500-2900 haarukassa , missä voin säästää lisää ?

Kannattaako laittaa microt kun perinteinenkin invertteri ajaa saman asian ?
 
Tässä jo muutama vuosi asiaa mietitty niin jos nyt keväällä 2025 asentaisi paneelit katolle.
Mitään tarvikkeita ei ole vielä ostettu.

Paneelit : 9kpl 425w astroenergy. 540€
(7kpl etelään ja 2kpl länteen).

Kontio solar kiskot ja tarvikkeet 300€
Nämä tulee etelään osoittaviin paneeleihin. Länteen osoittavat tulee seinälle diy kiinnityksellä.

Invertteri : Growatt 3 tai 4kw : 800€
Kontio solar 4kw : 815€
microt ? Hoymiles 2250-6t , 1800-4 ja dtu lite-s 1200€.

Kaapeleihin ja sähkäriin varaan 800€.

Kokonaishinta olisi jossain 2500-2900 haarukassa , missä voin säästää lisää ?

Kannattaako laittaa microt kun perinteinenkin invertteri ajaa saman asian ?
Eri suuntiin asennetut paneelit tarvii omamn inputin mppt-säätimeen ja esimerkiksi tuolle kontion invertterille 2 paneelia ei tuota tarpeeksi jännitettä. Lisää paneeleita, kaikki paneelit samaan suuntaan tai mikroinvertterit.

Paneeleita kannattaa luultavasti muutenkin asentaa jonkin verran yli invertterin maksimitehon, näin saa lähemmäs maksimitehot isomman osan ajasta. Paneelien ihan maksimiteho jää käyttämättä hyödyksi mutta sitä ei muutenkaan ole tarjolla koko aikaa.
 
Tässä jo muutama vuosi asiaa mietitty niin jos nyt keväällä 2025 asentaisi paneelit katolle.
Mitään tarvikkeita ei ole vielä ostettu.

Paneelit : 9kpl 425w astroenergy. 540€
(7kpl etelään ja 2kpl länteen).

Kontio solar kiskot ja tarvikkeet 300€
Nämä tulee etelään osoittaviin paneeleihin. Länteen osoittavat tulee seinälle diy kiinnityksellä.

Invertteri : Growatt 3 tai 4kw : 800€
Kontio solar 4kw : 815€
microt ? Hoymiles 2250-6t , 1800-4 ja dtu lite-s 1200€.

Kaapeleihin ja sähkäriin varaan 800€.

Kokonaishinta olisi jossain 2500-2900 haarukassa , missä voin säästää lisää ?

Kannattaako laittaa microt kun perinteinenkin invertteri ajaa saman asian ?
Länteen osoittaville 2kpl ei muu käy kuin mikrot, perinteinen invertteri vaatii suunnilleen väh. kuusi paneelia, että jännite nousee.
 
Nopea kyssäri Hoymilesin mikroista? Saako noista luettua suoraan datat talteen Home assistanttiin / mihin vaan ilman että kytkee nettiin ja valmistajan cloudiin?

Onko kellään kokemusta hoymilesin sähköauton latausasemasta näiden kaverina?
 
Nopea kyssäri Hoymilesin mikroista? Saako noista luettua suoraan datat talteen Home assistanttiin / mihin vaan ilman että kytkee nettiin ja valmistajan cloudiin?

Onko kellään kokemusta hoymilesin sähköauton latausasemasta näiden kaverina?


OpenDTU-purkkeja löytyy ilman wifiä oleville eri mikroille erilaisia, mutta rajoituksena, että firmwarepäivitykset ja verkkoprofiilin päivitykset ei noilla onnistu.
 
OpenDTU-purkkeja löytyy ilman wifiä oleville eri mikroille erilaisia, mutta rajoituksena, että firmwarepäivitykset ja verkkoprofiilin päivitykset ei noilla onnistu.
Eli pitäisi ostaa wifittömiä hoymileseitä, third-party dtu ja toisaalta päivittää niihin toimivat firmwaret sitten jotenkin muuten - jos eivät jo laatikosta toimi hyvin.
 
Hoymilesit tosiaan vaatii hieman askartelua jos HA:han datat haluaa kun ei ole valmistajalla API-palvelua tms.
Mulla pyörii OpenDTU ja on kyllä toiminut hyvin. Omat vuosia vanhat hoymilesin mikrot on ainakin pyörineet ilman firmispäivityksiä hyvin, tai sitten toi hoymilesin dtu purkki päivittää niitä automaagisesti? Sellainenkin löytyy verkosta, kun opendtu tuli sen jälkeen kun noi mikrot olin ostanut.
 
Hoymilesit tosiaan vaatii hieman askartelua jos HA:han datat haluaa kun ei ole valmistajalla API-palvelua tms.
Mulla pyörii OpenDTU ja on kyllä toiminut hyvin. Omat vuosia vanhat hoymilesin mikrot on ainakin pyörineet ilman firmispäivityksiä hyvin, tai sitten toi hoymilesin dtu purkki päivittää niitä automaagisesti? Sellainenkin löytyy verkosta, kun opendtu tuli sen jälkeen kun noi mikrot olin ostanut.
En haluaisi rakentaa mitään mikä nojaa valmistakan cloud-palveluun, enkä halua kytkeä kiinalaista invertteriä internettiin niin, että kinkit voivat brickata sen etänä hybridisodankäyntikeinona.
 
Minulla on virta-asema, jossa on Solar Input 500 W MAX, 12-58 V, 10 A.
Kysymys: mitä pitää ottaa huomioon kun hankkii tälle parheiten sopivan aurinkopaneelin?
Jos paneelin speksit ovat yli tuon 58 V tai 10 A, mitä tästä voi seurata?
Sopiiko virta-asemalle paremmin esim. paneeli A (315 W):
  • Avoimen virtapiirin jännite 41.54 V
  • Maksimitehopisteen jännite (MPP): 33,82 V
  • Maksimitehopisteen virta (MPP): 9,31 A
Vai paneeli B (460 W):
  • Avoimen virtapiirin jännite 42.41 V
  • Maksimitehopisteen jännite (MPP): 35,61 V
  • Maksimitehopisteen virta (MPP): 12,92 A
Kiitos vastauksista!
 
Minulla on virta-asema, jossa on Solar Input 500 W MAX, 12-58 V, 10 A.
Kysymys: mitä pitää ottaa huomioon kun hankkii tälle parheiten sopivan aurinkopaneelin?
Jos paneelin speksit ovat yli tuon 58 V tai 10 A, mitä tästä voi seurata?
Sopiiko virta-asemalle paremmin esim. paneeli A (315 W):
  • Avoimen virtapiirin jännite 41.54 V
  • Maksimitehopisteen jännite (MPP): 33,82 V
  • Maksimitehopisteen virta (MPP): 9,31 A
Vai paneeli B (460 W):
  • Avoimen virtapiirin jännite 42.41 V
  • Maksimitehopisteen jännite (MPP): 35,61 V
  • Maksimitehopisteen virta (MPP): 12,92 A
Kiitos vastauksista!
Maksimijännitettä nyt ei kannata ainakaan ylittää, mutta molemmat noista paneeleista on sen sisällä. Jos tuo virta-asema on järkevästi suunniteltu, niin ampeerien ylityksen ei pitäisi haitata (aseman pitäisi ottaa vain se max 10A, vaikka paneelista irtoaisi enemmänkin), mutta toisaalta en kyllä uskalla varmuudella sanoa voiko tuosta ylityksestä tässä tapauksessa olla haittaa. Yleisesti ottaen paneelien ylimitoitus on siinä mielessä järkevää, kun paneelit ovat tänä päivänä törkyhalpoja ja silloin saa suuremman osan päivästä maksimit irti lataussäätimelle.

Oikeastaan olisi kiva kuulla viisaampien kommentteja tästä, eli jos mulla olisi vaikka 30A MPPT lataussäädin, niin onko mitään riskejä, jos paneelit ylimitottaisi kunnolla ja tuottaisivat reilusti enemmän virtaa, vaikkapa nyt 60A. Ja jos tämä on ongelma, niin miksi? Eikö se lataussäädin ota paneeleilta vain sen mitä pystyy käsittelemään, eli 30A?
 
Maksimijännitettä nyt ei kannata ainakaan ylittää, mutta molemmat noista paneeleista on sen sisällä. Jos tuo virta-asema on järkevästi suunniteltu, niin ampeerien ylityksen ei pitäisi haitata (aseman pitäisi ottaa vain se max 10A, vaikka paneelista irtoaisi enemmänkin), mutta toisaalta en kyllä uskalla varmuudella sanoa voiko tuosta ylityksestä tässä tapauksessa olla haittaa. Yleisesti ottaen paneelien ylimitoitus on siinä mielessä järkevää, kun paneelit ovat tänä päivänä törkyhalpoja ja silloin saa suuremman osan päivästä maksimit irti lataussäätimelle.

Oikeastaan olisi kiva kuulla viisaampien kommentteja tästä, eli jos mulla olisi vaikka 30A MPPT lataussäädin, niin onko mitään riskejä, jos paneelit ylimitottaisi kunnolla ja tuottaisivat reilusti enemmän virtaa, vaikkapa nyt 60A. Ja jos tämä on ongelma, niin miksi? Eikö se lataussäädin ota paneeleilta vain sen mitä pystyy käsittelemään, eli 30A?

Niin se on, paneeli antaa jännitettä riippumatta siitä mitä säädin tekee, mutta ei anna virtaa.

Säädin ottaa sen virran minkä haluaa.

Kunhan jännite ei ylity niin ei pitäisi olla ongelmaa.
 
Niin se on, paneeli antaa jännitettä riippumatta siitä mitä säädin tekee, mutta ei anna virtaa.

Säädin ottaa sen virran minkä haluaa.

Kunhan jännite ei ylity niin ei pitäisi olla ongelmaa.
Näin itsekin olen käsittänyt, mutta miksi sitten säätimissä kerrotaan paneelien sallittu maksimivirta? Onko mitään tilannetta, missä ylimitoitettu paneelisto voisi hajoittaa lataussäätimen, jos jännite pysyy kuitenkin rajoissa? Toki se lataussäädin joutuu kovemmalle, jos aina maksimivirrat saatavilla, mutta kaipa ne pitäisi suunnitella kestämään se.

Paneelit ovat nykyään melkein edullisempia kuin kattopelti, joten rajukin ylimitoitus voi olla järkevää.
 
Näin itsekin olen käsittänyt, mutta miksi sitten säätimissä kerrotaan paneelien sallittu maksimivirta? Onko mitään tilannetta, missä ylimitoitettu paneelisto voisi hajoittaa lataussäätimen, jos jännite pysyy kuitenkin rajoissa? Toki se lataussäädin joutuu kovemmalle, jos aina maksimivirrat saatavilla, mutta kaipa ne pitäisi suunnitella kestämään se.

Paneelit ovat nykyään melkein edullisempia kuin kattopelti, joten rajukin ylimitoitus voi olla järkevää.

En tiedä miksi, muuta kuin että sillä viestitään maksimiteho mitä säädin voi vastaanottaa eikä ole jaksettu selittää että paneelissa saa olla jännite X ja säätimen maksimivirta on Y. Sanoo vaan että paneelin maksimit on noin.
 
Jossain säätimissä on kyllä erikseen mainittu erikseen max. paneelimäärä. Mökillä muistaakseni Epeverin Tracer 4210an, joka on 24V/40A (1040W paneeleita). Mutta manuaalia selaamalla valmistaja sallii 1560W.

Uskaltaisin ainakin itse laittaa sen 1,5x sallitun (eli omalle mökille just tuon 1560W). En välttämättä enempää. Ainakaa tietämättä syytä tuolle rajoitukselle.
 
Viimeksi muokattu:
Säätimen max. paneeliteho määräytyy akun lataustilan jännitteen ja säätimen max. virran mukaan .
Esim. 24V akulla ja 40A säätimellä se olisi 26 V x 40 A = 1040 W
12V akulla 13V x 40A = 520 W
Paneeliteholla 1560 W olisi lataustilan akkujännite 39V ( 36 V lyijyakku tai LiFePo akku?).
Nämä tiedot löytyy myös EPEVERin sivuilta.
Paneeliteho 48V akulle olisi 2080 W.
Paneeliston avoimen tilan jännite max . 150V eli max 3 <50 V voc paneelia sarjaan.

Säätimen max virta on virta,johon säädin rajoittaa virran, jotta mosfetit ja teho indunktori ei kuumene liikaa.
Max. ulostulovirran ylittäminen ei pitäisi olla mahdollista ilman ylikuumenemisen vaaraa.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
299 506
Viestejä
5 103 154
Jäsenet
81 645
Uusin jäsen
Sandels69

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom