Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Tärkeintä tässäkin olisi saada se itse virta-asema riittävän lämpimään paikkaan

Jotenkin palaset alkavat loksahdella paikoilleen.

Laskeskeliln että jos haluaa että 0,6m x 1m x 1m (syvyys x syvyys x korkeus ulkomitat) laatikon sisällä olisi 20 C-astetta ulkoilmaa lämpimämpää, niin siihen tarvittaisiin jatkuva n. 20W lämmöntuotto kuin eristeenä olisi 10cm FinnFoam-PIR. Siis watti per aste. Tuohon sitten termostaatti, joka estää lataamisen pakkasella (jos BMS:ssä ei ole).

Tuollaiseen laatikkoon menisi pohjalle 4 x 100Ah 24V akkuja eli n. 10 kWh. Reunoille ja päälle jokaiseen esim. 2x115W paneelit, eli 230W/sivu. Jokaisen sivun 2 paneelia olisi kytkettynä sarjaan (koska noin pienissä paneeleissa voin jännite on liian alhainen 24V systeemiin), ja jokainen sivu kytkettynä rinnan. Tästä tulisi 690W. Lisäksi pimeään aikaan voisi lisätä lähistölle pystyyn ja vastakkain aseteltuna 2 x 400W paneelia rinnankytkennällä. Yhteensä tästä tulisi 1500W nimellisteho. Tähän riittäisi käsittääkseni 100V/50A lataussäädin. Pystypaneeleita voisi laittaa talveksi lisääkin kun eivät juuri mitään maksa, täytyy vaan keväällä purkaa pois kun aurinko alkaa tosiaan paistamaan ettei mene yli mitä lataussäädin kestää.

Systeemin päällä olevien paneelien päälle kertyy lunta, mutta siinä olisi kuitenkin jatkuva 3W lämpövuo 0.6m^2 alueella, joka luultavasti riittää sulattamassa lunta pois, niin ettei katto romahda lumikuormasta.
 
Jotenkin palaset alkavat loksahdella paikoilleen.

Laskeskeliln että jos haluaa että 0,6m x 1m x 1m (syvyys x syvyys x korkeus ulkomitat) laatikon sisällä olisi 20 C-astetta ulkoilmaa lämpimämpää, niin siihen tarvittaisiin jatkuva n. 20W lämmöntuotto kuin eristeenä olisi 10cm FinnFoam-PIR. Siis watti per aste. Tuohon sitten termostaatti, joka estää lataamisen pakkasella (jos BMS:ssä ei ole).

Tuollaiseen laatikkoon menisi pohjalle 4 x 100Ah 24V akkuja eli n. 10 kWh. Reunoille ja päälle jokaiseen esim. 2x115W paneelit, eli 230W/sivu. Jokaisen sivun 2 paneelia olisi kytkettynä sarjaan (koska noin pienissä paneeleissa voin jännite on liian alhainen 24V systeemiin), ja jokainen sivu kytkettynä rinnan. Tästä tulisi 690W. Lisäksi pimeään aikaan voisi lisätä lähistölle pystyyn ja vastakkain aseteltuna 2 x 400W paneelia rinnankytkennällä. Yhteensä tästä tulisi 1500W nimellisteho. Tähän riittäisi käsittääkseni 100V/50A lataussäädin. Pystypaneeleita voisi laittaa talveksi lisääkin kun eivät juuri mitään maksa, täytyy vaan keväällä purkaa pois kun aurinko alkaa tosiaan paistamaan ettei mene yli mitä lataussäädin kestää.

Systeemin päällä olevien paneelien päälle kertyy lunta, mutta siinä olisi kuitenkin jatkuva 3W lämpövuo 0.6m^2 alueella, joka luultavasti riittää sulattamassa lunta pois, niin ettei katto romahda lumikuormasta.
Litiumiakin voi ladata pakkasen puolella mutta latausvirran pitää olla riittävän pieni. (jälleen kerran) tää on juttuja joista on dataa vähän heikosti ilman NDA-sopimuksia akkuvalmistajien kanssa.
0.05C latausvirta -20 asteessa on joissain lähteissä esitetty, tarkoittaa käytännössä että huonolla säällä akkua voi ladata sen mitä paneeleista on irti saatavana vaikka akku olisikin kylmä.
4kwh akkua voisi ladata 200W teholla.

Ja vähänkään kelvolliset MPPT-säätimet osaavat rajoittaa tehon niin että eivät räjähdä vaikka paneeleita olisikin huomattavasti nimellistä enemmän. Voit siis laittaa 2000W paneeleita ja 50A lataussäätimen.
 
Suuret kiitokset konkreettisista luvuista! Tuon perusteella pimeimpään aikaan Keski-Suomessa pystyyn asennettuna 100W paneeli tuottaisi sähköä keskimäärin 1W. Kuullostaa ehkä ihan järkevältä?

Jos systeemini laittaisi osittain pois päältä 16 tuntia vuorokaudessa, voisi optimistisella arviolla päästä keskimäärin 15W virrankulutukseen ja 11kWh kulutukseen kuukaudessa. Tuolloin kuukaudeksi ilman paneeleita riittäisi 500Ah 24V akusto, joka maksanee noin 5000€.
JRC Photovoltaic Geographical Information System (PVGIS) - European Commission tuolla työkalulla saanee aika hyvin suuntaa mikä on mahdollista. Talvella asennuspaikalla on hirveä vaikutus, vaatii avoimen horisontin eteläpuoliskolle ja tarpeeksi korkean asennuksen että pääsee laskennallisiin arvoihin.
Eikä kannata takertua siihen hajavalon optimointiin liiaksi, yksi hyvä aurinkoinen päivä voi tuottaa enemmän kuin 3 viikkoa kun marras-joulukuussa sattuu aurinko paistamaan tai olemaan pilvessä.

Jos tuollainen "mysteeriprojekti" pitäisi lähteä toteuttamaan niin:
-2 viikon kulutusta vastaava akkukapasiteetti
-100x jatkuvaa kulutusta enemmän paneelikapasiteettiä eli 30W kuormalle 3kW paneelia
-akku 100mm eristevahvuudella olevaan finnfoam/saunasatu-laatikkoon, lämpimämpiä kelejä varten puhallinjäähdytys, ilmankierto U-mallista mutkaputkea myöten tai ylipaineesta avautuva perhosventtiili. Putkeen isot hyönteisverkot.
-2 vaiheinen akun lataus lämpötilan mukaan
-akun lämmitys aurinkosähköllä jos sähköä on reilusti tarjolla ja akku jäässä (helmikuun -25c aurinkoiset kelit), akun lämmitykselle oma mppt-säädin joka osaa ajaa resistiivistä lämmitintä (näitä ei ole pahemmin valmiina, menee omavalmisteeksi)

-jos sovellus on jotain riistakameraa kriittisempää niin paneeli&akkumäärät 2x yllä mainittu.
 
Maahan upottamallahan noista lämpöongelmista pääsee kaikkein helpoimmin eroon.
 
Jos tuollainen "mysteeriprojekti" pitäisi lähteä toteuttamaan niin:
Pahoittelut salamyhkäisyydestä, haluan välttää sitä että keskustelu menee epäolennaisuuksiin. Systeemillä on tarkoitus mitata erilaisten ekosysteemien hiilinieluja ja ylipäätään kasvihuonekaasujen vaihtoa ekosysteemin ja ilmakehän välillä. Projekti liittyy työhöni, joka on voittoa tavoittelematonta. Kerron mielelläni lisää myöhemmässä vaiheessa tai vaikka yksityisviestillä.
 
Pahoittelut salamyhkäisyydestä, haluan välttää sitä että keskustelu menee epäolennaisuuksiin. Systeemillä on tarkoitus mitata erilaisten ekosysteemien hiilinieluja ja ylipäätään kasvihuonekaasujen vaihtoa ekosysteemin ja ilmakehän välillä. Projekti liittyy työhöni, joka on voittoa tavoittelematonta. Kerron mielelläni lisää myöhemmässä vaiheessa tai vaikka yksityisviestillä.
Sillä mainitsin että välillä näkee yritettävän jotain ihan liian massiivista aurinko/akkusähköllä toteutettuna kun panostus pitäisi olla ennenkaikkea sähkönkulutuksen minimoinnissa. Tyyliin pihavalot hehkulampulla kun ledejäkin olisi tarjolla.
Tuo voi olla senverran spesifi järjestelmä ettei siinä ole helppo säästää, mutta siitä kannattaa aloittaa ihan tosisssaan.
 
Tämä viestini menee ketjun aiheen ohi ja olisikin kiinnostavaa jos tuosta mittaus systeemistä olisi jokin ketju jossa siitä itsestään voisi keskustella.

Systeemillä on tarkoitus mitata erilaisten ekosysteemien hiilinieluja ja ylipäätään kasvihuonekaasujen vaihtoa ekosysteemin ja ilmakehän välillä.

Tuon tyyppinen käyttötapaus viittaa mahdollisuuteen toteuttaa järjestelmä niin että se heräisi esim 5 minuutin välein tekemään mittausta sekunnin ajaksi (riippuen hieman siitä tarvitsevatko anturit esilämmitystä jne) .. tulos talteen ja systeemi takaisin lähes nolla kulutukselle. --> Tehon kulutus tipahtaisi vastaavaan murto-osaan verrattuna jatkuvaan toimintaan.
 
Jos talveksi kaipaa lisää paneeleita mutta pelkää kesällä akkujen ylilatauksen niin eikö fiksu bms tuon hoida? Itse olisin varmaan silti tuplavarma ja laittaisin jonkun lakanan kesällä muutaman paneelin päälle niin niistä ei tulisi tehoa kesällä.
 
Jos talveksi kaipaa lisää paneeleita mutta pelkää kesällä akkujen ylilatauksen niin eikö fiksu bms tuon hoida? Itse olisin varmaan silti tuplavarma ja laittaisin jonkun lakanan kesällä muutaman paneelin päälle niin niistä ei tulisi tehoa kesällä.

Tuo on lataussäätimen tehtävä, ei BMS:n.
Toimiva lataussäädin ei puske virtaa täysiin akkuihin.

img_1_1723724630458.jpg
 
Tuo on lataussäätimen tehtävä, ei BMS:n.
Toimiva lataussäädin ei puske virtaa täysiin akkuihin.

img_1_1723724630458.jpg
Kyllä BMS:nkin yksi tärkeimmistä tehtävistä on suojella akkua ylilataukselta.

Lataussäätimen voi kuitenkin ihan käyttäjäasetuksilla konfiguroida väärin - BMS:n pitäisi olla akun sisällä ja tehtaalta oikein juuri kyseiselle akulle konfiguroitu.
 
Kyllä BMS:nkin yksi tärkeimmistä tehtävistä on suojella akkua ylilataukselta.

Lataussäätimen voi kuitenkin ihan käyttäjäasetuksilla konfiguroida väärin - BMS:n pitäisi olla akun sisällä ja tehtaalta oikein juuri kyseiselle akulle konfiguroitu.

En väittänyt että ylijännitesuojaus ei olisi BMS:n tehtävä vaan sanoin että lataussäätimen tulee rajoittaa itse se oma latausjännitteensä ja virtansa, BMS:n tarkoitus on akun suojaaminen.
Mikäli akkua ladatessa hakataan ylijännitesuojaa vasten niin asiat ovat menneet pahasti pieleen.
 
Suunnitelmissa hommata mökille ensikesäksi suurempi jääkaappi ja samalla hieman tehoa lisää järjestelmään. Tilasin Kärkkäiseltä 59€ 375w paneelin, jonka ajattelin laittaa vanhan 285w paneelin lisäksi hieman eri suuntiin diodeilla.

Eikös tällasen 30A säätimen pitäisi nuo kestää? https://www.tuontitukku.fi/pienkone...olla-ucs-moduuli/p/6430019813966/#description

Tuskin tuossa paljoa yli 500w tehoihin koskaan tullaan pääsemään riippuen miten aurinkoisiin paikkoihin nuo saan asennettua. Mökin ympärillä aikalailla puita joka suuntaan ja etelään hieman suurempi aukko josta nyt lataa hyvin.
 
Suunnitelmissa hommata mökille ensikesäksi suurempi jääkaappi ja samalla hieman tehoa lisää järjestelmään. Tilasin Kärkkäiseltä 59€ 375w paneelin, jonka ajattelin laittaa vanhan 285w paneelin lisäksi hieman eri suuntiin diodeilla.

Eikös tällasen 30A säätimen pitäisi nuo kestää? https://www.tuontitukku.fi/pienkone...olla-ucs-moduuli/p/6430019813966/#description

Tuskin tuossa paljoa yli 500w tehoihin koskaan tullaan pääsemään riippuen miten aurinkoisiin paikkoihin nuo saan asennettua. Mökin ympärillä aikalailla puita joka suuntaan ja etelään hieman suurempi aukko josta nyt lataa hyvin.
Jos kyseessä on 12V akusto , niin säädin rajoittaa tehon esim. 13V * 30A =390 W :iin. Tuota 500 W:ia ei säätimellä saa 12V akustoon, sillä se vaatisi 30A:lla runsasta ylijännitettä (16,6V).
 
Joo toki tuon tiedän että 390w on maksimi jota akulle saa. Lähinnä sitä että jos täydellä auringolla paneeleilta tulee 500-600w niin kestääkö säädin ja ei kärähdä? Kahdella paneelilla sillon kun nyt tulee 200w eli melko suuren osa latausajasta pilvettömänä päivänä, niin saisi tehot tuonne 390w tuntumaan ja aamusta/illasta vähän lisää.
 
Joo toki tuon tiedän että 390w on maksimi jota akulle saa. Lähinnä sitä että jos täydellä auringolla paneeleilta tulee 500-600w niin kestääkö säädin ja ei kärähdä? Kahdella paneelilla sillon kun nyt tulee 200w eli melko suuren osa latausajasta pilvettömänä päivänä, niin saisi tehot tuonne 390w tuntumaan ja aamusta/illasta vähän lisää.
Käyttöohjeessa on varoitus:
Säätimellä on maksimi aurinkovoiman sisään tulevan tehon luokitus (wattia), ja se sallii aurinkovoiman tehon olla korkeampi kuin nimellistehon. Mutta jos aurinkovoiman teho on kolme kertaa suurempi kuin nimellisteho, säädin vahingoittuu. VAROITUS: Jos aurinkokennosto on käänteisesti kytketty säätimeen, 1.5 kertaa nimellisteho (wattia) vahingoittaa säädintä.
 
Suunnitelmissa hommata mökille ensikesäksi suurempi jääkaappi ja samalla hieman tehoa lisää järjestelmään. Tilasin Kärkkäiseltä 59€ 375w paneelin, jonka ajattelin laittaa vanhan 285w paneelin lisäksi hieman eri suuntiin diodeilla.

Eikös tällasen 30A säätimen pitäisi nuo kestää? https://www.tuontitukku.fi/pienkone...olla-ucs-moduuli/p/6430019813966/#description

Tuskin tuossa paljoa yli 500w tehoihin koskaan tullaan pääsemään riippuen miten aurinkoisiin paikkoihin nuo saan asennettua. Mökin ympärillä aikalailla puita joka suuntaan ja etelään hieman suurempi aukko josta nyt lataa hyvin.

Kymppi lisää niin saa Victronin Victron SmartSolar MPPT 100/30 Lataussäädin, 12 V / 24 V | Clas Ohlson
 
Tuo säädin on ollut ja ostettu yli 2 vuotta sitten (285w panelii toimii hienosti), kysymys lähinnä siis miten kestää kaksi paneelia. Näköjään melko huonosti muotoilin tuon kysymyksen, en siis ole ostamassa uutta säädintä vaan lisäämässä tuottoa tuolla 59€ paneelilla...
 
Onkos täällä rakenneltu omia akkuja? Mietin 200Ah 12V valmisakun korvaamista omatekoisella. EVE BM31 kennot ja JK BMS olisi ilmeisesti aika kova kombo, mutta mietin että mihin volttimäärään tuo kannattaisi tehdä? JK:n isoin malli sietää 200A mikä 12V:lla tarkottaisi kai 4 kennoa, mutta 24V vaatisi sitten vähintään 8 kennoa? 4 kennoa 0.5C rajoituksella antaisi 2kW lataus- ja purkutehon? Onko nämä suunnilleen oikeat ajatukset? Entä kotelointi, onko se EVE:n kennoilla pakollista? Mulla on nyt avoin kehikko joka suojaa jonkin verran. Onkohan tuossa jotain muuta mitä pitäisi ottaa huomioon?
 
Paneelin +kytketään säätimen - napaan ja - kytketään + napaan jolloin säätimen suojaus vetää paneelin oikosulkuun ja säätimen on kestettävä tämä oikosulkuvirta.
No enpä edes tiennyt että tuollaista kestää ylipäätään ja ollut tarkka napaisuuksista.
 
Vielä kysymys kaapelien paksuudesta. Jos on liian ohut kaapeli niin onko ongelma ainoastaan tehohäviö vai voiko kuumua tai aiheuttaa muita ongelmia.

Vedot paneeleille noin 5-6m. Ajattelin laittaa mc4 haaroittimet noin 2m päähän säätimeltä ja sitten nuo 285w ja 375w paneelit kiinni. Onko 6mm2 johto riittävää? Suurin osa mc4 liittimistä on max. tuolle paksuudelle. Ja toinen kysymys, meneekö tuollainen 6mm mc4 liitin kiinni abikopihdeillä vai pitääkö hommata nuo mc4 pihdit vielä?
 
Vielä kysymys kaapelien paksuudesta. Jos on liian ohut kaapeli niin onko ongelma ainoastaan tehohäviö vai voiko kuumua tai aiheuttaa muita ongelmia.

Vedot paneeleille noin 5-6m. Ajattelin laittaa mc4 haaroittimet noin 2m päähän säätimeltä ja sitten nuo 285w ja 375w paneelit kiinni. Onko 6mm2 johto riittävää? Suurin osa mc4 liittimistä on max. tuolle paksuudelle. Ja toinen kysymys, meneekö tuollainen 6mm mc4 liitin kiinni abikopihdeillä vai pitääkö hommata nuo mc4 pihdit vielä?
6mm2 on oikein passeli ja riittää varmasti noille tehoille. Pihdit ehdottomasti mc4.
 
Vielä noista diodeista, Sunwindin sivulla kerrotaan että diodi olisi turha: Diodit kytkettäessä aurinkopaneeleja rinnakkain?

Miten on? Minulla tuo vanha 285w paneeli on etelään (ehkä kello 17) päin ja uusi 375w tulee länteen (ehkä kello 20), tartteeko diodeja? Ja jos vedänkin johdot suoraan säätimelle asti niin eikös siitäkin tule rinnankytkentä jos molemmat laittaa paneelin sisääntuloihin?
 
Jos on liian ohut kaapeli niin onko ongelma ainoastaan tehohäviö vai voiko kuumua tai aiheuttaa muita ongelmia.
Tehonhäviö on toki harmillista, mutta ei vaarallista. Isompi vaara liian ohuessa kaapelissa on tosiaan tuo kuumuminen ja sitä kautta taulipalo ja/tai eristeiden sulaminen ja mahdollinen oikosulku.

Enimmäisteho riippuu paitsi kaapelin paksuudesta, myös asennustavasta. 6mm² kaapelilla suurin sallittu jatkuva kuormitusvirta on 31A (uppoasennus esim. seinän sisällä) - 57A (maa-asennus) .

375W paneelilla tyypillinen oikosulkuvirta on 12A joten nähdäkseni 2,5 mm² kaapelikin riittäisi (19 - 35A). 6 metrin vedolla 2,5 mm² kaapelilla tehonhukka olisi täydellä teholla luokkaa 10W ja 6 mm² kaapelilla luokkaa 4W
 
Vielä noista diodeista, Sunwindin sivulla kerrotaan että diodi olisi turha: Diodit kytkettäessä aurinkopaneeleja rinnakkain?

Miten on? Minulla tuo vanha 285w paneeli on etelään (ehkä kello 17) päin ja uusi 375w tulee länteen (ehkä kello 20), tartteeko diodeja? Ja jos vedänkin johdot suoraan säätimelle asti niin eikös siitäkin tule rinnankytkentä jos molemmat laittaa paneelin sisääntuloihin?
Noiden diodien lisäksi tuolla lukee, että useampia paneeleja yhdistäessä pitäisi olla sama määrä kennoja. Vanhassa taitaa olla 72 ja uudessa 120, mikäs homma tämä nyt on kun en ole ennen kuullutkaan...
 
Noiden diodien lisäksi tuolla lukee, että useampia paneeleja yhdistäessä pitäisi olla sama määrä kennoja. Vanhassa taitaa olla 72 ja uudessa 120, mikäs homma tämä nyt on kun en ole ennen kuullutkaan...
No tuossahan on vähän sama kuin että et voi kytkeä esim. 12V ja 18V akkuja rinnankytkentään ja jos kytket eri Ah akkuja sarjaan niin sitten akku voi hajota kun pienempi menee liian tyhjäksi. Eli siksi patterikäyttöisissä laitteissa (jossa menee useampia paristoja) neuvotaan käyttämään samanlaisia ja yhtä täysiä paristoja (tai pareja).

Aurinkopaneelit voi olla akkuja anteeksiantavampia eli ei ehkä suoranaisesti rikkoudu, mutta erilaisia paneeleja kytkemällä samaan säätimen sisääntuloon todennäköisesti vähintään tehokkaampi paneeli toimii vajaateholla.
 
Jos paneelit on eri suuntaan, niin eikös piuhojen päässä ole eri jännite jokatapauksessa, vaikka paneelit olisivat samanlaisia? Ja ei kait tuo lataussäädin tiedä paljonko kennoja siellä on?

Sen kyllä ymmärrän että tuo heikomman paneelin jännite voi rajoittaa tehokkaampaa. Mutta aika pienet kuitenkin erot tuossa maksimijännitteessä 32,7V vs. 34,38V.
 
Jos paneelit on eri suuntaan, niin eikös piuhojen päässä ole eri jännite jokatapauksessa, vaikka paneelit olisivat samanlaisia? Ja ei kait tuo lataussäädin tiedä paljonko kennoja siellä on?

Sen kyllä ymmärrän että tuo heikomman paneelin jännite voi rajoittaa tehokkaampaa. Mutta aika pienet kuitenkin erot tuossa maksimijännitteessä 32,7V vs. 34,38V.
Säätimien pptpitää olla just siks samasta suunnasta tulevien.. muuten jo paneelit itse syövät toisiaan
 
Mites nuo diodit, onko jollain niistä tietoa? Aloin kyllä miettimään, että toisaalta voisi laittaa oman säätimen ja akun toisella paneelille, joka pelkästään jääkaapille + invertterille. Eipähän tartte sit murehtia siitä että loppuuko jääkaapista virta jos katsoo liikaa televisiota
 
Mites nuo diodit, onko jollain niistä tietoa? Aloin kyllä miettimään, että toisaalta voisi laittaa oman säätimen ja akun toisella paneelille, joka pelkästään jääkaapille + invertterille. Eipähän tartte sit murehtia siitä että loppuuko jääkaapista virta jos katsoo liikaa televisiota

Oma säädin eri ilmansuunnille on fiksuin jos ei ole muutamasta kympistä kiinni. Tällöin saat molempien paneelien tuoton talteen.

Diodeilla ja yhteisellä akulla saa vain isompivolttisen paneeli(setin) tuoton talteen, ellei kuorma ole tuottoon nähden (ja säädin sen sallii) niin kova että paisteessa olevan paneelin jännite painuu vähintään varjossa olevan paneelin jännitteen tasolle.

Mutta parempi se diodikin kuin lämmittää varjossa olevaa paneelia osuudella aurinkoa saavan paneelin tehosta (suora rinnankytkentä) tilanteessa, jossa kuorma ei riitä syömään tehoa paremmin tuottavasta paneelista niin paljoa että sen jännite tippuisi samalle tasolle kuin varjossa olevan.

Edit. muokattu keskimmäistä ja viimeistä kappaletta.
 
Viimeksi muokattu:
Omaa "ajatusvirtaa" ja ilmeisesti @eakin on samaa ajatellut.

Sukumökillä on jo paneelit jne. Nyt kun niitä halvalla saa. Olivat ostaneet 2kpl ~400 jotain wattia. Mietin ja suunnittelin aluksi rinnankytkentää. Ostin jopa diodit (semmoset MC4 liittimillä olevat) valmiiksi.
MUTTA.... Kiitos että röistä on jääny romua matkaan. Maassa on 6x6mm2 kaapeli.
Tilasin uuden säätimen toisen kaveriksi. Oli loppujenlopuksi helpompi. Ainakin itelle (Victron Energy SmartSolar MPPT 100/30 -Lataussäädin)
 
Mitäs käy jos samaan akkuun laittaa esim Epeverin säätimellä paneelin ja toisen paneelin Victronin säätimellä? Osaako molemmat ladata vai sekoaako ne jotenkin kun toisen säätimen lataus nostaa jännitettä akulla?
 
Onkos tiedossa korjaileeko joku noita Growatt inverttereitä(Mod 5000TL3-X) / Onko noissa millaisia vikoja ollut? Firmalle tuli pari vuotta sitten paneelit ja niiden mukana 2 kpl inverttereitä. Sähkärin mukaan toinen ei lähtenyt toimimaan niin takuuseen tuli uusi ja tuo rikkinäinen jäi sitten tohon pyörimään, eikä sitä kukaan koskaan halunnut takaisin.
Mukana on kuitenkin testiraportit yms. että tehtaalla on testit läpäissyt. Joten mietin saisikohan tuosta vielä itselleen "pelin".
 
Onkos tiedossa korjaileeko joku noita Growatt inverttereitä(Mod 5000TL3-X) / Onko noissa millaisia vikoja ollut? Firmalle tuli pari vuotta sitten paneelit ja niiden mukana 2 kpl inverttereitä. Sähkärin mukaan toinen ei lähtenyt toimimaan niin takuuseen tuli uusi ja tuo rikkinäinen jäi sitten tohon pyörimään, eikä sitä kukaan koskaan halunnut takaisin.
Mukana on kuitenkin testiraportit yms. että tehtaalla on testit läpäissyt. Joten mietin saisikohan tuosta vielä itselleen "pelin".

Monet verkkoyhtiöt noudattavat Energiateollisuus ry:n verkostosuositusta, jolloin invertterin on täytettävä pientuotantostandardin SFS-EN 50549-1:2019 vaatimukset, en jaksa selvittää täyttääkö tuo laite sitä mutta jos siitä ei löydy mainintaa datalehdestä tai valmistajan sivuilta erillistä sertifikaattilappua niin voi olla että kytkentälupaa ei heru. Samasta syystä käytettyjä inverttereitä ei kannata nykypäivänä ostaa ennen kuin tuo asia on varmistettu vaikka saisi miten halvalla.
Saksalainen standardi VDE-AR-N 4105:2018-11 riittää joillekin verkonhaltijoille mutta useimmiten datalehdissä on mainittu ainoastaan VDE-AR-N 4105 mikä voi tarkoittaa myös vanhempaa versiota joka ei riitä.
Esim. Lahtienergia ei enää hyväksy edes noita VDE-AR-N 4150:2018-11 -mukaisia laitteita.

Eli siis vaikka saisitkin tuon pimenneen invertterin toimimaan niin voi olla että et enää saa lupaa liittää sitä sähköverkkoon.
 
Säätimien pptpitää olla just siks samasta suunnasta tulevien.. muuten jo paneelit itse syövät toisiaan
Rinnankytkennästä kun oli kyse niin MPPT vaikutus ei ole niin iso kuin äkkiseltään saattaisi luulla, jos sulla on vaikka 400W paneeli täysin auringossa ja tuon rinnalla 400W paneeli 100% varjossa niin tuotto on melko lähelle 400W.

sarjaankytketyt paneelit sensijaan pitää olla samalla lappeella ja esim itä ja länsipuolen paneeleita ei voi kytkeä sarjaan.

sama koskee diodeja, rinnankytkennässä oikeastaan ihan turhia, sarjaankytkennässä hyödyllisiä jos osa paneeleista joutuu varjoon. Edit: tässä tietty kyse eri diodeista, sarjaankytkennässä tärkeää että paneelissa on väärän napaisuuden estävä rinnakkaisdiodi. Mutta tää löytyykin melkein? kaikista paneeleista valmiina.
 
Viimeksi muokattu:
Rinnankytkennästä kun oli kyse niin MPPT vaikutus ei ole niin iso kuin äkkiseltään saattaisi luulla, jos sulla on vaikka 400W paneeli täysin auringossa ja tuon rinnalla 400W paneeli 100% varjossa niin tuotto on melko lähelle 400W.

sarjaankytketyt paneelit sensijaan pitää olla samalla lappeella ja esim itä ja länsipuolen paneeleita ei voi kytkeä sarjaan.

sama koskee diodeja, rinnankytkennässä oikeastaan ihan turhia, sarjaankytkennässä hyödyllisiä jos osa paneeleista joutuu varjoon.

Rinnankytkennässä pitää huomioida myös muiden paneelien vikatilanne jolloin estodiodi pienentää tulipalon riskiä.
 
Rinnankytkennässä pitää huomioida myös muiden paneelien vikatilanne jolloin estodiodi pienentää tulipalon riskiä.
Useimmat standardit taitavat vaatia tuohon tarkoitukseen sulakkeen.
Sarjadiodia voi käyttää lisänä mutta sitä ei kelpuuteta suojakomponentiksi.

kaksi paneelia tais saada kytkeä rinnakkain, 3 tai enemmän ja sit tarvii sulakkeita.
 
Viimeksi muokattu:
Rinnankytkennästä kun oli kyse niin MPPT vaikutus ei ole niin iso kuin äkkiseltään saattaisi luulla, jos sulla on vaikka 400W paneeli täysin auringossa ja tuon rinnalla 400W paneeli 100% varjossa niin tuotto on melko lähelle 400W.
Niin - tuo (100% varjo) on siis se poikkeuksen sääntöön muodostava ääripää. Paneeleita ei kannata sijoittaa 100% varjoon noin niinkuin ylipäätään.

Ja sitten on esim se että yksi paneeli on suunnattu klo 12 suuntaan ja toinen klo 16 suuntaan eikä kumpikaan ole päivällä varjossa, ja aurinko liikkuu kesällä sieltä aamun sarastuksesta sinne illan auringon laskuun, molemmat paneelit tuottaisivat jotain koko tuon ajan. Ja jossain kohtaa puolenpäivän jälkeen olisi hyvällä kelillä saatavilla noin 700W. Eli niinä aikoina kun kumpikaan paneeli ei ole varjossa, niin kyllä se molempien paneeleiden teho kannattaa ottaa hyödyksi. Mikä taas onnistuu useammalla tavalla, kuten kytkemällä molemmille paneeleille oma säädin, tai käyttämällä säädintä jossa on tällä kertaa kaksi toisistaan riippumatonta liitäntää paneeleille.
 
Niin - tuo (100% varjo) on siis se poikkeuksen sääntöön muodostava ääripää. Paneeleita ei kannata sijoittaa 100% varjoon noin niinkuin ylipäätään.

Ja sitten on esim se että yksi paneeli on suunnattu klo 12 suuntaan ja toinen klo 16 suuntaan eikä kumpikaan ole päivällä varjossa, ja aurinko liikkuu kesällä sieltä aamun sarastuksesta sinne illan auringon laskuun, molemmat paneelit tuottaisivat jotain koko tuon ajan. Ja jossain kohtaa puolenpäivän jälkeen olisi hyvällä kelillä saatavilla noin 700W. Eli niinä aikoina kun kumpikaan paneeli ei ole varjossa, niin kyllä se molempien paneeleiden teho kannattaa ottaa hyödyksi. Mikä taas onnistuu useammalla tavalla, kuten kytkemällä molemmille paneeleille oma säädin, tai käyttämällä säädintä jossa on tällä kertaa kaksi toisistaan riippumatonta liitäntää paneeleille.
rinnankytkennässä molempien paneelien teho tulee käytettyä hyödyksi varsin hyvin vaikka niillä ei olisikaan omia mppt-säätimiä.
esimerkkinä vaikka https://jinkosolar.eu/wp-content/uploads/EU-JKM580-605N-72HL4-V-F8-EN.pdf

tosta jos P-V kuvaajaa katsoo niin huomaa että auringon säteilyteholle 200W/m2 ja 1000W/m2 maksimitehon jännite on käytännössä sama n. 43v ja lisäksi maksimi toteutuu kohtuullisen laajalla alueella.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 744
Viestejä
4 497 470
Jäsenet
74 278
Uusin jäsen
Mikat89

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom