Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

[Viinioksa]

Paljos näiden takaisinmaksu ajat keskimäärin on? Ei taida 10vuotta riittää?

Ei niin monta vuotta sitten takaisinmaksuajat laskettiin kymmenissä vuosissa, nyt ollaan kolmas- tai neljäsosa niistä järjestelmien hinnoista ja samalla sähkönhinta on noussut niistä. Silti tuo tma on kyllä todella tapauskohtainen. Itselläni 6,72kwp järjestelmä, eteläinen Suomi ja itä-länsi asennus jaettuna tasan. Teoriassa joku 5000kw voisi olla mahdollinen. Siirron kanssa tuon määrän ostaminen maksaisi itselleni n. 800e. Jos tuon saisi aivan kaikki käytettyä, 1000e/1kwp hintaisen järjestelmän maksaisi omassa tapauksessa n. 8 vuodessa. Aivan kaikkea ei saa tällä 0e automaatiolla käytettyä mitä itselläni on, joten siitä tulisi lisäkustannuksia lisää.

Mutta suurinpiirtein noin, luulen että aika monella on lyhyempikin tma, johtuen paremmin mitoitetusta järjestelmästä, halvemmasta hankintahinnasta ja paremmasta ilmansuunnasta paneeleille.

 

[Mustis1]

Tietty tapaus kohtaista, mutta itsellä kului sähköä viimevuonna ennätys vähän poikkeuksellisen kylmästä vuodesta huolimatta. Sähköä siis kului reilun 11tkwh. Tästä suurin osa kului talvikaudella kuten arvata saattaa jolloin paneelit eivät juuri mtn tuottaisikaan. Ketju toki paneeleista mutta itselleni näkisin toisen Ilpin fiksummaksi ratkaisuksi taloudellisesta näkökulmasta nopeamman takaisin maksuajan takia koska ilppi tuottaa energiaa silloin kun sitä tarvitsen. Kulutus näin kesällä 8-20kwh/vrk ja talvella 50-90kwh/vrk.

 

[zepi]

Ei niin monta vuotta sitten takaisinmaksuajat laskettiin kymmenissä vuosissa, nyt ollaan kolmas- tai neljäsosa niistä järjestelmien hinnoista ja samalla sähkönhinta on noussut niistä. Silti tuo tma on kyllä todella tapauskohtainen. Itselläni 6,72kwp järjestelmä, eteläinen Suomi ja itä-länsi asennus jaettuna tasan. Teoriassa joku 5000kw voisi olla mahdollinen. Siirron kanssa tuon määrän ostaminen maksaisi itselleni n. 800e. Jos tuon saisi aivan kaikki käytettyä, 1000e/1kwp hintaisen järjestelmän maksaisi omassa tapauksessa n. 8 vuodessa. Aivan kaikkea ei saa tällä 0e automaatiolla käytettyä mitä itselläni on, joten siitä tulisi lisäkustannuksia lisää.

Mutta suurinpiirtein noin, luulen että aika monella on lyhyempikin tma, johtuen paremmin mitoitetusta järjestelmästä, halvemmasta hankintahinnasta ja paremmasta ilmansuunnasta paneeleille.

Onko kesäpäivien pörssihinta todella noussut niin paljon?

Paneelithan eivät tuota keskihintaista sähköä, vaan kevät/kesäpäivien keskihintaista.
—
Kotien vuosikulutuksessa voi puhua ihan huoletta myös MWh:sta.

15000kWh/v on sama asia kuin 15MWh/vuosi. Kun meillä kerran on nämä ylivertaiset SI-yksiköt käytössä, niin hyödynnetään niitä?

 

[Viinioksa]

Tietty tapaus kohtaista, mutta itsellä kului sähköä viimevuonna ennätys vähän poikkeuksellisen kylmästä vuodesta huolimatta. Sähköä siis kului reilun 11tkwh. Tästä suurin osa kului talvikaudella kuten arvata saattaa jolloin paneelit eivät juuri mtn tuottaisikaan. Ketju toki paneeleista mutta itselleni näkisin toisen Ilpin fiksummaksi ratkaisuksi taloudellisesta näkökulmasta nopeamman takaisin maksuajan takia koska ilppi tuottaa energiaa silloin kun sitä tarvitsen. Kulutus näin kesällä 8-20kwh/vrk ja talvella 50-90kwh/vrk.

Itselläni on (suora sähkölämmitys) 115 m2 yhdessä kerroksessa, toisen ilpin asentaminen tiputti 30% kulutusta kun seurasin sitä vuoden ajan. Toki vuodet eivät ole samanlaisia, mutta leudompiinkin kuukausiin verrattuna tulos oli tuo. Nyt paneelit paikkaavat sähköauton kulutusta ja lasten lisääntynyttä lämpimän veden käyttöä

 

[Viinioksa]

Onko kesäpäivien pörssihinta todella noussut niin paljon?

Paneelithan eivät tuota keskihintaista sähköä, vaan kevät/kesäpäivien keskihintaista.
—
Kotien vuosikulutuksessa voi puhua ihan huoletta myös MWh:sta.

15000kWh/v on sama asia kuin 15MWh/vuosi. Kun meillä kerran on nämä ylivertaiset SI-yksiköt käytössä, niin hyödynnetään niitä?

Varmaan itse tiedät mitä pörssisähkö maksaa kesällä, ettei sinun tarvitse kysyä sitä minulta? Kirjoitin tuohon mitä tuon määrän ostaminen maksaisi itselleni siirron kanssa, ja myös sen etten saa sitä siltikään kokoaan käytettyä. Eli minulla ei ole pörssisopimusta, ja voin yrittää laskea vain omaa takaisinmaksuaikaa omilla kustannuksillani.

Tuntuu myös ihan yhtä huolettomalta puhua kWh:sta kuin MWh:sta vuosikulutusesta kerrottaessa

 

[Mustis1]

Itselläni on (suora sähkölämmitys) 115 m2 yhdessä kerroksessa, toisen ilpin asentaminen tiputti 30% kulutusta kun seurasin sitä vuoden ajan. Toki vuodet eivät ole samanlaisia, mutta leudompiinkin kuukausiin verrattuna tulos oli tuo. Nyt paneelit paikkaavat sähköauton kulutusta ja lasten lisääntynyttä lämpimän veden käyttöä

Vastaavan kokoinen asunto itsellänikin ja nyt käytössä yksi Mitsun LN25. Nykyisellään toinen pikku Ilppi oli taloudellisesti selvästi fiksumpi. Toki jos yhtälöön lisättäisi sähköauto tai vastaava kesälläkin sähköä paljon kuluttava laite niin paneelit voisivat tulla vaihtoehdoksi.

 

[Miksuu]

Mä oon automatiolla ladannut jo kaks kuukautta autoa vain kun paneeleista tulee siten että nettovartti pysyy miinuksella, ilppi huutaa sisälle kylmää, vesi lämpenee ko oon töissä, kaikki nuo si yön poissa, joudun sillon verkosta ostaa noin 1,5-2kwh kun paneelit ei tuota, töissä ollessa taas jo pitkään myyntiä sellainen 10-20kwh ennen ko auto tulee taas kuluttaan, en oo jaksanu laskee tarkemmin mutta ko vesi,auto ja ilppi jo huutaa aina omilla paneeleilla ettei ees rosvo carunalle tarvee siirrosta maksaa ni kuolettaahan toi.
4 vuotta si itse ostettu tukusta ja asennettu 8.3kwp setti nosturi autoineen (kahtena viikonloppuna vuokralla) tuli maksaa n7ke. 25Mw tais olla kokonaistuotto alkukeväänä ollu. Paneelit on itä lansi lappeilla lähes puoliksi, eli nytkin 2kw alkaa tulee jo kuuden maissa
Nyt vaan liian kuuma paneeleille, leikkaa jo sellasen 1-1,5kw huipuista tää lämpö.. toukokuussakin tuli monasti yli neljää ja huippuina yli kuutta kw. Nyt vaikka aurinko paremmin ja enempi ni pyöritään 3,2-4 kw välillä
Edit ainiin 500w uimaaltaan hiakkasuodatin käy kans päivisin ko paneelien sähkö.
Et jos joku haluu laskee mun puolesta ni 5c/kwh sähö, siirto rosvo karunalle samaan aikaan melkeen 10c/kwh plus kk maksu.. ja noi kaikki tässä jo pari kk säästänyt ihan kokonaan (paitsi sen hetken yöllä) ja myyntiinkin mennyt siten et toukokuun sähköyhtiö hyvitti sen vertaa et sillä kuittaa carunan kk maksun ja hiukan siirtoa.
Ja toukokuusta en maksa siis mitään helenille, päinvastoin

 

[Anagonda]

Mä oon automatiolla ladannut jo kaks kuukautta autoa vain kun paneeleista tulee siten että nettovartti pysyy miinuksella, ilppi huutaa sisälle kylmää, vesi lämpenee ko oon töissä, kaikki nuo si yön poissa, joudun sillon verkosta ostaa noin 1,5-2kwh kun paneelit ei tuota, töissä ollessa taas jo pitkään myyntiä sellainen 10-20kwh ennen ko auto tulee taas kuluttaan, en oo jaksanu laskee tarkemmin mutta ko vesi,auto ja ilppi jo huutaa aina omilla paneeleilla ettei ees rosvo carunalle tarvee siirrosta maksaa ni kuolettaahan toi.
4 vuotta si itse ostettu tukusta ja asennettu 8.3kwp setti nosturi autoineen (kahtena viikonloppuna vuokralla) tuli maksaa n7ke. 25Mw tais olla kokonaistuotto alkukeväänä ollu. Paneelit on itä lansi lappeilla lähes puoliksi, eli nytkin 2kw alkaa tulee jo kuuden maissa
Nyt vaan liian kuuma paneeleille, leikkaa jo sellasen 1-1,5kw huipuista tää lämpö.. toukokuussakin tuli monasti yli neljää ja huippuina yli kuutta kw. Nyt vaikka aurinko paremmin ja enempi ni pyöritään 3,2-4 kw välillä
Edit ainiin 500w uimaaltaan hiakkasuodatin käy kans päivisin ko paneelien sähkö.
Et jos joku haluu laskee mun puolesta ni 5c/kwh sähö, siirto rosvo karunalle samaan aikaan melkeen 10c/kwh plus kk maksu.. ja noi kaikki tässä jo pari kk säästänyt ihan kokonaan (paitsi sen hetken yöllä) ja myyntiinkin mennyt siten et toukokuun sähköyhtiö hyvitti sen vertaa et sillä kuittaa carunan kk maksun ja hiukan siirtoa.
Ja toukokuusta en maksa siis mitään helenille, päinvastoin

Sen verran mutu arvoja, että ei noilla mitään järkevää laske. Mutta jos nyt 15c/kwh ja 25 000kwh tuotettua laskee niin 3750e on maksanut takaisin. Eli sinne tunnetun 7-8v väliin menee takaisinmaksu. Se on hyvinkin normaalia.
Mutta jos otetaan huomioon myynnit niin varmasti takaisinmaksu muuttuu huonompaan suuntaan.

 

[Miksuu]

Sen verran mutu arvoja, että ei noilla mitään järkevää laske. Mutta jos nyt 15c/kwh ja 25 000kwh tuotettua laskee niin 3750e on maksanut takaisin. Eli sinne tunnetun 7-8v väliin menee takaisinmaksu. Se on hyvinkin normaalia.
Mutta jos otetaan huomioon myynnit niin varmasti takaisinmaksu muuttuu huonompaan suuntaan.

En nyt tie muuttuuko huonompaan, sillä kyllä tota myyntiä osuu aika kivoihinkin sähkön hintoihin, ja kun oikein korkealla ollut ni automatiossa on täppä myy kaikki paras kk myynnistä saatu tulo oli joku n350€ yheltä kuulta. 22 vuoden elokuu tais olla se
Mutta ohan se kokonais kuolletus hiukan hankala laskea, ko toisaaltaan jos ny vaikka kaks vikaa kuukautta ajettu vaan paneelien sähköllä versus ennen tankattiin diiseliä, ni säästöä siitäkin tulee, toki taas on si tarveis laskee autonkin kuolletusta kun ennen ne diiselit oli alle tonnin pommeja.

 

[ykii]

Mulla viime vuosi näytti tältä, viivan alle 600e hyöty (oma käyttö+myynti). Menee samaan 7-8v vuoden väliin takaisinmaksu kuin Anagonda tuossa ylhäällä laski.



EDIT: Ilman säätövaraa menisi kyllä paljon harakoille ja oma käyttö% olisi ~30% luokkaa.

 

[miksu8]

Mulla invertteri ja akku maksoi off-grid-systeemissä paljon enemmän kuin pari paneelia, joten teoreettinen takaisinmaksuaika 30-40v.

 

[jooker]

Mulla invertteri ja akku maksoi off-grid-systeemissä paljon enemmän kuin pari paneelia, joten teoreettinen takaisinmaksuaika 30-40v.

Täällä offgrid kanssa. Teoriassa 8,5 vuotta takaisin maksu aika, mutta varmasti tulee päivitettyä vielä. Ja akutkin joutunee uusimaan jossakin vaiheessa. Joten ei kovin mielekästä laskea. Mutta tällä alueella sähköt poikki vähintään kerran viikkoon, joten tuli otettua ennemmin paneelit kuin verkko. Käyttö pakastin/jääkaappi, läppäri ja muutama valo. Lämmityksestä ei tarvitse murehtia päiväntasaajalla

 

[zepi]

Mulla viime vuosi näytti tältä, viivan alle 600e hyöty (oma käyttö+myynti). Menee samaan 7-8v vuoden väliin takaisinmaksu kuin Anagonda tuossa ylhäällä laski.



EDIT: Ilman säätövaraa menisi kyllä paljon harakoille ja oma käyttö% olisi ~30% luokkaa.

Onko tuo pörssisähköllä vai kiinteällä omalla sopparilla?

Viime vuonna oli kesäsähkö poikkeuksellisen kallista, voi näyttää takaisinmaksuaika erilaiselta jos kesällä -25 on paneelien tuoton aikana pörssihinta jatkuvasti nollassa… silloin säästää vain siirron.

 

[ykii]

Onko tuo pörssisähköllä vai kiinteällä omalla sopparilla?

Viime vuonna oli kesäsähkö poikkeuksellisen kallista, voi näyttää takaisinmaksuaika erilaiselta jos kesällä -25 on paneelien tuoton aikana pörssihinta jatkuvasti nollassa… silloin säästää vain siirron.

Viime vuonna mulla oli vielä kiinteä (7,3c/kWh). Tämän vuoden keväällä siirryin pörssisopimukseen. Asun Elenian riistoalueella, eli siirto maksaa sen ~9c/kWh

 

[zepi]

Viime vuonna mulla oli vielä kiinteä (7,3c/kWh). Tämän vuoden keväällä siirryin pörssisopimukseen. Asun Elenian riistoalueella, eli siirto maksaa sen ~9c/kWh

Joo, kiinteällä takaisinmaksuaika on vähän kyseenalainen laskettava kun paskan sopparin ottamalla saa enemmän säästöä ja maksuajan mukamas paremmaksi.

 

[miksu8]

Täällä offgrid kanssa. Teoriassa 8,5 vuotta takaisin maksu aika, mutta varmasti tulee päivitettyä vielä. Ja akutkin joutunee uusimaan jossakin vaiheessa. Joten ei kovin mielekästä laskea. Mutta tällä alueella sähköt poikki vähintään kerran viikkoon, joten tuli otettua ennemmin paneelit kuin verkko. Käyttö pakastin/jääkaappi, läppäri ja muutama valo. Lämmityksestä ei tarvitse murehtia päiväntasaajalla

Ilmmeisesti enemmän paneeleita ja vastaava kulutus?

 

[ykii]

Joo, kiinteällä takaisinmaksuaika on vähän kyseenalainen laskettava kun paskan sopparin ottamalla saa enemmän säästöä ja maksuajan mukamas paremmaksi.

Niin, irtikään siitä 2v sopparista ei päässyt. Tuo nyt joka tapauksessa 2023 hyöty silloisilla sopimuksilla, 2024 tulee olemaan eri. Veikkaan 400e pintaan.

 

[jooker]

Ilmmeisesti enemmän paneeleita ja vastaava kulutus?

Päinvastoin, hyvin minimalistinen systeemi sekä kulutus.

2x450w paneelia, 1kw invertteri, sekä mppt-lataussäädin ja 2x200ah akkua.

Paneelit sen verran arvokkaita täällä, harkinnu jos laittas suunnattavalle maatelineelle. Mutta puol vuotta nyt pärjätty kyseisellä systeemillä.

 

[miksu8]

Päinvastoin, hyvin minimalistinen systeemi sekä kulutus.

2x450w paneelia, 1kw invertteri, sekä mppt-lataussäädin ja 2x200ah akkua.

Paneelit sen verran arvokkaita täällä, harkinnu jos laittas suunnattavalle maatelineelle. Mutta puol vuotta nyt pärjätty kyseisellä systeemillä.

En kyllä ymmärrä millä matikalla pääsee sitten alle kymmenen vuoden takaisinmaksuun.

 

[Miksuu]

En kyllä ymmärrä millä matikalla pääsee sitten alle kymmenen vuoden takaisinmaksuun.

huomasitko et sijainti päiväntasajan tianoilla... et voi myöskään laskea meidän hintoja siihen... ja oli teoriassa lle kymmenen vuoden.. jo pelkästään jos akut riittää kaikki ne useat katkot tuo takaisin ja mukavuutta

 

[jooker]

En kyllä ymmärrä millä matikalla pääsee sitten alle kymmenen vuoden takaisinmaksuun.

Voi olla et oon laskenut väärinkin, mut 10 vuoden sähköt nykyisellä kulutuksella ja sähkön hinnalla maksaisi 2000€, ja alle tuon hinnan sain tuon systeemin rakennettua. Ja sähkön hinta täällä on vaan noussut viimeisen kahden vuoden ajan.

 

[miksu8]

Ok halvat akut on ollut ja päiväntasaajalla tietty enemmän tuottoa.

 

[pannu]

Terve!

Kaipailisin vähän apua. Olisi tarkoitus rakentaa systeemi, joka toimisi aurinkosähköllä myös talvella. Virrankulutus olisi joitain kymmeniä vatteja (heitetään 30W). Lumia voi harjata ja akkuja vaihdella esim. 2 viikon välein, energian varastoinniksi olen ajatellut 200Ah 24V LiFePO4-akustoa. Pelkällä akustolla systeemin voisi ajatella pyörivän n. viikon. Tarkoitus olisi kytkeä ns. "24V" paneeleita rinnan. Ilmeisesti tähän kävisi paneelit joiden avoin jännite on 35V-40V tietämillä?

Tarkoitus on maksimoida energian tuotto talvella. Mitähän kannattaisi ottaa huomioon? Talvella suurin osa säteilystä on hajasäteilyä. Tällaiseen tarkoitukseen monikidepaneelit lienevät parempia kuin yksikidepaneelit. Hajasäteilyn näkökulmasta paneelit voisi asettaa vaakatasoon, mutta sitten tulee ongelmia lumen kanssa. Toisaalta lumi heijastaa valoa ja jyrkällä kulmalla tätä valoa saisi talteen enemmän (jos lunta on). Lisäksi talvella aurinko paistaa varsin kapeasta ja matalasta sektorista, eli suoran valon talteen ottaminen suosisi myös jyrkkää kulmaa. Mutta ennen kaikkea, lumen kertyminen paneelin pinnalle tuskin olisi iso ongelma jos paneelit asentaa melkein pystyyn.

On myös olemassa paneeleita, jotka on suunniteltu talvikäyttöön. Erityisesti kiinnostaisi paneelit, joissa on lunta hylkivä pinnoite. Saakohan tällaisia paneeleita jostain?

Mistähän saisi paneeleita jotka on suunniteltu lumisiin olosuhteisiin? Varmaankin olisi hyvä jos paneeleiden mukana tulisi tuet, joiden avulla paneeleiden kulmaa saa säädettyä?

Systeemi olisi tarkoitus laittaa suht. avoimelle mahdollisesti hyvinkin tuuliselle alustalle. Olisiko tästä näkökulmasta järkevää hommata useita pienempiä paneeleita muutaman ison sijaan? Olisikohan A:n muotoinen asetelma tästä ja hajasäteilyn keräämisen näkökulmasta järkevä, siis niin että paneelit olisivat kallellaan vastakkaisiin suuntiin? Toisaalta systeemiä saatetaan siirrellä ja se voidaan sijoittaa myös metsään puiden alle. Oletan että tällöinkin useampi pieni paneeli olisi parempi vaihtoehto?

Lataussäätimeksi olen ajatellut Viltroxin 100/50A säädintä. Hintaa kun on alle 200€, niin en näe järkeä ostaa pienemmillä ampeereilla. Paneelit ovat halpoja ja tuossa säilyisi optio laittaa niitä lisää. Mitään pakkomiellettä kyseistä lataussäätimen hommaamiseen ei ole, eli muutkin vaihtoehdot kiinnostavat.

Mitähän kaikkea kannattaisi ottaa huomioon? Paneeleissa on erilaisia lämpötilavasteita, onko näillä merkitystä miten paneelit toimivat talvilämpötiloissa? Tarkoitus siis ei ole maksimoida vuotuista sähköntuottoa, vaan maximoida pienintä sähköntuottoa viikon - kuukauden aikamittakaavalla. Eli siis haluan systeemin mikä tuottaa eniten sähköä joulu-tammikuussa. Jos tällaisesta ei kannata haaveilla, niin sitten pyritään siihen että systeemi toimisi mahdollisimman pitkään syksyllä ja mahdollisimman aikaisin keväällä.

 

[noreth]

Terve!

Kaipailisin vähän apua. Olisi tarkoitus rakentaa systeemi, joka toimisi aurinkosähköllä myös talvella. Virrankulutus olisi joitain kymmeniä vatteja (heitetään 30W). Lumia voi harjata ja akkuja vaihdella esim. 2 viikon välein, energian varastoinniksi olen ajatellut 200Ah 24V LiFePO4-akustoa. Pelkällä akustolla systeemin voisi ajatella pyörivän n. viikon. Tarkoitus olisi kytkeä ns. "24V" paneeleita rinnan. Ilmeisesti tähän kävisi paneelit joiden avoin jännite on 35V-40V tietämillä?

Tarkoitus on maksimoida energian tuotto talvella. Mitähän kannattaisi ottaa huomioon? Talvella suurin osa säteilystä on hajasäteilyä. Tällaiseen tarkoitukseen monikidepaneelit lienevät parempia kuin yksikidepaneelit. Hajasäteilyn näkökulmasta paneelit voisi asettaa vaakatasoon, mutta sitten tulee ongelmia lumen kanssa. Toisaalta lumi heijastaa valoa ja jyrkällä kulmalla tätä valoa saisi talteen enemmän (jos lunta on). Lisäksi talvella aurinko paistaa varsin kapeasta ja matalasta sektorista, eli suoran valon talteen ottaminen suosisi myös jyrkkää kulmaa. Mutta ennen kaikkea, lumen kertyminen paneelin pinnalle tuskin olisi iso ongelma jos paneelit asentaa melkein pystyyn.

On myös olemassa paneeleita, jotka on suunniteltu talvikäyttöön. Erityisesti kiinnostaisi paneelit, joissa on lunta hylkivä pinnoite. Saakohan tällaisia paneeleita jostain?

Mistähän saisi paneeleita jotka on suunniteltu lumisiin olosuhteisiin? Varmaankin olisi hyvä jos paneeleiden mukana tulisi tuet, joiden avulla paneeleiden kulmaa saa säädettyä?

Systeemi olisi tarkoitus laittaa suht. avoimelle mahdollisesti hyvinkin tuuliselle alustalle. Olisiko tästä näkökulmasta järkevää hommata useita pienempiä paneeleita muutaman ison sijaan? Olisikohan A:n muotoinen asetelma tästä ja hajasäteilyn keräämisen näkökulmasta järkevä, siis niin että paneelit olisivat kallellaan vastakkaisiin suuntiin? Toisaalta systeemiä saatetaan siirrellä ja se voidaan sijoittaa myös metsään puiden alle. Oletan että tällöinkin useampi pieni paneeli olisi parempi vaihtoehto?

Lataussäätimeksi olen ajatellut Viltroxin 100/50A säädintä. Hintaa kun on alle 200€, niin en näe järkeä ostaa pienemmillä ampeereilla. Paneelit ovat halpoja ja tuossa säilyisi optio laittaa niitä lisää. Mitään pakkomiellettä kyseistä lataussäätimen hommaamiseen ei ole, eli muutkin vaihtoehdot kiinnostavat.

Mitähän kaikkea kannattaisi ottaa huomioon? Paneeleissa on erilaisia lämpötilavasteita, onko näillä merkitystä miten paneelit toimivat talvilämpötiloissa? Tarkoitus siis ei ole maksimoida vuotuista sähköntuottoa, vaan maximoida pienintä sähköntuottoa viikon - kuukauden aikamittakaavalla. Eli siis haluan systeemin mikä tuottaa eniten sähköä joulu-tammikuussa. Jos tällaisesta ei kannata haaveilla, niin sitten pyritään siihen että systeemi toimisi mahdollisimman pitkään syksyllä ja mahdollisimman aikaisin keväällä.

Yksi vaihtoehto voisi olla kaksipuoleinen paneeli asennettuna pystyyn etelä-pohjois suuntaan. Norjalainen toimittaja on näitä asentanut ja väittää, että tuotto on parempi talvella.

219 MWh: Maailman suurin ”pystyaurinkovoimala” asennettiin Norjaan

Pystyyn asennetuilla paneeleilla on 20–30 prosenttia korkeampi ominaistuotto kuin perinteisillä paneeleilla.

www.tekniikkatalous.fi

VPV (vertical PV) in winter conditions, Oslo Norway

Many of our customers ask how vertical solar panels work in winter. For the past two weeks we have had beautiful winter weather in Oslo, which shows beautifully how this works.From the data shared in the chart here, we can make some interesting observations:December 1-5: Cloudy winter weather...

www.overeasy.no

 

[xylitoli]

Mutta ennen kaikkea, lumen kertyminen paneelin pinnalle tuskin olisi iso ongelma jos paneelit asentaa melkein pystyyn.

Tämä on ehkä kaikkein keskeisin pointti. Muutama sentti (esim reilut 5cm) lunta vie tuoton lähelle nollaa.

Muutama havainto mökillä olevista paneeleista (useampi setti eri paikoissa ja asennoissa) lumiseen talviaikaan.
-Perinteisessä kulmassa olevat paneelit, satanut lumi kertyy ja pysyy, ei poistu itsestään ellei ole pitkää jaksoa plus kelejä --> ei tuottoa, ellei puhdista tyyliin päivittäin, mikä ei käytännössä kannata.
-Jyrkkä, noin 70 asteen kulma, suunnattu etelään, näistä aurinko sulattaa lumen keskellä talveakin, jos sattuu paistamaan pari tuntia. Jos on jäätä lumen sijaan niin voi mennä pidempäänkin.
-Pystyssä eteläseinällä olevat paneelit, lumi ei juuri tartu/pysy ja tuottavat käytännössä vuoden ympäri jotain kunhan ylipäätään on valoa tarjolla.

--> Paneelit pystyyn tapauksessasi, jos ei halua olla jatkuvasti puhdistamassa. Kannattaa myös pohtia laittaisiko niille jonkin pienen katoksen/lipan joka suojaisi lumelta.

 

[pannu]

Yksi vaihtoehto voisi olla kaksipuoleinen paneeli asennettuna pystyyn etelä-pohjois suuntaan. Norjalainen toimittaja on näitä asentanut ja väittää, että tuotto on parempi talvella.

Kiitos, laitoin heille postia!

Tämä on ehkä kaikkein keskeisin pointti. Muutama sentti (esim reilut 5cm) lunta vie tuoton lähelle nollaa.
--> Paneelit pystyyn tapauksessasi, jos ei halua olla jatkuvasti puhdistamassa. Kannattaa myös pohtia laittaisiko niille jonkin pienen katoksen/lipan joka suojaisi lumelta.

Kiitos! Pystyasento on hieman yllättävä, mutta nyt kun ajattelee täysin selvä valinta!

 

[noreth]

Kiitos! Pystyasento on hieman yllättävä, mutta nyt kun ajattelee täysin selvä valinta!

Vielä pieni nyanssi, jos asennuspaikkaa voi valita, niin lumesta heijastuva aurinko voi lisätä tuottoa ihan merkittävästi.

 

[Miksuu]

Vielä pieni nyanssi, jos asennuspaikkaa voi valita, niin lumesta heijastuva aurinko voi lisätä tuottoa ihan merkittävästi.

jeps joskus monia vuosia si ennen ko laitoin katolle paneeleita hommasin kaksi ja pikku säätimen ja akun, ja testailin. en muista enää paljonko tuli mutta kyllä ne talvellakin toimei, jos asuisin jo siellä keskellä korpea yksin (johka eläkepäivinä halajan) ni laittaisin lisää paneeleita ihan sillä ajatuksella et osa toimii paremmin talvella osa kesällä, varsinkin ko paneelit alkaa olee jo melko halpoja

 

[miksu8]

Talvella on sitten myös nollapäiviä mitä kesällä ei ole tullut vastaan.

 

[sahtimonni]

Terve!

Kaipailisin vähän apua. Olisi tarkoitus rakentaa systeemi, joka toimisi aurinkosähköllä myös talvella. Virrankulutus olisi joitain kymmeniä vatteja (heitetään 30W). Lumia voi harjata ja akkuja vaihdella esim. 2 viikon välein, energian varastoinniksi olen ajatellut 200Ah 24V LiFePO4-akustoa. Pelkällä akustolla systeemin voisi ajatella pyörivän n. viikon. Tarkoitus olisi kytkeä ns. "24V" paneeleita rinnan. Ilmeisesti tähän kävisi paneelit joiden avoin jännite on 35V-40V tietämillä?

Tarkoitus on maksimoida energian tuotto talvella. Mitähän kannattaisi ottaa huomioon? Talvella suurin osa säteilystä on hajasäteilyä. Tällaiseen tarkoitukseen monikidepaneelit lienevät parempia kuin yksikidepaneelit. Hajasäteilyn näkökulmasta paneelit voisi asettaa vaakatasoon, mutta sitten tulee ongelmia lumen kanssa. Toisaalta lumi heijastaa valoa ja jyrkällä kulmalla tätä valoa saisi talteen enemmän (jos lunta on). Lisäksi talvella aurinko paistaa varsin kapeasta ja matalasta sektorista, eli suoran valon talteen ottaminen suosisi myös jyrkkää kulmaa. Mutta ennen kaikkea, lumen kertyminen paneelin pinnalle tuskin olisi iso ongelma jos paneelit asentaa melkein pystyyn.

On myös olemassa paneeleita, jotka on suunniteltu talvikäyttöön. Erityisesti kiinnostaisi paneelit, joissa on lunta hylkivä pinnoite. Saakohan tällaisia paneeleita jostain?

Mistähän saisi paneeleita jotka on suunniteltu lumisiin olosuhteisiin? Varmaankin olisi hyvä jos paneeleiden mukana tulisi tuet, joiden avulla paneeleiden kulmaa saa säädettyä?

Systeemi olisi tarkoitus laittaa suht. avoimelle mahdollisesti hyvinkin tuuliselle alustalle. Olisiko tästä näkökulmasta järkevää hommata useita pienempiä paneeleita muutaman ison sijaan? Olisikohan A:n muotoinen asetelma tästä ja hajasäteilyn keräämisen näkökulmasta järkevä, siis niin että paneelit olisivat kallellaan vastakkaisiin suuntiin? Toisaalta systeemiä saatetaan siirrellä ja se voidaan sijoittaa myös metsään puiden alle. Oletan että tällöinkin useampi pieni paneeli olisi parempi vaihtoehto?

Lataussäätimeksi olen ajatellut Viltroxin 100/50A säädintä. Hintaa kun on alle 200€, niin en näe järkeä ostaa pienemmillä ampeereilla. Paneelit ovat halpoja ja tuossa säilyisi optio laittaa niitä lisää. Mitään pakkomiellettä kyseistä lataussäätimen hommaamiseen ei ole, eli muutkin vaihtoehdot kiinnostavat.

Mitähän kaikkea kannattaisi ottaa huomioon? Paneeleissa on erilaisia lämpötilavasteita, onko näillä merkitystä miten paneelit toimivat talvilämpötiloissa? Tarkoitus siis ei ole maksimoida vuotuista sähköntuottoa, vaan maximoida pienintä sähköntuottoa viikon - kuukauden aikamittakaavalla. Eli siis haluan systeemin mikä tuottaa eniten sähköä joulu-tammikuussa. Jos tällaisesta ei kannata haaveilla, niin sitten pyritään siihen että systeemi toimisi mahdollisimman pitkään syksyllä ja mahdollisimman aikaisin keväällä.

Huomioi, että litiumakuston lataus ei ole yleensä sallittua pakkasella. Paneelit pitää ylimitoittaa todella rajusti, koska pimeimpinä kuukausina tuotto on miltei olematonta. Myös akkukapasiteettia pitää olla riittävästi pimeimpien hetkien ajaksi. Veikkaan että paneelit pystysuorassa on paras vaihtoehto, koska lumi ei kerry paneelin pinnalle ja saa boostia lumiheijastuksesta. Luonnollisesti mitään esteitä ei saa olla matalalla paistavan auringon edessä. Lataussäätimissä kannattaa huomioida niiden oma virrankulutus. Etenkin MPPT säätimissä voi olla yllättävän kova kulutus, vaikka muuten parempia ovatkin.

Ja talven hyvä puoli on se, että paneelit toimivat kylmässä paremmalla hyötysuhteella, sekä akkujen (etenkin lyijy) itsepurkautuvuus on hitaampaa.

 

[Wilbo]

Terve!

Kaipailisin vähän apua. Olisi tarkoitus rakentaa systeemi, joka toimisi aurinkosähköllä myös talvella. Virrankulutus olisi joitain kymmeniä vatteja (heitetään 30W). Lumia voi harjata ja akkuja vaihdella esim. 2 viikon välein, energian varastoinniksi olen ajatellut 200Ah 24V LiFePO4-akustoa. Pelkällä akustolla systeemin voisi ajatella pyörivän n. viikon. Tarkoitus olisi kytkeä ns. "24V" paneeleita rinnan. Ilmeisesti tähän kävisi paneelit joiden avoin jännite on 35V-40V tietämillä?

Tarkoitus on maksimoida energian tuotto talvella. Mitähän kannattaisi ottaa huomioon? Talvella suurin osa säteilystä on hajasäteilyä. Tällaiseen tarkoitukseen monikidepaneelit lienevät parempia kuin yksikidepaneelit. Hajasäteilyn näkökulmasta paneelit voisi asettaa vaakatasoon, mutta sitten tulee ongelmia lumen kanssa. Toisaalta lumi heijastaa valoa ja jyrkällä kulmalla tätä valoa saisi talteen enemmän (jos lunta on). Lisäksi talvella aurinko paistaa varsin kapeasta ja matalasta sektorista, eli suoran valon talteen ottaminen suosisi myös jyrkkää kulmaa. Mutta ennen kaikkea, lumen kertyminen paneelin pinnalle tuskin olisi iso ongelma jos paneelit asentaa melkein pystyyn.

On myös olemassa paneeleita, jotka on suunniteltu talvikäyttöön. Erityisesti kiinnostaisi paneelit, joissa on lunta hylkivä pinnoite. Saakohan tällaisia paneeleita jostain?

Mistähän saisi paneeleita jotka on suunniteltu lumisiin olosuhteisiin? Varmaankin olisi hyvä jos paneeleiden mukana tulisi tuet, joiden avulla paneeleiden kulmaa saa säädettyä?

Systeemi olisi tarkoitus laittaa suht. avoimelle mahdollisesti hyvinkin tuuliselle alustalle. Olisiko tästä näkökulmasta järkevää hommata useita pienempiä paneeleita muutaman ison sijaan? Olisikohan A:n muotoinen asetelma tästä ja hajasäteilyn keräämisen näkökulmasta järkevä, siis niin että paneelit olisivat kallellaan vastakkaisiin suuntiin? Toisaalta systeemiä saatetaan siirrellä ja se voidaan sijoittaa myös metsään puiden alle. Oletan että tällöinkin useampi pieni paneeli olisi parempi vaihtoehto?

Lataussäätimeksi olen ajatellut Viltroxin 100/50A säädintä. Hintaa kun on alle 200€, niin en näe järkeä ostaa pienemmillä ampeereilla. Paneelit ovat halpoja ja tuossa säilyisi optio laittaa niitä lisää. Mitään pakkomiellettä kyseistä lataussäätimen hommaamiseen ei ole, eli muutkin vaihtoehdot kiinnostavat.

Mitähän kaikkea kannattaisi ottaa huomioon? Paneeleissa on erilaisia lämpötilavasteita, onko näillä merkitystä miten paneelit toimivat talvilämpötiloissa? Tarkoitus siis ei ole maksimoida vuotuista sähköntuottoa, vaan maximoida pienintä sähköntuottoa viikon - kuukauden aikamittakaavalla. Eli siis haluan systeemin mikä tuottaa eniten sähköä joulu-tammikuussa. Jos tällaisesta ei kannata haaveilla, niin sitten pyritään siihen että systeemi toimisi mahdollisimman pitkään syksyllä ja mahdollisimman aikaisin keväällä.

LiFePO4 akuilla on yleensä sallittu lataus lämpötila alue 0~+50°C joten niitä ei saa pakkasella ladata. Jos akut eivät ole lämmitetyssä tilassa niin kannattaa harkita perus agm akkuja.

 

[SiB77]

Kohta varmaan saa 50€ 400W paneelin:

EVI 450 Mono -aurinkopaneeli

EVI 450 Mono aurinkopaneelissa yhdistyy tehokkuus ja ympäristöystävällisyys. Aurinkopaneelin 450 watin nimellistehon sekä yksikide-, half-cut-kennotyyppin ansiosta paneeli pystyy tuottamaan energiaa tehokkaasti ja ekologisesti.

www.verkkokauppa.com

Ei tuokaan kallis ole 80€ 420W.

 

[Pirkka]

Olisi tarkoitus rakentaa systeemi, joka toimisi aurinkosähköllä myös talvella.
[...]
Tarkoitus on maksimoida energian tuotto talvella.
[...]
Systeemi olisi tarkoitus laittaa suht. avoimelle mahdollisesti hyvinkin tuuliselle alustalle.

Kysymys tuntuu jo muutenkin kovin absurdilta näillä oletuksilla. Kannattaisi varmaan tutustua hieman tuulivoimaan ja/tai erilaisiin lavattomiin turbiineihin vaihtoehtoisena tai tukevana ratkaisuna. Tämän kaiken voi yhdistää aurinkopaneeleihin sen lisäksi, koska silloin kun ei aurinko paista, voi hyvinkin tuulla.

 

[zepi]

Huomioi, että litiumakuston lataus ei ole yleensä sallittua pakkasella. Paneelit pitää ylimitoittaa todella rajusti, koska pimeimpinä kuukausina tuotto on miltei olematonta. Myös akkukapasiteettia pitää olla riittävästi pimeimpien hetkien ajaksi. Veikkaan että paneelit pystysuorassa on paras vaihtoehto, koska lumi ei kerry paneelin pinnalle ja saa boostia lumiheijastuksesta. Luonnollisesti mitään esteitä ei saa olla matalalla paistavan auringon edessä. Lataussäätimissä kannattaa huomioida niiden oma virrankulutus. Etenkin MPPT säätimissä voi olla yllättävän kova kulutus, vaikka muuten parempia ovatkin.

Ja talven hyvä puoli on se, että paneelit toimivat kylmässä paremmalla hyötysuhteella, sekä akkujen (etenkin lyijy) itsepurkautuvuus on hitaampaa.

Jos ostaa jännitealueeltaansopivia paneeleita, ne voi lyödä akun napoihin ilman mitään lataussäätimiä.

Akussa on kyllä suotavaa olla BMS joka huolehtii siitä, että akkua ei yliladata.

 

[sahtimonni]

Jos ostaa jännitealueeltaansopivia paneeleita, ne voi lyödä akun napoihin ilman mitään lataussäätimiä.

Akussa on kyllä suotavaa olla BMS joka huolehtii siitä, että akkua ei yliladata.

Juu. Ja sulakkeenkin voi korvata näppärästi rautanaulalla. En kuitenkaan menisi moista suosittelemaan.

Toki homma voi toimia jollain sopivasti mitoitetulla pikkupaneelilla, mutta isommassa setupissa mennään aika vaarallisilla vesillä.

 

[pannu]

Kiitoksia taas näkemyksistä! En masennu, en ainakaan paljoa.

Lataussäätimissä kannattaa huomioida niiden oma virrankulutus. Etenkin MPPT säätimissä voi olla yllättävän kova kulutus, vaikka muuten parempia ovatkin.

Olin katsovinani että virrankulutus olisi mitätöntä kun mitään ei tapahdu, mutta täytyypä selvittää asiaa tarkemmin.

LiFePO4 akuilla on yleensä sallittu lataus lämpötila alue 0~+50°C joten niitä ei saa pakkasella ladata. Jos akut eivät ole lämmitetyssä tilassa niin kannattaa harkita perus agm akkuja.

Hyvä pointti, olin katsonut tuota käyttölämpötilaa, mikä tosiaan on eri asia. Ilmeisesti pienellä virralla voi ladata myös pakkasella. Täytyy joka tapauksessa vähintään olla hyvä BMS, joka ottaa lämpötilan kunnolla huomioon. Jos virrankulutus on luokkaa 30W, niin sillähän jo lämmittää jonkin verran. Tämä on pitkälti eristyskysymys.

AGM-akut eivät innosta monestakaan syystä. Sillä nyt ei taida olla merkitystä että eivät tyhjänä ollessaan tykkää pakkasesta, koska niitä ei pitäisi tyhjäksi ajaa muutenkaan.

Kysymys tuntuu jo muutenkin kovin absurdilta näillä oletuksilla. Kannattaisi varmaan tutustua hieman tuulivoimaan ja/tai erilaisiin lavattomiin turbiineihin vaihtoehtoisena tai tukevana ratkaisuna. Tämän kaiken voi yhdistää aurinkopaneeleihin sen lisäksi, koska silloin kun ei aurinko paista, voi hyvinkin tuulla.

Jos systeemistä loppuu virta, niin se ei ole maailmanloppu. Polttokennoa on myös pohdittu, tuuvoima on ehdottomasti asia mitä täytyy harkita! Akkuja vaihtelemalla voisi toimia koko talvenkin, ilman aurinkopaneeleitakin...

 

[xylitoli]

Tämä on pitkälti eristyskysymys.

Tekee akuille kuopan, joka ulottuu reilusti routarajan alapuolelle ja eristää sen. Samalla huolehtii myös että hukkalämpö pääsee tarvittaessa jonnekkin, siis jos joskus on kuormaa sen verran että tämä olisi ongelma.
Ja tietty niin että sinne ei kerry vettä, ja vaikka kertyisi niin se ei pääsisi akkuihin.

 

[sahtimonni]

Kiitoksia taas näkemyksistä! En masennu, en ainakaan paljoa.


Olin katsovinani että virrankulutus olisi mitätöntä kun mitään ei tapahdu, mutta täytyypä selvittää asiaa tarkemmin.


Hyvä pointti, olin katsonut tuota käyttölämpötilaa, mikä tosiaan on eri asia. Ilmeisesti pienellä virralla voi ladata myös pakkasella. Täytyy joka tapauksessa vähintään olla hyvä BMS, joka ottaa lämpötilan kunnolla huomioon. Jos virrankulutus on luokkaa 30W, niin sillähän jo lämmittää jonkin verran. Tämä on pitkälti eristyskysymys.

AGM-akut eivät innosta monestakaan syystä. Sillä nyt ei taida olla merkitystä että eivät tyhjänä ollessaan tykkää pakkasesta, koska niitä ei pitäisi tyhjäksi ajaa muutenkaan.



Jos systeemistä loppuu virta, niin se ei ole maailmanloppu. Polttokennoa on myös pohdittu, tuuvoima on ehdottomasti asia mitä täytyy harkita! Akkuja vaihtelemalla voisi toimia koko talvenkin, ilman aurinkopaneeleitakin...

30W jatkuva kulutus on kuitenkin 2,5A 12V järjestelmässä. Pitää olla aika isot paneelit, että saat tuon tuotettua vuoden pimeimpinä aikoina. Silloin paneelit tuottavat hädin tuskin muutaman prosentin nimellistehostaan ja hyvin rajatun ajan per vuorokausi.

Ja keväällä paneelit voivat tuottaa reilustikin tehoa, vaikka pakkasta olisi huomattavasti. Jos BMS järjestelmä osaa huomioida lämpötilan, niin veikkaan että se estää lataamisen tyystin pakkasella.

Tekee akuille kuopan, joka ulottuu reilusti routarajan alapuolelle ja eristää sen. Samalla huolehtii myös että hukkalämpö pääsee tarvittaessa jonnekkin, siis jos joskus on kuormaa sen verran että tämä olisi ongelma.
Ja tietty niin että sinne ei kerry vettä, ja vaikka kertyisi niin se ei pääsisi akkuihin.

Tällaista ”maakellaria” mietin itsekin ainoana järkevänä ratkaisuna, kun kaavailin li-akkuja erääseen projektiin joka toimisi vuoden ympäri.

 

[zepi]

Jos oikeasti haluaa aivan ydintalvellakin offgrid sähköä, niin mites jos vaan pöräyttäisi pari kertaa marras-joulukuussa aggregaatilla akut täyteen? Montaa litraa ei tarvitse dieseliä per talvi, niin saa ne muutamat kymmenet kilowattitunnit tuotettua helposti sen 2kk jakson aikana kun niitä täysin auringottomia viikkoja on.

LFP-akut lämpöeristettyyn boksiin ja lämmitin mukaan, noitahan saa jo valmiilla lämmittimilläkin.

Toinen on sitten se, että jollain ecoflowlla kantaa kotoa sähköä mukanaan vähän, mutta realistisesti liikuteltavilla 1-2kWh paketeilla ei kyllä koko viikon energiantarvetta kateta jos oikeasti pitää 30w saada kuluttaa. Mites jos vaan vähentäisi kulutusta?

 

[pannu]

Jos oikeasti haluaa aivan ydintalvellakin offgrid sähköä, niin mites jos vaan pöräyttäisi pari kertaa marras-joulukuussa aggregaatilla akut täyteen? Montaa litraa ei tarvitse dieseliä per talvi, niin saa ne muutamat kymmenet kilowattitunnit tuotettua helposti sen 2kk jakson aikana kun niitä täysin auringottomia viikkoja on.

LFP-akut lämpöeristettyyn boksiin ja lämmitin mukaan, noitahan saa jo valmiilla lämmittimilläkin.

Toinen on sitten se, että jollain ecoflowlla kantaa kotoa sähköä mukanaan vähän, mutta realistisesti liikuteltavilla 1-2kWh paketeilla ei kyllä koko viikon energiantarvetta kateta jos oikeasti pitää 30w saada kuluttaa. Mites jos vaan vähentäisi kulutusta?

Kulutus voi olla pienempikin, tuohon on laskettu mukaan kevyttä lämmitystä. Akut voi kyllä tässä projektissa vaihtaa lennosta täysiinkin. 50Ah 24V x 4 kulkisi kantamalla (12kg/kpl) ja 100Ah 24V x 2 (n. 24g/kpl) kärryillä tai reessä jos on lunta. 30W kulutuksella akku viikon ilman paneeleita. 2 viikkoa paneeleiden kanssa pimeimpään aikaan voisi olla aika jee.

Tuota eristystä kun miettii, niin vaikuttavia tekijöitä ovat eristyksen paksuus, mutta yhtä lailla myös eristettävä pinta-ala.

Edit.: viilattu akkujen painoja.

 

[matthew]

Terve!


Tarkoitus on maksimoida energian tuotto talvella. Mitähän kannattaisi ottaa huomioon? Talvella suurin osa säteilystä on hajasäteilyä. Tällaiseen tarkoitukseen monikidepaneelit lienevät parempia kuin yksikidepaneelit.

Yksikidepaneelit taisivat mennä jo monikiteestä ohi joka suhteessa. Bulkkituotanto on nykyään yksikidepaneelia, monikide on käytännössä hävinnyt isommista asennuksista ja se on 2x kalliimpaa.
Paremmuudesta heikossa valaistuksessa on vähän ristiriitaista infoa, vahvasti riippuvainen sisäisestä shunttivastuksesta jonka kautta sähkö "vuotaa" hukkaan. Ja se taitaa riippua enemmän paneelimallista ja valmistajasta kuin mono vs. polypii tyypistä.
Joka tapauksessa yksikidepaneelia saa niin halvalla että monikidepaneelilla on vaikea kilpailla vaikka se sattuisi olemaan hiukan parempi vähäisessä valaistuksessa.

 

[pannu]

Yksikidepaneelit taisivat mennä jo monikiteestä ohi joka suhteessa. Bulkkituotanto on nykyään yksikidepaneelia, monikide on käytännössä hävinnyt isommista asennuksista ja se on 2x kalliimpaa.
Paremmuudesta heikossa valaistuksessa on vähän ristiriitaista infoa, vahvasti riippuvainen sisäisestä shunttivastuksesta jonka kautta sähkö "vuotaa" hukkaan. Ja se taitaa riippua enemmän paneelimallista ja valmistajasta kuin mono vs. polypii tyypistä.
Joka tapauksessa yksikidepaneelia saa niin halvalla että monikidepaneelilla on vaikea kilpailla vaikka se sattuisi olemaan hiukan parempi vähäisessä valaistuksessa.

Kiitos, täytyy selvitellä tuota shunttivastuksen merkitystä. Tässä omassa projektissani ei energiantuotolla oikeastaan ole merkitystä silloin kun paistetta riittää. Merkitystä on suunnittelussa ainoastaan ajanjaksolla, jolloin paneelien tuotto on heikkoa.

Tässähän on kaksi eri asiaa jotka ovat kytköksissä toisiinsa, eli valon määrä ja valon laatu. En ole mistään löytänyt valovastekuvaajia, joissa kerrottaisiin sähköntuotto valon voimakkuuden suhteen. Onko se lineaarista ja mihin asti? Jos taivaalle laitettaisiin 10 aurinkoa, niin tuottaisivatko paneelit 10-kertaisesti sähköä (unohdetaan lämpötilavaikutus ja lataussäätimet yms. tästä)? Entä miten tämä vaihtelee paneelien välillä?

Yksi ero paneeliteknologien välissä on käsittääkseni siinä miten hyvin ne pystyvät hyödyntämään haja(=diffuusia)säteilyä. Käytännössä tämä tarkoittanee samaa kuin että miten herkkä paneeli on valon tulokulmalle. Tässä omassa systeemissäni paneelit tulevat pystyyn eli niitä ei juuri suunnata. Tällöin ollaan pitkälti hajasäteilyn varassa. Eli jos on vaikka 100W paneeli joka hyödyntää 20% enemmän hajasäteilyä kuin samankokoinen ja 1/4 maksava 200W paneeli, niin valitsisin luultavasti tähän systeemiin 100W mallin.

Käytännössähän kun säteilyn taso on alhainen, ollaan hajasäteilyn varassa, eli käytännössä kyse on usein samasta asiasta, mutta ei aina.

 

[matthew]

Jatkoa: eteläsuomessa

Kiitos, täytyy selvitellä tuota shunttivastuksen merkitystä. Tässä omassa projektissani ei energiantuotolla oikeastaan ole merkitystä silloin kun paistetta riittää. Merkitystä on suunnittelussa ainoastaan ajanjaksolla, jolloin paneelien tuotto on heikkoa.

Tässähän on kaksi eri asiaa jotka ovat kytköksissä toisiinsa, eli valon määrä ja valon laatu. En ole mistään löytänyt valovastekuvaajia, joissa kerrottaisiin sähköntuotto valon voimakkuuden suhteen. Onko se lineaarista ja mihin asti? Jos taivaalle laitettaisiin 10 aurinkoa, niin tuottaisivatko paneelit 10-kertaisesti sähköä (unohdetaan lämpötilavaikutus ja lataussäätimet yms. tästä)? Entä miten tämä vaihtelee paneelien välillä?

Yksi ero paneeliteknologien välissä on käsittääkseni siinä miten hyvin ne pystyvät hyödyntämään haja(=diffuusia)säteilyä. Käytännössä tämä tarkoittanee samaa kuin että miten herkkä paneeli on valon tulokulmalle. Tässä omassa systeemissäni paneelit tulevat pystyyn eli niitä ei juuri suunnata. Tällöin ollaan pitkälti hajasäteilyn varassa. Eli jos on vaikka 100W paneeli joka hyödyntää 20% enemmän hajasäteilyä kuin samankokoinen ja 1/4 maksava 200W paneeli, niin valitsisin luultavasti tähän systeemiin 100W mallin.

Käytännössähän kun säteilyn taso on alhainen, ollaan hajasäteilyn varassa, eli käytännössä kyse on usein samasta asiasta, mutta ei aina.

Sähköntuotto on karkeasti ottaen lineaarista ainakin välillä 10%....100% nimellistehosta.
Uusia paneelityyppejä tulee niin vauhdilla markkinoille että validia tietoa on todella vähän, 10 vuoden takaiset maininnat monikidepiin suhteellisesta paremmuudesta eivät enää monessakaan suhteessa pidä paikkaansa.
N-type yksipuoleinen voisi olla esimerkiksi tän perusteella varteenotettava https://www.researchgate.net/public...ICON_SOLAR_CELLS_WITH_DIFFERENT_ARCHITECTURES
Tuossa data menee 0.02-kertaa auringon normaalisäteilyyn asti, vastannee melko pilvistä/pimeetä päivää.

Jokatapauksessa ero ei ole 20%-yksikköä monikidepiin eduksi, tuurilla jos ero olisi 20% (prosenttia, ei prosenttiyksikköä hyötysuhteessa) niin 100W paneeli tuottaisi 120% ja 200W paneeli 200%.
Lisäksi voisit laittaa noita 200W paneeleita samaan rahaan 4kpl, jolloin tuotto olisi 120% vs. 800%

Yhdestä abt keskisuomessa sijaitsevasta 44kW pystysuoraan asennetusta paneelisetistä iteroituna talviajan tuotanto huonoimpina kuukausina 300kWh/kk, n 7kWh/asennettu kW paneeleita.
Sun 30W kuorma olisi 22kWh kuukaudessa, tarvisit 3kW paneeleita. Hirvee määrä paneeleita, toisaalta ovat nykyään halpaa kuin saippua. Halvimmillaan tuon 3kW paneelisetin saa n. 400 eurolla.

 

[pannu]

Jatkoa: eteläsuomessa

Sähköntuotto on karkeasti ottaen lineaarista ainakin välillä 10%....100% nimellistehosta.
Uusia paneelityyppejä tulee niin vauhdilla markkinoille että validia tietoa on todella vähän, 10 vuoden takaiset maininnat monikidepiin suhteellisesta paremmuudesta eivät enää monessakaan suhteessa pidä paikkaansa.
N-type yksipuoleinen voisi olla esimerkiksi tän perusteella varteenotettava https://www.researchgate.net/public...ICON_SOLAR_CELLS_WITH_DIFFERENT_ARCHITECTURES
Tuossa data menee 0.02-kertaa auringon normaalisäteilyyn asti, vastannee melko pilvistä/pimeetä päivää.

Jokatapauksessa ero ei ole 20%-yksikköä monikidepiin eduksi, tuurilla jos ero olisi 20% (prosenttia, ei prosenttiyksikköä hyötysuhteessa) niin 100W paneeli tuottaisi 120% ja 200W paneeli 200%.
Lisäksi voisit laittaa noita 200W paneeleita samaan rahaan 4kpl, jolloin tuotto olisi 120% vs. 800%

Yhdestä abt keskisuomessa sijaitsevasta 44kW pystysuoraan asennetusta paneelisetistä iteroituna talviajan tuotanto huonoimpina kuukausina 300kWh/kk, n 7kWh/asennettu kW paneeleita.
Sun 30W kuorma olisi 22kWh kuukaudessa, tarvisit 3kW paneeleita. Hirvee määrä paneeleita, toisaalta ovat nykyään halpaa kuin saippua. Halvimmillaan tuon 3kW paneelisetin saa n. 400 eurolla.

Suuret kiitokset konkreettisista luvuista! Tuon perusteella pimeimpään aikaan Keski-Suomessa pystyyn asennettuna 100W paneeli tuottaisi sähköä keskimäärin 1W. Kuullostaa ehkä ihan järkevältä?

Jos systeemini laittaisi osittain pois päältä 16 tuntia vuorokaudessa, voisi optimistisella arviolla päästä keskimäärin 15W virrankulutukseen ja 11kWh kulutukseen kuukaudessa. Tuolloin kuukaudeksi ilman paneeleita riittäisi 500Ah 24V akusto, joka maksanee noin 5000€.

 

[lomppi]

Eikö sama olisi ostaa sen verran moderni inverterilaturi ja aggregaatti että jos varaus laskee liikaa niin automaattisesti muutama tunti ladataan akkuja? Ei tarvitse liikoja laskeskella ja laadukkaista generaattoreista pääsee kyllä aina eroon.

Ei tarvitsisi niin järeää akustoa eikä bensaakaan mene montaa litraa

 

[pannu]

Eikö sama olisi ostaa sen verran moderni inverterilaturi ja aggregaatti että jos varaus laskee liikaa niin automaattisesti muutama tunti ladataan akkuja? Ei tarvitse liikoja laskeskella ja laadukkaista generaattoreista pääsee kyllä aina eroon.

Ei tarvitsisi niin järeää akustoa eikä bensaakaan mene montaa litraa

'

Alkuperäinen ajatus oli pyörittää hommaa polttokennolla silloin kun aurinkoa ei riitä. Niissä on vaan sen verran heikko energiantuotto (alle 100W) että niillä ei pahemmin akkuja latailla. Jos on sellainen aggregaatti jonka voi jättää metsään pyörimään itsekseen niin se on kyllä vaihtoehto. Ehkä olen tässä projektissa kompastumassa omaan näppäryyteeni? Joka tapauksessa todella hyvä kuulla erilaisia näkökulmia asiaan!

 

[matthew]

Jos systeemini laittaisi osittain pois päältä 16 tuntia vuorokaudessa, voisi optimistisella arviolla päästä keskimäärin 15W virrankulutukseen ja 11kWh kulutukseen kuukaudessa. Tuolloin kuukaudeksi ilman paneeleita riittäisi 500Ah 24V akusto, joka maksanee noin 5000€.

Akkuja saa jo paljon halvemmalla jos ei tarvi valmista plug-play ratkaisua.
esim nkon.nl isoja LiFePo4 kennoja ja niille suojapiiri(bms) maksaa n. 100eur/kWh

huom: ainakin nkon.nl akuilla on saatavuusongelmia, ukrainalaiset ostavat varastot tyhjiksi.

 

[stabbulamus]

Akkuja saa jo paljon halvemmalla jos ei tarvi valmista plug-play ratkaisua.
esim nkon.nl isoja LiFePo4 kennoja ja niille suojapiiri(bms) maksaa n. 100eur/kWh

huom: ainakin nkon.nl akuilla on saatavuusongelmia, ukrainalaiset ostavat varastot tyhjiksi.

Ei liene kyse ole perinteisestä saatavuusongelmasta vaan inventaarioriskin hallinnasta eli kuhan on tarpeeksi tilauksia tms. niin lähtee kontit liikenteeseen.

 

[matthew]

Ei liene kyse ole perinteisestä saatavuusongelmasta vaan inventaarioriskin hallinnasta eli kuhan on tarpeeksi tilauksia tms. niin lähtee kontit liikenteeseen.

Joo kiinan päässä akuista on ylitarjontaa ja hinnoissa on tiettävästi laskupainetta. Tuo hintojen lasku on sitten yksi syy miksi maahantuojat eivät ole halukkaita pitämään isoa varastoa.

 

[lomppi]

Jos on sellainen aggregaatti jonka voi jättää metsään pyörimään itsekseen niin se on kyllä vaihtoehto. Ehkä olen tässä projektissa kompastumassa omaan näppäryyteeni? Joka tapauksessa todella hyvä kuulla erilaisia näkökulmia asiaan!

Varmasti ainakin Victronin vehkeillä onnistuu tavalla tai toisella aggrekaatin käynnistys https://www.victronenergy.com/uploa...rt-stop/Automatic_Generator_start_stop-en.pdf

Toinen enemmän plug&play (mutta mahdollisesti pienellä jokerikertoimella) voisi olla ecoflown joku isompi virta-asema ja siihen se niiden bensa/kaasu generaattori? Senhän hinta ei ollut aivan mahdoton ja tehty juuri tuota käyttöä varten. Ja tosiaan tarvittaessa koko setti kulkeutuu ihmisten ilmoille latautumaan

EcoFlow Smart Generator

• Integrates with DELTA Pro/Max • Efficiency First • Charge & Power • Smart, Really Smart EcoFlow DELTA Pro to Smart Generator Adapter (sold separately) is necessary when the DELTA Pro is connected to the Smart Generator.

eu.ecoflow.com

Tärkeintä tässäkin olisi saada se itse virta-asema riittävän lämpimään paikkaan