Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

[Anagonda]

Tässä oikean maailman muistutus miten varjostuma vaikuttaa paneelien tuottoon.
Eli tönäsin paneelien päältä lumet pois. Sitä kun oli sellaiset 15cm niin paneelit tuotti auringossa ehkä 5w.

Reunimmaiset paneelit on sen verran kaukana että patentilla jonka rakensin että en vahingoita paneeleita en ihan ylettynyt.
Kuvassa oikea ala paneelin keskikohdan alapuolelle jäi noin 20cm halkasijaltaan oleva lumikasa. Peittää siis paneelin alaosasta noin 20cm halkasijaltaan olevan alan. Tuotto puolittui, kuten pitikin.
Kuvassa vasen ala sitten jäi keskellä paneelia, ei paljoa suurempi lumikassa mutta hieman ylemmäksi. Eli tarkalleen paneelin puoliväliin. Tuottoa ei ollenkaan!

Eli vaikka mikroinvertterit auttaa paljon niin ei niille yksittäisille varjoille voi mitään kun paneelit on mitä on. Nämä siis Lonqin paneelit, eli tässä mielessä parempia tuskin on saatavilla.

 

[Pollos]

Helmikuun tuotto 94kWh ja useampana päivänä ei tarvinnut ostaa sähköä verkosta päiväs aikaan lainkaan. Alkaa sijoutus tuottamaan tulosta jo näin helmikuussa. Viime vuoteen verrattuna sähköä säästyi 23% ja myyntiin meni ~8kWh eli aika hyvin meni kaikki omaan käyttöön.

 

[Boulder]

Tänään iltapäivällä sain viimeinkin paneelit täysin putsattua lumesta, ja ensimmäinen yli 1 kWh tuoton päivä ehti vielä helmikuulle. Hyvin tulee energiaa vaikka aurinko paisteli vähän satunnaisesti, yli 700 W maksimiteho heti putsauksen jälkeen (3,85 kWp paneelisto lounaaseen).

 

[B170]

Maaliskuu alkaa aika hyvillä ilmoilla, nyt jo 4,5kW teholla tulee.

 

[helloabunai]

Kiitos niille, jotka vastasivat viestiini. Päädyin siihen, etten valitse Rasolia täällä olevien kommenttien perusteella. Solarum tarjosi 20 Hyundai 430Wp "shingled all-black" paneelia + 8,8kW invertteri 11 650 eurolla. Saa nähdä kuinka pahasti olen kiroillut kesän sateiseksi tekemällä tämän ostoksen.

 

[Euroshopperi 2]

7,44 kW nousi jo piikkiteho tänään. Kyllä se alkaa olla jo himo päällä pitää tuo katto lumettomana. Itseasiassa helmikuu on jo aloituskuukausi paneleilla. 18,10 kWh oli päivän tuotto, eli sellainen 15 % alennus sähkön hintaan. 1 kWh lipsahti myyntiin.

 

[miksu8]

Tarkoitus olisi suojata paneeleilta lähtevät johdot katto-osuudella alumiiniputkella, mutta mites vienti seinää pitkin perille, kannattaisiko olla koko matka suojattuna vai kestävätkö johdot sellaisenaan sääoloja seinään kiinnitettynä?

 

[TukeT]

Tarkoitus olisi suojata paneeleilta lähtevät johdot katto-osuudella alumiiniputkella, mutta mites vienti seinää pitkin perille, kannattaisiko olla koko matka suojattuna vai kestävätkö johdot sellaisenaan sääoloja seinään kiinnitettynä?

Alumiiniseen putkeen koko matkalle. Näin muistaakseni vaaditaan eikä se ole edes iso kustannus. Antaa myös mielen rauhaa, kun tietää, että on suojassa säältä ja tuholaisilta

 

[Otso]

Tarkkana näiden ohjeiden kanssa kun tulee mutulla, foorumilta et saa virallisia ohjeita kannattaa ihan ottaa asennuksia tekeviin liikkeisiin yhtettä.

 

[Kattoaurinko]

Hei,

Onko tällä foorumilla ollut keskustelua kiinteistön ryhmä- tai pääkeskuksen nimellisvirran ylityksestä. Eli jos kiinteistön pääkeskuksen nimellisarvo on 25A ( In 25A ) niin siihen ei saa liittää tuotantoa jos pääsulakkeet on 25A.
Jos pääkeskus on In 50A, niin siihen saa liittää tuotantoa n. 17kW jos pääsulakkeet on 25A.

 

[dot1q]

@Kattoaurinko Erittäin harvassa ovat +17kW systeemit, koska kulutus harvalla on tuossa yli 10 kW lukemissa kesäpäivinä. Täällä suurin osa porukasta on oman asumisensa sähköä tuottamassa näillä hankinnoillaan.
Esimerkiksi Caruna pitää jo 10 kW ylittävää järjestelmää erikseen mainittavan suurena.

Tuotantolaitteiston liittäminen sähköverkkoon

Pientuotannon liittäminen Carunan sähköverkkoon tapahtuu joko nykyisen käyttöpaikan tai uuden tuotantoliittymän kautta.

caruna.fi

Yli 10 kW laitteistojen liitettävyystarkasteluun vaikuttaa sähköverkon vahvuuden lisäksi käyttöpaikan sulakekoko ja liittymän liittymisoikeus. Käyttöpaikan sulakekoko ja liittymisoikeuden mukainen liittymän suurin sallittu sulakekoko rajoittavat tuotantotehon määrää. Käyttöpaikan sulakekokoa pitää suurentaa, jos tuotantolaitteiston teho ylittää käyttöpaikan sulakekokoa vastaavan huipputehon. Jos laitteiston teho ylittää lisäksi liittymisoikeuden mukaisen suurimman tuotantotehon, sulakkeen suurentamisen lisäksi pitää tehdä tuotannon liittymissopimus ennen laitteiston käyttöönottoa.

 

[Kattoaurinko]

Hei,

Tuo 17kW oli vain esim, että saa ajatuksesta kiinni mitä tarkoitin.
Olkoot tuotanto laitos vaikka 3-8kW, niin keskuksien nimellisvirtaa ei saa ylittää. Eli jos keskus on In 25A, niin siihen ei saa liittää yhtään tuotanto kW, jos pääsulakkeet on 25A.

 

[elmo]

Löytyykö omakotitaloa mihin olisi laitettu 25A leimalla oleva pääkeskus? Epäilen, ellei ole joku hinnat alkaen rakennuttaja ollut asialla.

e: Ryhmäkeskuksia varmaan onkin, mutta että pääkeskus niin ei kai sentään.

 

[Kattoaurinko]

Näitä laittomia asennuksia on yllättävän paljon.
Kannattaa tarkistaa pääkeskuksen In, ettei vakuutusyhtiö pese kätensä jos pahin tapahtuu.
Tämä asia koskee kiinteistön omistaa mihin tuotanto on asennettu laittomasti ja kyseistä sähköasennus firmaa jonka luvilla asennus on tehty.

 

[elmo]

Ihan hyvä huomio jos noita kerran yleisestiottaen on. En usko, että kovinkaan moni myyjä tuota tarkistaa ja siinä vaiheessa kun asennusporukka tulee niin tuskin sanotaan, että sori ei asennetakkaan.

e: Vaivauduin edellis päivänä harajaamaan ekan kerran lumet paneelien päältä sen seurauksena eilen 11kWh tuottoa. Pitää peruuttaa 10.10.2022 asti kunnes löytyy kovemmat lukemat viimeksi. Eli jos näinä päivinä satelee vielä lunta niin kannattaa melkein käydä otamassa ne pois.

Huvittavana ykstyiskohtana omalta alueelta panelisti puhdisti kennot lumesta joulukuussa varmaan 3x, mutta nyt ei sitten ole puhdistanut XD. Eihän ne joulukuussa edes tuota mitään vaikka hinkkaisi ja lunta sataa taas hyvällä tuurilla seuraavana päivänä päälle. Näin keväällä tulee tuottoa ja luntakaan ei niin suurella todennäköisyydellä heti tule päälle.

 

[dot1q]

On kyllä ihan merkittävä huomio. Itse uusin ennen paneelien hankkimista talon sähköt kokonaan ja pelkästään sillä tulokulmalla, että voi nostaa pääsulakkeet 25 -> suuremmaksi. Carunan hinnasto muuten ohjaa pitämään pääsulakekoon mahdollisimman pienenä. Tarksitelin noi omat mitta- ja ryhmäkeskukset, joita tuli laitettua taloon ; kaikki ovat ln 50A mukaisia. Collieta ja Enstoa. Invertterille menee mittakeskukselta suoraan 5x6 kaapeli. Ehkäpä näitä jotkut tekevät vähän kepeämpäänkin kaapeliin ja keskukseen. Näin kun asuu puutalossa, niin mieluummin jättää paloriskin mahdollisimman matalaksi.

 

[Kattoaurinko]

Hei vielä,

Otetaan esim vaikka 70 luvun omakotitalo, jossa pääsääntöisesti ainakin meillä päin on pääkeskus sisällä. Pölyinen ja vanha keskus jonka In on 25A.
Tämä kyseisen talon omistaja on laittanut paneelit katolle ja on pörssisähkö asiakas joka katsoo halpoja tunteja omaan kulutukseen.
On aurinkoinen päivä ja tuulee. Pörssissä on erittäin halpa hinta. Omista laittaa varaavaa lämmitystä päälle ja mahdollisesti pesukoneet ynnä muut tarpeelliset kojeet päälle kun pörssi on niin halpaa. Samalla vähän ihmettelee, että miten nyt pääsulakkeet kestää, kun ennen paloi niin helposti.
Tässä tapauksessa pääsulakkeitten kautta tulee 25A ja paneeleista esim 10A pääkeskukseen. Yhteensä 35A jolloin vanha sisällä oleva keskus nimellisvirta ylittyy merkittävästi ja on vaarana keskuksen lämpeminen.
Tähän on mielestäni kaksi ratkaisua. Uuden pääkeskuksen asennus ulos jonka In 50A johon paneelit kytketään tai sitten vanhaan keskukseen asentaa jos mahdollista kuorman puolelle kuormasulakkeet 25A.

 

[elmo]

Hei vielä,

Otetaan esim vaikka 70 luvun omakotitalo, jossa pääsääntöisesti ainakin meillä päin on pääkeskus sisällä. Pölyinen ja vanha keskus jonka In on 25A.
Tämä kyseisen talon omistaja on laittanut paneelit katolle ja on pörssisähkö asiakas joka katsoo halpoja tunteja omaan kulutukseen.
On aurinkoinen päivä ja tuulee. Pörssissä on erittäin halpa hinta. Omista laittaa varaavaa lämmitystä päälle ja mahdollisesti pesukoneet ynnä muut tarpeelliset kojeet päälle kun pörssi on niin halpaa. Samalla vähän ihmettelee, että miten nyt pääsulakkeet kestää, kun ennen paloi niin helposti.
Tässä tapauksessa pääsulakkeitten kautta tulee 25A ja paneeleista esim 10A pääkeskukseen. Yhteensä 35A jolloin vanha sisällä oleva keskus nimellisvirta ylittyy merkittävästi ja on vaarana keskuksen lämpeminen.
Tähän on mielestäni kaksi ratkaisua. Uuden pääkeskuksen asennus ulos jonka In 50A johon paneelit kytketään tai sitten vanhaan keskukseen asentaa jos mahdollista kuorman puolelle kuormasulakkeet 25A.

Kerro nyt tyhmälle miten 25A kuormasulake(?) muuttaa asiaa? Joku fiksumpi rajoitin mikä haistaa, että pääsulakkeiden läpi menee 20A ja jos paneeleiden tuotto yli 5A niin ks. kuormasulake palaa?

Tossa A tilanteessa se sähköyhtiön syöttökin tulee sinne sisälle. Todennäköisesti aika mehevää kaapelia. Joudut siis jatkamaan sen kaapelin vanhalta pääkeskukselta (tai jakokaapilta kadunvarresta uusi syöttö) ja viemään ulos sekä tuomaan takaisin vanhalle pääkeskukselle mikä muuttuu ryhmäkeskukseksi. En näe tilanteessa mitään järkeä. Pelkästään noihin kaapelitöihin mene aika monta euroa. Järkevämpi tässä tilanteessa on päivittää vanha keskus uuteen, koska todennäköisesti joku tulppa paske niin tällöin tulee tilaa taas vikavirtasuojille ja pääsee mahdollisesti käyttämään vanhoja putkia uuteen johdotukseen. Kokonaistaloudellisesti paljon järkevämpää.

 

[0nanias]

Kerro nyt tyhmälle miten 25A kuormasulake(?) muuttaa asiaa? Joku fiksumpi rajoitin mikä haistaa, että pääsulakkeiden läpi menee 20A ja jos paneeleiden tuotto yli 5A niin ks. kuormasulake palaa?

Tossa A tilanteessa se sähköyhtiön syöttökin tulee sinne sisälle. Todennäköisesti aika mehevää kaapelia. Joudut siis jatkamaan sen kaapelin vanhalta pääkeskukselta (tai jakokaapilta kadunvarresta uusi syöttö) ja viemään ulos sekä tuomaan takaisin vanhalle pääkeskukselle mikä muuttuu ryhmäkeskukseksi. En näe tilanteessa mitään järkeä. Pelkästään noihin kaapelitöihin mene aika monta euroa. Järkevämpi tässä tilanteessa on päivittää vanha keskus uuteen, koska todennäköisesti joku tulppa paske niin tällöin tulee tilaa taas vikavirtasuojille ja pääsee mahdollisesti käyttämään vanhoja putkia uuteen johdotukseen. Kokonaistaloudellisesti paljon järkevämpää.

Suurin osa verkkoyhtiöistä vaatii että mittauskeskuksen vaihtuessa se on sijoitettava ulos.

 

[elmo]

Suurin osa verkkoyhtiöistä vaatii että mittauskeskuksen vaihtuessa se on sijoitettava ulos.

Siinä tuleekin ihan mukavasti lisää kuluja mistä ei ole mitään hyötyä muun sähköjen päivityksen osalta talossa. Mites tollasessa tilanteessa se kaapelointi? Voiko jatkaa vanhassa keskuksessa vai onko se jakokaapilta uusi syöttö?

 

[Kattoaurinko]

Eli kuorman puolelle asennetaan lisäsulakkeet josta kaikki sähkö menee mitä sinä kulutat. Silloin jos In25A on keskuksella niin kuormasulakkeet 25A suojaa ettet voi ottaa enemmän sähköä.
Tuo pääkeskuksen uusiminen on helpointa niin että kun maakaapeli tulee taloon jostain sisälle niin se kaivetaan esille siittä kohtaa ja siihen kohtaan asennetaan uusi mittauskeskus. Tästä uudesta keskuksesta vedetään vaikka mmj vanhaan pääkeskukseen josta tulee ryhmäkeskus.
Paneelit liitetään uuteen keskukseen jonka In 50 tai 63A
Tähän keskuksen uusimiseen kannattaa miettiä tulevaisuutta että on sitten riittävä In jos aurinko, verkko ja sähköauto syöttää keskusta. Eli tulee kolmesta suunnasta virtaa.

 

[0nanias]

Siinä tuleekin ihan mukavasti lisää kuluja mistä ei ole mitään hyötyä muun sähköjen päivityksen osalta talossa. Mites tollasessa tilanteessa se kaapelointi? Voiko jatkaa vanhassa keskuksessa vai onko se jakokaapilta uusi syöttö?

Riippuu ihan kohteesta että miten järkevin toteuttaa mutta yleensä vanha syöttö on pyritty kääntämään uudelle keskukselle jos sitä on mahdollista käyttää ja sieltä sitten 5-napaisena sisään uudella kaapelilla. Vanhaa keskusta ei aina uusita tuossa yhteydessä mutta isompien remppojen yhteydessä sekin voi tulla ajankohtaiseksi kun lisäillään ryhmiä.

Kaikki on tietysti tapauskohtaista mutta kallein vaihtoehto taitaa olla tehdä pala kerrallaan, viime viikolla kävin erään asiakkaan kodissa jossa oli neljä ryhmäkeskusta (joista pari uusia) ja ulkona lisäksi uusi mittauskeskus johon tuli paneelien invertteri. Neliöitä ehkä 150 eli ei edes mikään iso talo.

 

[Euroshopperi 2]

Paneleiden takia joutui uusimaan kunnolla täyteen tulleen keskuksen. Mukavasti sai ontelolaatan sisllä tuotoa 5 x 6 johdon invertteriltä suoraan keskuksen päälle talon toiselta puolelta. Katon panelit eteisestä meni sen takia uusintaan. Keskus kustansi 1600 € ja töitä ja osia 1000 € edestä. Nyt on tilaa ja vikavirrat ajan tasalla. 25 A => 63 A nimellisvirralle siis keskus. Aika turha on varmaan esim vahinkotapauksissa alkaa rimpuilemaan vakuutusyhtiön kanssa, jos 17 kW maks tehoiseen keskukseen lyödään 10 kW tehoinen sivusyöttö lisäksi ilman mitään rajoittimia rinnalle. Omalla kohdalla oli muutenkin jo menossa varareiät täyteen vanhassa ja vikavirtasuojauksen taso lähinnä ”all in” yhden suojan taakse. Ylijännitesuoja ja muutama yksittäinen jo käytössä, niin tuli kirjaimellisesti meillä ”mittari täyteen” .

 

[Euroshopperi 2]

Ja sitten vielä katolta tuonti invertterille suojaputkissa. Eli 3 tötteröä katolle ja niihin 75 mm putki, joka kuristettu tuolle 50 mm maakaapelisuojaputkelle. Räystään alla syöttö sivulla näkyvään kouruun, jssa kaikki muutkin johdot kulkee nätisti.

 

[elmo]

Paneleiden takia joutui uusimaan kunnolla täyteen tulleen keskuksen. Mukavasti sai ontelolaatan sisllä tuotoa 5 x 6 johdon suoraan keskuksen päälle talon toiselta puolelta. Katon panelit eteisestä meni sen takia uusintaan. Keskus kustansi 1600 € ja töitä ja osia 1000 € edestä. Nyt on tilaa ja vikavirrat ajan tasalla. 25 A => 63 A nimellisvirralle siis keskus. Aika turha on varmaan esim vahinkotapauksissa alkaa rimpuilemaan vakuutusyhtiön kanssa, jos 17 kW maks tehoiseen keskukseen lyödään 10 kW tehoinen sivusyöttö lisäksi ilman mitään rajoittimia rinnalle. Omalla kohdalla oli muutenkin jo menossa varareiät täyteen vanhassa ja vikavirtasuojauksen taso lähinnä ”all in” yhden suojan taakse. Ylijännitesuoja ja muutama yksittäinen jo käytössä, niin tuli kirjaimellisesti meillä ”mittari täyteen” .

Mitä sähköyhtiö sanoi tohon kun mittari jäi takaste sisälle? Annaku arvaan, ei edes kysytty ?

 

[Euroshopperi 2]

Mitä sähköyhtiö sanoi tohon kun mittari jäi takaste sisälle? Annaku arvaan, ei edes kysytty ?

Kysyin kyllä. Ilmoitin, että tämä tapa olisi kaikkinaisesti kustannustehokkain ja koska keskuksen paikka, eikä mikään muukaan johdotus tarvitsisi muutoksia, niin kävisikö niin, että tehdään vain virtakatko ja siirretään mittari toisen taulun kiinnikkeisiin. No tämä kävi päinsä, koska mitään muutosta ei asennuspaikalle tullut. Eli aikaisemmin hyväksytty asennuspaikka oli hyväksyttävissä. Siirto toiseen paikkaan ei.

 

[Kattoaurinko]

Hei taas,

Kaikki verkkoyhtiöt ei vaadi keskuksen ulkoistamista vaan suosittelevat sitä.
Ainut ero on mittauskeskuksen ja liittymisjohdon suojauksessa. Eli sisällä olevan keskuksen sähköinen suojaus on verkostosuojaukset eli 63-80A pääsääntöisesti. Jos liittymisjohdossa syntyy oikosulku niin verkoston " isot " sulakkeet palavat hitaammin ja voi aiheuttaa riskin. Tähän nopeuteen vaikuttaa IK arvo.
Ulkona oleva keskus on turvallisempi kun siitä eteen päin taloon suojaus on vain 25A Max. Eli suojaus on matalampi ja suojaa nopeammin oikosulussa.

 

[elmo]

Kysyin kyllä. Ilmoitin, että tämä tapa olisi kaikkinaisesti kustannustehokkain ja koska keskuksen paikka, eikä mikään muukaan johdotus tarvitsisi muutoksia, niin kävisikö niin, että tehdään vain virtakatko ja siirretään mittari toisen taulun kiinnikkeisiin. No tämä kävi päinsä, koska mitään muutosta ei asennuspaikalle tullut. Eli aikaisemmin hyväksytty asennuspaikka oli hyväksyttävissä. Siirto toiseen paikkaan ei.

Kuulostaa hienolta, että maalaisjärjen käyttö sallittua

Tosiaan kulut olisi äkkiä ainakin 2x jos sun olisi pitänyt laittaa pääkeskus erikseen ulos. Ja hyöty about 0.

 

[MarkusV]

Sama Eurajoella ei tarvitse siirtää taulua ulos kun 10v sitten uusittiin keskus.

 

[0nanias]

Ei nämä urakoitsijaohjeet mitään salaisuuksia ole. Toki jos keskuksen vaan vaihtaa ilmoittamatta asiasta verkkoyhtiölle ja siirtää mittarin omin luvin niin säästyy myös mittarointimaksuilta.

Suositeltavin mittauskeskus ja sen paikka on tontin rajalle sijoitettava ns. pihakeskus. Tällöin se soveltuu sellaisenaan rakennusaikaiseen ja lopulliseen käyttöön. Muita mittauksen sijoitusvaihtoehtoja ovat auringolta ja sateelta hyvin suojattu ulkoseinä tai tekninen tila, mistä on käynti suoraan ulos (lukitukset tarkemmin urakoitsijaohjeiden kohdassa Lukitukset).

Mittauskeskusta ei saa sijoittaa verkkoyhtiön pylvääseen. Mittauskeskusta ei myöskään saa asentaa lukittuun tilaan, kuten eteiseen, autotalliin, varastoon tai autokatokseen. Peruskorjattaessa, kun mittauskeskus uusitaan, mittauskeskus sijoitetaan kuten uusissa kohteissa.

Mittalaitteet tulee sijoittaa tilaan, johon Helen Sähköverkon (HSV) edustajilla on esteetön pääsy. Tiloihin on päästävä suoraan ulkoa varsinaisiin asuintiloihin menemättä. Tämä koskee myös saneerauskohteita.

 

[Euroshopperi 2]

Ei nämä urakoitsijaohjeet mitään salaisuuksia ole. Toki jos keskuksen vaan vaihtaa ilmoittamatta asiasta verkkoyhtiölle ja siirtää mittarin omin luvin niin säästyy myös mittarointimaksuilta.

Kuka saa nykyisen etäluettavan mittarin siirrettyä ominpäin ja ilmoittamatta. Meillä piti tilata sähkökatko ja siirtotyö verkonhaltijalta. Laskutus tuli niistä erikseen.

 

[0nanias]

Kuka saa nykyisen etäluettavan mittarin siirrettyä ominpäin ja ilmoittamatta. Meillä piti tilata sähkökatko ja siirtotyö verkonhaltijalta. Laskutus tuli niistä erikseen.

No tuo oli vähän koko jutun pointti että ei ole luvallista mutta jos työmaalla lasketaan muutenkin pennejä niin houkutus voi olla suuri.

 

[Kattoaurinko]

 

[Kattoaurinko]

Tälläinen viritys Pehmyt harja nippusiteillä kiinni oksasahan varressa. Nyt alko paneelit hieman sulaa ja saisi puhtaaksi jäästä ennen pakkasia.

 

[Pollos]

Kyllä se puhdistus vaan kannattaa jo näin maaliskuussa. Pieni lumiharso sulaa jo ihan itekseen ja saa kalliin järjestelmän oikeasti töihin. Toki vain tilanteissa joissa putsauksen voi tehdä turvallisesti.

 

[Kattoaurinko]

Meillä pilvinen keli kuten kuvasta näkyy ja tehot oli ennen putsausta alle 600W ja harjaamisen jälkeen nousi 1200W.

 

[Euroshopperi 2]

10 cm lumet päällä tuotti 60-70 W teholla Ja eilinen saldo 536 Wh. Työnsin alas, mitä lähti ja jäätynyt kerros jäi jäljelle. Nyt nousi teho 1,3 kW harmaalta taivaalta ja tähän mennessä tuollut 5 kWh luokkaa. Kyllä tuolla jo ilmalämpöpumppua autotallissa pyörittää.

 

[Kattoaurinko]

Huomenna olis pörssä kohdallaan jos vain paistaisi aurinko. Mulla osittain varaava lämmitys ja talo ei päivän aikana viilene vaikka on lämmitys pois. Ehkäpä myyn päivän tuoton kun sähkön osto on mulla 11 cent ja risat kokonaisuutena.
Harrastus se on tämäkin

 

[Jonees]

Tälläisen tarjouksen sain oomilta. Vaikuttaa vähän kalliilta ehkä? Taitaa olla tuo "koroton ja kuluton rahoitus" otettu huomioon hinnassa..

 

[Hammer Schultz]

Jos lähdet siitä euron per watti -avaimet käteen toimituksella niin kallishan tuo on. Asennus 3200e, siitä kun laskee 80e/h hinnalla 40h duunia eli yksi kokonainen työviikko niin sanoisin että unohda tuo tarjous.

Keväällä ja kesällä kun sähkön hinnat tippuu takaisin sinne "normihintoihin" niin ihmisten kiinnostus paneeleihin tulee vähenemään ja asentajien kalenterit tyhjenemään, silloin lienee paras hetki kysellä tarjousta.

 

[Anagonda]

Itse yksin asensin 40-luvun tiilikatolle. Harjasin ja pesin ensin katon ja sen jälkeen pistin profiilit ja paneelit paikalleen. Ei siinä yksin kokemattomalla pesujen kanssa mennyt 20h enempää.
Eli jos ammattilainen ehdottaa 40h duunia niin joko katto on pirun hankala tai sitten se on kusetus.
Kaksi kaveria jos on ja vaan laittaa profiilit, paneelit ja kytkee piuhat niin sanoisin että ei se voi olla kuin 4-6h x 2

EDIT: Oomi taisi olla yksi näistä jotka myy avaimet käteen paketteja mutta ei ole omia asentajia. Eli he ottaa oman siivun välistä ja sitten asentajat vie loput. Siksi asennushinta on korkea kun kaksi ottajaa.

 

[Jonees]

Itse yksin asensin 40-luvun tiilikatolle. Harjasin ja pesin ensin katon ja sen jälkeen pistin profiilit ja paneelit paikalleen. Ei siinä yksin kokemattomalla pesujen kanssa mennyt 20h enempää.
Eli jos ammattilainen ehdottaa 40h duunia niin joko katto on pirun hankala tai sitten se on kusetus.
Kaksi kaveria jos on ja vaan laittaa profiilit, paneelit ja kytkee piuhat niin sanoisin että ei se voi olla kuin 4-6h x 2

EDIT: Oomi taisi olla yksi näistä jotka myy avaimet käteen paketteja mutta ei ole omia asentajia. Eli he ottaa oman siivun välistä ja sitten asentajat vie loput. Siksi asennushinta on korkea kun kaksi ottajaa.

Juu ei tosiaan ole millään tavalla hankala katto, 1-kerroksinen normaali okt ja viime vuonna uusittu peltikatto. No ei tarvitse enää Oomin tarjousta miettiä. Tuo koroton/kuluton rahoitus olisi ollut ihan mukava, mutta noilla hinnoilla tulisi jo melkein halvemmaksi ottaa rahoituksella jostain muualta.

 

[Zacksa]

En usko että näissä remonttitarjouksissa on mitään todellisia työtunteja, vaan katsottu paketille hinta ja siitä ~40% merkataan työksi jotka asiakas vois sitten laittaa verovähennyksiin. Käytännössähän mitä isompi osa merkataan työksi, sitä halvemmaksi tulee asiakkaalle.

 

[Boulder]

Perusasennus kymmenellä paneelilla tiilikatolle ilman merkittäviä sähkötöitä vei meillä noin neljä tuntia. Taisi olla kaksi kaveria katolla ja sähkäri teki samaan aikaan omat hommansa.

Kannattaa ehkä kysellä paikallisilta pienemmiltä sähköfirmoilta urakkahintaa. Itse hommasin voimalan tällä tavoin ja paneelit yms. tuli heidän kauttaan Onniselta pihaan ilman välistävetoa.

 

[Bruce Wayne]

En usko että näissä remonttitarjouksissa on mitään todellisia työtunteja, vaan katsottu paketille hinta ja siitä ~40% merkataan työksi jotka asiakas vois sitten laittaa verovähennyksiin. Käytännössähän mitä isompi osa merkataan työksi, sitä halvemmaksi tulee asiakkaalle.

Juuri näin se menee. Jos ottaa paneelit asennuksineen, kannattaa katsoa sitä kokonaishintaa ja huomioida myös kotitalousvähennys. Omassa tarjouksessa johon päädyin, oli 16 paneelin asennus melkein 4000 €. Koko paketille jää kotitalousvähennyksen jälkeen hintaa n. 7850€.

 

[stabbulamus]

Perusasennus kymmenellä paneelilla tiilikatolle ilman merkittäviä sähkötöitä vei meillä noin neljä tuntia. Taisi olla kaksi kaveria katolla ja sähkäri teki samaan aikaan omat hommansa.

Kannattaa ehkä kysellä paikallisilta pienemmiltä sähköfirmoilta urakkahintaa. Itse hommasin voimalan tällä tavoin ja paneelit yms. tuli heidän kauttaan Onniselta pihaan ilman välistävetoa.

Tuossa lähellä laittoi pari jamppaa ~10kW järjestelmän peltikatolle alle työpäivään niin hyvinhän noilla pakettiasennuksilla rahaa tehdään.

 

[B170]

Jos ottaa paneelit asennuksineen, kannattaa katsoa sitä kokonaishintaa ja huomioida myös kotitalousvähennys.

Ja tarkistaa, että ne on kytketty oikein.
nim: kokemusta on.

 

[Taikaorava]

Ja tarkistaa, että ne on kytketty oikein.
nim: kokemusta on.

Kuinkas se tarkistetaan?
Ihmettelin kaakon suuntaan asennetun 5kW setin tietoja invertteriltä ja tuo PV2 lukema kummastutti.
Aurinko paistaa täydeltä terältä, mutta päivän huipputeho oli 2400W

 

[elmo]

Kuinkas se tarkistetaan?
Ihmettelin kaakon suuntaan asennetun 5kW setin tietoja invertteriltä ja tuo PV2 lukema kummastutti.
Aurinko paistaa täydeltä terältä, mutta päivän huipputeho oli 2400W

PV2 ryhmään kytketyt paneelit on varjossa/lumen alla tai todennäköisemmin johdotus irti jostain kohtaa. Pitäs kyllä tulla mittauksissa ilmi, jos on mitattu

 

[Awelonian]

Kuinkas se tarkistetaan?
Ihmettelin kaakon suuntaan asennetun 5kW setin tietoja invertteriltä ja tuo PV2 lukema kummastutti.
Aurinko paistaa täydeltä terältä, mutta päivän huipputeho oli 2400W

Aurinko on vielä niin matalalla, ettet mitään huipputehoja saa. Huhtikuussa yleensä rupeaa tulemaan sitä invertterin/paneliston maksimia ja toukokuussa rupeaa lämmin ilma jo leikkaamaan maksimia.